Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta: http://global.finland.fi/jarjestoille/

1(12) HANKESUUNNITELMA vuosille 26 hankekoodi 33861 Huom! Katso hankesuunnitelman täyttöohje Hakuoppaasta tai internetistä osoitteesta: http://global.finland.fi/jarjestoille/ x uusi hanke jatkohanke, merkitse UM:n hankekoodi_33861_, alkamisvuosi_2_ hankkeen taustalla muita yhteistyövaiheita, vuosina hankkeen valmisteluun on saatu UM:n hankevalmistelumatkatukea, vuonna Järjestö: 1. Hankkeen perustiedot 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi medicuba-finlandia ry (mcf) 1.2 Hankkeen nimi suomeksi Lääkkeiden raaka-aineita Kuubaan 1.3 Hankkeen nimi englanniksi 1.4 Hankkeen nimi mahdollisella muulla Materias primas para Cuba (esp) kielellä 1.5 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, Kuuba (koko maa) kylä/kunta) 1.6 Yhteistyökumppanin nimi Sociedad Cubana de Ciencias Farmaceuticas (SCCF), kuubalainen kansalaisjärjestö, joka toimii yhteistyössä ulkomaisten lääketeollisuuden tutkimus- ja kehitysprojektien kanssa; Kuuban terveysministeriö (Ministerio de Salud Publica de Cuba) MINSAP ja sen kanssa yhteistyössä toimiva lääketeollisuusosasto (El Grupo Empresarial de la Industria Médico- Farmaceutica) QUIMEFA joka on perusteollisuusministeriön MINBAS:n (Ministerio de la Industria Basica) alainen; valtiovarainministeriötä vastaava MINVEC (Ministerio para la Inversion Extranjera y la Colaboracion Economica) ja lääkkeiden tutkimus- ja kehityskeskus CIDEM (Centro de Investigacion y Desarrollo de Medicamentos) 1.7 Yhteistyökumppanin yhteystiedot Dra Eneida Perez Santana, Calle L #46, Vedado, 14 La Habana, Cuba tel ja fax +53-7-552559 / 56 Dr Angel Echevarria Puentes, MINSAP, kansainvälisten asioiden päällikkö, provec@msrint.sld.cu Carmen Campillo Chalu, MINVEC,

dpd3@minvec.qet.cma.net 2(12) Beatriz Landa Cabrera, MINBAS, landa@chac.minbas.cu Gerardo M. Raimirez Camino,CIDEM, cidem@infomed.sld.cu 1.8 Yhteistyökumppanin hankkeesta vastuulliset henkilöt sekä heidän yhteystietonsa, jos eri kuin yhteistyökumppanin yhteystiedot 1.9 Yhteistyökumppanin ja/tai hankkeen mahdollisten kotisivujen osoite 1.1 Hankkeen suunnitellut aloitus- ja päättymisajankohdat www.medicuba.fi, www.medicuba-europa.org Raaka-aineprojekti alkoi v. 2 ja sitä on tarkoitus jatkaa kauppasaarron purkuun saakka Vastaa seuraavaan kysymykseen sekä täytä budjettitiivistelmä (1.13) vasta, kun olet vastannut muihin kysymyksiin: 1.11 Hankkeen perusidean tiivistelmä. Kirjoita tähän lyhyesti (max. 7 merkkiä) ongelma, johon hankkeella pyritään vaikuttamaan, hankkeen välitön tavoite, sekä konkreettiset toimenpiteet, jotka sen saavuttamiseksi on tarkoitus tehdä: Hanke on osa v. 1997 Kuuban pyynnöstä aloitettua yhteiseurooppalaista kansalaisjärjestöhanketta, jonka tarkoituksena on tukea Kuuban perusterveydenhuoltoa (pth), joka on julkista, ilmaista ja kaikkien saavutettavissa olevaa. Tällä hetkellä terveydenhuolto kärsii Yhdysvaltain asettamasta kauppasaarrosta. Kansalaisjärjestöjen perustaman kattojärjestön (medicuba-europa) ja Kuuban terveysministeriön solmiman sopimuksen mukaisesti Kuubaan tullaan toimittamaan tärkeimmät perusterveydenhuoltoon kuuluvien lääkkeiden raaka-aineet n. 5 euron edestä. Kuuba huolehtii lääkkeiden valmistuksesta ja jakelusta kaikkiin sairaaloihin. Tavoitteena on parantaa kuubalaisten terveyden tasoa, mahdollistaa sairauksien lääkehoito ja lievittää inhimillistä kärsimystä, sekä turvata myös Kuuban lääketeollisuuden ja sen tietotaidon säilyminen ja kehittäminen. MediCuba-Finlandian tavoitteena on tukea lääkkeiden raaka-aineiden (kefaleksiini) hankintaa järjestöiltä ja yksityisjäseniltä saamillaan varoilla yhteensä n.1 eurolla/vuosi. MCF tilittää sekä omavastuuosuutensa että KEO:n hanketuen Sveitsiin medicuba-europan yhteisrahastoon, johon tulleella summalla ostetaan ja lähetetään lääkkeiden raaka-aineita Kuubaan. 1.12 Jos kysymyksessä on jatkohanke, kerro tässä hankkeen tähänastisten vaiheiden keskeiset tulokset. MediCuba-Finlandia on lähettänyt lääkkeiden raaka-aineita Kuubaan jo vuodesta 2 (betametasoni, tiopentaali sekä kefaleksiini). Tänä aikana tehdyistä terveysindikaattoreista (ks. raportit 21-4) on voitu todeta pysyvänä suuntauksena terveyden eri osa-alueiden myönteinen kehitys Kuubassa.

3(12) 1.13 Budjettitiivistelmä. vuosi 26 Järjestön omarahoitus 4 Haettava hanketuki 1 Kulut yhteensä 14 1.14 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus. Jos hanke saa muuta rahoitusta, mainitse rahoituksen määrä ja lähde. Määrä Lähde 2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus 2.1. Millä perusteella yhteistyökumppani on valittu? MediCuba-Europa otti 199-luvun lopulla yhteyttä silloiseen Suomi-Kuuba-seuran (SKS) sihteeriin Merit Vainioon tiedustellen Suomen kiinnostusta osallistua Kuuban terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan oman kansallisen järjestön kautta. MCF:n nykyinen pj Pirjo Lindfors selvitti asiaa ja varmistuttuaan asian tärkeydestä esitteli raaka-aineprojektin SKS:lle sekä Lääkäriliitolle. Näiden tahojen tukemana päätettiin perustaa medicuba-finlandia. Yhdistys on siitä lähtien toiminut perustamisajatuksensa mukaisesti Kuuban terveydenhuoltoa tukien. 2.2 Onko yhteistyökumppanin kanssa tehty aiemmin yhteistyötä, jos niin milloin ja millaista? MediCuba-Finlandia aloitti raaka-aineprojektin vuonna 2, ja sitä on tarkoitus jatkaa kauppasaarron purkuun ja olojen normalisoitumiseen saakka. Suomesta vuonna 24 kerätyt varat mahdollistivat yhden kefalosporiinien ryhmään kuuluvan antibiootin kefaleksiinin toimittamisen Kuubaan (6,7 % koko tarpeesta Suomesta, loput muilta mailta). Kefaleksiini on yleisimpiä Euroopassa käytettyjä suonensisäisesti annettuja antibiootteja, joita käytetään tulehduksien estossa esim. leikkauksien aikana ja monenlaisien tulehduksien hoidossa. 2.3 Lisätietoja yhteistyökumppanista Kattojärjestö medicuba-europan webbisivut, joilla järjestö esittäytyy, ovat osoitteessa www.medicuba-europa.org. Kuubalaiset kumppanit on esitelty jo edellä, ks. 1.6 ja 1.7. 2.4 Millainen on yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa (työvoima, taloudellinen panos, muu)? MINSAP on esittänyt raaka-aineprojektin alkaessa v. 1997 medicuba-europalle luettelon tarvittavista peruslääkkeistä, jotka ovat WHO:n välttämättömien lääkekiden listalla (antibiootit, kipulääkkeet, astmalääkkeet ja muut kortikoidit, nukutusaineet, lihasrelaksantit, skitsofrenialääkkeet, verenpainelääkkeet). MINSAP tarkistaa listan vuosittain ja toimittaa sen MINVEC:n kautta medicuba- Europalle. MediCuba-Europa hankkii yhteisrahastoon kerätyillä varoilla tarvittavat lääkkeiden raakaaineet vuosittain tarkistetun priorisoinnin mukaisesti. Laaduntarkastuksen jälkeen raaka-aineet

laivataan tai lennätetään Kuubaan. Vuonna 23 medicuba-europan kautta saatiin projekteihin varoja 5 USD, mikä vastaa 7 lääkkeen raaka-aineita. Varat on kerätty eri maiden medicubayhdistyksiltä medicuba-europan yhteisrahastoon (Fondo Comun) Sveitsiin. Kuuban lääkehuollosta vastaavan QUIMEFAn toimesta tarkistetaan saapuneiden raaka-aineiden laatu ja toimitetaan raaka-aineet lääketehtaille. QUIMEFA vastaa lääkkeiden tuotannosta ja työvoimasta. Raaka-aineprojekti työllistää Kuubassa vajaa 1 työntekijää. Valmiiden lääkkeiden jakelusta sairaaloihin vastaa valtiollinen La Empresa de Suministros Farmaceuticos (ENSUFARMA). Kuuba lähettää vuosittainraportin medicuba-europalle raaka-aineista valmistettujen lääkeaineiden määrästä, mahdollisista logistisista menetyksistä ja terveysindikaattoreissa tapahtuneista muutoksista. MediCuba-Europa lähettää medicuba-finlandialle varmistuksen ostetun ja lähetetyn raaka-aineen laadusta ja määrästä. 4(12) 2.5 Mitkä muut tahot osallistuvat yhteistyöhön? Mikä on heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa (esim. suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)? Teemme järjestöyhteistyötä Suomi-Kuuba-seuran ja KEPA:n kanssa esimerkiksi kulttuuritapahtumiin yhteisesti osallistumalla sekä niitä yhdessä järjestämällä. Yhteistyön kautta tiedottaminen ja jäsenhankinta helpottuvat. 3. Hankkeen tausta ja kestävyys 3.1 Miten hankkeen idea sai alkunsa? Onko se esimerkiksi osa jotain suurempaa hankekokonaisuutta? Hanke on osa vuonna 1997 Kuuban pyynnöstä aloitettua yhteiseurooppalaista kansalaisjärjestöhanketta, jonka tavoitteena on tukea Kuuban perusterveydenhuoltoa, joka kärsii USA:n kauppasaarrosta. Kauppasaarron kansainvälistyttyä Torricelli- ja Helms Burton-lakien myötä kuubalaisten terveydentila romahti lääkkeiden omavaraisuusasteen laskiessa 87 %:sta 4 %:iin, sillä Kuuba ei saanut enää ostaa lääkkeiden raaka-aineita eurooppalaisilta lääketehtailta niiden pelätessä USA:n sanktioita. Eurooppalaiset jo Kuuban terveydenhuoltoa tukeneet kansalaisjärjestöt päättivät kuubalaisten lääkärien hätäavunpyyntöjen johdosta perustaa yhteiseurooppalaisen kattoorganisaation medicuba-europan (mceu) tukemaan Kuuban terveydenhuoltoa aluksi raakaaineprojektin, sitten astma- ja laitteiden korjausprojektin ja sytostaattiprojektin muodossa. Ensimmäinen sopimus Kuuban terveysministeriön (MINSAP) kanssa kirjoitettiin 1997. Suomen alajärjestö medicuba-finlandia perustettiin 1999. 3.2 Kerro lyhyesti hankkeen toimintaympäristöstä. Kuubassa vallitsee sosialistinen yksipuoluejärjestelmä. Keskipalkka on noin 1e/kk (lääkäreillä 2e). Naisten asema on periaatteessa tasa-arvoinen, rasitteena on päivätyön jälkeisen kotityön kaksoistaakka. Eläkkeelle päästään keskimäärin 55-vuotiaana. Terveydenhuolto on julkista, ilmaista ja kaikkien saatavissa. Terveydenhuollon painopiste on perusterveydenhuollossa (7 % kauppasaarron kansainvälistymisen jälkeen). Kuuban lapsikuolleisuus on maailman alhaisimpia, noin 7 promillea ja siten alhaisempi kuin Yhdysvalloissa. Kuuba onkin kehitysmaiden esimerkkimaa terveydenhuollossa. Hiv/aids-potilaiden määrä on latinalaisen Amerikan alhaisin. Kuubalaisten keskiikä oli 76 vuotta 24. 3.3 Millainen on hankkeen toimialan yleinen kehitystaso kohdealueella? Miten paikallinen hallinto

tällä alalla ja näissä asioissa toimii? Miten paikallinen hallinto osallistuu hankkeen toteutukseen tai rajoittaa sitä? Terveydenhuolto Kuubassa on julkista ja kaikille maksutonta, koulutusmahdollisuudet ovat hyvät. Kuuballa on hyvä lääketeollisuuden infrastruktuuri ja lääketieteellinen tietotaito. Se on kehittänyt mm. uuden tyypin aivokalvontulehdus- ja maksatulehdusrokotteet sekä kolesterolilääkkeen. Kuuba on saanut lääketieteen innovaatioistaan useita WHO:n palkintoja. Ongelma on se, että sillä ei ole omasta takaa kaikkia raaka-aineita ja kauppasaarto estää niiden vapaan ostamisen. Kuubalaiset eivät myöskään saa käsiinsä englanninkielisiä lääketieteellisiä julkaisuja muuta kuin kolmannen maan esim. Uruguayn välityksellä (lehti tilataan Uruguayhin ja lähetetään sieltä Kuubaan). Internetyhteyksiä saattaa olla muutama/sairaala, jos lainkaan, eikä silloinkaan kaikille sivuille pääsyä. 5(12) 3.4 Miten hanketta on suunniteltu? Raaka-aineprojektissa MINSAP selvittää vuosittain, mistä WHO:n välttämättömien lääkeaineiden listalla olevista sairaalassa annettavista lääkeaineista on eniten pulaa. Se lähettää mceu:lle prioriteettilistalla olevat lääkeaineet, joka tiedustelee alajärjestöiltä, mitä lääkeainetta varten kukin haluaisi kerätä varoja. Usea maa saattaa kerätä varoja samaan lääkeaineeseen, jotta sitä saataisiin kattavasti kaikkiin sairaaloihin. Seuraavana vuonna listan lääkitys arvioidaan myös edellisen vuoden terveysindikaattoreiden perusteella (mcf otti kefaleksiinin hankkiakseen, kun äitien synnytysten jälkeinen kuolleisuus infektioihin alkoi nousta uudelleen). Astmaprojekti on loppumassa ja sytostaattiprojekti alkamassa, mutta meillä ei valitettavasti ole tähän päivään mennessä kylliksi tietoa sen suunnitteluprosessista. 3.5 Mitkä ovat ne hyödynsaajien kannalta keskeiset ongelmat, joihin hankkeella pyritään vaikuttamaan? Lääkkeiden saatavuus, kuolleisuus, terveydentila, sairastavuus, kipu, kärsimys 3.6 Millaiset riskit voivat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten näiden riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään? Riskinä on lääkkeiden joutuminen vääriin käsiin esim. mustaan pörssiin. Siksi lääkeaineet lähetetään jauhemaisena ja ne on annettava tietyn ajan kuluessa oikein sekoitettuna infuusiona suoneen, jotta niistä olisi tehoa (poikkeuksena astmainhalaattorit). Ennaltaehkäisevästi vaikuttavat hankkeen eri osa-alueiden jako kunkin kuubalaisen järjestön vastuulle, mceu:n tarkastuskäynnit kohteissa sekä terveysindikaattorit vuosittain (jotka tulevat Kuubasta vuoden myöhässä, mutta osoittavat suunnan). 3.7 Luoko hanke jonkin uuden rakenteen tai toimintatavan, vai tuetaanko sen avulla jo olemassa olevaa? Selvitä. Raaka-ainehankkeessa tuetaan ja ylläpidetään jo olemassa olevaa rakennetta. Astmaprojektiin kuului uudentyyppisen ympäristöystävällisen (freoniton) kapselikoneen suunnittelu, rakentaminen ja tieteellinen yhteistyö ja tutkijavaihto. Kestävän kehityksen kriteerien täyttyminen on suunnitteilla myös sytostaatti- eli solumyrkkyprojektissa. 3.8 Miten ja milloin vastuu hankkeesta siirretään paikalliselle hallinnolle, paikalliselle järjestölle tai hyödynsaajille itselleen? Vastuu raaka-aineprojektista siirtyy kuubalaisille, kun raaka-aine saapuu Kuubaan. Lääkäri ja sairaanhoitaja vastaavat siitä, että potilas saa lääkkeen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla annosteltuna sairaalassa. Potilaan vastuu on saapua sairaalaan sovittuna aikana. Tukea on tarkoitus jatkaa kunnes kauppasaarto puretaan ja olot normalisoituvat.

4. Hyödynsaajat 6(12) 4.1 Keitä ovat hankkeen välittömät hyödynsaajat? Paljonko heitä on (arvio)? Välittömiä hyödynsaajia ovat kaikki kuubalaiset terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiakkaat. 4.2. Keitä ovat hankkeen välilliset hyödynsaajat? Välillisinä hyödynsaajina ovat mahdollisten terveydenhuoltopalvelujen asiakkaina kaikki kuubalaiset, noin 12 milj. Hyötyä on kaikille BKT:n noustessa kansalaisten terveydentilan kohentuessa, kuten myös terveydenhoidon painopisteiden siirtyessä muihin tarpeisiin. Erityinen välillinen hyöty kohdistuu sairaiden omaisiin ja heidän työnantajilleen ja työtovereilleen. Jos haettava avustus on alle 2., vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.3 Miten hyödynsaajat itse osallistuvat hankkeeseen? Välilliset hyödynsaajat, kuubalaiset koordinaattorit ja sairaanhoidon edustajat raportoivat ja vastaavat lääkkeiden logistiikasta ja saatavuudesta sekä menekistä. Jos haettava avustus on 2. tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.4. Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen. --- 5. Hankkeen tavoite, toteutussuunnitelma ja seuranta Tavoitteet 5.1 Mikä on hankkeen pitkän tähtäimen kehitystavoite? Pitkällä tähtäimellä tarkoituksena on lääkkeiden puutteesta johtuvan kuolleisuuden sekä inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Lisäksi ylläpidetään kuubalaisen lääkehuollon infrastruktuuria sekä tietotaitoa, eli autetaan näiden vaikeiden taloudellisten aikojen yli, joihin Kuuban poiittinen tilanne on johtanut. 5.2 Mikä on hankkeen välitön tavoite? (Alueellisesti ja hyödynsaajien osalta rajattu) Välitön tavoite on tietyn raaka-aineen toimittaminen kaikkiin sairaaloihin vuodeksi, jotta kaikki potilaat voitaisiin hoitaa viipymättä ja kärsimystä pitkittämättä, turhaa kuolleisuutta välttäen. Jos haettava avustus on 2. tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: (myös pienempää hanketukea hakevat voivat halutessaan vastata tähän) 5.3. Mitkä ovat hankkeella tavoiteltavat tulokset? ---

7(12) Toteutus 5.4 Millaisilla toimenpiteillä hankkeen tuloksiin ja välittömään tavoitteeseen pyritään? Mikäli mahdollista, merkitse tähän myös toimenpiteiden karkea (vuositason) toteutusaikataulu. Keräämällä varoja, joilla pyritään takaamaan säännölliset ja riittävät raaka-ainetoimitukset. Raakaaineita lähetetään vuosittain ja toiminta jatkuu toistaiseksi, sillä Kuuban poliittisen ja siitä seuraavan taloudellisen tilanteen parantumisesta ei ole lähitulevaisuudessa tietoa. Jos haettava avustus on alle 2., vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.5. Mitä hankkeen toteutuksen vastuunjaosta on kumppanin kanssa sovittu? MediCuba-järjestöt keräävät rahat ja hankkivat raaka-aineet ja toimittavat ne Kuubaan, kuubalaiset toteuttavat eli valmistavat lääkkeet ja hoitavat jakelun sairaaloihin ja potilaille. Jos haettava avustus on 2. tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.6 Kuvaa hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja vastuunjako --- Seuranta 5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seuraavat hanketta ja sen varainkäyttöä sekä osallistuvat hankkeen toteutukseen? Kattojärjestön medicuba-europan kokouksiin osallistutaan ja toimintaa seurataan, myös varainkäytön osalta. Lisäksi suomalaiset tekevät seurantamatkoja hankkeen evaluoimiseksi ja olemalla yhteydessä kuubalaiseen osapuoleen. 5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seuraavat hanketta ja sen varojenkäyttöä? Paikallisilla on oma tilintarkastuskäytäntönsä hankkeen seuraamiseksi. Lisäksi kumppani raportoi hankkeesta medicuba-europalle sekä tarvittaessa vastaa kysymyksiin paikan päällä. 5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä kerätään? Raportissa kerrotaan lääkkeiden tuotantomäärät, lähetettyjen raaka-aineiden määrästä lähetetään myös kuittaus. 5.1 Missä ja miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tarkastus järjestetään? Kuubassa, valtion omien kirjanpitokäytäntöjen ja lakien mukaisesti. 5.11 Onko hankkeelle suunniteltu väliarviointia tai evaluointia sen päätyttyä? Jos, niin miten arviointi tai arvioinnit toteutetaan? Tarkoitus on järjestää seurantamatka Kuubaan hankkeen arvioimiseksi.

8(12) 6. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta (vapaaehtoinen: jos hankesuunnitelmalomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen kuvailemiseen, kerro tässä lisätietoja.) Vuosina 22 25 on perinteisen raaka-aineprojektin lisäksi osa medicuba-europan rahoista (8 euroa/23) osoitettu mceu:n uuteen kestävän kehityksen hankkeeseen, astmalääketehtaan perustamiseen Kuubaan. Vuonna 26 on tarkoitus tukea myös solumyrkkytehtaan ja solumyrkkyjen kehittelyä ja valmistamista sekä tutkijanvaihtoa ja tieteellistä yhteistyötä. Myös medicuba-finlandia pyrkii tulevaisuudessa siirtämään painopistettä kestävää kehitystä tukeviin hankkeisiin ja erityisesti syöpäkuolemien kasvun johdosta syövän hoitamista edistävään solumyrkkytehtaan kehitysprojektiin.

9(12) 7. Hankkeen budjetti ja rahoitussuunnitelma Hankkeen budjetti Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä 26 1. Henkilöstökulut (Liite 1) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sivukulut Suomalaisten asuminen ja matkakulut Paikallisen henkilöstön palkka- ja sivukulut Muut henkilöstökulut Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 2 2 Henkilöstökulut yhteensä 2 2 2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2) Ostetut asiantuntijapalvelut (koulutus) 1 1 Muut kulut Toimintokulut yhteensä 1 1 3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3) Laite- ja materiaalihankinnat 1 1 Rakentaminen Muut hankinnat Tavaralahjoitusten arvo Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 1 1 4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4) Käyttökulut Kunnossapitokulut Käyttö ja kunnossapito yhteensä 5. Seuranta- ja arviointikulut (Liite 5) Ulkopuoliset palvelut (sis. Asiantuntijakulut) Matka- ja majoituskulut 5+25 75 Muut kulut Seuranta- ja arviointikulut yhteensä 75 75 TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 6. Hallintokulut (Liite 6) Hallinnon palkka- ja sivukulut 25 25 Toimistokulut 4 4 Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut Varainhankinta ja tiedottaminen 5 5 Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo Hallintokulut yhteensä 115 115 HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 14 14 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 8,21 8,21

1(12) Hankkeen rahoitussuunnitelma Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä 26 1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Rahallinen osuus 2 2 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 2 2 Järjestön omarahoitus yhteensä 4 4 Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 28,57 2. Ulkoasiainministeriön hanketuki Aiempi hanketuen myöntö HAETTAVA HANKETUKI 1 1 HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 14 14 8. Hankkeen kehityspoliittiset päämäärät ja läpileikkaavat teemat 8.1. Mikä on tai ovat hankkeen kehityspoliittinen päämäärä tai päämäärät? Merkitse yksi päätavoite ja korkeintaan kolme merkittävää osatavoitetta: Päätavoite Osatavoite Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille Sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen x Lapsikuolleisuuden vähentäminen Odottavien äitien terveyden parantaminen HIV/AIDS:in vastainen työ x Malarian ja muiden merkittävien tautien vastustaminen Ympäristön kestävä kehitys Puhtaan veden saanti Slummien olojen kohennus Yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen x Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kansainvälisen kauppa- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen Kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen kansallisin ja kansainvälisin toimin x Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa Ei mikään edellä mainituista. Muu, mikä? Jos haettava avustus on 2. tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen, muuten siirry kysymykseen 8.3. 8.2 Miten hankkeen suunnittelussa on huomioitu kehitysmaan köyhyydenvähentämisohjelma (PRSP) tai vastaava? Jos sitä ei ole huomioitu, perustele miksi: HUOM! Mielestämme terveydenhuollon aspekti puuttuu seuraavista läpileikkaavista teemoista. Kansalaisten terveydentilan parantuessa BKT nousee.

11(12) 8.3. Kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat Kehityspoliittiseen ohjelmaan sisältyy joukko ns. läpileikkaavia teemoja, joiden totetumiseen pyritään kehtiyspolitiikassa kautta linjan. Vastausohje: merkitse kohtaan "vaikutus" alla olevan taulukon mukainen merkki sen mukaan, millaisia vaikutuksia arvioit hankkeella olevan. Perustele yhdellä virkkeellä tärkeimmät myönteiset ja haitalliset vaikutukset Vastausvaihtoehdot: ++ merkittävä myönteinen vaikutus + myönteinen vaikutus ei vaikutusta - haitallinen vaikutus Teemat Vaikutus Perustelu/lisätiedot Ympäristövaikutukset: Puhtaan veden saanti ja haku sekä sanitaatio Ympäristökuormitus (maa, vesi, + uuden teknologian käyttäminen ilma(sto), jäte) Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Luonnonvarojen kestävä käyttö (ml. energia, kulutus, eroosio) Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminen Työn jakaantuminen sukupuoleen perustuen Naisten tulonhankinta, omistusoikeudet Naisten osallistuminen päätöksentekoon Lisääntymisterveys, lisääntymisoikeudet ++ infektioiden hoito, sairauksien hoito raskauden aikana Väkivallan vähentyminen Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet Helposti syrjäytyvien ryhmien tukeminen (vammaiset, etniset tai uskonnolliset vähemmistöt, alkuperäisväestö, lapset) Helposti syrjäytyvät ryhmät yhteisön jäseninä (asennoituminen helposti syrjäytyviin ryhmiin) Helposti syrjäytyvien ryhmien osallistaminen Helposti syrjäytyvien ryhmien yhtäläiset oikeudet Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen Korruption väheneminen

Paikallisen hyvän hallinnon osaamisen edistäminen Taloushallinnon avoimuus ja tiedonjako (toteuttajien välillä) Kansalaisyhteiskunnan tiedonsaannin paraneminen Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen lisääminen 12(12) (+) hankkeeseen on sidottu viisi eri osapuolta sitä hoitamaan, seuranta- ja tarkastusmatkojen vaikutus 9. Allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä Hki 29.5.25 Paikka ja päivämäärä Hki 29.5.25 Allekirjoitus Nimen selvennys Pirjo Lindfors Tehtävä medicuba-finlandian puheenjohtaja Allekirjoitus Nimen selvennys Miia Pasuri Tehtävä medicuba-finlandian sihteeri Liitteet: Mahdolliset sopimukset, avustuspyynnöt ja toimiluvat