PERINNERUUAT JA HYVÄT VIINIT Ammatillisesti Ranska on Kiralle kaiken gastronomian lähde ja Euroopan

TOUKOKUU 2014 N A I S T E N Ä Ä N I E U R O O P A S S A POHJANAKKA Top Chef Kira Weckman: Eurooppa maistuu hyvältä EUROVAALIT 25.05.2014 Katso kaikki Suomen naisehdokkaat Suomen ensimmäiselle naispuoliselle Top Chefille Eurooppa merkitsee ihanaa ruokaa, hyviä viinejä ja elämää muuttavia käänteitä. Vuoden 2013 Top Chef-voittaja Kira Weckman nauraa iloisesti kun kysyn mikä hänelle on Euroopassa tärkeintä? - Ruoka ja viini. Olen matkustanut vuosia ruoan perässä ympäri Eurooppaa, hän sanoo. Kira Weckman on koko ikänsä matkustanut paljon. - Isäni oli töissä lentoasemalla ja me matkustelimme kovasti ihan pienestä pitäen. Olen matkustanut ympäri Eurooppaa jo lapsena, hän jatkaa. RANSKA VETI JO KOULUSSA Kira tiesi jo kaksivuotiaana, että hän haluaa kokiksi. Ruoka on aina kiinnostanut Kiraa. Myös Ranska maana kiinnosti häntäjo kauan ennen yläastetta. - Olin kiinnostunut Ranskasta ammatillisesti jo hyvin pienestä ja yläasteella otin valinnaisena ranskan. Halusin valmistautua opiskelemaan ja työskentelemään siellä. Minulla on aina ollut hyvin selkeät suunnitelmat, selkeä polku elämässä, hän kertoo. - Kokiksi ryhtyminen ei liittynyt matkustamiseen. Olen tähdännyt ammattiini koko ikäni. En tiedä miksi, mutta olen aina tiennyt että haluan olla ammatiltani kokki. Kiran työura alkoi ravintolakoulu Perhossa vuonna 2004. Aivan alusta asti Kira on kilpaillut menetyksellä opintojensa ja töidensä ohella. Valmistuttuaan Perhosta Kira päätti jatkaa opintojaan ja opiskella restonomiksi Haaga-Helia Ammattikorkeakoulussa. Kesällä 2010 hän lähti opettajiensa kannustamana vaihto-opiskelijaksi Institut Paul Bocuseen, Lyoniin. KESÄ LYONISSA MUUTTI KAIKEN Kesä Ranskassa muutti Kiran elämän monella tavalla. - Löysin elämäni rakkauden, opin klassisia reseptejä ja keittiötaitoja, joita varioimalla olen löytänyt oman tyylini keittiössä. Lisäksi opin arvostamaan viinejä ja sain valtavasti hyviä ystäviä eri puolilta maailmaa, hän iloitsee. Kiran puoliso on kolumbialainen kokki Michel Garzon. He tutustuivat samassa koulussa ja ovat olleet erottamattomia siitä lähtien. Pariskunnalla on nyt yhteinen cateringyritys Suomessa. - Siinä vaiheessa elämääni arvostin myös EU:ta instituutiona ehkä eniten tai ainakin aiempaa enemmän. EU mahdollisti opiskeluni ja saatoin vapaasti reissata ympäri Eurooppaa. Olen aiemminkin interreilannut ympäri Eurooppaa ja EU:n myötä kaikki on vaan paljon helpompaa, hän jatkaa. Matkustaminen on Kiralle myös ammatillinen kysymys. -Tällä alalla täytyy kokeilla paljon erilaisia ruokia ja matkustaa. Niin oppii parhaiten. Minusta alalla olevien on ehdottomasti käytävä muualla opiskelemassa tai tekemässä töitä. Vain sitä kautta osaa todella arvostaa kaikkea sitä osaamista jota meillä Suomessa on, hän muistuttaa. PERINNERUUAT JA HYVÄT VIINIT Ammatillisesti Ranska on Kiralle kaiken gastronomian lähde ja Euroopan maista (kotimaata lukuunottamatta) Italia ja Ranska ovat ne tärkeimmät ja rakkaimmat. - Vaikka olen kolunnut niitä molempia todella huolella, on vieläkin paljon paikkoja joissa haluan käydä, hän sanoo. Ranskassa Kirasta parasta ovat kaikki herkulliset perinneruoat. Lyonin alueen ruokakulttuuri viehättää häntä suuresti. -Siellä osataan tehdä vahvoja maalaisperinneruokia, joissa tärkeitä ovat laadukkaat raaka-aineet, hän sanoo. Kirasta parasta Ranskassa onkin juuri kunnollisten raaka-aineiden saatavuus- Ei ole vaikeaa löytää vaikkapa laadukkaita sammakonreisiä, vasikanpäitä, äyriäisiä, hän luettelee. Ranska opetti noviisi-kiran myös nauttimaan ja arvostamaan viiniä. En oikeastaan aiemmin edes juonut viiniä enkä ainakaan ymmärtänyt sen päälle, osannut arvostaa sitä tai yhdistellä sitä oikeisiin ruokiin. Ranskassa opin tuon kaiken. Löysin siis Ranskasta perinneruoat, viinin sekä kaikkein tärkeimpänä, elämäni rakkauden. ÄÄNTÄ TULEE KÄYTTÄÄ JA UNELMIA SEURATA Kira ja hänen kokkiuransa ovat hyvä esimerkki unelmiinsa uskomisen kannattavuudesta. Hän on määrätietoisesti ja sinnikkäästi pyrkinyt juuri sinne missä nyt on. Paitsi taitava kokki, Kira on myös aktiivinen eurooppalainen kansalainen ja sanoo äänestävänsä aina. -Tietenkin, muuten ei voi sanoa mistään mitään! Ihmisen täytyy käyttää perusoikeuksiaan, hän huudahtaa. Kira kertoo äänestävänsä etupäässä henkilöä. -On tärkeää,että äänestämälläni henkilöllä on samankaltaiset arvot kuin minulla, hän perustelee. - Uskon siihen, että elämään voi ja tulee vaikuttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Jos ei äänestä jättää yhden ison vaikuttamistavan väliin, sanoo Top Chef Kira Weckman. TEKSTI HERTTA VUORENMAA KUVA STUDIO SEPPÄ Astrid Thors huolissaan: Vähemmistöillä EU:ssa entistä tukalampaa Kärjistynyt kriisi Ukrainassa on työllistänyt myös vähemmistövaltuutettu Astrid Thorsia. Thors kävi maaliskuussa Krimillä mutta Etyjin valtuuskuntaa ei siedetty paikalla. Lähtö tuli nopeasti. -Valtuutetut eivät ole aina tervetulleita vierailemiinsa maihin, toteaa Thors tyynesti. Ukrainan kansallinen identiteetti on Thorsin arvion mukaan hukassa ja Venäjällä on vaikeuksia hyväksyä Ukrainan itsenäisyyttä. Kansainvälisille toimijoille ja valtioille Krimin tilanne on hankala asia. Venäjän Krimin haltuunottoa ei ole tunnustettu. Thors toteaa, että Krimiltä paenneista ei ole luotettavia tilastoja. Kovin suurta joukkoa vähemmistöjä ei ole kuitenkaan vielä lähtenyt. Krimin tataarit, ukrainankieliset, poliittisesti aktiivisesti kansalaiset ja Ukrainan ortodoksit ovat paenneet. Ukrainan ja Venäjän ortodoksinen kirkko ovat nekin hyvin eripuraisia. Jatkuu sivulla 2 TURVALLISUUS JA RAUHA Ukrainan kiristynyt tilanne on palauttanut keskusteluun EU:n alkuperäisen tavoitteen eli rauhan säilyttämisen. Ministeri Elisabeth Rehn ja rauhanaktivisti Marianne Laxen eivät ole tyytyväisiä unionin toimiin. SIVU 2 MIKSET ÄÄNESTÄISI NAISTA? Euroopan parlamenttivaalit pidetään 25.5.2014. Ennakkoäänestys on 14. 20.5. Suomesta 751 hengen parlamenttiin valitaan 13 jäsentä. Parlamentin valta on kasvanut ja jokainen meppi on tärkeä. 101 naisehdokasta tarjolla. SIVUT 3-6 KOMISSAARIPELISSÄ VAIN MIEHIÄ? Euroopan parlamentti esitti, että jäsenmaat ehdottaisivat komissaariksi naista ja miestä. Silti koko ajan puhutaan vain miehistä. Suomalaisten puolueiden selityksiä yhden miehen taktiikkaan. SIVU 7 PohjanAkka 1

PÄÄKIRJOITUS Lisää naisia päätöksentekoon ELÄMME JÄNNITTÄVIÄ AIKOJA! Posti on kantanut kotiin ilmoituksen äänioikeudesta. Puolueet ovat vahvistaneet ehdokkaansa. Eurooppalaisen Suomen vaalikiertue on lähtenyt tien päälle. Ei ole uutispäivää ilman EU-vaaleja ja niihin liittyvää teemaa. Lissabonin sopimus on muuttanut ratkaisevasti Euroopan Parlamentin asemaa ja tehtäviä. Nyt olemme ensimmäistä kertaa valitsemassa EU-parlamenttia, jolla on huomattavan suurta valtaa EU:ssa päätettäviin asioihin. Mutta kuten tavataan sanoa: ei tässä vielä kaikki. Seuraava luonteva askel on EU-parlamentin lisääntyvä politisoituminen. Sen merkit ovat jo keväisessä ilmassa. EU-vaalit ovat olleet pidempään ja laajemmin esillä mediassa kuin yhdetkään aikaisemmat EU-vaalit, jo viime syksystä alkaen. SYITÄ ON PALJON. Eurokriisi, Ukraina ja maailmantilanne laajemminkin vaikuttavat. Kotimaan politiikka on turbulenssissa, hallituksen ovet käyvät ja kaikkialla varaudutaan ensi vuoden eduskuntavaaleihin. EU-vaalitulos otetaan myös aikaisempaa enemmän huomioon tulevan komission kokoonpanossa, puheenjohtajan valinnassa ja EU:n huippuvirkojen nimityksissä. Aikaisemmasta poiketen suomalaisillakin on kovia nimiä tähän kamppailuun, kun jopa pääministeri on ilmoittanut kiinnostuksestaan EU-uralle. Parlamentin puolueryhmät ovat valinneet kärkiehdokkaita avaintehtäviin, joita ei voi vaalien jälkeen sivuuttaa. Parlamentin kokoonpanolla on vaalien jälkeen välitön vaikutus keskeisten virkojen täyttämiseen ja tulevan komission ohjelmaan. Lopputuloksena on poliittisesti vaikutusvaltaisempi parlamentti, jota suuretkaan jäsenvaltiot eivät neuvostossa pysty hallitsemaan tai ohjailemaan. EU:SSA ON ARVOSTELTAVAA, mutta kaikki ei suinkaan ole pielessä. Vaalit ovat hyvä tilaisuus arvioida mennyttä ja suunnitella tulevaa. Yhdistyksemme haluaa erityisesti kiinnittää huomion naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Toivomme, että yhä useampi nainen tulee valituksi EU-parlamenttiin, jotta naisten näkökulma otettaisiin paremmin huomioon eurooppalaisessa päätöksenteossa. Siksi tässä lehdessä esitellään kaikki naiset, jotka ovat asettuneet ehdolle EU-vaaleihin Suomessa. Lisäksi vaadimme, että jokainen jäsenvaltio asettaisi sekä mies- että naisehdokkaan komissaariksi. Tätä edellyttää myös EU-parlamentti itse antamassaan päätöslauselmassa. DEMOKRATIA TARKOITTAA KANSANVALTAA. EUvaalien tulos vaikuttaa suoraan siihen, mihin suuntaan EU kehittyy. Siksi kannattaa käydä vaalitilaisuuksissa, tavata ehdokkaita, haastaa heitä, mutta arvioida myös omia käsityksiä ja ajatustapoja. Ja siksi kannattaa käydä äänestämässä. SATU PAASILEHTO, EUROOPPANAISTEN PUHEENJOHTAJA Jatkoa etusivulta HILJAISEN DIPLOMATIAN HAASTEET KASVAVAT Varatuomari Astrid Thors on toiminut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutettuna runsaat kahdeksan kuukautta. Etyjiin kuuluu 57 maata. Thorsin toimisto sijaitsee Haagissa, Hollannissa. Hän on itsenäinen, riippumaton konfliktinehkäisyn toimielin. Etyj on Thorsin mukaan luomus, jossa on pystytty käymään keskustelua yli rajojen. Arvokasta on pyrkimys löytää yhteisiä ratkaisuja hyvin erilaisten maiden kesken. -Pidän silmällä tilanteita, jotka voivat johtaa väkivaltaan. Teen valintoja, joihin kohdistaa voimavaroja. Kutsun tätä hiljaiseksi diplomatiaksi, hän kuvailee työtään. PALJON PITKITTYNEITÄ KRIISIALUEITA Thors on keskittynyt alkukautensa aikana ennen kaikkea Länsi-Balkanin alueeseen, Ukrainaan, Moldoviaan ja Keski-Aasiaan. Haagin toimistossa on tehty hartiavoimin töitä mm. Serbian eteläisen albaninkielisen osan kaksikielisen yliopistokoulutuksen aikaansaamiseksi. - Nämä ovat saavutuksia, jotka auttavat jaksamaan tässä työssä, sanoo Thors. Keski-Aasiakin on haasteellinen. Oikeusjärjestelmä ei siellä ole kaikkien saavutettavissa. Esimerkiksi Thors nostaa Kirgisian. Maassa on ollut viime vuosien aikana useita vakavia yhteenottoja, mm. uzbekkien ja kirgiisien väliset levottomuudet ovat kärjistyneet. Keskinäistä eripuraa on paljon vähemmistöjen kesken. Lisäksi Thors luettelee Georgian ja Venäjän välissä olevat Abhasian ja Etelä-Ossetian de facto alueet sekä Moldovan kainalossa olevan Transnistrian. Kaikkien näiden alueiden pattitilanteet voidaan määritellä pitkittyneeksi konfliktiksi. LISÄÄNTYNYT JUUTALAISVASTAISUUS Kysymykseen Venäjän toimista vähemmistöjensä suhteen Thors vastaa: -Maa, jossa vähemmistö asuu, on vastuussa heidän oikeuksiensa toteutumisesta. Aika moni maa näkee virheet muualla kuin omassa toiminnassaan. Thorsin mielestä vähemmistöasioissa on menty Euroopassakin takapakkia. -Lissabonin sopimus on epämääräinen ja antaa tilaa tulkinnoille. Sopimuksen mukaan pitää edistää monimuotoisuutta, mutta konkreettinen oikeusperusta puuttuu, hän arvioi. -Sellainen tunne on näkyvillä, että vähemmistöillä on entistä tukalampaa Euroopassakin, hän sanoo. Thorsin mukaan mm. juutalaisvastaisuus on lisääntynyt Euroopassa. Fidesz-puolueen oikeistolainen unkarilaishallinto on esimerkiksi antanut anteliaasti kansalaisuuden ulkounkarilaisille. Ylikansallinen yhteistyö vähemmistöjen kesken on tärkeää. Mutta tämä pitäisi Thorsin mukaan huomioida myös aluepolitiikassa. Kullakin maalla on oltava ohjelma romanien tilanteen parantamiseksi ennenkuin ennenkuin ne voivat saada rakennevaroja. -Saamelaisten asiat on Ruotsi hoitanut Suomea paremmin, kuittaa Thors. TASA-ARVOSTA ON AINA PIDETTÄVÄ HUOLTA -Hei haloo, vapaa liikkuvuus!, huudahtaa Thors. Thorsia huolestutttaa erityisesti vähemmistöt, joilla ei ole emovaltiota. Siksi romanivähemmistö on erityinen ryhmä. -Romaniväestön keskuudessa on onneksi kasvamassa koulutettujen romanien ikäluokka, joilla on edellisiä sukupolvia enemmän mahdollisuuksia asemansa ja elämänsä parantamiseksi, iloitsee Thors. -On tärkeää nähdä erityisesti moniperusteisen syrjinnän kohteena olevat henkilöt. Vähemmistökansaan kuuluva nainen on usein altavastaajana, Thors korostaa. Hänestä tasa-arvosta on pidettävä huolta. Hankkeisiin on otettava mukaan riittävästi naisia ja nuoria. Suomi on Thorsin mukaan jännä maa, joka on saanut vaikutteita idästä, mutta jonne on kristinuskon myötä tullut usko, joka arvostaa yksilöitä ja omaa lukutaitoa. -Lännestä saimme myös vahvan laillisuusajattelun, yksilönvapauden ja kansalaisyhteiskunnan periaatteet. Suomessa harjoiteltiin jo Venäjän vallan aikana itsenäisyyttä itsenäisyyttä ja kunnallista itsehallintoa. Samalla syntyivät mm. voimakkaat työväen-, raittius- ja Martta-liikkeet, luettelee Thors. Suomesta lähdettiin vapaasti töiden perään sotien jälkeen 50-, 60- ja 70-luvuilla. -Jos meille on ollut mahdollista yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa lähteä muualle hakemaan parempaa elantoa, niin miksi ei olisi muille? Jokaiselle pitää olla sallittua lähteä paremman elannon perään, Astrid Thors muistuttaa. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista saapuu tänne muilla perustein kuin turvapaikanhakijoina. -Maahanmuuttopolitiikka ei mene kuten perussuomalaiset kuvailevat. Eivätkä muut puolueet sano vastaan. Suurin osa tulee tänne rakkauden, työn, opiskeluiden perusteella. Opiskelijat pitäisi itse asiassa saada jäämään tänne. Ja turvapaikanhakijoitakaan ei saa leimata, vähemmistövaltuutettu Thors toteaa. EU:SSA HOIDETAAN YHTEISIÄ ASIOITA EU-jäsenyydellä on arvonsa. Thorsin mielestä monissa asioissa, esimerkiksi energiapolitiikassa, ympäristö- ja tasa-arvoasioissa on edistytty. Yksittäinen maa ei olisi tähän pystynyt niin hyvin kuin EU yhteisenä toimijana. -Kyllä naisia pitää äänestää, mutta on myös huolehdittava siitä,että on olemassa valinnanvaraa esim. hallituspaikkoja täytettäessä, ettei valita vain samoja naisia, kehottaa Thors. Hän muistuttaa äänestäjiä: -Älkää uskoko sellaisia puheita, että ajetaan Suomen asiaa EU:ssa. Siellä ajetaan yhteisiä asioita edustajan ja hänet sinne äänestäneiden kansalaisten arvomaailman mukaan! TEKSTI JA KUVA PÄIVI NIKKILÄ EU unohti Venäjän ja Ukrainan historian Elisabeth Rehn Marianne Laxen Ministeri Elisabeth Rehn antaa välttävän arvosanan EU:lle sen toiminnasta Ukrainan suhteen. -EU ei huomioinut riittävästi Venäjän ja Ukrainan yhteistä historiaa ja nykypäivän sidonnaisuutta. Kun Ukrainan silloinen johto ei allekirjoittanutkaan Venäjän painostuksesta EU-sopimusta, lähdettiin reippaasti kritisoimaan Venäjää, Rehn sanoo. - Helppoa olla jälkiviisas, mutta varovaisemmat askeleet olisivat parhaimmassa tapauksessa välttäneet avoimen konfliktin syntymisen, eikä Ukrainan itsenäisyyttä olisi niin räikeästi loukattu. Aivan varmasti EU:n turvallisuuspolitiikkaan tullaan kiinnittämään enemmän huomiota jatkossa, uskoo ministeri Rehn. -Olen muistuttanut, ettei Balkanin sodasta Euroopan sydämessä ole kuin 18 vuotta ja esim. Bosnia ja Hertsegovina on vieläkin poliittisesti erittäin hauras. Georgiakaan ei ollut riittävä herätys. EU joutuu nyt toteamaan, että ponnistelu rauhan puolesta ei ole mennytta aikaa. Se on jatkuvasti ajankohtainen, jotta EU olisi se kokoava rauhanvoima, jonka vuoksi se perustettiin, Rehn muistuttaa. Hän on jatkuvasti moittinut EU:ta heidän ala-arvoisesta tasa-arvon toteuttamisestaan turvallisuuspolitiikassa. -Aina vedotaan siihen, että meillähän on Catherine Ashton! Mutta se ei todellakaan riitä. Ashton lupasi nimittää erityisedustajiksi konfliktialueille yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta tällä hetkellä kentällä ei ole yhtään naista ja miehiä tusinan verran, huomauttaa ministeri Rehn ja toivoo toimia puheiden sijaan tasa-arvokysymyksissä. TALOUDEN TUKEMISEN SIJASTA IHMISTEN ARJEN PARANTAMISEEN WILPF Suomen osaston puheenjohtaja Marianne Laxen sanoo, että on vaikeata puhua EU:n turvallisuuspolitiikasta, koska sitä ei ole. -Tärkeätä on kuitenkin, että Suomi toimii aina ja kaikkialla rauhanomaisten ratkaisujen puolesta. Osittain EU:n naiivi politiikka oli valitettavasti edesauttamassa Krimin kriisin syntyä, Laxen arvioi. Laxen sanoo, että jos EU:n alkuperäinen tavoite todellakin olisi ollut rauhan aikaan saaaminen Euroopassa, niin EU:n toiminta olisi ollut muuta kuin pääoman intressien ajamista. -Rauhan tavoitetta edistetään parantamalla tavallisten ihmisten elinolosuhteita, eikä esimerkiksi pakottamalla Kreikkaa ostamaan sotatarvikkeita Saksalta, jotta Saksa tukisi lisälainoitusta Kreikalle, kritisoi Laxen. Women's International League for Peace and Freedom, WILPF, täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Järjestö perustettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Haagissa, kun sotaa käyvien maiden naiset kokoontuivat pohtimaan, mitä sodan hulluudelle voitaisiin tehdä. "Pysyvän rauhan rakentaminen vaatii naisten täysivaltaista mukanaoloa." Ministeri Helvi Sipilä 1975 2 PohjanAkka

EUROVAALIT 25.05.2014 Kaikki Suomen naisehdokkaat Puolueiden naisehdokkaat eurovaaleissa 2014 Kokoomus 214 215 216 218 220 PIA KAUMA KTM MARI KAUNISTOLA ylikonstaapeli, FM Pori EIJA-RIITTA KORHOLA EP:n jäsen, FL CAROLINA NYSTÉN teologian ylioppilas SIRPA PIETIKÄINEN EP:n jäsen Hämeenlinna 223 224 227 229 230 231 MARJATTA RASI suurlähettiläs, OTK AURA SALLA viestintäkonsultti, VTM LISA SOUNIO- AHTISAARI yrittäjä, ekonomi MARI-LEENA TALVITIE diplomi-insinööri, HENNA VIRKKUNEN liikenne- ja kuntaministeri, FM Jyväskylä ANNA-MARI VIROLAINEN KTM Lieto Keskusta 194 195 197 199 200 JOHANNA HÄGGMAN kansanedustajan avustaja, sairaanhoitaja Forssa ANNELI JÄÄTTEENMÄKI EP:n jäsen, varatuomari ELSI KATAINEN kansanedustaja Pielavesi ANN-MARI KEMELL KTM, oikeustieteen ylioppilas HANNA KOSONEN FM, tuottaja Savonlinna 201 202 209 SDP 233 236 ELINA LAPPALAINEN opiskelija, kotiäiti Toholampi SANNA LEHTINEN TT, pappi MIRJA VEHKAPERÄ kansanedustaja LIISA JAAKONSAARI EP:n jäsen ANNE KARJALAINEN rehtori Kerava 239 241 242 244 245 246 MIAPETRA KUMPULA ins. Vaasa ANNA-KRISTIINA MIKKONEN YTM, projektiasiantuntija Savonlinna RIITTA MYLLER Joensuu TUULA PELTONEN erityisluokanopettaja Jämsä KAISA PENNY Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja, apulaisrehtori NASIMA RAZMYAR viestintäsihteeri PohjanAkka 3

248 Perussuomalaiset 86 91 92 94 KAARIN TAIPALE kaupunkitutkija, TT LAURA HUHTASAARI KM, erityisopettaja Pori MARIA LOHELA HuK Turku ANNE LOUHELAINEN työnohjaaja Hollola PIRKKO MATTILA FM Muhos Vihreät 95 97 99 154 156 PIRITTA POIKONEN OTM, tietokirjailija Lohja PIRKKO RUOHONEN- LERNER varan. Porvoo MARIA TOLPPANEN Vaasa OUTI ALANKO- KAHILUOTO FT ANNE BLAND puolueen vpj, yrittäjä Huittinen 157 158 159 160 161 163 TARJA CRONBERG EP:n jäsen, TT Polvijärvi SATU HAAPANEN luokanopettaja HEIDI HAUTALA MMM, ent. EP:n jäsen HANNA HOLOPAINEN DI Lappeenranta SAARA ILVESSALO oikeusnotaari, opiskelija Turku SIRPA SIRU KAUPPINEN ympäristötekniikan asiantuntija, Master of Science 165 166 167 168 Vasemmistoliitto 132 TUULI KOUSA ministerin erityisavustaja, Master of Laws MARIA OHISALO Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden pj,vtm ANNI SINNEMÄKI kansanedustaja JOHANNA SUMUVUORI VTM, jatko-opiskelija EILA AARNOS PsT, tutkija Kokkola 134 137 138 139 140 146 LI ANDERSSON VTK, Vasemmistonuorten pj Turku MERJA KYLLÖNEN bioanalyytikko Suomussalmi ANNIKA LAPINTIE varat. Turku PIA LOHIKOSKI VTM, järjestö- ja koulutuspäällikkö Kerava SILVIA MODIG HANNA SARKKINEN FM 147 148 RKP 172 173 175 EILA TIAINEN Jyväskylä SINIKKA TORKKOLA tutkijatohtori, pääluottamusmies SILJA BORGARS- DÓTTIR-SANDELIN juris studerande, oikeustieteen ylioppilas Helsingfors ALINA BÖLING politices kandidat Helsingfors CHRISTINA GESTRIN riksdagsledamot, kansanedustaja Esbo 4 PohjanAkka

176 177 179 182 188 189 ÅSA GUSTAFSSON socionom yh), sosionomi (amk) St. Karins MIA HEIJNSBROEK- WIRÉN yrkeslärare, ammatillinen opettaja Lovisa BRITT LUNDBERG talman, pedagogie magister Mariehamn WIVAN NYGÅRD- FAGERUDD MuM, redaktör Vasa PÄIVI STORGÅRD redaktör, Helsingfors MARLEN TIMONEN skattesekreterare Karleby 110 111 112 117 119 MARJO ANTTOORA valtiosihteeri, varat. Sastamala SARI BEHM toimintakeskuksen johtaja, kätilö Savonlinna SARI ESSAYAH EP:n jäsen, KTM Lapinlahti MARJO LOPONEN ministerin erityisavustaja, KTM Lahti LAURA PEUHKURI VTM, DI Lappeenranta Kristillisdemokraatit Itsenäisyyspuolue 120 123 124 125 IPU 70 MIA PUOLIMATKA KT, omaishoitaja Jyväskylä PÄIVI RÄSÄNEN sisäministeri, lääkäri Riihimäki BIRGITTA SILVENNOINEN Lohja TIINA TUOMELA lastentautien erikoislääkäri, LT SUSANNA KAUKINEN ohjelmistokonsultti Köyhien 79 80 81 asialla 106 104 MARIKA SILTANEN ins., kotiäiti FRANCESCA VALLIN yrittäjä, taiteilija LENA WIKSTEN VTM Pori ELINA AHOINPELTO tuote-esittelijä KAISU HAVANA kosmetologi 103 102 105 Piraattipuolue 46 52 TIINA PARKKINEN liikunta- ja virikeohjaaja TERTTU SAVOLA, puolueen pj EIJA TOGLUK lähihoitaja Järvenpää SATU IMMONEN filosofian ylioppilas MARIA MORRI YTK Muutos 57 59 61 2011 2 5 JONNA PUROJÄRVI ylioppilas Jyväskylä SAARA SIINTOLA ylioppilas MIA ZARROUK nuoriso-ohjaaja HELENA ERONEN- KUHANEN yrittäjä OILI HARJULA yrittäjä Kemijärvi PohjanAkka 5

8 16 Suomen Kommunistinen Puolue 22 23 32 KRISTIINA KALLIOJÄRVI opettaja, tietokirjailija Kangasala SANNA ONKAMO yo.merk, varastotyöntekijä RITA DAHL VTM ja FM (sit.) LENA HULDÉN dosentti PETRA PACKALÉN postityöntekijä 34 35 36 41 SUSANNA RISSANEN sosiaaliterapeutti, YTK Iisalmi TIINA SANDBERG ympäristösuunnittelija RITVA SORVALI näyttelijä Lahti IIDA YLÖNEN muotoilija, työtön Hyvinkää Sinivalkoinen Rintama 131 Valitsijayhdistys Kristiina Ilmarinen 252 ÄÄNESTÄ! ANU PALOSAARI yrittäjä, opiskelija KRISTIINA ILMARINEN ekon. rahoituspäällikkö Naiset ja EU:n parlamentti: Onko määrällä vielä väliä? Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on kasvanut joka vaaleissa. Suomesta valittiin edellisen kerran kahdeksan naista ja viisi miestä. Koko parlamentissa naisia on nyt ollut noin 35 prosenttia. Miten käy toukokuussa 2014? Naisten määrä Euroopan parlamentissa on kasvanut tasaisesti, silti se on tasaisesti pienempi kuin miestin määrä. Keskeinen kysymys näin vaalien alla onkin: onko sukupuolten määrillä väliä vai pitäisikö ennemmin keskittyä laatuun? Välitön vastaus on tietenkin kyllä, myös määrällä on väliä. On tärkeää että naisten määrä edes lähestyy miesten määrää poliittisissa edustuslaitoksissa. Kyse ei ole kuitenkaan vain naisten ja miesten määristä vaan myös siitä, missä tehtävissä naiset parlamentissa ovat. Toisin sanoen, onko heillä siellä tehtäviä,jotka sisältävät todellista valtaa vai jäävätkö he rivijäseniksi. Parlamentin tasa-arvokomitean Women in the European Parliament raportti paljastaa, että vaikka naisten määrä parlamentissa on kasvanut, heidän määränsä parlamentin eri luottamustehtävissä on päinvastoin vähentynyt. Raportti ei anna tähän mitään selkeää syytä mutta sen sisältämän grafiikat kertovat selvää tarinaa. Naisten osuus kaikissa johtotehtävissä on vähentynyt. Toinen kysymys, joka raporttia lukiessa herää,on tämä: tasa-arvokysymykset ovat nykyään parlamentissa hyvin esillä mutta miten paljon nämä asiat/käytänteet/keskustelut todella suodattuvat jäsenmaihin? Miten eurooppalaista tasa-arvotietoisuutta voidaan hyödyntää eri maissa liittyen vaikkapa todella sukupuolittuneisiin vanhemmuuskysymysten ratkaisuprosesseihin? Raporttia lukiessa vahvistuu käsitys, että naisten ja miesten määrät on saatava tasattua, mutta se ei riitä. Tasa-arvo ei ole pelkästään määrä- vaan myös erittäin pitkälle laatukysymys. Kannattaa siis äänestää päteviä naisia parlamenttiin! TEKSTI HERTTA VUORENMAA 6 PohjanAkka

Vaaliohjelmissa korostuu rauha, työ ja yrittäminen PohjanAkka kysyi puolueilta alkukeväästä minkälaisia tasa-arvotavoitteita kevään eurovaaliohjelmiin oli tulossa. Vastaukset olivat ympäripyöreitä: tasa-arvo on toki kaikille tärkeä asia, eurooppalainen arvo, ja se on aina mukana puolueiden linjauksissa. Nyt kun eurovaaliohjelmat ovat ilmestyneet, tasa-arvoa kaikista niistä ei kuitenkaan löydy. Vihreiden eurooppalainen ohjelma ottaa tasa-arvon esiin ja pitää sitä demokratian edellytyksenä. Vasemmistoliitto vaatii syrjinnän vastaisen lainsäädännön kehittämistä ja rakenteellisen tasa-arvon aktiivista edistämistä. Nyt ohjelmissa puhutaan rauhasta, työstä, ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta. KOKOOMUS: Parempi Eurooppa syntyy työstä Kokoomus haluaa uskoa parempaan Eurooppaan. Se syntyy rauhaa rakastamalla, ongelmia ratkaisemalla ja työstä. Ei siis urputtamalla eikä vänkäämällä. Yrittäjät on vapautettava yrittämään, kasvamaan ja työllistämään. Kokoomuksen mielestä eristäytyminen ei ole ratkaisu, eikä edes mahdollista rajattomassa maailmassa. SDP: Vihapuhe ja rasismi tuomittava Rauha, oikeudenmukaisuus ja EU:n hyväksyttävyys kansalaisten mielissä.laittaa Euroopan töihin. Työtä ja oikeudenmukaisuutta. Ei vain taloutta ja kilpailykykyä vaan myös ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Reilua kasvua,ei yhteisvastuuta veloista. Euroopan tuomittava vihapuhe ja rasismi. KESKUSTA: Nyt ei äänestetä eurosta Keskusta haluaa kotiasiat kuntoon ja tuuletusta Eurooppaan. Fossiilitaloudesta biotalouteen. Lisää talouskuria. Ei liittovaltiokehitykselle. Hyvinvointia ei lisätä kääntymällä sisäänpäin ja torjumalla ulkopuolisia vaikutteita ja ihmisiä.keskusta muistuttaa, että Suomi on EU:n jäsenmaa ja euromaa. Näistä tosiasioista ei äänestetä eurovaaleissa. PERUSSUOMALAISET: Tasoa maahanmuuttokeskusteluun Liittovaltiokehityksen torjunta ja jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden takaaminen. Talousyhteistyötä kehitettävä ja demokratiaa vahvistettava. Ei eroa eurosta nyt mutta valmistauduttava euroalueen hajoamiseen. Maahanmuuttokeskustelun tasoa ja asiapitoisuutta on perussuomalaisten mielestä nostettava. VIHREÄT: Korjataan Eurooppa yhdessä Vihreillä on euroopanlaajuisesti yksi yhteinen eurovaaliohjelma, joka pelastaa maailmaa ilmastokriisiltä, korjaa talouden pelisäännöt ja puolustaa oikeudenmukaisuutta. Puhdasta ruokaa, enemmän kaloja meressä ja vihreämpää maataloutta sekä parempaa eläinten hyvinvoinnista vastaamista. Työtä reilun turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta. Vihreät kannattavat komission toimia tasaarvon lisäämiseksi ja haluavat kiintiöillä naiset mukaan vähintään 40 prosentilla hallituksiin jo vuonna 2020. VASEMMISTOLIITTO: Rahan vallasta ihmisen valtaan Vasemmistoliitto haluaa lisää demokratiaa ja läpinäkyvyyttä. EU:n kehityksestä halutaan järjestää Euroopan laajuinen kansanäänestys. Euroopan keskuspankki demokraattiseen ohjaukseen. Talletuspankit, investointipankit ja vakuutusyhtiöt erotettava toisistaan. Jos ei eurokriisiä ja euron ongelmia saada ratkaistua, yhteisvaluutta on purettava hallitusti. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Nuorisotyöttömyys alas Eurooppaa rakennetaan kristisellä arvopohjalla, toki uskonnnonvapaus luvataan kaikille. Liittovaltiokehityksen ja unionista eroamisen välimaastoon kristillisdemokraatit tarjoavat unionin kehittämistä itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä. Nuorisotyöttömyyden nujertamisesta EU:n uusi kärkihanke. RKP: Koti Euroopassa Ruotsalainen kansanpuolue haluaa puolustaa EU:ssa pohjoimaista avoimuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. He puolustavat myös rajattoman Euroopan olemassoloa, jossa vähemmistöjen oikeudet turvataan. PIRAATTIPUOLUE: Erilaisuudessa on voimaa Suomen Piraattipuolue lähtee vaaleihin yhteiseurooppalaisella ohjelmalla, joka korostaa ohjelmassaan avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan roolia unionin päätöksenteossa. Puolue vaatii ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. MUUTOS 2011: Suomessa äänestys markkaan palaamisesta Muutos 2011 puolue haluaa demokratiaa lisää joka tasolle. Jäsenmaille on luotava käytännöt unionista ja eurosta eroamiseen ja Suomessa on järjestettävä kansanäänestys markkaan palaamisesta. Suomen komissaari valittava suoralla kansanvaalilla. Kehitysmaiden ongelmat ratkaistava paikan päällä. SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE: Irti EU:sta Suomen kommunistinen puolue ja Suomen työväen puolue osallistuvat vaaleihin yhteisellä listalla Hyvinvointivaltion puolesta EI Eulle. Ihmistä ja luontoa ei saa enää riistää ja nyt on otettava askel vasemmalle kapitalismia, EU-sopimuksia ja liberalismia vastaan. EU ei ole ollut rauhanprojekti vaan kapitalistien luokkataistelukoneisto, joka edistää suurten yritysten mahdollisuuksia maksimoida voitot. Valta takaisin Euroopan kansoille ja työläisten oikeudet etusijalle. ITSENÄISYYSPUOLUE: Omalla rahalla tulevaisuuteen IPU ajaa Suomelle uutta itsenäistymistä, oma raha ja päätösvalta on palautettava. Puolue kannattaa kansanvaltaa Sveitsin malliin. Kuntien talousongelmien syy on EU. KÖYHIEN ASIALLA: Kristinuskon periaatteet käyttöön Köyhyys ja ihmisten pahoinvointi ovat Köyhien asialla-puolueen ohjelman keskiössä.he haluavat päättäjiksi kristinuskon totuuksia omaavia, lähimmäisistään huolta kantavia ja myös omastaan luopumiseen valmiita päättäjiä. SINIVALKOINEN RINTAMA: Seis maahanmuutolle Ennen Vapauspuolueena toiminut puolue on nyt Sinivalkoinen Rintama. Se on selkeästi kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen puolue. KRISTIINA ILMARINEN on puolueisiin pettynyt, raivostunut veronmaksaja, joka lupaa jatkaa räyhäämistä Brysselissä. Hän ei halua EU:sta liittovaltiota. Tasa-arvo EU:ssa on välttämättätöntä -Eurooppa on edistänyt tasa-arvoa vuodesta 1957 lähtien. Se sisältyy Euroopan Unionin DNA:han ja talouskriisi ei ole sitä muuttanut, vakuuttaa komissaari Vivianne Reding. Hän korostaa sukupuolten tasa-arvon olevan eurooppalaisille välttämättömyys, se ei ole ylellisyyttä eikä valinnainen vaihtoehto. Tasa-arvon puute vahingoittaa Euroopan taloutta. Tulokset tasaa-arvon edistämisessä ovat kuitenkin vaatimattomat ja Euroopan komission aiheesta julkaisema tasa-arvoraportti ei yllätä: pientä kehitystä tapahtuu, mutta todella hitaasti. Palkkaero koko unionin alueella on juuttunut 16,4 prosenttiin ja tällä vauhdilla menee vielä 70 vuottan ennenkuin samapalkkaisuus toteutuu. Komissio onkin nyt kehottanut jäsenvaltioita parantamaan palkkauksen läpinäkyvyyttä. Hyvä uutinen on mm. naisten työllisyysasteen nousu 58 prosentista 63 prosenttiin. Unionin rakennerahastoista on osoitettu 3,2 miljardia euroa naisten työmarkkinoille osallistumisen vahvistamiseen ja lastenhoitopalvelujen kehittämiseen vuosina 2007-2013. Alle 3-vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut tuona aikana 26 prosentista 30 prosenttiin ja yli 3-vuotiaiden vastaavasti 81 prosentista 86 prosenttiin. Naiset käyttävät viikossa keskimäärin 26 tuntia lastenhoitoon ja kotitöihin. Miesten panos on 9 tuntia. Naisten osuus yritysten hallituksissa on kasvanut 11 prosentista 17,8 prosenttiin. Toimitusjohtajista naisia on 2,8 prosenttia, tärkeimmistä ministereistä 27 prosenttia ja parlamentin jäsenistä 27 prosenttia. Viime vuonna EU tarttui tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ja lakien lisäksi rahoitti kansallisia ja kansalaisjärjestöjen kampanjoita aiheesta yli 15 miljoonalla eurolla. Euroopan laajuisen tutkimuksen perusteella joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa sen jälkeen, kun täytti 15 vuotta. Suomen seuraavakin komissaari on mies? Naisehdokkaista ei edes puhuta EUROOPAN parlamentti kehotti viime keväänä jäsenvaltioita tukemaan tasa-arvoa ehdottamalla komission jäseneksi naista ja miestä. Aiheesta ei ole juurikaan keskusteltu, vaikka Suomestakin on nyt parlamenttiin ehdolla kaksi naisministeriä. EUROOPAN parlamentti totesi keväällä 2013, että naiset ovat selvästi aliedustettuina vaaleihin ja nimityksiin perustuvissa poliittisissa tehtävissä niin unionissa kuin jäsenvaltioissakin. Naisten edustus komissiossa on pysähtynyt kolmasosaan, eikä komission puheenjohtajana ole koskaan ollut nainen. Myöskään Suomi ei ole koskaan esittänyt naista komissaariksi.eikä tee sitä nytkään. Koko kevään on julkisuudessa pyöritelty vain miesten nimiä komissaaripelissä. Kuntaministeri Henna Virkkunen ja juuri liikenneministerin tehtävät jättänyt Merja Kyllönen ovat ehdolla parlamenttiin mutta heidän kiinnostuksestaan saati pätevyydestään komission jäseneksi ei ole keskusteltu. NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO vetoaa vakavasti, että Suomen hallitus ja EU:n jäsenmaat täyttävät demokratian ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat sitoumuksensa varmistamalla naisten tasapuolinen edustus EU:n huippuviroissa. NJKL:n mielestä Suomen tulee asettaa sekä nais- että miesehdokas EU-komissaariksi KYSYIMME EDUSKUNTAPUOLUEILTA kantaa naisja miesehdokkaan nimeämiseen ja pyysimme puoluesihteereiltä myös sopivien naisehdokkaiden nimiä. Varauksetonta kannatusta ajatukselle löytyy vain SDP:stä, Vihreistä ja Vasemmistoliitosta. Mahdollisia naisehdokkaiden nimiä löytyi kaksi, Pirkko Ruohonen-Lerner Perussuomalaisista ja Heidi Hautala Vihreistä. Kokoomus kyllä kannattaa tasa-arvoa, mutta asettaa etusijalle sen, että Suomella on esittää ykkösluokan ehdokas komission kärkipaikoille. Keskustasta kahden ehdokkaan nimeäminen olisi suuri periaatteellinen ratkaisu. Käytännössä sen toteuttaminen edellyttäisi, että kaikki jäsenmaat menettelevät samalla tavalla. SDP:stä olisi kyllä luontevaa tuoda neuvotteluihin sekä mies- että naisehdokas. Nimien aika on vaalien jälkeen, mutta heidän omalta EP-vaalien ehdokaslistaltaan löytyy kyllä tähänkin tehtävään useita päteviä naisia. Mutta ei siis nimiä. Perussuomalaisille sukupuoli ei ole osaamisen määritelmä, vaan asiaosaaminen ratkaisee. Naispuolinen komissaariehdokas on Pirkko Ruohonen-Lerner. Vihreät ovat pitkään kannattaneet sitä, että jokaisen jäsenmaan tulisi nimetä komissaariehdokkaaksi sekä nainen että mies. Vihreiden nainen komissaaripeliin on Heidi Hautala. Vasemmistoliiton mielestä komissaariehdokkaina pitää olla nainen ja mies.nimiä ei ollut käsitelty. RKP:sta on hyvä, että haetaan aina sekä mies- että naisehdokkaita. Kun kyseessä on Suomen mahdollinen komissaari, puolue haluaa kuitenkin, että Suomi ehdottaa ainoastaan yhden nimen, oli se sitten mies tai nainen. KD ei halunnut ottaa kantaa nimiin. Merja Kyllönen, Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen naisjärjestöjen komissaariehdokkaita PUOLUEIDEN NAISJÄRJESTÖILLEKIN näyttää olevan hankalaa nimetä naisia komissaariehdokkaiksi. Vain Vihreät ja Vasemmistonaiset nimeävät ehdokkaita komissaariksi. Vihreiden Naisten komissaariehdokas on Heidi Hautala, jota myös puolue kannattaa. Vasemmistonaiset nostavat esiin Merja Kyllösen, jos komissaarin paikka kuuluisi heille. He esittävät myös, että koska paikka todennäköisesti menee kokoomukselle, niin Sirpa Pietikäinen olisi siihen todella hyvä ehdokas. Demarinaiset viittaavat ehdokaslistallaan oleviin erinomaisiin ehdokkaisiin. Keskustanaiset pitävät kiintiöitä ongelmallisena ja haluavat kasvattaa naisten osuutta politiikan ja talouden johtotehtävissä. Kokoomusnaisista on suomalaisittain hienoa, että meiltä löytyy miehiä ja naisia ykkösluokan ehdokkaiksi. TEKSTI EEVA KOSKINEN PohjanAkka 7

Talouskriisi iskee naisiin: Rakenteellinen epätasa-arvo kärjistyy kriisitilanteissa EU on Maija Elonheimosta kameleonttiprojekti. -Se on näyttänyt eniten talousprojektilta, mutta nyt alkuperäinen rauhanproejktin luonne korostuu, hän arvioi. Euroopan unionin talouskriisi on rahoitus- ja talouskriisin ohella myös sukupuolten välisen tasa-arvon, demokratian ja sosiaalipalvelujen kriisi. Talous-, ilmasto- ja turvallisuuskriisit vaikuttavat aina eniten yhteiskuntien heikoimpiin jäseniin, heihin joita rahan ja vallan rakenteet eivät suojaa. EU:n talouskriisin vaikutukset naisten asemaan yhteiskunnissa ovat merkittäviä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi YK:n vuosituhattavoitteista, koska tasa-arvon tiedetään vähentävän köyhyyttä, lapsi- ja äitikuolleisuutta, ehkäisevän hiviä/aidsia, laajentavan peruskoulutusta ja tukevan ympäristön kestävää kehitystä. Tästä huolimatta naisten rakenteellinen epätasa-arvo on maailmassa edelleen merkittävä ongelma. Euroopan unionin syvenevän talouskriisin myötä tämä näkyy yhä konkreettisemmin ja monitahoisemmin myös kaikkialla Euroopassa. SÄÄSTÖTOIMET ISKEVÄT NAISIIN Euroopan unionin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta julkaisi viime keväänä mietinnön talouskriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin (2012/2301(INI)). Mietintö on yksiselitteinen ja selkeä todetessaan, että vakavan talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia naisten asemaan yhteiskunnissa ympäri Euroopan ovat entisestään lisänneet erilaiset säästötoimet, joita Euroopan unionin toimielimet ovat määränneet jäsenvaltioille. Toisin sanoen erilaisten pelastustoimenpiteiden sukupuolivaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu ennen niiden toteuttamista. Nykyasetelmassa kriisin vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti naisiin ja näkyvät sekä välittömästi palkkojen alennuksina, työpaikan menettämisinä tai työsuhteen epävarmuutena että välillisesti talousarvioleikkauksina julkisten palvelujen ja sosiaalitukien alalla. KÖYHYYS KOHDISTUU NAISIIN JA YKSINELÄVIIN Eurostatin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2010 noin 23 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista eli köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla. Talouskriisin jatkumisen myötä jatkuvan köyhtymisen kehityssuunta uhkaa ensisijaisesti ikääntyneitä ja yksineläviä naisia (miehet kuolevat tilastollisesti keskimäärin nuorempina) sekä yksinhuoltajia (jotka ovat pääsiassa naisia). Köyhyyden jatkuva kasvu syntyy murroskauden aiheuttamista ongelmista. Esimerkiksi vaikeudet sopivan asunnon saamisessa, huollettavana olevien henkilöiden (lapset, vanhemmat ja sairaat tai vammaiset henkilöt) hoitaminen ja sitä kautta vaikeudet työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa lisäävät tätä ahdinkoa. Lisäksi erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen ja etuuksien leikkaaminen on vaikuttanut kielteisesti naisten taloudelliseen riippumattomuuteen. Nämä etuudet ovat naisten merkittävä tulonlähde ja koska erityisesti naiset käyttävät julkisia palveluja. Talouskriisin vaikutukset hämäävät yhteiskunnallisesti monella tasolla ja esimerkiksi miesten ja naisten työllisyysaste näyttäisi ensisilmäyksellä lähentyneen. Mietintö kuitenkin painottaa, että lähentyminen kuvastaa elinolosuhteiden ja työolosuhteiden yleistä heikentymistä, ei niinkään sukupuolten tasa-arvon lisääntymistä. Talouskriisin seurauksena naiset tekevät aiempaa useammin pimeää tai palkatonta työtä vailla sosiaaliturvaa. Erilaiset ongelmat kasvavat. koska asianmukaiset yhteiskunnalliset tukirakenteet puuttuvat. VANHEMMUDEN KULUT JA VASTUUT JAETTAVA Tasa-arvoisemman yhteiskunnan edistäminen ja rakenteiden tasa-arvoistaminen on tutkimusten mukaan aina sekä miesten että naisten etu. Yksi aivan keskeinen osa-alue on vanhemmuuden kulujen ja vastuun jakaminen. Naisten nopeampi siirtyminen työelämään edistäisi talouden elpymistä. Naisten palatessa töihin perheiden tulot kasvavat, heidän eläkkeensä kasvavat ja kaikki tämä lisää kulutusta ja sitä kautta vauhdittaa taloutta. Sukupuolten välinen tasa-arvo vaikuttaa myönteisesti sekä tuottavuuden kasvuun että talouskasvuun. Kriisin ratkaisemisessa ja selviytymiskeinojen kehittämisessä on jatkossa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista pidettävä yhtenä keskeisenä tekijänä. Brysselin koneen Maija Elonheimo: Paluu rauhanprojektiksi YLEISRADION EU-ASIOITA käsittelevää Brysselin koneessa puheohjelmaa on vuodesta 2011 toimittanut Maija Elonheimo. Aloittaessaan ohjelman Elonheimo ajatteli EU:n olevan selkeä juttu. - Mutta sitä on turha odottaa. Tämä on kuin vuoristorataa ja on syytä oppia nauttimaan siitä, hän sanoo nyt. Elonheimon tunnin mittaisissa ohjelmissa käsitellään perusteellisesti jotain EU:n osa-aluetta koskevaa, suomalaisiakin koskevaa asiaa. Alkuvaiheessa Elonheimo ajatteli maatalouden nouseva n isoksi aiheeksi mutta näin ei ole käynyt. -Unionin tämänkertaiselta maatalousuudistukselta odotin enemmän, mutta ilmeisesti suuret muutokset jäivät seuraavaan uudistuskertaan. Muita nyt kiinnostavia asioita ovat eittämättä budjetti ja näin vaalien alla parlamentin vallan kasvu, Maija Elonheimo listaa. Hän tekee ohjelmaa yksin ilman taustatoimitusta. Eurovaaleistakin ohjelmissa tänä keväänä puhutaan, mutta varsinaiset viralliset eurovaaliohjelmat hoidetaan muissa toimituksissa. Tulevia vaaleja Maija Elonheimo pitää tärkeinä ja toivoo äänestysprosentin nousevan. Isoja asioita vaalikeskustelussa tulevat olemaan ainakin liittovaltiokehitys, työvoiman vapaa liikkuvuus ja talouskasvu. Todella hyvä olisi, että vaaleissa ehdokkaina olevat kertoisivat avoimesti mielipiteensä unionin tilanteesta nyt ja käsityksensä sen tulevaisuudesta, sillä nämä vaalit vaikuttavat varmasti Suomen tulevaan EU-politiikkaan, Maija Elonheimo uskoo. Itse hän ei ole vuosien mittaan Brysselissä käynyt kuin kahdesti ja Strassbourgissa kerran. -Kyllä siellä pitäisi käydä enemmän, jotta ymmärtäisi paremmin järjestelmän toimintaa, Elonheimo myöntää. EU on hänelle kuin jatkokertomus, johon on jäänyt koukkuun. Toimittajat saavat valtavasti EU-tietoa, suorastaan hukkuvat tiedon määrään, mutta oleellisen poimiminen vaatii työtä. -Kukaan ei voi hallita kaikkea EU-informaatiota; rakenteita, päätöksiä,muutoksia ja tapahtumien virtaa on niin paljon, Elonheimo sanoo. Ihmisten EU-käsityksiä vaivaa usein konkreettisen tiedon puute, unioniin suhtaudutaan helposti tunnepohjalta. Kaikkien olisi hyvä ymmärtää koko julkinen päätöksenteketju kunnasta valtion kautta unioniin. Tässä meillä on vielä paljon aukkoja. Onneksi lapset ja nuoret saavat jo nykyään peruskoulussa hyvän annoksen Eurooppa-tietoa ja heille maailma on netin ja sosiaalisen median kautta muutenkin läheisempi juttu, sanoo Elonheimo. Brysselin koneessa YLE 1 keskiviikkoisin 10.05 ja uusinta seuraavana tiistaina 21.15 BRYSSELIN KONEESSA-ohjelmaan liittyy myös blogi, mutta se ei ole lähtenyt odotusten mukaisesti lentoon. Silti Elonheimo saa paljon ohjelmaa koskevia viestejä ja ne kaikki ovat tervetulleita. Ohjelmalla on todella fiksuja kuuntelijoita, jotka kyllä oikaisevat nkin virheet, hän sanoo. Brysselin koneessa-ohjelmassa haastateltavina on useimmiten ollut miehiä. Maija Elonheimo ihmettelee asiaa vähän itsekin, varsinkin kun hänestä naiset osaavat yhdistää arjen ja rakenteet hienolla ja käytännöllisellä tavalla. - Mutta valitettavasti monet ns. hyvissä asemissa olevat naiset puhuvat kuin miehet. Feministinen retoriikka Suomessa on heikentynyt, Elonheimo sanoo. Maija Elonheimon omat mielipiteet eivät ole juuri ohjelmanteon aikana muuttuneet. Ei minullakaan ole aina selkeää käsitystä missä mennään. Jos tänään luulen tietäväni jotain, niin huomenna asiat kiepsahtavat taas ihan toiseen asentoon, hän kuvaa. TEKSTI EEVA KOSKINEN KUVA LOTTA SASSI It is difficult for women to reach higher positions in our societies. Special tools, exchange of knowledge and best practices are needed to give women equal opportunities with men in this respect. The Finnish registrated association Women in Europe will arrange an open session on ways and means to break glass ceilings in Turku/Åbo on Tuesday, 3rd June at 9-11 A.M. at hotel Caribia. There will be a discussion between professor Elina Pirjatanniemi, leader of the Center of Human Rights, Ms Malin Gustavsson, consultant on equal rights and Ms Mary Gestrin, an experienced mentor and board member of Diamant, a network for Finnish female leaders. The seminar is free of charge, but requires preregistration before 28.5.2014 at sihteeri@eurooppanaiset.fi Kukaan ei voi hallita kaikkea EU-informaatiota; rakenteita, päätöksiä, muutoksia ja tapahtumien virtaa on niin paljon. Best ways to break glass ceilings TEKSTI HERTTA VUORENMAA 8 PohjanAkka