Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä



Samankaltaiset tiedostot
17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Näytteenottokerran tulokset

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY KUOLIMON VESISTÖTARKKAILU TALVELLA 2018

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Espoon vesistötutkimus 2009

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Vuoden 2016 aikana tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta seuraavaa:

VANTAAN PIENVESIEN TARKKAILURAPORTTI 2018 LAURA VIRTANEN

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

Transkriptio:

Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä

Liite 2 1 5 4 3 2

Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta

Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA 19811992 JA 199823 /69123/ Happi Mellonlahden happipitoisuus 198123 15 O2 mg/l 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 Happi mg/l 1 m Happi mg/l 12 m Mellonlahden happipitoisuus 199823 O2 mg/l 12 1 8 6 4 2 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Happi mg/l 1 m Happi mg/l 12 m Lin. (Happi mg/l 1 m) Lin. (Happi mg/l 12 m) Mellonlahden hapen kyllästysaste 19811992 15 O2% 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 Happi% 1m Happi% 12m Hyvä>8% Hyvä<11% 199 1991 1992 Mellonlahden hapen kyllästysaste 199823 15 O2% 1 5 1998 syys 1999 1999syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Happi% 1m Happi% 12m Hyvä>8% Hyvä<11% Lin. (Happi% 12m) Lin. (Happi% 1m)

Ravinteet Liite 4 2/7 Mellonlahden kokonaisfosfori 19811992 Kokonaisfosfori ug/l 2 15 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 Kokonaisfosfori ug P/l 1m Rehevä järvi ug/ P/l Kokonaisfosfori ug P/l 12 m Erittäin rehevä järvi ug P/l Mellonlahden kokonaisfosfori 199823 Kokonaisfosfori ug/l 2 15 1 5 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Kokonaisfosfori ug P/l 1m Kokonaisfosfori ug P/l 12 m Lin. (Kokonaisfosfori ug P/l 12 m ) Lin. (Kokonaisfosfori ug P/l 1m ) Mellonlahden kokonaistyppi 19811992 Kokonasityppi ug/l 25 2 15 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 Kokonaistyppi ug N/l 1 m Rehevä järvi ug N/l Kokonaistyppi ug N/l 12 m Erittäin rehevä järvi ug N/l Mellonlahden kokonaistyppi 199823 Kokonaistyppi ug/l 2 15 1 5 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Kokonaistyppi ug N/l 1 m Kokonaistyppi ug N/l 12 m Lin. (Kokonaistyppi ug N/l 12 m) Lin. (Kokonaistyppi ug N/l 1 m)

Liite 4 3/7 Mellonlahden ammoniumtyppi 19811992 2 NH4N ug/l 15 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 Ammoniumtyppi NH4N ug/l 1 m Ammoniumtyppi NH4N ug/l 12 m Mellonlahden ammoniumtyppi 199823 15 NH4N ug/l 1 5 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Ammoniumtyppi NH4N ug/l 1 m Lin. (Ammoniumtyppi NH4N ug/l 12 m) Ammoniumtyppi NH4N ug/l 12 m AKlorofylli Mellonlahden aklorofylli 19811992 2 Aklorofylli ug/l 15 1 5 1981 1992 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 aklorofylli ug/l 2 m Mellonlahden aklorofylli 199823 12 Aklorofylli ug/l 1 8 6 4 2 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo aklorofylli ug/l 2 m Lin. (aklorofylli ug/l 2 m)

ph Liite 4 4/7 Mellonlahden ph 19811992 pharvo 1 9 8 7 6 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 ph 1 m ph 12 m Mellonlahden ph 199823 1 9 pharvo 8 7 6 5 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo ph 1 m ph 12 m Lin. (ph 1 m) Lin. (ph 12 m) Sameus Mellonlahden sameus 19811992 Sameus FTU 3 25 2 15 1 5 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 Sameus FTU 1 m Sameus FTU 12 m Mellonlahden sameus 199823 2 Sameus FTU 15 1 5 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Sameus FT U 1 m Sameus FT U 12 m Lin. (Sameus FTU 12 m) Lin. (Sameus FTU 1 m)

Sähkönjohtavuus Liite 4 5/7 Mellonlahden sähkönjohtavuus 19811992 3 Sähkönjohtavuus ms/m 25 2 15 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1988 1989 199 1991 1992 Sähkönjohtavuus ms/m 1 m Sähkönjohtavuus ms/m 12 m Mellonlahden sähkönjohtavuus 199823 Sähkönjohtavuus ms/m 35 3 25 2 15 1 5 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Sähkönjohtavuus ms/m 1 m Sähkönjohtavuus ms/m 12 m Väri Mellonlahden väri 19811992 Väriluku mg/l Pt 15 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 Väriluku mg/l Pt 1 m Väriluku mg/l Pt 12 m Mellonlahden väri 199823 Väriluku mg/l Pt 7 6 5 4 3 2 1 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Väriluku mg/l Pt 1 m Väriluku mg/l Pt 12 m Lin. (Väriluku mg/l Pt 12 m) Lin. (Väriluku mg/l Pt 1 m)

Kemiallinen hapenkulutus Liite 4 6/7 Mellonlahden kemiallinen hapenkulutus 19811992 CODMn mg O2/l 1 8 6 4 2 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 CODMn mg O2/l 1 m CODMn mg O2/l 12 m Mellonlahden kemiallinen hapenkulutus CODMn mg O2/l 5 4 3 2 1 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo CODMn mg O2/l 1 m CODMn mg O2/l 12 m Hygienian indikaattoribakteerit Mellonlahden fekaaliset streptokokit 19811992 15 kpl/1 ml 1 5 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 Fekaaliset streptokokit kpl/1 ml 1 m Fekaaliset streptokokit kpl/1 ml 12 m Mellonlahden fekaaliset streptokokit/suolistoperäiset enerokokit 199823 kpl/1 ml 3 25 2 15 1 5 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo Fekaaliset streptokokit/suolistop.enterokokit kpl/1 ml 1 m Fekaaliset streptokokit/suolistop.enterokokit kpl/1 ml 12 m

Näkösyvyys Liite 4 7/7 Mellonlahden näkösyvyys 198123 Näkösyvyys dm 7 6 5 4 3 2 1 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 Näkösyvyys (dm) Mellonlahden näkösyvys 199823 5 Näkösyvyys dm 4 3 2 1 1998 syys 1999 1999 syys 2 elo 21 21 elo 22 22 elo 23 23 elo näkösyvyys dm Lin. (näkösyvyys dm)

MELLONLAHDEN VEDENLAATU FOSFORIN SAOSTUSKOKEILUSSA /2/ Liite 5 Vesinäytteet alumiinisulfaattisaostuksen yhteydessä: 6.5.1987 otettiin näytteet ennen alumiinisulfaattisaostusta. 11.5.1987 otettiin näytteet alumiinisulfaattisaostuksen jälkeen. Selkeytysaikaa saostuksen jälkeen oli ollut viikonlopun yli. Mellonlahdella vallitsi kevättäyskierto ja alumiiniflokki oli kierrossa mukana 18.5.1987 otettiin vesinäytteet, jolloin fosforipitoisuudet olivat laskeneet ja liukoisen fosforin määrät olivat erittäin pieniä. Tämä merkitsi sitä, että näytteenottohetkellä kaikki saostuskelpoinen fosfori oli saostunut ja fosfori oli orgaanisesti sitoutunutta fosforia. 25.5.1987 otetuissa näytteissä liuenneen fosforin määrä oli voimakkaasti noussut ja liukoisen fosforin määrä oli lähes sama kuin kokonaisfosforin määrä Sameus ja ravinteet 1 m 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 6.4. 6.5. 11.5. 25.5. 1.6. 24.6. 8.7. 21.7. 4.8. 24.8. 8.9. 19.1. Sameus FTU Kok. P ug/l Kok. N mg/l NH4N ug/l 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Sameus ja ravinteet 12 m 6.4. 6.5. 11.5. 25.5. 1.6. 24.6. 8.7. 21.7. 4.8. 24.8. 8.9. 19.1. Sameus FTU Kok. N mg/l Kok. P ug/l NH4N ug/l 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Hapen kyllästysaste ja näkösyvyys 6.4. 6.5. 11.5. 25.5. 1.6. 24.6. 8.7. 21.7. 4.8. 24.8. 8.9. 19.1. O2% 1 m O2% 12 m näkösyvyys (dm)

MELLONLAHTEA SIUVAVA POHJAVESIALUE Liite 6 Kaatopaikkka Mellonlahti

Liite 7 Meltolan vanha kaatopaikka on osoitettu keltaisella värillä. Sadevesiojat ja pintavesilammikko on osoitettu turkoosilla värillä. Ojien virtaussuunnat on osoitettu nuolilla. Mellonlahden valumaalueen raja näkyy oranssina viivana. Pääsääntöisesti Mellonlahteen valuvat rajan idänpuoleiset vedet.

Liite 8 LAMPSINJOEN ANALYYSITULOKSET VUOSILTA 2223 /141143/ Määritys 27.3.22 12.8.22 12.3.23 Happi mg/l 13,3 9.8 12,8 Hapen kyllästysaste 93 94 91 Sameus FTU 66 15 21 Kiintoaine mg/l 31 8,9 15 Sähkönjohtavuus ms/m 22,5 23,5 23,5 ph 7,2 7,7 7,5 Väriluku mg/l Pt 7 6 9 CODMn mg/l 13 2,9 3,6 Kokonaistyppi µg/l 25 13 17 Kokonaisfosfori µg/l 15 44 8 Rauta µg/l 5 77 12 Suolistoper.enerok.alust 13 36 11 36 C kpl/1 ml Lämpökest.kolif.bakt. 44 C kpl/1 ml 31 28 21

Liite 9 SAMAJAPROJEKTIN TULOKSET MELTOLAN ENTISEN KAATOPAIKAN PINTAVESINÄYTTEISTÄ /25/ Analyysi Yksikkö Tulos Sähkönjohtavuus ms/m 46,7 ph 6,3 COD Mn mg/l 55, Kokonaistyppi µg/l 3 Ammoniumtyppi µg/l 46 Kokonaisfosfori µg/l 79 Kadmium (Cd) µg/l,8 Lyijy (Pb) µg/l,7 Nikkeli (Ni) µg/l 4,6 Sinkki (Zn) µg/l 3 Alumiini (Al) µg/l 13 Rauta (Fe) µg/l 23 Mangaani (Mn) µg/l 27 AOX µg/l 38 TOC mg/l 56, Huom! Näytteet on otettu seisovasta vedestä.

MELLONLAHDEN ARVOITU RAVINNEKUORMITUS Liite 1 1/2 Asutusalue, hulevedet /24/: Fosfori: 25 kg/km 2 /a 25 kg/a *,74 km 2 = 19kg/a Typpi: 2 kg/km 2 /a 2 kg/a *,74 km 2 = 148 kg/a Talousmetsä, lannoitukset /55/56/: Vuoden 198 jälkeen kuusien ja mäntyjen siemenviljelmää on lannoitettu seuraavasti: 198 ja 1982 yhteensä 28 kg Puutarhan Ylannoitetta 1988 5 kg Puutarhan Ylannoitetta 1992 236 kg Puutarhan Ylannoitetta Yhteensä: 314 kg Taulukko: Käytetyn Puutarhan ylannoitteen koostumus /48/ Ravinne Pitoisuus paino% Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K) Boori (B) Kalsium (Ca) Mangaani (Mn) Magnesium (Mg) Molybdeeni (Mo) Sinkki (Zn) Rauta (Fe) 1 1 2,154,45,76 2,57,2,3,1 Fosfori: 198luvun jälkeen yhteensä 314 kg Mellonlahden valumaalueella:,9*314 kg = 283 kg Huuhtoutuminen lannoitemäärästä /55/: (niukkaliukoinen fosforilannoite) ensimmäisinä lannoituksen jälkeisinä vuosina,5 2% (Mustonen 1986), 7 %(Saura), 8 % 16 vuodessa (Sallantaus 1986) tai yhteensä n. 3% Käytetty 3 % (yhteensä):,3*283 kg = 8,5 kg Typpi: 198luvun jälkeen yhteensä 314 kg Mellonlahden valumaalueella:,9 *314 kg = 283 kg

Huuhtoutuminen lannoitemäärästä: Liite 1 2/2 ensimmäinen lannoituksen jälkeinen vuosi 51% (Saura 199) ja toinen vuosi 1% tai yhteensä 35% (Mustonen 1986). Käytetty 5 % (yhteensä),5*283 kg = 14 kg Vuonna 22 lannoituksen arvioitu typpikuormitus kg ja fosforikuormitus enintään noin 1kg. Normaalin metsätalouden aiheuttama vuosittainen kuormitus metsäpintaalan mukaan arvioituna: Fosfori,2*1,23 km 2 *1 kg/ km 2 /a = 2,5 kg/a Typpi:,2*1,23 km 2 *21 kg/ km 2 /a = 52 kg Luonnonhuuhtouma (metsäalueet jätetty pois) /53/ Fosfori: 7 kg/km 2 /a *,8*1,23 km 2 = 7 kg/a Typpi 2 kg/km 2 /a*,8*1,23 km 2 = 197 kg/a Laskeuma vuonna 22: Laskeumaarvoina on käytetty Imatran neljän ilmanlaatupisteen laskeumatulosten keskiarvoa vuodelta 22. /54/ Fosfori: 34,65 mg/m 2 /a* 25 m 2 = 8,7 kg/a Typpi: 443,25 mg/m 2 /a*25 m 2 = 111 kg/a Yhteensä vuonna 22: Fosfori: 43 kg Typpi: 58 kg

Liite 11 ALUSVEDEN POISJOHTAMISEN VAIKUTUKSEN TAATTISTENJÄRVEN VEDENLAATUUN /31/ Taattistenjärven hapen kyllästysasteen ja KMnO4:n kulutus 1 8 6 4 alusveden poisjohtaminen aloitettu 25.6.1972 2.69 heinä.69 kesä.72 loka.72.73 heinä.73 helmi.74 marras.74 huhti.76 heinä.76 hapen kyllästysaste (%) KMnO4:n kulutus (mg O2/l) Taattistenjärven ravinne ja rautapitoisuuksien kehitys 4 3,5 3 2,5 2 1,5 alusveden poisjohtaminen aloitettu 25.6.1972.69 loka.72.73 helmi.74 marras.74 huhti.76 kok. N (mg/l) kok. P (mg/l) Fe (mg/l)

Liite 12 SÄRKIJÄRVEN ERÄIDEN LAATUPARAMETRIEN KEHITYS KUNNOSTUKSEN JÄLKEEN /144/ Särkijärven vedenlaadun kehitys 6 5 4 3 2 1 Sameus FTU Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori ug/l Ammoniumtyppi ug/l Aklorofylli ug/l ph 19882 ka toukosyyskuu 22 ka toukosyyskuu 23 ka toukosyyskuu Särkijärven sameuden ja ph:n sekä kiintoaine, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi ja a klorofyllipitoisuuden kehitys. 19882 keskiarvot /59/ ovat kasvukauden ajan tietoja ennen kunnostusta ja vuosien 22 /59/ ja 23/ keskiarvot tietoja kunnostustoimenpiteen jälkeen. Särkijärven kokonaistyppipitoisuuden kehitys 8 7 6 5 4 3 2 1 19882 ka toukosyyskuu 22 ka toukosyyskuu 23 ka toukosyyskuu Kokonaistyppi ug/l Särkijärven kokonaistyppipitoisuuden kehitys. 19882 keskiarvot ovat kasvukauden ajan tietoja ennen kunnostusta ja vuosien 22 ja 23 keskiarvot tietoja kunnostustoimenpiteen jälkeen.

LAITILANLAHDEN ERÄIDEN LAATUPARAMETRIEN KEHITYS SEDIMENTIN PÖYHINNÄN JÄLKEEN /14/ Liite 14 Pöyhinnät 21 Laitilanlahden kokonaisfosforipitoisuuden kehitys 8 6 4 2 25.6.21 11.7.21 8.8.21 12.9.21 11.1.21 15.1.22 25.3.22 4.6.2 8.7.2 5.8.2 16.9.22 12.3.23 11.6.23 7.7.3 Kokonaisfosfori ug/l Laitila 1 m Kokonaisfosfori ug/l Laitila pohja Laitilanlahden happipitoisuuden kehitys 12 1 8 6 4 2 25.6.21 11.7.21 8.8.21 12.9.21 11.1.21 15.1.22 25.3.22 4.6.2 8.7.2 5.8.2 16.9.22 12.3.23 11.6.23 7.7.3 Happi, O2 mg/l Laitila 1 m Happi, O2 mg/l Laitila pohja Laitilanlahden kemiallisen hapenkulutuksen kehitys 4 3 2 1 25.6.21 11.7.21 8.8.21 12.9.21 11.1.21 15.1.22 25.3.22 4.6.2 8.7.2 5.8.2 16.9.22 12.3.23 11.6.23 7.7.3 CODMn mg/l Laitila pohja CODMn mg/l Laitila pohja Laitilanlahden rautapitoisuuden kehitys 4 3 2 1 25.6.21 11.7.21 8.8.21 12.9.21 11.1.21 15.1.22 25.3.22 4.6.2 8.7.2 5.8.2 16.9.22 12.3.23 11.6.23 7.7.3 Rauta, Fe ug/l Laitila 1 m Rauta, Fe ug/l Laitila pohja

VUOKSEN ANALYYSITULOKSIA AJALTA MARRASKUU 21 SYYSKUU 23 /125135/ Liite 15 21 22 23 Määritys 13.11. 22.1. 14.2. 27.3. 25.4. 27.5. 25.6. 24.7. 12.8. 18.9. 21.1. 2.11. 1.12. 21.1. 24.2. 13.3. 22.4. 27.5. 16.6. 3.7. 12.8. 22.9. Alkaliteetti mmol/l,22,21 Kiintoaine mg/l 1,2 1,1 Fosfaattifosfori PO4P µg/l Kloridi mg/l 3,3 4,3 Sulfaatti, liukoinen mg/l 9,9 12 Natrium mg/l 4,7 6,8 NO3N+NO2N µg/l 14 13 Rauta µg/l 45 52 Alumiini µg/l 44 5 Kalsium mg/l 4,4 4,8 Kalium mg/l Magnesium mg/l 1,3 1,3 AOX µg/l 26 49 TOC mg/l 5,7 6,5,18,22 <,5,5 3,6 3,7 11 12 6,2 6,8 16 17 4 43 34 33 4,5 4,6 37 38 6,3 6,8,2,21 <,5 3,2 2 4,3 4,3 5,6 5,9 16 16 33 14 33 94 4,5 4,6 1,6 1,3 41 4 6,2 6,4,19,19,7 <,5 1 11 5,2 5,7 18 18 44 36 31 16 5,6 4,7 1,8 4 34 6, 6,1,18,19,5,6 1 1 5,3 5,5 18 18 49 55 13 34 4,5 4,4 1,2 1,3 5,3 5,6,22,22 1, 1,1 13 13 7,4 7,8 14 15 4 48 <1 29 5, 4,7 1,3 1,3 47 44 5,3 5,6,22,21,8,5 11 11 6,6 6,2 12 12 39 57 28 19 4,5 4,7 1,8 1,8 1,2 1, 31 32 5,3 4,8,22,22 3,4 1, 3 11 11 5,7 7,6 11 11 44 45 27 3 4,7 4,7 1,3 1, 36 181 5,7 5,9,19,2 1,1 9,4 1 5,6 5,9 98 1 45 51 23 36 5,3 5,4,85,9 27 3 5,7 5,6,2,24 1,6 1,3 1 11 5,5 6,1 9 88 39 57 22 29 4,5 4,4 28 32 6,9 6,9,22,19,8 2 11 9 6,6 4,5 1 11 36 56 44 44 4,6 4,2 <1 4 22 6,6 6,2,24,24 1,2,8 5,3 5,3 13 12 7,4 7,4 12 13 42 59 5 59 4,9 4,4 <1 1,3 44 49 7 6,3,24,21,6,6 5,1 12 14 7, 8,4 12 13 29 32 16 31 5,5 5,3 2, 4 51 6,4 7,3,24,25 <,6 <,6 5,4 14 14 8,4 8,4 15 15 3 31 28 27 4,8 4,8 1,8 1,8 5 53 7,1 7,1,23,23 <,6 <,6 2 11 12 6,6 6,8 16 16 23 38 14 14 5,3 5,4 1,6 1,8 49 53 6,2 6,5,23,24 <,6 1, 13 14 7,8 7,8 16 16 29 33 92 1 5,7 5,8 1,6 1,6 1,3 1,2 59 52 6,8 6,6,24,22,9,9 4 5,6 14 12 8,2 6,4 17 21 51 59 83 6 8,1 7,5 <1 <1 54 39 8,6 8,1,21,19 1,8 2,1 5,3 15 13 7,2 5,9 14 15 11 9 4,4 4,4 1,1 48 4 7,1 6,3,24,23 1,2,7 5,1 5,6 16 16 7,8 8,2 12 13 35 38 25 23 6,1 6,6 <1 1,2 49 55 5,6 5,7,25,27 1,1 1,1 2 5,1 5,2 14 16 7,6 9, 75 74 37 57 23 39 5,9 5,3 <1 47 57 5,9 6,3,25,26 1,7 2 2 5,2 5,5 13 12 8, 8,6 68 79 45 61 21 27 4,9 5,3 1,3 38 4 6, 6,7,23,21 2, 1,6 12 13 6,8 5,7 83 98 4,7 4,6 1,9 2,1

Liite 17 LISÄVEDEN JOHTAMISEN VAIKUTUKSET MELLONLAHDEN VEDENLAATUUN Massatasapainomalli (Frisk 1978) /9/: C t = C i + (C o C i ) e ρt Jossa C t = saavutettava ravinnepitoisuus, C i = tulovirtaaman ravinnepitoisuus, C o = järven alkuperäinen ravinnepitoisuus e 2,718281828 ρ = vedenvaihtonopeus (menovirtaama/järven tilavuus) t = aika (1 vuosi) Sedimentaatio on huomioitu välillisesti käyttämällä luonnollisen virtaaman ravinnepitoisuuksina Mellonlahden veden ravinnepitoisuuksia. Taulukossa on esitetty laskennalliset ravinnepitoisuudet eri lisäveden johtamistavoilla. Lisäveden johtamistavat ovat pelkästään kasvukauden aikana 5 kuukauden ajan tapahtuva lisäveden johtaminen, kasvukauden aikana ja talvella 3 kuukauden ajan tapahtuva lisäveden johtaminen sekä jatkuvasti ympäri vuoden tapahtuva lisäveden johtaminen. Ravinnepitoisuudet on laskettu erikseen pinta ja alusveden ravinnepitoisuuksille sekä näiden keskiarvoilla. /14/17/117123/ Ravinnepitoisuudet ja rehevyysluokat Kokonaisfosfori µg/l pintavesi (1 m) Kokonaisfosfori µg/l alusvesi (12m) Kokonaisfosfori µg/l (keskiarvo 112m) Kokonaistyppi µg/l pintavesi (1m) Kokonaistyppi µg/l alusvesi (12 m) Kokonaistyppi µg/l (keskiarvo 112 m) Pitoisuus kasvukaudella ennen lisäveden johtamista. 12, (lievästi rehevä) 96 (erittäin rehevä) 54 (erittäin rehevä) 84 (rehevä) 149 (rehevä) Lisäveden johtamistapa Kasvukautena (5kk) 8 (karu) 3 (rehevä) 2 (lievästi rehevä) 44 (lievästi rehevä) 59 (lievästi rehevä) 1115 (rehevä) 52 (lievästi rehevä) Kasvukautena (5kk) ja talvella 3 kk 8 (karu) 17 (lievästi rehevä) Jatkuvasti läpi vuoden 8 (karu) 12 (lievästi rehevä) 14 (karu) 1 (karu) 43 (lievästi rehevä) 53 (lievästi rehevä) 485 (lievästi rehevä) 43 (lievästi rehevä) 46 (lievästi rehevä) 44 (lievästi rehevä)

Liite 18