PÖYTÄKIRJA Kokouspäivä

Aika ja paikka: 16.5.2013 klo 16:00-16:50, Ystadinkatu 3, Tammisaari (Raasepori) Päätöksentekijät Jäsenet Varajäsenet x Seija Kannseluo-Mäntynen pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori x Eva Roos vpj. Vihti Ingrid Träskman Inkoo x Bjarne Roth Hanko Aslak Palenius Lohja x Sara Moilanen Inkoo Risto Alén Hanko Lahja Stenberg Karkkila x Pasi Saario Vihti x Jarmo Aho Lohja Maaret Laine Lohja x Matti Johansson Lohja Veijo Kämppi Raasepori x Ilkka Lähteenmäki Lohja Hannele Monthén Lohja x Ronny Avellan Raasepori Merja Laaksonen Siuntio x Antero Honkasalo Siuntio Marja-Leena Muurinen Karkkila x Sikke Leinikki Vihti Niklas Merikallio Vihti Muut osallistujat: Christine Perjala, valmistelija esittelijä, pöytäkirjanpitäjä 1

ASIAT: 1. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 13 2. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 14 3. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 15 4. LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE JÄTELAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ 14.2.2013 HYLÄTÄ PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN HAKEMUKSEN VA- PAUTUKSESTA VELVOLLISUUDESTA LUOVUTTAA YHDYSKUNTAJÄTE KUNNAN JÄR- JESTÄMÄÄN JÄTEHUOLTOON 16 5. OIKAISUVAATIMUS PÄÄTÖKSEEN 127 / 2013 KOSKIEN YHTEISTÄ JÄTEASTIAA 17 6. LOHJAN KAUPUNGIN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄÄTTÄMINEN, LUKUUN OTTAMATTA SAMMATIN, SAUKKOLAN, PUSULAN JA NUMMEN KAUPUNGINOSIA 18 7. KONSULTTISELVITYKSEN TILAAMINEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKUL- JETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALUEELLA 19 8. SEURAAVA KOKOUS 20 9. TIEDOKSI 21 13 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia 1 Ehdotus Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 14 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Asia 2 Ehdotus Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva Roos ja Bjarne Roth 2

15 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Asia 3 Ehdotus Esityslista hyväksytään. Esittelijän muutosesitys Pykälä 19 otetaan pois ja tilalle ehdotetaan toista pykälää. Päätös Esityslista hyväksyttiin esitetyllä muutoksella. 3

Asia 4 16 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE JÄTELAUTAKUNNAN PÄÄTÖK- SESTÄ 14.2.2013 HYLÄTÄ PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN HAKE- MUKSEN VAPAUTUKSESTA VELVOLLISUUDESTA LUOVUTTAA YHDYSKUNTAJÄTE KUNNAN JÄRJESTÄMÄÄN JÄTEHUOLTOON Jäteltk 9 14.2.2013 HAKEMUS VAPAUTUKSEKSI VELVOLLISUUDESTA LUOVUTTAA YH- DYSKUNTAJÄTE KUNNAN JÄRJESTÄMÄÄN JÄTEHUOLTOON Oheismateriaali Helsingin hallinto-oikeus pyytää Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalta lausuntoa koskien jätelautakunnan päätöstä 14.2.2013 9. Jätelautakunta on päättänyt hylätä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hakemuksen koskien heidän velvollisuutta luovuttaa yhdyskuntajäte kunnan järjestämään jätehuoltoon. Puolustushallinnon rakennuslaitos on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja pyytää päätöksen oikaisua. Hallinto-oikeus pyytää lausuntoa valituksen johdosta. Määräaika lausunnon antamiselle ja valituksen alaisten asiakirjojen toimittamiselle oli alun perin 3.5.2013, mutta hallinto-oikeus on myöntänyt jätelautakunnalle lisäaikaa 31.5.2013 saakka. Puolustushallinnon rakennuslaitos pyytää oikaisua viiteasiakirjan päätökseen siten, että Puolustushallinnon rakennuslaitos, Etelä-Suomi saa hoitaakseen alueellisesti ja jätelajeittain koko Raaseporin jätehuollon. Asian käsittely: 14.2.2013 Puolustushallinnon rakennuslaitos hakee 25.4.2012 saapuneella hakemuksellaan vapautusta Dragsvikin varuskunnan alueella oleville kiinteistöilleen jätelain (646/2011) 42 :n mukaista vapautusta velvollisuudesta luovuttaa yhdyskuntajäte Raaseporin kaupungin järjestämään jätehuoltoon. Hakemuksen perusteluiksi on kerrottu, että Puolustushallinnon rakennuslaitos on velvollinen noudattamaan jätelain 8 :ssa tarkoitettua etusijajärjestystä sitovana velvoitteena. Yhdyskuntajätteen keräyksen he voivat toteuttaa kiinteistöillään parhaiten osana muuta jätehuoltoa. He ovat järjestäneet mm. hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden erälliskeräyksen suoraan yksityisen/yksityisten palveluyritysten kanssa. He kertovat, että kattava jätehuollon kokonaispalvelu johtaa myös yhdyskuntajätteiden osalta etusijajärjestyksen toteutumiseen edistämällä kierrätystä ja muuta hyödyntämistä, eikä sitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Puolustushallinnon rakennuslaitokselle lähetettiin 20.8.2012 lisäselvityspyyntö koskien Jätelain 8 :ssä noudatettavaa etusijajärjestystä. 4

Vastauksessaan lisäselvityspyyntöön, joka on saapunut 14.9.2012, Puolustushallinnon rakennuslaitos kertoo, että heidän jätehuolto on suurelta osin järjestetty jätelain 8 :n mukaisesti etusijajärjestystä noudattaen. Suurin parantamispotentiaali tässä suhteessa on täällä hetkellä kaatopaikalle kuljetettava sekajäte. Nimenomaan sen osalta he tulevat etsimään merkittävästi nykyistä parempaa ratkaisua. He kertovat, että ovat alustavasti keskustelleet alan toimijoiden kanssa ja pystyisivät lähes välittömästi ohjaamaan kaatopaikkajätteensä laitosmaiseen käsittelyyn, jonka tuotoksena osa jätteestä ohjautuisi kierrätyspolttoaineena energiahyödyntämiseen ja osa materiaalihyödyntämiseen. Alustavasti he ovat myös keskustelleet mahdollisuudesta kerätä materiaalihyötykäyttöön menevät materiaalit konseptilla, jossa hyödynnettävä materiaali erillisperättäisiin yhdessä samoissa keräysvälineissä ja lajiteltaisiin seuraavassa vaiheessa palvelutoimittajan toimesta laitosmaisesti. He uskovat, että näin he pääsisivät nimenomaan materiaalihyötykäytön osalta lähes maksimaaliseen tilanteeseen. Yhteenvetona he toteavat, että hakemuksessaan 23.4.2012 tarkemmin esitetyin perustein heidän kiinteistöjensä jätehuolto on myös kunnan järjestämän osuuden osalta perusteltua hoitaa heidän itsensä toimesta. Edellä he ovat kertoneet miten heidän itsensä järjestämä jätehuolto johtaa myös parempaan etusijajärjestyksen toteutumiseen kuten jätelain 32 edellyttää. Puolustushallinnon rakennuslaitokselle lähetettiin lisäselvityspyyntö 9.11.2012. Lisäselvityspyynnössä pyydettiin toimittamaan yksityiskohtainen selvitys siitä, mistä kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajätteestä on kyse, kuinka paljon sitä on, millä kiinteistöllä se syntyy ja erityisesti, minkä muun jätteen kanssa sen jätehuolto on tarkoitus järjestää, kuinka paljon tätä muuta jätettä syntyy ja miten sen jätehuolto on järjestetty. Lisäksi heiltä pyydettiin toimittamaan seuraavat tiedot: listan mistä kiinteistöistä on kyse yhdyskuntajätehuollon osalta tarkemmat erittelyt ja suunnitelmat jätelajeittain energiahyödyntämiseen ja materiaalihyödyntämiseen menevästä sekajätteestä, yksilöidymmän selvityksen pakkausjätteen jätehuollon osuus ajatellussa poikkeuksessa. Vastauksessaan lisäselvityspyyntöön, joka on saapunut 31.12.2012, Puolustushallinnon rakennuslaitos kertoo, että he haluavat hallinnoida kaikkia toiminnassaan syntyviä jätteitä, myös yhdyskuntajätteitä. He kertovat, että Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella Oy Rosk n Roll Ab hoitamaa sekajätettä syntyy vuositasolla noin 200 tonnia ja biojätettä noin 250 tonnia. Pääosa jätteestä syntyy Dragsvikin varuskunta-alueella, mutta vähäisessä määrin myös muilla Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella olevilla Phrkl:n hoidossa olevilla kiinteistöillä. Phrkl järjestää tällä hetkellä yhteistyössä yksityisten ympäristöyritysten kanssa paperin, pahvin ja vaarallisten jätteiden jätehuollon, joiden volyymi vuositasolla on noin 40 tonnia. He kertovat, että Phrkl on varautunut hoitamaan myös muiden hyötyjätteiden jätehuollon. Koska heidän sekajätteensä on tarkoitus ohjata pääosin laitoskäsittelyyn, hyödyntämispotentiaali on vuositasolla kaiken kaikkiaan useita satoja tonneja. He ovat liittäneen listan kiinteistöistä, joille hakevat vapautusta. 5

He viittaavat myös hakemukseensa 23.4.2012 mainittuun seikkaan, jonka mukaan jätelakia ei sovelleta jätelain (2011/646) 4 :n ja jäteasetuksen (179/2012) 6 :n mukaan suurimpaan osaan heidän toiminnoistaan. Tällaisia toimintoja ovat heidän mukaan jäteasetuksen 6 :ssä kohdissa 1), 2), 3), 5), 7) ja 8) mainitut toiminnot, jotka kattavat käytännössä lähes kaikki heidän aktiviteetit Dragsvikin alueella. Lisäksi he kertovat, että heidän tarkoituksena on käynnistää jätehuolto omatoimisesti kaikilta osin vuoden 2013 alusta lukien ja toivovat nopeasti myönteistä käsittelyä. Puolustushallinnon rakennuslaitokselle lähetettiin 9.1.2013 lisäselvityspyyntö jossa heille varattiin vielä mahdollisuus antaa lisäselvitystä jätelain 42 :n mukaisista poikkeamisen perusteista eli siitä, hoidetaanko kunnan vastuulle kuuluvat jätteet yhdessä muun kiinteistöllä syntyvän jätteen kanssa, jos niin miten, miksi on perusteltua järjestää kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen jätehuolto hakijan kiinteistöllä syntyvän muun jätteen jätehuollon kanssa, miten tämä olisi etusijajärjestyksen kannalta parempaa kuin kunnallinen jätehuolto. Vastauksessaan lisäselvityspyyntöön, joka on saapunut 18.1.2013, Puolustushallinnon rakennuslaitos kertoo, että Raaseporin varuskunta on velvoitettu käyttämään kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa seka- ja biojätteen osalta, mikä on johtanut siihen, että jätehuoltoa ei hallinnoida yhtenä kokonaisuutena. Uudenmaan Prikaatin kannalta tarkoituksenmukaisempaan kuitenkin olisi hoitaa jätehuolto yhden tai mahdollisimman harvan kumppanin kanssa yhden luukun periaatteella. Jätteiden käsittelyn etusijajärjestyksestä he kertovat, että ovat ilmoittaneet sekä hakemuksessaan, että aiemmin antamissaan lisäselvityksissään.. Sekajätteet he tulevat ohjaamaan laitoskäsittelyyn, josta lajiteltu jäte toimitetaan materiaali- ja energiahyötykäyttöön. Menettely johtaisi heidän mukaan etusijajärjestyksen kannalta nykyistä merkittävästi parempaan lopputulokseen. Heidän tavoitteenaan on laajentaa hyötyjätteiden synnynpaikkalajittelua siten, että yhdyskuntajäte muodostaa vain vähäisen osan heidän toiminnasta syntyvästä jätteestä. Jätteen tuottajan, Uudenmaan Prikaatin tarpeet huomioon ottaen jätteen kuljettajan toimintaa on heidän mukaan kyettävä ohjaamaan. Asia on heidän mukaan erittäin merkittävä. Kotitalouksien yhdyskuntajätteen määrä, syntymispaikka ja ajankohta säilyvät näin heidän mukaan jatkuvasti samanlaisina. He kertovat, että varuskuntien varsinaisia jätteen tuottajia ovat varusmiehet ja kertausharjoitettavat reserviläiset, joiden synnyttämän jätteen määrä paikka ja ajankohta vaihtelevat. Nykyisessä tilanteessa kertovat he, että ajoittain jätteiden kuljettaja tyhjentää tyhjiä astioita, eikä tee tyhjennyksiä, kun siihen on tarvetta. Viikonloput ovat heidän mukaan pahimpia, kun jäteastiat ovat täynnä ja jätteet leviävät ympäristöön. Säännöllistenkään tyhjennysajankohtien muuttaminen ei heidän pyynnöistään huolimatta ole ollut mahdollista he toteavat. 6

He toivovat, että päätöksessä otetaan huomioon Phrkl:n tarpeen hallinnoida varuskunnan jätehuoltoa, ennen kaikkea heidän oikeuden ohjata jäteastioiden määriä ja tyhjennysajankohtia varsinaisen asiakkaan, Uudenmaan Prikaatin tarpeiden mukaisesti. Oleellista ei heidän mukaan ole se, kuka tekee jätehuoltoa koskevat sopimukset vaan kenellä on oikeus ohjata jätehuollon toimijoita. Lopuksi he uudistavat hakemuksensa saada järjestää Uudenmaan Prikaatin jätehuollon jätehuoltolain 31 :n 1 momentista poiketen 4 luvun mukaisesti samoin, kuin Etelä-Suomen muissa varuskunnissa. Rosk n Roll Oy Ab:lle on 8.1.2013 asianomsaisena varattu tilaisuus antaa selitys hakemuksesta. Rosk n Roll Oy Ab on antanut 28.1.2013 lausunnon Phrkl:n hakemuksen johdosta: Dragsvikin alueen kiinteistöjen vapautuksesta kunnallisesta jätehuollosta. Liiteluettelo: Liite 9/1: Phrkl:n anomus 25.4.2012 Liite 9/2: Jäteltk:n lisäselvityspyyntö 20.8.2012 Liite 9/3: Phrkl:n selvitys 14.9.2012 Liite 9/4: Jäteltk:n lisäselvityspyyntö 9.11.2012 Liite 9/5: Phrkl:n selvitys 31.12.2012 Liite 9/6: Jäteltk:n lisäselvityspyyntö 9.1.2013 Liite 9/7: Phrkl:n selvitys 18.1.2013 Liite 9/8: Rosk n Roll Oy Ab:n lausunto 28.1.2013 Jätelain 42 :n mukaan kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta päättää, että 32 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun jätteen jätehuolto 40 :n 1 momentista poiketen voidaan järjestää 4 luvun mukaisesti, jos näin järjestetty jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon järjestämiseksi ja johtaa etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parempaan lopputulokseen eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Hakija antamien selvitysten johdosta ei ole voitu todeta että, jätelain 42 :n mukaiset edellytykset poikkeamiseen olisivat riittävät ja johtaisin näin etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta parempaan lopputulokseen. Kiinteistöillä syntyy hakijan ilmoituksen mukaan vuodessa noin 200 tonnia sekajätettä ja noin 250 tonnia biojätettä ja vain noin 40 tonnia ns. muuta jätettä. Hakijan ilmoittamista määristä voidaan todeta, että suurimmat jätemäärät tulevat yhdyskuntajätteestä, joka jätelain 32 :n mukaan kuuluu kunnan järjestämään jätehuollon piiriin. Hakija ei ole esittänyt selvitystä siitä, että ns. muu jäte käsiteltäisiin yhdessä kunnan jätehuoltovastuulla olevan sekajätteen ja biojätteen kanssa taikka muuta syytä, jonka johdosta poikkeaminen olisi muun jätteen jätehuollon kannalta perusteltua. Jätelain 42 :n mukainen poikkeaminen on perusteltua lähinnä silloin kun yhdyskuntajäte muodostaa vain vähäisen osan toiminnassa syntyvästä jätteestä ja siitä huolehditaan osana kiinteistön muuta jätehuoltoa. Hakija halu itse hallinnoida jätehuoltoa ja tilata sen palvelun tuottajalta itse ei ole jätelain 42 :n mukainen poikkeamisen peruste. Voidaan todeta, että ilmenneet epäkohdat tulee hoitaa kiinteistönhaltijan ja jätelaitoksen hyvällä yhteistyöllä. 7

Päätösehdotus Jätelautakunta hylkää hakemuksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jäteltk 16.5.2013 Oheismateriaali Puolustushallinnon rakennuslaitos esittää oikaisuvaatimuksessa Etelä-Suomen alueensa jätehuoltonsa nykyisistä järjestelyä ja pyytää oikaisua jätelautakunnan päätökseen siten, että Puolustushallinnon rakennuslaitos, Etelä-Suomi saa hoitaakseen alueellisesti ja jätelajeittain koko Raaseporin jätehuollon. He toteavat oikaisuvaatimuksessaan mm. seuraavaa: Koska meiltä puuttuu näyttö tulevista Raaseporin jätehuollon järjestelyistä, tässä asiakirjassa esitetään Etelä-Suomen alueen jätehuoltomme nykyiset järjestelyt Raaseporia lukuun ottamatta, joka tullaan järjestämään tässä kuvatulla tavalla. Tunnistamme puolustushallinnon jätehuollossa liitteen 1 mukaiset jakeet. Tilasto on tehty vuosineljänneksittäin vuosien 2011 ja 2012 toteutumasta. Liitteessä 2 on kuvattu vastaava jätteiden hyödyntäminen osuuksina. Hyödyntämiskaavion osioiden mukaiset jätteet käsitellään seuraavasti: "Kierrätys materiaalina" (n. 49 % osuus) Menee materiaalikierrätykseen. "Energiahyötykäyttö" (n. 6 % osuus) Menee energiapolttoaineen raaka-aineeksi. "Kaatopaikka turvallinen loppusijoitus" (n. 44 % osuus) Menee osittain lajittelun kautta materiaalikierrätykseen tai energiapolttoaineen raaka-aineeksi ja osittain energiahyötykäyttöön. "Vaaralliset jätteet" (n. 1 % osuus) Käsitellään asian mukaisella tavalla ongelmajätelaitoksella. Jätteen käsittelyn etusijajärjestyksessä olemme alueen parhaimmistoa, ellemme paras. Kun tarkastellaan alueen jätehuoltoa kokonaisuutena jätelain 42 :n mukaisesti ottaen huomioon yhdyskuntajätteen lisäksi muun jätehuollon järjestäminen, lain tarkoituksen kannalta paras lopputulos saavutetaan, kun yhdyskuntajätteen ja muun jätteen huolto hoidetaan yhden toimijan koordinoimana. 8

Liiteluettelo: Liite 16/1: Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Päätösehdotus Jätelautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Jätelautakunta toteaa lausuntonaan, että hakijan antamat uudet selvitykset eivät anna aihetta jätelain 42 :n mukaiseen poikkeamiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitos ei ole osoittanut selvityksessään sellaisia seikkoja, josta voitaisiin todeta, että ns. muu jäte käsiteltäisiin yhdessä kunnan jätehuoltovastuulla olevan sekajätteen ja biojätteen kanssa taikka muuta syytä, jonka johdosta poikkeaminen olisi muun jätteen jätehuollon kannalta perusteltua juuri Raaseporin varuskunnan osalta. Poikkeamiset käsitellään aina kiinteistökohtaisesti. Esitämme, että valitus tulee hylätä lakiin perustumattomana. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9

Asia 5 17 OIKAISUVAATIMUS PÄÄTÖKSEEN 127 / 2013 KOSKIEN YHTEISTÄ JÄTEASTIAA Lohjan kaupungissa Vanhakylässä ja Koikkalassa asuvat hakijat tekivät kimppailmoituksen 21.12.2012 jäteasiamiehelle. Kimpan isännäksi on hakemuksessa ilmoitettu hakijan veli, joka asuu Vanhakylässä vakinaisessa asunnossa ja hakijalla on vapaa-ajanasunto Koikkalassa. Jäteasiamies ei hyväksynyt kimppaa päätöksessä 127 / 2013, annettu 15.4.2013, perusteena Lohjan kaupungin jätehuoltomääräysten 14, samaa jäteastiaa käyttävä vakituinen tai vapaa-ajan asunto saa sijaita kulkutietä korkeintaan kilometrin päässä yhteisestä jäteastiasta. Edellä esitetystä poiketen yhteenliittymän jäteastia voi sijaita kauempanakin, mikäli yhteenliittymän jätepiste on lähempänä asuntoa kuin kaupungin järjestämä jätepiste. Saman yksityisen tien varrella olevat kiinteistöt voivat aina käyttää yhteistä jäteastiaa etäisyydestä huolimatta. Etäisyys kiinteistöjen välillä oli karttaohjelmasta katsottuna n. 3,9 km. Matkan varrella n. 2 km kohdalla on kaupungin järjestämä jätepiste. Oikaisuvaatimuksessa, joka saapui jäteasiamiehelle 23.4.2013, kerrotaan, että lomarakennusta käytetään ainoastaan kesäaikaan noin 2-3 viikkoa vuosittain. Hylkäävän päätöksen mukaan jätepussin hinnaksi tulee noin 25, joka johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Liiteluettelo: Liite 17/1: Jätekimppailmoitus 21.12.2012 Liite 17/2: Päätös 127 /2013 Liite 17/3: Oikaisuvaatimus 23.4.2013 Päätösehdotus Oikaisuvaatimus hylätään. Pidetään voimassa päätös 127 /2013. Perusteena Lohjan kaupungin jätehuoltomääräysten 14. Säännökset koskevat kaikkia tasapuolisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10

Asia 6 18 LOHJAN KAUPUNGIN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄÄTTÄMINEN, LU- KUUN OTTAMATTA SAMMATIN, SAUKKOLAN, PUSULAN JA NUMMEN KAUPUN- GINOSIA Päätöksen valmistelussa on huomioitu Suomen Kuntaliiton 29.1.2013 päivätty yleiskirje "Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä". Kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen perusteista Jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Jätelain 36 :n mukaan pääsääntönä on kunnan järjestämä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei ole päätetty kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta 37 :n mukaisesti. Lohjan kaupungissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus paitsi Sammatin, Saukkolan, Pusulan ja Nummen kaupunginosissa (uuden lain tarkoittama kiinteistönhaltijan järjestämä jätteen kuljetus). Sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmää ei käsitellä tässä, vaan siitä tehdään erillinen päätös koskien kaikkia Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan jäsenkuntia. Jätelain 149 :n 4 momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 30.4.2013. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta (JL 149.4 ). Siirtymäajan johdosta kiinteistön haltijoilla sekä alan yrityksillä on pidempi aika sopeutua muutokseen. Jätelain 37 :n mukaan kiinteistön haltijan järjestämä (ent. sopimusperusteinen) jätteenkuljetus on edelleen sallittua, jos se täyttää lain vaatimukset. Jätelain 37 :ssä on edellytetty, että 11

1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset, eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin ja että jätteenkuljetuksessa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja jäte kuljetetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Päätös tehdään kaikkien kunnan vastuulle kuuluvien jätejakeiden osalta, paitsi sako- ja umpikaivolietteistä. Jotta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta voitaisiin jatkaa, tulisi kaikkien laissa mainittujen ehtojen täyttyä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan on noudatettava ja seurattava päätöstä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta. Jos laissa säädetyt ehdot eivät täyty kiinteistön haltijan järjestämissä jätteenkuljetuksissa, jätelautakunnan on tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetuskysymystä uudelleen. Jätelain 37 :n sanamuodon perusteella kunta voi päättää kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöön ottamisesta jätelain 149 :n mukaisessa menettelyssä, vaikka kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset täyttyisivätkin. Tiedot nykytilanteesta Kunnallinen jätteenkuljetusjärjestelmä on ollut käytössä jo syksystä 2006 alkaen Vihdin kunnassa ja kaikissa muissa Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toiminta-alueen kunnissa vuodesta 2007 alkaen. Lohjan kaupungin Sammatin, Saukkolan, Pusulan ja Nummen kaupunginosissa on myös käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Järjestelmä on toiminut hyvin, jonka osoittaa myös Rosk n Roll Oy Ab:n teettämät asiakastyytyväisyystutkimukset. Karjalohjan kaupunginosassa on pääosin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, jossa kiinteistön haltijat ovat tehneet sopimuksen yksityisten jätteenkuljetusyritysten kanssa jätteenkuljetusyritysten ylläpitämän keräysjärjestelmän käytöstä. Siltä osin kuin kiinteistöt eivät ole järjestäneet kiinteistön haltijan toimesta jätteenkuljetusta (tehneet sopimuksia yksityisten jätteenkuljetusyritysten kanssa), käyttävät kiinteistöt kunnan järjestämää aluekeräystä. Kunnan järjestämän aluekeräyksen osalta nykyistä palveluhankintaa ei ole tehty julkisia hankintoja säätelevän lainsäädännön mukaisesti, sopimukset ovat vuodelta 1999. Länsi- Uudenmaan jätelautakunta on kokouksessaan 14.2.2013 päättänyt, että ko. sopimukset eivät täytä hankintalain eivätkä kuntajakolain vaatimuksia kunnassa) on kehottanut Rosk n Roll Oy Ab:tä sanomaan irti nykyiset sopimukset per 31.12.2013. Jätelautakunta antaa Rosk n Roll Oy Ab:lle tehtäväksi organisoida jätepistejärjestelmä Lohjan Karjalohjan kaupunginosassa samalla tavoin kuin muualla Lohjalla. 12

Lohjan muissa kaupunginosissa, edellä luetellut kaupunginosat poislukien, on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Lisäksi tätä järjestelmää paikataan kaupungin järjestämillä jätepisteillä, jonka ylläpidosta Lohjan kaupunki on sopinut Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa. Vastaanottopaikkana Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toiminta-alueella ovat Rosk n Roll Oy Ab:n ylläpitämät jäteasemat sekä Munkkaan jätekeskus. Nykytilanteessa asuinkiinteistöiltä kerättyjen jätteiden tarkat osoitetiedot ovat tyhjennyspalveluita tarjoavissa yrityksissä, niiltä toiminta-alueilta, jossa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan tekemän selvityksen mukaan tällaisia kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmässä olevia vakituisia ja vapaan-ajan rakennuksia on koko toimialueella yhteensä noin 11 980, nämä kaikki siis Lohjan kaupungin alueella. Lohjan kaupungin alueella, jossa ei ole kunnan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää, toimii n. 6 jätteenkuljetusyritystä. Käytettävissä ei kuitenkaan ole tietoja kiinteistön haltijoiden ja kuljetusyrittäjien kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvien palveluiden luotettavuudesta, hintojen tai muiden ehtojen kohtuullisuudesta ja syrjimättömyydestä tai hintaeroista eri alueilla. Nykyjärjestelmässä viranomaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta seurata ja valvoa jätteenkuljetusten tyhjennyksiä, kuljetuksia ja päätymistä asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kaikki Lohjan alueella toimivat jätteenkuljetusyrittäjät eivät ole toimittaneet kaikkia lain vaatimia tietoja Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle, joten tiedonpuute tekee viranomaisten seurannan ja valvonnan mahdottomaksi. Ympäristönsuojeluviranomaisten tietoon tulevat ainoastaan räikeimmät laiminlyönnit. 37 1 mom 1 kohdan edellytys: Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätelain 149 :n mukaan jätelautakunnan on tarkastettava vanha sopimusperusteinen jätteenkuljetus jätelain 37 :n 1 momentissa säädettyjen edellytysten perusteella. Käytännössä kaikkien edellytysten arviointi nykytilanteessa on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalla ei ole mahdollista varmistua siitä, että kuljetuspalveluita on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 13

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus suosii lähinnä vanhoja kuljetusyrityksiä ja on Lohjan alueella omiaan johtamaan ns. oligopoliin, jonka mm. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on todennut uhkaavan. (Oligopoli on epätäydellisen kilpailun muoto, jossa markkinoilla on vain muutama tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Oligopolille on usein ominaista kilpailun vähäisyys ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea tai matala hintataso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä. Oligopolin toimijoilla saattaa olla "hiljainen kartelli", jossa ei ole varsinaisesti sovittu mitään hintatasosta mutta jossa tilanne kaikin puolin pyritään pitämään vakaana. Tutkimusten mukaan, oligopolistinen markkinatilanne lisää myyjien voittoja jopa 20 prosentilla). Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään koko Lohjan kaupungin alueella asiakkaille saataisiin varmistettua yhdenvertainen ja tasapuolinen palvelu ja hinnoittelu. Kuljetusliikkeiden hinnoittelu ei ole läpinäkyvää kotitalouksien näkökulmasta katsottuna, sillä kuljetusliikkeillä ei ole tapana ilmoittaa maksuistaan kotisivuillaan, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua. Jätelautakunnan on mahdotonta todeta, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, kun se ei ole saanut kuljetusyrityksiltä riittäviä yksilöityjä tietoja. Jätelain 37 1 momentin 1 kohdan edellytyksen ei voida todeta täyttyvän. 37 1 mom 2 kohdan edellytys: Täten edistetään jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tuetaan jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuteta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueellista yhteistyötä on haitannut jatkuva riita kuljetusjärjestelmästä. Nykyisessä järjestelmässä Länsi-Uudenmaan jätelautakunta ei pysty vaikuttamaan jätehuollon toimivuuteen. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta tai ympäristönsuojeluviranomainen ei myöskään voi saada varmuutta siitä, että kaikki kiinteistöt huolehtivat jätteiden tyhjennyksistä ja jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolloin on olemassa ympäristön pilaantumisen riski. Kunnallisen jätteenkuljetuksen myötä jätteiden saaminen asianmukaiseen käsittelyyn olisi nykyistä järjestelmällisempää ja luotettavampaa sekä tyhjennyksen ja kuljetuksen valvominen helpompaa. Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää, että kaikki jätteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään niin, että niiden ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Kunnallisessa jätteenkuljetusjärjestelmässä jätteiden kuljetukseen luodaan yhtenäinen ja tehokas keräysjärjestelmä koko Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toiminta-alueelle, joka palvelisi mahdollisimman montaa eri tahoa (Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Rosk n Roll Oy Ab, ympäristöviranomaiset, asiakkaat ja kuljetusliikkeet) sekä samalla minimoisi ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset. 14

Näin ollen siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestäjään on tarpeen kiinteistön haltijoiden yhdenvertaisen kohtelun, palveluiden tarjonnan ja laadun varmistamisen sekä jätehuollon yleisen toimivuuden ja valvonnan tehostumisen varmistamiseksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksissa jätteiden tyhjennysten ristikkäisajo samoilla kaduilla jää pois. Nykyisellä kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella on voitu todeta, käytettävissä olevan aineiston perusteella, että Lohjan alueella ajaa useampi sekajäteauto seuraavasti: 373 kadulla 878 kadusta ajaa kaksi (2) urakoitsija 93 kadulla 878 kadusta ajaa kolme (3) urakoitsija 13 kadulla 878 kadusta ajaa neljä (4) urakoitsijaa Voidaan siis todeta, että yli puolella (479/878) vanhan Lohjan kaduista, joilla on sekajätekuljetuksia, ajaa yli 1 sekajäteurakoitsija. Tilanne on epätyydyttävä sekä ympäristön että liikenneturvallisuuden kannalta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksen kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta tehokkaammiksi sekä ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kotitaloudet tilaisivat jäteastiansa tyhjennyksen Rosk n Roll Oy Ab:ltä haluamallaan jätehuoltomääräysten mukaisella tyhjennysrytmillä. Puutteellinen kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus ja sen paikkaaminen kaupungin järjestämällä jätepiste järjestelmällä ei edistä jätelain 37 :n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla jätehuollon yleistä toimivuutta eikä tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Nykyisen sopimusperusteisen kuljetuksen jatkaminen ei kokonaisuutena edistä jätehuollon toimivuutta tai tue jätehuollon alueellista kehittämistä jätelain 37 :n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla. 15

37 1 mom 3 kohdan edellytys: Vaikutukset muodostavat kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten asemaan. Vaikutukset kotitalouksien asemaan Nykytavalla toteutetussa jätteenkuljetuksessa kotitaloudet ovat eriarvoisessa asemassa ja maksavat turhaan järjestelmän tehottomuudesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Kotitalouksien kannalta yhtenäinen kunnan kokonaan kilpailuttama jätteenkuljetus merkitsisi toiminnan tehostumista ja pienempää maksupainetta. Lohjan muita korkeampi ekomaksu muuttuisi kunnan järjestämässä kuljetuksessa samaksi kuin muissa kunnissa, ja Lohjan sopimusperusteisten kaupunginosien jätepistemaksu alenisi samalla tasolle kuin muissa kunnissa. Lohjan kaupunki joutuu nykymallissa maksamaan verovaroista jätehuollon kustannuksia. Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tämä jätelain vastainen verovaroin tehtävä subventio päättyisi. Puutteellisen ja paikkaamista tarvitsevan kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkaminen ei vaikuta myönteisesti kotitalouksien asemaan. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksien asemaan ei voida pitää myönteisinä verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vaikutukset yritysten asemaan Uudella yritystoiminnalla ei ole kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa todellisia mahdollisuuksia tulla markkinoille. Tämä järjestelmä varmistaa vain vanhojen yritysten asemaa ja mahdollistaa tehotonta toimintaa, kilpailun vääristymistä ja luonnollisia oligopoleja, kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa todetaan. Tällä hetkellä Lohjan kaupungin alueella toimii noin 6 urakoitsijaa, joista siis kahdella on yhdessä selvästi määräävä markkinaosuus. Urakoitsijat toimittavat asuinkiinteistöiltä kerätyn jätteen Rosk n Roll Oy Ab:n vastaanottopisteisiin. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä Rosk n Roll Oy Ab toteuttaisi jätteiden kuljetusten tarjouskilpailut hankintalainsäädännön mukaisesti avoimina tarjouskilpailuina, joihin kaikki kuljetusurakoitsijat voisivat ottaa osaa. Tämä takaa myös uusille yrityksille aloittamismahdollisuuden, tehostaa kuljetusyritysten toimintaa ja mahdollistaa innovaatioiden käyttöönottoa. Rosk n Roll Oy Ab pitäisi urakkasopimusten keston riittävän pitkänä, hajauttaisi kilpailutukset ajallisesti sekä määrittelisi urakka-alueet siten, että niitä voi tarjota myös pienet, muutaman auton omistavat yritykset. Kilpailutuksiin voisivat osallistua vain yritykset, jotka on rekisteröity jätehuoltorekisteriin ja jotka ovat täyttäneet kaikki lakisääteiset velvoitteensa. Rosk n Roll Oy Ab:n järjestämissä kuljetuksissa kartoitetaan palvelun tarvitsijat tarkoin ja tyhjennysten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin, minkä voidaan arvioida lisäävän palvelujen kysyntää. 16

Urakoiden ohjaamisessa otettaisiin käyttöön Rosk n Roll Oy Ab:n muissa urakoissa käytössä oleva asiakaspalautteisiin perustuva bonusjärjestelmä. Urakoitsijoilta edellytettäisiin vähäpäästöisen kuljetuskaluston käyttöä. Ajoneuvoja ohjattaisiin Rosk n Roll Oy Ab:n ajonohjaustietojärjestelmän avulla. Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen jatkamista ei voida pitää yritysvaikutuksiltaan yleisesti myönteisenä. Myönteistä se olisi vain alueella toimivien vanhojen kuljetusyritysten osalta, uusien markkinoille pyrkivien yritysten, kilpailun ja innovaatioiden edistämisen kannalta se olisi kielteistä. Vaikutukset viranomaisten asemaan Siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään viranomaisten seuranta- ja valvontamahdollisuudet parantuisivat olennaisesti. Tiedot kuljetuksen piirissä olevista kiinteistöistä, kuljetettavista jätteistä, tyhjennyskerroista ja kuljetuksessa mahdollisesti ilmenevistä epäkohdista saataisiin kunnan järjestämässä kuljetuksessa ajantasaisina jätelautakunnan tietoon sekä valvontaviranomaisten käyttöön. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tiedot tulevat vasta viiveellä kerran vuodessa tai korkeintaan neljännesvuosittain jätelain 143 :n mukaiseen kuljetusrekisteriin, jota Länsi-Uudenmaan jätelautakunta pitää. Kunnan järjestämässä ja kilpailuttamassa jätteenkuljetuksessa siirtyvät tyhjennyksiä koskevat tiedot automaattisesti rekisteriin. Näin rekisterien ylläpito tehostuu ja tiedot olisi mahdollista pitää jatkuvasti ajantasaisina. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta voisi panostaa tietojen luotettavuuteen sekä ajan tasalla pysymiseen yhteistyössä ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan pitämät rekisterit parantavat olennaisesti valvonnan edellytyksiä, mikä puolestaan vähentää jätteistä aiheutuvia ympäristöriskejä. Rosk n Roll Oy Ab:n ajonohjaustietojärjestelmän avulla voidaan valvoa, että kiinteistöltä haettu jätteet päätyvät Rosk n Roll Oy Ab:n vastaanottopaikkoihin. Jätelautakunnan oman virkatoiminnan ja jätelain täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien kannalta kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voida pitää myönteisenä verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten kannalta kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta ei voida pitää myönteisenä. Tietojen saaminen jätelain noudattamisesta on hankalampaa kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän jatkamisen vaikutukset eivät muodostu jätelain 37 :n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi, kun otetaan erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten asemaan. 17

Vaikuttamismahdollisuuden varaaminen Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on ennen päätöksen tekemistä varannut kaikille, joiden oloihin päätöksen tekemisellä on huomattava vaikutus, mahdollisuuden saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikutusmahdollisuuksien varaamiseksi niille, joihin asian ratkaisulla voi olla vaikutusta, tiedotettiin asian vireillä olosta hallintolain 41 :ssä edellytetyllä tavalla. Asiaa koskeva ilmoitus on ollut nähtävillä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan verkkosivujen lisäksi Lohjan kaupungin ilmoitustaululla 15.2.- 15.3.2013. Asiaa koskeva ilmoitus on lisäksi julkaistu 19.2.2013 Länsi-Uusimaa lehdessä, 20.2.2013 Ykkös-Lohja lehdessä, Karkkilan Tienoo lehdessä ja Karkkilalainen lehdessä. Tämä lisäksi on erillinen lausuntopyyntö lähetetty kaikille Lohjan alueen jätteenkuljetusyrityksille, Lohjan kaupungille ja Rosk n Roll Oy Ab:lle. Mielipiteitä ja kannanottoja asiassa on saatu yhteensä 27, joista 15 saapui yksityishenkilöiltä, 2 kyläyhdistykseltä, 2 aluetoimikunnilta ja 4 jätteenkuljetusyrityksiltä. Myös Lohjan kaupunginvaltuusto, Rosk n Roll Oy Ab, Ympäristöyritysten Liitto ry, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry ja Lohjan Yrittäjät ry ovat toimittaneet asiassa kannanottonsa. Mielipiteensä toimittaneet yksityishenkilöt 13 kpl, kahta lukuun ottamatta, vastustavat jätteiden kuljetusten siirtämistä kunnalliseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Lohjan kaupunginvaltuusto, Osumaniemi Seura ry ja Karjalohjan aluetoimikunta vastustavat uudistusta. Ympäristöyritysten Liitto ry, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry, 3 jätteenkuljetusyritystä sekä Lohjan Yrittäjät ry vastustavat uudistusta. Yksi jätteenkuljetusyritys kannattaa kunnallista jätteenkuljetusjärjestelmää. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä vastustavien edellä todettujen mielipiteiden ja kannanottojen johdosta todetaan seuraavaa: Vanhan sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen jatkaminen kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena edellyttäisi, että jätelain 37 :n mukaiset edellytykset täyttyisivät. Jokaisen edellytyksen tulee täyttyä, ei ole riittävää, että jatkaminen olisi vanhojen kuljetusyritysten kannalta myönteistä tai että Lohjan kaupunginvaltuusto sitä puoltaa lausunnossaan. Jätelautakunnalla ei ole asiassa harkinnanvaraa, jos edellytykset eivät täyty. Jätelain 149 :n mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä tämän lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Tämän perusteella voidaan todeta, että koko uuden Lohjan alueella ei ole syytä ottaa jätteenkuljetusjärjestelmä tarkistettavaksi vaan ainoastaan ne alueet, jossa on jätelain 149 :n mukaan lain voimaan tullessa sopimusperusteinen jätteenkuljetus. 18

Johtopäätös Jätelautakunta tekee kuljetusjärjestelmän tarkastamista koskevan päätöksen jätelain 37 ja 149 :n nojalla. Asian ratkaisee jätelautakunta itsenäisesti. Lohjan kaupunginvaltuuston lausunto ei sido jätelautakuntaa. Jotta vanhaa sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää voitaisiin jatkaa, tulisi kaikkien jätelain 37 :n mukaisten edellytysten täyttyä. Kysymys on laillisuusharkinnasta eikä edellytyksistä voi poiketa. Kuten edellä on todettu, jätelain 37 :n mukaiset edellytykset eivät täyty sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen jatkamiseksi kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena Lohjan kaupungin alueella. Jätelautakunnan on siten jätelain 149 :n mukaisesti päätettävä siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kolmen vuoden määräaika päättyisi lyhyimmillään toukokuussa 2016 ja pisimmillään 1.5.2017. On tarkoituksenmukaista sovittaa siirtymäaika muuhun alueen jätteenkuljetuksen kilpailuttamiseen siten, että se ei tapahdu yhtä aikaa muiden kilpailutusten kanssa ja mahdollisimman monella yrittäjällä on mahdollisuus osallistua tähän hankintaan. Perusteltua olisi ajoittaa kuljetusurakat tämän päätöksen tarkoittamilla alueilla alkamaan maanantaina 3.10.2016. Liiteluettelo: Liite 18/1: Lausunnot ja kannanotot Liite 18/2: Vastineet lausuntoihin ja kannanottoihin Päätösehdotus Päätetään siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen Lohjan kaupungin alueella. Tämä päätös ei kuitenkaan koske Sammatin, Saukkolan, Pusulan ja Nummen kaupunginosia, joissa on jo entuudestaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Määrätään vanha sopimusperusteinen/kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus päättymään 2.10.2016. Kunnan järjestämään ja kilpailuttamaan jätteenkuljetusjärjestelmään siirrytään 3.10.2016 alkaen. Täytäntöönpano: Muutoksenhausta huolimatta päätös täytäntöönpannaan. 19

Käsittely Päätös Puheenjohtaja tiedusteli jäsenten esteellisyyttä ennen asian käsittelyä. Kukaan jäsenistä ei ilmoittanut olevansa esteellinen. Tämän jälkeen puheenjohtaja saattoi jäsen Ilkka Lähteenmäen esteellisyyden toimielimen ratkaistavaksi, sillä puheenjohtajan tietoon oli tullut tieto siitä, että jäsen Ilkka Lähteenmäen on edustanut jäteyhtiö Rosk n Roll Oy Ab:n yhtiökokouksissa pienosakkaina olevia jätteenkuljetusyrityksiä. Tämän asian käsittelyssä on tarkoitus tehdä päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä, joka vaikuttaa pienosakkaina oleviin jätteenkuljetusyrityksiin. Tästä syystä esteellisyys on otettava toimielimen ratkaistavaksi. Jäsen Sara Moilanen ehdotti jäsen Bjarne Rothin kannattamana, että esteellisyydestä ei äänestetä sillä asiasta ei ole tiedotettu etukäteen jäsen Ilkka Lähteenmäelle niin, että hän olisi voinut kutsua varajäsenensä paikalle, niin jätetään tässä vaiheessa koko asian käsittely pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että esteellisyydestä tulisi äänestää, mutta mikäli halutaan jättää asian käsittely pöydälle jäsen Sara Moilasen ehdotuksen mukaisesti, on ehdotuksesta äänestettävä. Hän teki siksi seuraavan äänestysesityksen; joka kannattaa jäsen Moilasen ehdotusta, äänestää EI ja joka kannattaa asian jatkokäsittelyä äänestää JAA. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä (Jarmo Aho ja Seija Kannelsuo-Mäntynen) ja 9 EI-ääntä (Bjarne Roth, Sara Moilanen, Pasi Saario, Matti Johansson, Ilkka Lähteenmäki, Ronny Avellan, Antero Honkasalo, Sikke Leinikki ja Eva Roos). Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että jätelautakunta oli päättänyt hyväksyä äänin 9-2 Moilasen ehdotuksen siitä, että asia jätetään pöydälle. 20

Asia 7 19 KONSULTTISELVITYKSEN TILAAMINEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄT- TEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALU- EELLA Esitetään kunnille kiireellistä rahoituspyyntöä konsulttiselvityksen tilaamiseksi sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta jätelautakunnan toimialueella. Rahoitustarve on noin 20 000 euroa. Päätösehdotus Jätelautakunta päättää pyytää kunnilta kiireellisesti rahoitusta konsulttityön tilaamiseksi. Käsittely Jäsen Bjarne Roth esitti, että kunnilta ei pyydetä rahoitusta konsulttityön tilaamiseksi, vaikkakin olisi hyvä saada lisätietoa nykytilanteesta. Jäsen Bjarne Roth esitti, ettei kunnilta pyydetä rahoitusta konsulttityön tilaamiseksi. Jäsen Matti Johansson kannatti esitystä. Puheenjohtaja esitti, että koska on esitetty esittelijän esityksestä poikkeava esitys, on suoritettava äänestys. Ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA, ja ne jotka kannattavat jäsen Rothin esitystä äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä (Jarmo Aho, Ronny Avellan, Antero Honkasalo, Sikke Leinikki, Eva Roos ja Seija Kannelsuo-Mäntynen) ja 3 EI-ääntä (Bjarne Roth, Sara Moilanen ja Matti Johansson) Lisäksi annettiin kaksi tyhjää ääntä (Ilkka Lähteenmäki ja Pasi Saario). Päätös Jätelautakunta hyväksyi päätösehdotuksen äänin 6-3 sekä kaksi tyhjää ääntä. 21

20 SEURAAVA KOKOUS Asia 8 Päätösehdotus Länsi-Uudenmaan jätelautakunta seuraava kokous pidetään 12.6.2013 kello 14:00. 21 TIEDOKSI Asia 9 Jäteasiamiehen viranhaltijapäätökset 68-148. Sekajätteen kuljetukset Raaseporin kaupungissa Tammisaaren kaupunginosassa on kilpailutettu. Tarjouskilpailu toteutettiin avoimena menettelynä ja se julkaistiin Hilmassa 19.2.2013. Kilpailutus koski Raaseporin kaupungin Tammisaaren kaupunginosan sekajätteen kuljetuksia ajalla 30.9.2013 30.9.2018. Urakka-alueita oli kaksi. Urakka-alue 1 urakan sai Lassila & Tikanoja Oyj ja urakka-alue 2 kilpailutuksen voitti HFT Network Oy. Perusteluina oli tarjouspyynnön mukaisesti edullisin hinta. Sekajätteen kuljetukset Lohjan kaupungissa Nummi-Pusulan ja Sammatin kaupunginosassa on kilpailutettu. Tarjouskilpailu toteutettiin avoimena menettelynä ja se julkaistiin Hilmassa 14.3.2013. Kilpailutus koski Lohjan kaupungin Nummi-Pusulan ja Sammatin kaupunginosia sekajätteen kuljetuksia ajalla 2.9.2013 3.9.2017. Kilpailutuksen voitti HFT Network Oy. Perusteluina oli tarjouspyynnön mukaisesti edullisin hinta. Liiteluettelo: Liite 21/1: Tammisaaren kilpailutuksen asiakirjat Liite 21/2: Nummi-Pusulan ja Sammatin kaupunginosien kilpailutuksen asiakirjat Päätösehdotus Jätelautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan viranhaltijapäätöksistä. Jätelautakunta merkitsee muut asiat tiedoksi. 22