Tilastotiedote Statistikmeddelande 20/2008 Ikääntyneiden, vammaisten, sosiaalisen luototuksen ja lasten päivähoidon tilastokysely kuntiin 2007 25.6.2008 Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007 Ikääntyneet ja vammaiset: Sari Kauppinen +358 9 3967 2373 Sosiaalinen luototus: Esa Arajärvi +358 9 3967 2355 Lasten päivähoito: Salla Säkkinen +358 9 3967 2064 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi Telefax +358 9 3967 2497 Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklings- centralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) 39 671 Telefon +358 9 396 71 Phone +358 9 396 71 Telefaksi (09) 3967 2459 Telefax +358 9 3967 2459 www.stakes.fi ISSN 1459-2355 (Internet) Stakes teki vuoden 2008 alussa tilastokyselyn kaikkiin Suomen kuntiin. Kysely täydentää Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoa, johon kerätään perustilastotiedot sosiaalipalveluista. Tässä kyselyssä on kysymyksiä mm. uudenlaisista palveluista sekä sellaisista asioista, joista tarvitaan säännöllisesti tietoa, mutta joita ei ole mielekästä liittää jatkuvaan tilastotiedonkeruuseen. Kysymykset koskevat ikääntyneitä, vammaisia, sosiaalista luototusta ja lasten päivähoitoa. Kysely toistetaan jatkossa joka kolmas vuosi. Kyselyn ovat valmistelleet Stakesin, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton asiantuntijat. Ohessa muutamia otteita kyselyn tuloksista: * Ikääntyneet: Sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi tehtiin vuonna 2007 joka kymmenennelle 80 vuotta täyttäneelle. Heistä puolet sai lisää tai uusia palveluja arvioinnin perusteella. * Vammaiset: Kuljetus- ja tulkkipalvelujen järjestämisestä lähes kaikki kunnat selvisivät ilman vaikeuksia, kun taas henkilökohtaisen avustajan järjestämisessä yli puolella kunnista oli jonkin verran tai huomattavasti vaikeuksia. Myös palveluasumisen järjestämisessä oli vaikeuksia kolmasosalla kunnista. * Sosiaalinen luototus: Kyselyyn vastanneista 365 kunnasta 19 oli käytössä sosiaalinen luototus. Järjestelmä on uusi ja vasta käynnistysvaiheessa. Kunnittaiset vaihtelut ovat erittäin suuria. * Lasten päivähoito: Suomessa on kuntien järjestämässä päivähoidossa 16 500 17 000 erityistä tukea saavaa lasta. Lapsista kaksi kolmasosaa on poikia. http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/sosiaalipalvelut/tilastokyselykuntiin.htm
Kyselyyn vastasi 372 kuntaa ja mukana olivat lähes kaikki isot kaupungit. Vastausprosentti vaihteli eri kysymysten kohdalla. Jokaisen kysymyksen kohdalla ilmoitetaan vastanneiden kuntien lukumäärä. Osassa tuloksista tietoja on korotettu vastaamaan koko maan tilannetta. Aina, kun korotuksia on tehty, on se ilmoitettu tulosten yhteydessä. Kysymysten määritelmät eivät ole Stakesin virallisia määritelmiä, vaan ne on tehty tätä kyselyä varten. Kyseessä on monissa tapauksissa vielä vakiintumattomasta toiminnasta eikä pysyviä vakiintuneita määritelmiä ole vielä olemassa. Kyselyn tuloksia ei tässä tilastotiedotteessa ole juurikaan esitetty kuntakohtaisesti ja syynä siihen ovat lähinnä seuraavat seikat: * Kaikki kunnat eivät ole vastanneet kyselyyn tai vastaukset ovat olleet puutteellisia (esim. puuttuu jonkun kysymyksen vastaus tai osa kysymyksen vastauksista). * Kyselyssä oli tarkoitus selvittää asioita, joita ei ennen ole kysytty tai jotka ovat uusia ja tästä seuraa se, että käsitteet eivät ole vakiintuneet ja siksi vastaukset eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia. Näistä syistä kunnissa oli myös ongelmia tietojen saannissa ja osa vastauksista perustuu arvioihin. * Yksittäisten kuntien tietojen julkistaminen ei välttämättä antaisi oikeaa kuvaa vaan saattaisi johtaa harhaisiinkin johtopäätöksiin. 2
IKÄÄNTYNEET Ikääntyneet-osioon vastasi 361 kuntaa, joissa oli 88,7 % maan väestöstä. Kaikki kunnat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin eli kattavuus vaihtelee kysymyksittäin. Kokonaan vastaamatta jätti 55 kuntaa. Vastanneisiin on laskettu mukaan ne kahdeksan kuntaa, joiden ikääntyneiden palvelut tuottaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän asiakkaat ovat mukana niissä taulukoissa, joissa on raportoitu asiakasmääriä. Sen sijaan niissä kohdissa, joissa on raportoitu kuntien määriä, nämä kunnat kuuluvat joukkoon Ei tietoa, sillä tietoja ei voitu kohdistaa yksittäisiin kuntiin. Kysymys 1: Kuinka monelle 80 vuotta täyttäneelle on vuoden 2007 aikana tehty kunnassanne sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n mukainen 1 sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi? Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä 5 876 12 327 18 203 % 80 vuotta täyttäneestä väestöstä vastanneissa kunnissa 10,7 9,5 9,9 Kuinka monelle on arvioinnin perusteella myönnetty lisää tai uusia palveluita? 2 876 6 068 8 944 % arvioiduista 48,9 49,2 49,1 Kysymykseen vastasi 281 kuntaa, joissa oli 80,7 prosenttia 80 vuotta täyttäneestä väestöstä. Palvelutarpeen arviointi oli tehty hieman yli 18 000:lle eli joka kymmenennelle 80 vuotta täyttäneelle. Heistä puolet oli saanut lisää tai uusia palveluja arvioinnin perusteella. Miesten ja naisten välillä ei ollut eroja arviointien tekemisessä. Jos otetaan huomioon vastauskato ja oletetaan, että palvelutarpeen arviointeja tehtiin vastaamatta jättäneissä kunnissa samalle osuudelle 80 vuotta täyttäneistä kuin vastanneissa kunnissa, voidaan arvioida, että arvioituja olisi ollut yhteensä noin 23 000. Viitisenkymmentä kuntaa teki arvioinnin vähintään joka viidennelle 80 vuotta täyttäneelle asukkaalleen. Niistä parisenkymmentä kuntaa teki arvioinnin vähintään joka kolmannelle. Paljon arviointeja tehneiden kuntien joukossa on sekä pieniä että isoja kuntia. Osuus 80 vuotta Kuntien lkm % vastanneista täyttäneistä, joille tehtiin palvelutarpeen arviointi Yli 50 % 6 2,2 30 49 % 12 4,4 20 29 % 31 11,4 10 19 % 72 26,4 5 9 % 73 26,7 Alle 5 % 79 28,9 Ei tietoa 143 Yhteensä 416 100 1 Kunta myöntää sosiaalipalveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n mukaan kaikilla 80 vuotta täyttäneillä sekä Kelan eläkkeensaajan hoitotukea saavilla henkilöillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Heidän palvelujen tarpeensa on (kiireettömissä tapauksissa) arvioitava 7 vuorokauden kuluessa yhteenotosta kuntaan. Kiireellisissä tapauksissa tarve on arvioitava välittömästi asiakkaan iästä riippumatta. Säännös tuli voimaan 1.3.2006. 3
Säännöllisten palvelujen (säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen tai erilaisten laitos- ja asumispalvelujen) piirissä on koko maassa noin 40 % 80 vuotta täyttäneistä. Siitä kuitenkaan ei ole tietoa, tehtiinkö arvioinnit jo säännöllisten palvelujen piirissä olleille henkilöille vai muille. Kysymys 2: Kuinka monelle erityishoitotuen saajalle on vuoden 2007 aikana tehty kunnassanne sosiaalihuoltolain 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi? Miehet Naiset Yhteensä Alle 65 vuotiaat 251 257 508 65 79 vuotiaat 457 745 1 202 Yhteensä 746 1 083 1 829 % 16 79 vuotiaista eläkkeensaajan erityishoitotuen saajista vastanneissa kunnissa 24,6 36,4 30,4 Kuinka monelle on arvioinnin perusteella myönnetty lisää tai uusia palveluita? 453 684 1 137 % arvioiduista 60,7 63,2 62,2 Kysymykseen vastasi 144 kuntaa, joissa on 42,2 prosenttia väestöstä. Palvelutarpeen arviointi oli tehty noin 1 800:lle alle 80-vuotiaalle erityishoitotuen saajalle. Heistä kahdelle kolmasosalle oli myönnetty lisää tai uusia palveluja arvioinnin perusteella. Kelan tilastojen mukaan 16 79-vuotiaista eläkkeensaajien erityishoitotuen saajia oli tähän kysymykseen vastanneissa kunnissa yhteensä noin 6 000, joten arviointi oli tehty lähes joka kolmannelle. Tähän kysymykseen monella kunnalla oli vaikeuksia vastata. Kaikki vastanneet eivät myöskään pystyneet antamaan tietoja ikäryhmittäin, vaan ainoastaan asiakkaiden yhteismäärän. Alle 80-vuotiaista erityishoitotuen saajia on kuitenkin lähes kaikissa kunnissa. Kun palvelutarpeen arviointien määrä suhteutettiin 16 79-vuotiaiden eläkkeensaajan erityishoitotuen saajien määrään kunnittain, kävi ilmi, että kymmenkunta kuntaa oli ilmoittanut tähän kohtaan myös muillekin alle 80-vuotiaille kuin erityishoitotuen saajille tehtyjä palveluntarpeen arviointeja. Kysymys 3: Onko kunnallanne vaikeuksia tehdä sosiaalihuoltolain 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi annetussa määräajassa (7 arkipäivää)? Kuntien lkm % vastanneista Ei tuota vaikeuksia 278 83,0 Jonkin verran vaikeuksia 55 16,4 Huomattavia vaikeuksia 2 0,6 Ei tietoa 81 Yhteensä 416 100 Neljällä viidestä vastanneesta kunnasta ei ollut vaikeuksia tehdä sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaisia palvelutarpeen arviointeja seitsemässä arkipäivässä. Vain kaksi kuntaa kertoi, että niillä oli ollut huomattavia vaikeuksia. Jonkin verran vaikeuksia oli 55 kunnalla eli joka kuudennella vastanneella kunnalla. Vaikeuksia kokeneiden kuntien joukossa on sekä pieniä että isoja kuntia. Suurin osa kertoi vaikeuksien johtuneen henkilöstöpulasta. 4
Kysymys 4: Kuinka suurelle osalle sosiaalihuollon vanhuspalveluja 31.12.2007 saaneista on tehty sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 7 :n mukainen palvelusuunnitelma? Osuus asiakkaista, Kuntien lkm % vastanneista joille on tehty palvelusuunnitelma 0 24 % 8 2,4 25 49 % 12 3,6 50 74 % 41 12,4 75 100 % 269 81,5 Ei tietoa 86 Yhteensä 416 100 Neljä viidesosaa vastanneista kunnista oli tehnyt sosiaalihuollon asiakaslain mukaisen palvelusuunnitelman vähintään 75 prosentille sosiaalihuollon vanhuspalveluja saaneista. Vain parissakymmenessä kunnassa palvelusuunnitelma oli tehty alle puolelle asiakkaista. Vähän palvelusuunnitelmia tehneet kunnat olivat paria lukuun ottamatta korkeintaan 10 000 asukkaan kuntia. Kysymys 5: Järjestikö kuntanne vuonna 2007 ns. vanhusten ehkäiseviä kotikäyntejä? Kuntien lkm % vastanneista Kyllä 188 54,3 Ei 93 26,9 Ei, mutta tulossa/suunnitteilla 65 18,8 Ei tietoa 70 Yhteensä 416 100 Määritelmä tässä kyselyssä: Ehkäisevä kotikäynti on kotona asuvalle, tietyn ikäiselle vanhukselle suunnattu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon työntekijän käynti, jonka tavoitteena on tukea vanhuksen kotona selviytymistä. Ehkäisevällä kotikäynnillä vanhuksen tilannetta selvitellään, häntä kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan sekä hänelle kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä, joihin voi ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Kotikäynnin aikana voidaan arvioida vanhuksen toimintakykyä ja selviytymistä elinympäristössään, asunto-oloja ja palvelujen nykyistä sekä tulevaa tarvetta. Noin puolet vastanneista kunnista järjesti vanhusten ehkäiseviä kotikäyntejä. Viidesosassa kunnista ne olivat tulossa tai suunnitteilla. Ehkäiseviä kotikäyntejä järjestävien kuntien joukossa oli sekä pieniä että isoja kuntia. Kysymys 6: Jos kuntanne järjestää tai on tulossa/suunnitteilla ns. vanhusten ehkäiseviä kotikäyntejä, niin minkä ikäisille niitä on tarjolla (valitse vain yksi vaihtoehto)? Järjestää ehkäiseviä kotikäyntejä Suunnitteilla tai tulossa Molemmat yhteensä Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista 65 v. täyttäneille 6 3, 7 1 1,7 7 3,1 70 v. täyttäneille 6 3, 7 4 6,7 10 4,5 75 v. täyttäneille 57 35, 0 22 36,7 79 35,4 80 v. täyttäneille 90 55, 2 31 51,7 121 54,3 85 v. täyttäneille 4 2, 5 2 3,3 6 2,7 Ei tietoa 25 5 30 Yhteensä 188 100 65 100 253 100 5
Puolet niistä kunnista, jotka järjestivät ehkäiseviä kotikäyntejä, järjesti niitä 80 vuotta täyttäneille. Kolmasosa kunnista järjesti kotikäyntejä 75 vuotta täyttäneille. Ikärajojen jakaumat olivat samat sekä olemassa olevissa että suunnitteilla olevissa palveluissa. Kysymys 7: Oliko kunnassanne vuonna 2007 vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa? Kuntien lkm % vastanneista Kyllä 84 24,3 Ei 224 64,9 Ei, mutta tulossa/suunnitteilla 37 10,7 Ei tietoa 71 Yhteensä 416 100 Määritelmä tässä kyselyssä: Vanhus- ja seniorineuvolatoiminta on ikääntyneeseen yksilöön suoraan kohdistuvaa kotona asumista tukevaa toimintaa, jolla tähdätään toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpitämiseen, asiakkaan omien voimavarojen käytön tukemiseen sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn. Toimintaan voi sisältyä esim. neuvontaa ja ohjausta, terveystarkastuksia, seulontoja, muistineuvolatoimintaa ja palvelutarpeen arviointia. Toimintaa voidaan järjestää terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai niiden yhteisenä toimintana. Vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa oli neljäsosassa vastanneista kunnista. Joka kymmenes kunta suunnitteli tämän toiminnan aloittamista. Vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa järjestävien kuntien joukossa on sekä pieniä että isoja kuntia, mutta neuvolakunnat ovat keskimäärin suurempia kuin ne kunnat, joilla neuvolaa ei ole. Kysymys 8: Jos kunnassanne oli tai on tulossa/suunnitteilla vanhus - tai seniorineuvoloita, niin minkä ikäisille ne on tarkoitettu (valitse vain yksi vaihtoehto)? Järjestää neuvolatoimintaa Suunnitteilla tai tulossa Molemmat yhteensä Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista 65 v. täyttäneille 30 43,5 15 46,9 45 44,6 70 v. täyttäneille 9 13,0 3 9,4 12 11,9 75 v. täyttäneille 11 15,9 5 15,6 16 15,8 Kaikille 19 27,5 9 28,1 28 27,7 Ei tietoa 15 5 20 Yhteensä 84 100 37 100 121 100 Puolet niistä kunnista, joilla oli vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa tai jotka suunnittelivat sitä, järjestivät sitä 65 vuotta täyttäneille. Neljäsosalla ei ollut ikärajaa. Ikärajojen jakaumat olivat samat sekä olemassa olevissa että suunnitteilla olevissa palveluissa. Jos verrataan sekä ehkäisevien kotikäyntien että vanhus-/seniorineuvolatoiminnan järjestämistä, niin 70 kuntaa (21 % vastanneista) ei järjestä eikä suunnittele kummankaan palvelun järjestämistä. Molempia palveluja järjesti 59 kuntaa (17 % vastanneista). Jos otetaan mukaan suunnitteilla olevat palvelut, kaikkiaan 100 kunnassa (29 % vastanneista) on jo tai on suunnitteilla sekä ehkäisevät kotikäynnit että vanhus-/seniorineuvola. Liitetaulu 1. Ehkäisevien kotikäyntien ja vanhus-/seniorineuvolatoiminnan järjestäminen 2007 kunnittain löytyy osoitteesta www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/liitetaulukot/tt20_08kuntaliite.pdf 6
VAMMAISET Vammaiset-osioon vastasi 372 kuntaa, joissa oli 93,1 % maan väestöstä. Kaikki kunnat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin eli kattavuus vaihtelee kysymyksittäin. Kokonaan vastaamatta jätti 44 kuntaa. Vastanneisiin on laskettu mukaan ne kahdeksan kuntaa, joiden vammaispalvelut tuottaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän asiakkaat ovat mukana niissä taulukoissa, joissa on raportoitu asiakasmääriä. Sen sijaan niissä kohdissa, joissa on raportoitu kuntien määriä, nämä kunnat kuuluvat joukkoon Ei tietoa, sillä tietoja ei voitu kohdistaa yksittäisiin kuntiin. Kysymys 1: Oliko kunnallanne vaikeuksia järjestää riittävästi seuraavia vammaispalveluja vuonna 2007? Kuntien lkm % vastanneista Ei Jonkin verran Huomattavasti Ei tietoa Yhteensä Ei Jonkin verran Huomattavasti Kuljetuspalvelut 327 26 3 60 416 91,9 7,3 0,8 Tulkkipalvelut 287 53 6 70 416 82,9 15,3 1,7 Henkilökohtaisen avustaja 166 158 26 66 416 47,4 45,1 7,4 Palveluasuminen 229 103 14 70 416 66,2 29,8 4,0 Kuljetus- ja tulkkipalvelujen järjestämisessä kunnilla ei ollut vaikeuksia. Vain muutama kunta ilmoitti, että niillä oli ollut huomattavia vaikeuksia jommankumman palvelun järjestämisessä. Sen sijaan vain vajaa puolet kysymykseen vastanneista kunnista selvisi henkilökohtaisen avustajan järjestämisestä kokonaan ilman vaikeuksia. Huomattavia vaikeuksia tämän palvelun järjestämisessä oli noin seitsemällä prosentilla (26 kuntaa). Palveluasumisen järjestämisestä selvisi kokonaan ilman vaikeuksia kaksi kolmasosaa kunnista, huomattavia vaikeuksia oli muutamalla prosentilla (14 kuntaa). Eri palvelujen järjestämisvaikeudet eivät keskity samoille kunnille, sillä vain kymmenesosa vastanneista kunnista (34 kuntaa) ilmoitti, että heillä oli useamman kuin kahden palvelun järjestämisessä jonkin verran tai huomattavasti vaikeuksia. Näiden joukossa oli sekä isoja että pieniä kuntia. Kolmasosa vastanneista kunnista selvisi kaikkien neljän palvelun järjestämisestä ilman vaikeuksia. Myös näiden joukossa oli sekä isoja että pieniä kuntia. Kysymys 2: Kuinka suurelle osalle vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia palveluja vuonna 2007 saaneista henkilöistä on tehty palvelusuunnitelma? Osuus asiakkaista, Vammaispalvelulain Kehitysvammalain joille on tehty mukaisia palveluja saaneet mukaisia palveluja saaneet palvelusuunnitelma Kuntien lkm % Kuntien lkm % 0 24 % 154 45,6 35 10,7 25 49 % 65 19,2 22 6,7 50 74 % 62 18,3 46 14,0 75 100 % 57 16,9 225 68,6 Ei tietoa 78 88 Yhteensä 416 416 Lähes puolet vastanneista kunnista ilmoitti, että vammaispalvelulain mukaisia palveluja saaneista vain alle neljäsosalle on tehty palvelusuunnitelma. Vähintään puolelle asiakkaista palvelusuunnitelman oli tehnyt kolmasosa kunnista. 7
Kehitysvammalain mukaisia palveluja saaneilla tilanne on parempi, sillä kaksi kolmasosaa kunnista oli tehnyt suunnitelman vähintään 75 prosentille asiakkaista. Kysymys 3: Kuinka moni henkilö sai vuoden 2007 aikana kunnassanne vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajan ja kuinka monta tuntia he saivat avustajan palveluja keskimäärin viikossa? Miehet % Naiset % Yhteensä % Alle 25 tuntia/viikko 801 47,9 998 54,2 1 799 51,2 25 39 tuntia/viikko 420 25,1 405 22,0 825 23,5 40 54 tuntia/viikko 294 17,6 271 14,7 565 16,1 55 69 tuntia/viikko 64 3,8 91 4,9 155 4,4 70 tuntia/viikko tai enemmän 92 5,5 76 4,1 168 4,8 Yhteensä 1 671 100 1 841 100 3 512 100 Kysymykseen vastasi 323 kuntaa, tosin kaikissa Suomen kunnissa ei ole lainkaan henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita. Niissä vastaamatta jättäneissä kunnissa, joilla oli Tilastokeskuksen Kuntien toimintatilaston mukaan asiakkaita 2007, oli 21,7 % väestöstä. Näin ollen voidaan arvioida, että selvityksen tulokset kattavat 78,3 % todellisista asiakasmääristä. Noin puolet asiakkaista sai avustajapalveluja alle 25 tuntia ja noin neljäsosa 25 39 tuntia viikossa. Joka kymmenes sai 55 tuntia tai enemmän. Naisten ja miesten kesken ei ole isoja eroja, ainoastaan alle 25 tuntia saaneiden ryhmässä oli naisia jonkin verran enemmän kuin miehiä. Jos otetaan huomioon vastauskato ja oletetaan, että henkilökohtaista avustajatoimintaa järjestettäisiin samalla tavalla vastaamatta jättäneissä kunnissa kuin vastanneissakin kunnissa, voidaan arvioida, että asiakasmäärät eri ryhmissä olisivat tällaiset: Vastausprosentilla korotetut asiakasmäärät Alle 25 tuntia/viikko 2 300 asiakasta 25 39 tuntia/viikko 1 100 asiakasta 40 54 tuntia/viikko 700 asiakasta 55 69 tuntia/viikko 200 asiakasta 70 tuntia/viikko tai enemmän 200 asiakasta Yhteensä 4 500 asiakasta Myös nämä vastausprosentilla korotetut luvut ovat hieman alakanttiin, sillä Tilastokeskuksen Kuntien toimintatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2007 aikana sai henkilökohtaista avustajatoimintaa hieman yli 5 000 asiakasta, kun tämän selvityksen vastausprosentillakin korotettu asiakasmäärä on noin 4 500. Kysymys 4: Kuinka moni henkilö sai kunnassanne vammaispalvelulain mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2007? Miehet % Naiset % Yhteensä % Alle 18 v. 16 2,5 6 1,3 22 2,0 18 44 v. 298 46,2 181 40,6 479 43,9 45 64 v. 288 44,7 221 49,6 509 46,7 65 v. 43 6,7 38 8,5 81 7,4 Yhteensä 645 100 446 100 1 091 100 8
Kysymykseen vastasi 163 kuntaa, joissa oli 60,6 % väestöstä. Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa sai kyselyyn vastanneissa kunnissa yhteensä 1 100 asiakasta. Noin puolet heistä oli 18 44-vuotiaita ja toinen puoli 45 64-vuotiaita. Yhteensä 18 64-vuotiaita palvelunkäyttäjiä oli siis noin 90 % ja vain kymmenesosa oli muita kuin työikäisiä eli joko nuoria (alle 18-vuotiaita) tai ikääntyneitä (65 vuotta täyttäneitä). Naisten osuus asiakkaista oli selvästi alle puolet (41 %). Koska tästä palvelusta ei ole aiemmin kerätty tietoja, ei ole tiedossa, kuinka moni vastaamatta jättäneistä kunnista ei järjestä tätä palvelua lainkaan. Näin ollen ei myöskään voida arvioida sitä, kuinka paljon näistä asiakasmääristä puuttuu. Kysymys 5: Kuinka moni henkilö sai kunnassanne kehitysvammalain mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2007? Miehet % Naiset % Yhteensä % Alle 18 v. 227 5,1 190 5,0 417 5,1 18 44 v. 2 373 53,8 1 992 52,8 4 365 53,4 45 64 v. 1 629 36,9 1 434 38,0 3 063 37,4 65 v. 181 4,1 154 4,1 335 4,1 Yhteensä 4 410 100 3 770 100 8 180 100 Kysymykseen vastasi 333 kuntaa. Niissä oli 88,3 % väestöstä. Kehitysvammalain mukaista päivätoimintaa sai kyselyyn vastanneissa kunnissa yhteensä 8 200 asiakasta. Ikäjakauma on samansuuntainen kuin vammaispalvelulain mukaisessa päivätoiminnassa: hieman yli puolet asiakkaista oli 18 44-vuotiaita ja kymmenesosa joko nuoria tai ikääntyneitä. Naisten osuus asiakkaista oli 46 %. Koska tästä palvelusta ei ole aiemmin kerätty tietoja, ei ole tiedossa, kuinka moni vastaamatta jättäneistä kunnista ei järjestä tätä palvelua lainkaan. Näin ollen ei myöskään voida arvioida sitä, kuinka paljon näistä asiakasmääristä puuttuu. Kysymys 6: Arvioikaa, kuinka moni henkilö sai vammaisuutensa vuoksi kunnassanne vuonna 2007 palveluja seuraavien lakien perusteella? Lkm % asiakkaista % vastanneiden kuntien väestöstä Vain vammaispalvelulain perusteella 61 194 64,3 1,2 Vain kehitysvammalain perusteella 12 881 13,5 0,3 Vain sosiaalihuoltolain perusteella 10 360 10,9 0,2 Sekä vammais että kehitysvammalain perusteella 4 849 5,1 0,1 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella 2 965 3,1 0,1 Kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain perusteella 1 976 2,1 0,04 Kaikkien kolmen lain perusteella 967 1,0 0,02 Yhteensä 95 192 100 1,9 Vammaispalvelulain perusteella yhteensä 69 975 73,5 1,4 Kehitysvammalain perusteella yhteensä 20 673 21,7 0,4 Sosiaalihuoltolain perusteella yhteensä 16 268 17,1 0,3 Kysymykseen vastasi 341 kuntaa. Niissä oli 80,4 % väestöstä. 9
Kaksi kolmasosaa vammaisuutensa vuoksi palveluja saavista saa niitä pelkästään vammaispalvelulain perusteella. Pelkästään kehitysvammalain perusteella palveluja sai 14 % ja pelkästään sosiaalihuoltolain perusteella 11 %. Joka kymmenes vammaisasiakas sai palveluja kahden lain ja yksi prosentti kolmen lain perusteella. Jos otetaan huomioon vastauskato ja oletetaan, että vammaisten osuus väestöstä olisi vastaamatta jättäneissä kunnissa yhtä suuri kuin vastanneissa kunnissa, voidaan arvioida, että vammaisuutensa vuoksi palveluja saavia olisi yhteensä noin 120 000, mikä olisi 2,2 % väestöstä. Vammaispalvelulain perusteella (joko pelkästään tai muiden lakien ohella) palveluja olisi saanut kaiken kaikkiaan noin 87 000 (1,6 % väestöstä), kehitysvammalain perusteella noin 26 000 (0,5 %) ja sosiaalihuoltolain perusteella noin 20 000 (0,4 % väestöstä). 10
SOSIAALINEN LUOTOTUS Vastauksia kyselyyn saatiin 359, kunnasta, joista 19 oli käytössä sosiaalinen luototus. Sosiaalinen luototus on kunnan sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja pienituloisten ja vähävaraisten ylivelkaantumista. Sosiaalityön ja aikuisten sosiaalipalvelujen aktivoivana työmenetelmänä luototus on vielä uusi ja sen käyttöönottoon näyttää vaikuttavan aikuisten sosiaalipalvelujen ja hyvinvointia edistävien toimien kehittyminen kunnissa ja siksi vaihtelu kunnittain on erittäin suurta. Kysymys 1: Oliko kunnassane käytössä sosiaalinen luototus vuonna 2007? Kyllä 19 Ei 303 Ei, tulossa/suunnitteilla 15 Ei tarvetta 16 Kunnat, joissa vastausten perusteella oli sosiaalinen luototus käytössä 2007 olivat: Alavus, Askola, Espoo, Eura, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Kemi, Kuopio, Lappeenranta, Lehtimäki, Mikkeli, Oulu, Pedersören kunta, Pori, Pudasjärvi, Rautjärvi ja Tuusula. Näiden kuntien väestöpohja kattaa 22 prosenttia koko maan väestöstä. Sosiaalinen luototus oli vastausten mukaan tulossa tai suunnitteilla seuraavissa kunnissa: Jyväskylä, Jämijärvi, Järvenpää, Kalajoki, Kerava, Kouvola, Kemijärvi, Lahti, Lappi, Lapua, Lempäälä, Perho, Ruovesi, Valtimo ja Vammala. Mikäli näissä kunnissa luototus otetaan käyttöön kattaisi luototus, sen jälkeen 28 prosenttia maan väestöstä. Helsingissä on käytössä myös "opintososiaalinen luototus", joka on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät saa valtion takausta opintolainalleen maksuhäiriömerkinnän ja hoitamattomien velkojen vuoksi. Tämä poikkesi niin paljon "varsinaisesta" sosiaalisesta luototuksesta, että Helsingin osalta taulukoiden lukuihin on sitä ei ole sisällytetty. Muissa kunnissa sosiaalisen luoton saajissa oli muutamia opiskelijoita. Opintososiaalisia luottoja myönnettiin Helsingissä 186 kappaletta ja niiden keskimäärä oli vajaat 1 500 euroa. Saajista naisia oli 103 ja miehiä 83, saajista 80 prosenttia kuului ikäryhmään 18 34 vuotta. Kotitaloustyypiltään opintososiaalisen luoton saajista yksinasuvia oli 56 %, avio/avopareja ilman lapsia 9 % ja yksinhuoltajia 20 %. Kysymys 2: Mikä oli sosiaalisen luototuksen kokonaismäärä kunnassanne 31.12.2007 (kunnan taseen mukaan) ja paljonko siitä oli vuonna 2007 myönnettyjä luottoja? Sosiaalisia luottoja oli vastanneiden kuntien taseissa hieman yli 3 miljoonaa euroa ja siitä vuonna 2007 oli myönnetty 1,450 miljoonaa euroa. Kysymys 3a: Kuinka monelle henkilölle myönnettiin sosiaalista luottoa vuonna 2007? (jos myönnetty kotitaloudessa useammalle henkilölle, lasketaan heidät erikseen) Miehet Naiset 18 34 v. 66 73 35 44 v. 35 54 45 54 v. 38 46 55 64 v. 25 40 65 v.+ 9 22 Yhteensä 173 235 11
Kysymys 3b: Mikä oli näiden henkilöiden kotitaloustyyppi? Miehet Naiset Yksinasuva 83 129 Avio/avopari, ei alaikäisiä lapsia 23 18 Avio/avopari, alaikäisiä lapsia 27 28 Yksinhuoltaja 6 57 Muu 1 2 Yhteensä 174 234 Kysymys 3c: Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen elämäntilanne? Miehet Naiset Palkansaaja 93 112 Yrittäjä 1 1 Työtön 24 27 Opiskelija 2 10 Eläkeläinen 52 67 Muu 5 17 Yhteensä 176 233 Kysymys 4: Kuinka monta sosiaalista luottoa kuntanne myönsi kaikkiaan vuonna 2007? Yhteensä luottoja myönnettiin kyselyn mukaan koko maassa 382 kpl ja niiden suuruus oli keskimäärin 3 800 euroa. Kysymys 5: Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle enimmäismäärä henkilöä/kotitaloutta kohden vuonna 2007? Ei 3 kuntaa Kyllä 5 kuntaa Kuntien keskiarvo oli 6 000 euroa henkilöä kohden, enimmäismäärä vaihteli 2 000 eurosta 10 000 euroon. Kyllä 11 kuntaa Kuntien keskiarvo oli 4 650 euroa kotitaloutta kohden, enimmäismäärä vaihteli 1 000 eurosta 10 000 euroon Kysymys 6: Mitkä olivat myönnettyjen sosiaalisten luottojen yleisimmät syyt/myöntämiskohteet kunnassanne? Valitse kolme yleisintä Kohdan maininneiden kuntien lkm Henkilön/kotitalouden talouden hallintaan saattaminen 16 Kulutusluottovelat 1 Ulosottovelat 1 Asumisen turvaaminen/häädön estäminen 5 Kodin hankinnat 3 Kuntoutumisen edistäminen - Työllistymisen edistäminen 1 Sosiaalisen kriisin ylittäminen 1 Muu, mikä 1 12
Kysymys 7: Paljonko kunnallenne aiheutui luottotappiota sosiaalisesta luototuksesta vuonna 2007? Vastausten perusteella luottotappioiden ilmoittaminen oli kirjavaa, eikä summaa voi pitää kuin suuntaaantavana. Luottotappioiden määrä koko maassa oli vastausten mukaan yhteensä 58 000 euroa. Kysymys 8: Paljonko kuntanne sai korkotuloa sosiaalisesta luototuksesta vuonna 2007? Vastausten perusteella myös korkotulojen ilmoittaminen oli kirjavaa, eikä tätäkään summaa voi pitää kuin suuntaa-antavana. Yhteensä korkotuloja kunnat ilmoittivat 83 000 euroa. 13
LASTEN PÄIVÄHOITO Lasten päivähoito -osioon vastasi 365 kuntaa, joissa oli 91,0 % maan väestöstä. Kattavuusprosentti vaihtelee kunnittain. Osa kunnista vastasi vain osaan kysymyksistä tai vain kysymyksen johonkin kohtaan. Kokonaan vastaamatta jätti 51 kuntaa. Osa tiedoista on taulukoissa korotettu vastausprosentin perusteella vastaamaan koko maan tasoa. Taulukkotiedot ovat suoraan kyselyn vastauksia. Tilastointipäivä oli 31.12.2007 ja mukaan luettiin myös kunnan ostopalvelut. Epävarmuutta vastaajien keskuudessa aiheutti esiopetuksessa ja aamu- tai iltapäivätoiminnassa olevien lasten määrä. Osa kunnista on laskenut nämä mukaan ja osa taas ei. Kysymys 1: Paljonko kunnassanne oli päiväkodin johtajan nimikkeellä työskenteleviä? Vastanneissa kunnissa oli 1 826 päiväkodin johtajaa ja niistä 871 eli vajaa puolet työskenteli lapsiryhmissä. Kysymykseen vastasi 358 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna päiväkodin johtajan nimikkeellä työskenteleviä olisi arviolta 2 000, joista noin puolet lapsiryhmissä työskenteleviä. Kysymys 2: Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, joiden varhaiskasvatus-/ kuntoutussuunnitelmassa on määritelty erityisen tuen tarve ja tuen järjestämisen tavat? Erityistä tukea saavia lapsia oli yhteensä 15 515. Tyttöjä lapsista oli 4 417 (32 %) ja poikia 9 330 (67 %). Osa vastaajista ei pystynyt erittelemään tyttöjä ja poikia erikseen. Kun vastanneiden kuntien tietoja verrataan kuntien talous- ja toimintatilaston tietoihin, näyttää siltä, että 8,5 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista on erityistä tukea saavia lapsia. Kysymykseen vastasi 364 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna oli Suomessa vuoden 2007 lopussa 16 500 17 000 erityistä tukea saavaa lasta. Lapsista kaksi kolmasosaa oli poikia. Määritelmä tässä kyselyssä: Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan tässä kyselyssä lapsia, joista on alan lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tai tarve on muutoin päivähoidossa havaittu ja määritetty (esim. lapsen hoidettavuuden takia yhdessä hoidettavien lasten määrää on vähennetty tai henkilökuntaa lisätty). Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta mm. silloin, kun lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita (kieli, kommunikaatio, tarkkaavaisuus, tunne-elämä, sosiaalinen kanssakäyminen, kognitiiviset osa-alueet jne.). 14
Kysymys 3: Järjestikö/tuottiko kuntanne osana päivähoitoa seuraavia tukitoimia päivähoidossa oleville erityistä tukea tarvitseville lapsille? Kyllä Ei Riittävästi Ei tarvetta Kyllä Ei Varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia 288 22 123 95 12 Lapsi otetaan huomioon yhdessä hoidettavien lasten lkm pienentäen 191 116 79 78 37 Lapsi sijoitetaan erityisryhmään, jossa on erityislastentarhanopettaja 29 278 16 40 61 Lapsi sijoitetaan integroituun erityisryhmään, jossa on erityislastentarhanopettaja 94 216 35 68 30 Lapsella on avustaja 247 63 115 53 20 Lapsiryhmässä on avustaja 242 66 107 59 24 Päivähoidon yksiköllä on erityislastentarhanopettajan palvelut käytettävissä 214 109 78 99 12 Muu 65 30 26 16 16 Kysymykseen vastasi 359 kuntaa. Kunnissa järjestetään erilaisia tukitoimia erityistä tukea tarvitseville lapsille. Yleisimpiä palveluja olivat varhaiskasvatuksen pedagogiset tukitoimet ja avustajapalvelut. Vastanneista kunnista 288 eli 80 % ilmoitti, että heidän kuntansa järjestää varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia. Lapsella tai lapsiryhmällä olevaa avustajatoimintaa ilmoitti vajaa 70 % vastanneista kunnista. Päivähoidon yksiköillä oli erityislastentarhanopettajan palvelut käytössään 60 %:ssa vastanneista kunnista. Palvelujen riittävyydestä löytyi selviä eroavuuksia kuntien välillä. Kysymys 4: Mikä oli niiden päivähoidossa olevien lasten lukumäärä, jotka olivat säännöllisesti 5 päivää viikossa hoidossa? Lapsia yhteensä säännöllisessä kokopäivähoidossa 99 925 osapäivähoidossa 25 485 Kysymykseen vastasi 360 kuntaa Tämän kysymyksen tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon kunnissa on lapsia, jotka hoitosopimuksen tai varhaiskasvatussuunnitelmansa mukaan ovat säännöllisesti hoidossa jokaisena viitenä arkipäivänä viikossa (pl. lomat ja sairaspoissaolot). Vastanneiden kuntien tietoja on suhteutettu kuntien talous- ja toimintatilaston päivähoitotietoihin. Vastausten perusteella näyttää, että keskimäärin 79 prosenttia kokopäivähoidossa olevista ja 73 prosenttia osapäivähoidossa olevista suomalaislapsista on säännöllisesti päivittäin hoidossa. Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin suurta ja vastauksiin liittyy epävarmuutta määrittelyvaikeuksien takia. Määritelmä tässä kyselyssä: Niiden lasten lukumäärää, jotka hoitosopimuksen/varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ovat säännöllisesti jokaisena arkipäivänä päivähoidossa (pl. lomat ja sairaslomat). Mukaan ei lasketa lapsia, joilla on koko- tai osapäivähoitopaikka, mutta jotka hoitosopimuksen /varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ovat hoidossa vain 1-4 päivänä viikossa tai tiettyinä ajanjaksoina kuukaudessa. Säännölliset poissaolot voivat johtua esim. vanhempien epäsäännöllisistä työajoista. 15
Kysymys 5: Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, joille järjestetään hoitoa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin (=vuorohoito)? Osa suomalaislapsista tarvitsee päivähoitoa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Vastanneissa kunnissa oli vajaa 13 383 vuorohoidossa olevaa lasta. Kun vastanneiden kuntien tiedot suhteutetaan Kuntien talousja toimintatilaston päivähoitotietoihin, voidaan todeta, että vajaa 8 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista oli vuorohoidossa. Kysymykseen vastasi 364 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna oli vuorohoidossa koko maassa vajaa 15 000 lasta, joka on noin kahdeksan prosenttia hoidossa olevista lapsista. Kysymys 6: Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia? (arvio lasten lukumäärästä) Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli kunnan päivähoidossa kyselyyn vastanneissa kunnissa 7 910. Vaihtelu kuntien välillä oli luonnollisesti suurta. Suhteutettaessa vastanneiden kuntien tiedot Kuntien talous- ja toimintatilaston päivähoidon tietoihin, voidaan todeta, että 4,5 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Kysymykseen vastasi 358 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna koko maassa oli noin 8 500 9 000 maahanmuuttajataustaista lasta, jotka olivat kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tämä on noin neljä - viisi prosenttia kaikista kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Määritelmä tässä kyselyssä: Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan tässä kyselyssä lapsia, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kysymys 7: Miten kuntanne kokopäivähoidossa olevat lapset jakautuivat päivähoitomaksun suuruuden mukaan seuraaviin luokkiin? Lasten jakautuminen päivähoidon maksuluokkiin Päivähoitomaksu euroa/lapsi/kk Lasten lkm % 0 17 082 11,8 18 59 9 376 6,5 60 99 13 783 9,6 100 139 23 013 16,0 140 179 18 509 12,8 180 199 12 215 8,5 200 50 207 34,8 Hieman yli kolmannes kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista sijoittui kalleimpaan maksuluokkaan. 0-maksuluokassa oli 12 prosenttia lapsista. Kysymykseen vastasi 352 kuntaa. 16
Kysymys 8: Kuinka monelle prosentille päivähoidossa olevista lapsista on laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (tai vastaava ks. sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 7 )? Varhaiskasvatussuunnitelma Kuntien % vastanneista laadittu näin monelle määrä kunnista %:lle lapsista 0 24 6,7 1 19 39 10,8 20 39 16 4,4 40 59 17 4,7 60 79 39 10,8 80 100 225 62,5 Ei tietoa 56 Yhteensä 416 100 Lähes kahdessa kolmasosassa kunnista varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu 80 100 prosentille lapsista. Vajaassa seitsemässä prosentissa vastanneista kunnista varhaiskasvatussuunnitelmaa ei ole lainkaan laadittu. 17
Statistikmeddelande 20/2008 Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007 Äldre och funtkionshindrade: Sari Kauppinen +358 9 3967 2373 Social kreditgivning: Esa Arajärvi +358 9 3967 2355 Barndagvård: Salla Säkkinen +358 9 3967 2064 E-post: förnamn.släktnamn@stakes.fi Telefax +358 9 3967 2497 Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) 39 671 Telefon +358 9 396 71 Phone +358 9 396 71 Telefaksi (09) 3967 2459 Telefax +358 9 3967 2459 www.stakes.fi ISSN 1459-2355 (Internet) I början av 2008 skickade Stakes en statistikenkät till alla finländska kommuner. Enkäten kompletterar Statistikcentralens statistik över kommunernas och samkommunernas ekonomi och verksamhet, som innehåller grundläggande statistikdata om social service. Enkäten innehöll frågor om bland annat ny service samt sådant som man regelbundet behöver information om, men som det inte är ändamålsenligt att bifoga till den fortlöpande insamlingen av statistikdata. Frågorna rörde äldre, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård. I fortsättningen upprepas enkäten vart tredje år. Den har utarbetats av experter vid Stakes, social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund. Några utdrag ur enkätresultaten: * Äldre: År 2007 fick var tionde person i åldern 80 år och över sitt behov av social service bedömt i enlighet med 40 a i socialvårdslagen (710/1982). Av dessa fick hälften mer eller ny service till följd av bedömningen. * Funktionshindrade: Nästan alla kommuner klarade utan svårigheter av att tillhandahålla färd- och tolktjänster, medan över hälften av kommunerna hade en aning eller avsevärda svårigheter med att tillhandahålla en personlig hjälpare. Även tillhandahållande av serviceboende orsakade problem i en tredjedel av kommunerna. * Social kreditgivning: Av de 365 kommuner som besvarade enkäten hade 19 social kreditgivning. Systemet är nytt och håller på att tas i bruk. Skillnaderna mellan olika kommuner var mycket stora. * Barndagvård: I den kommunala barndagvården fick 16 500 17 000 barn särskilt stöd. Två tredjedelar av dessa barn var pojkar. http://www.stakes.fi/sv/tilastot/aiheittain/socialservice/statistikenkat2007.htm
Totalt 372 kommuner svarade på enkäten och nästan alla stora städer var med. Svarsprocenten för de olika frågorna varierade. Vid varje fråga anges antalet kommuner som svarade. I en del av resultaten har siffrorna omräknats till att motsvara situationen i hela landet. Alltid när omräkningar gjorts, anges det i anslutning till resultaten. Definitionerna i frågorna är inte Stakes officiella definitioner, utan har utformats för denna enkät. I många fall är det fråga om verksamhet som ännu inte har fasta former, så det finns ännu inga vedertagna definitioner. I detta statistikmeddelande presenteras enkätresultaten vanligen inte kommunvis. Orsaken till det är närmast följande: * Alla kommuner svarade inte på enkäten eller svaren var bristfälliga (t.ex. svaret på någon fråga eller en del av frågans svar saknas). * Syftet med enkäten var att utreda frågor som tidigare inte ställts eller som är nya. Till följd av detta är begreppen inte inarbetade och därför är svaren inte nödvändigtvis jämförbara med varandra. På grund av dessa orsaker hade kommunerna också problem med att få data, och en del av svaren bygger på uppskattningar. * Att publicera enskilda kommuners data skulle inte nödvändigtvis ge rätt bild av situationen, utan kunde till och med leda till fel slutsatser. 19
ÄLDRE Totalt 361 kommuner, vilket motsvarar 88,7 procent av landets befolkning, besvarade avsnittet om äldre. Alla kommuner besvarade inte alla frågor, så täckningen varierar från fråga till fråga. Femtiofem kommuner lät bli att svara. Till dem som svarade har man räknat de åtta kommuner vars tjänster för äldre tillhandahålls av samkommunen för landskapet Kajanaland. Klienterna hos samkommunen för landskapet Kajanaland ingår i de tabeller som visar antalet klienter. När det gäller antalet kommuner hör dessa kommuner däremot till gruppen "Inga uppgifter", eftersom uppgifterna inte kunde indelas efter enskilda kommuner. Fråga 1: Hur många personer i åldern 80 år och över har i kommunen fått sitt behov av social service bedömt i enlighet med 40 a 1 i socialvårdslagen (710/1982) under 2007? Män Kvinnor Totalt Totalt 5 876 12 327 18 203 % av befolkningen som fyllt 80 år i kommunerna som svarade 10,7 9,5 9,9 Hur många har på grundval av bedömningen beviljats mer eller ny service? 2 876 6 068 8 944 % av de bedömda 48,9 49,2 49,1 Frågan besvarades av 281 kommuner, som hade sammanlagt 80,7 procent av befolkningen som fyllt 80 år. Drygt 18 000 äldres behov av service hade bedömts, dvs. var tionde person i åldern 80 år och över. Av dessa hade hälften fått mer eller ny service till följd av bedömningen. När det gällde att göra bedömningar, fanns det inga skillnader mellan män och kvinnor. Om svarsbortfallet beaktas och man antar att en lika stor andel av dem som fyllt 80 år fått sitt servicebehov bedömt i de kommuner som inte svarade som i de kommuner som svarade, kan antalet bedömda beräknas ha varit totalt cirka 23 000 personer. I ett femtiotal kommuner hade minst var femte invånare i åldern 80 år och över genomgått en bedömning. Av dessa kommuner hade i ett tjugotal minst var tredje genomgått en bedömning. I gruppen av kommuner som gjort mycket bedömningar fanns både små och stora kommuner. Andel av dem som fyllt 80 år och fått sitt servicebehov bedömt Antal kommuner % av de svarande Över 50 % 6 2,2 30 49 % 12 4,4 20 29 % 31 11,4 10 19 % 72 26,4 5 9 % 73 26,7 Under 5 % 79 28,9 Inga uppgifter 143 Totalt 416 100 1 Kommunen beviljar social service på grundval av en bedömning av det individuella servicebehovet. Enligt 40 a i socialvårdslagen (710/1982) har alla som fyllt 80 år samt de som får Folkpensionsantaltens vårdbidrag för pensionstagare rätt att få sitt behov av social service bedömt inom en viss tid. Deras servicebehov ska (i icke-brådskande fall) bedömas inom sju vardagar efter att kommunen har kontaktats. I brådskande fall måste behovet bedömas omedelbart oberoende av klientens ålder. Bestämmelsen trädde i kraft den 1 mars 2006. 20
I hela landet får cirka 40 procent av dem som fyllt 80 år regelbunden service (regelbunden hemvård, stöd för närståendevård eller institutionsvård och boendeservice av olika typ). Det finns emellertid inga uppgifter om huruvida de som fått sitt servicebehov bedömt fick regelbunden service eller inte. Fråga 2: Hur många mottagare av specialvårdsbidrag har i kommunen fått sitt behov av social service bedömt i enlighet med 40 a i socialvårdslagen (710/1982) under 2007? Män Kvinnor Totalt Under 65 år 251 257 508 65 79 år 457 745 1 202 Totalt 746 1 083 1 829 % av 16 79 åriga mottagare av specialvårdsbidrag för pensionstagare i kommunerna som svarade 24,6 36,4 30,4 Hur många har på grundval av bedömningen beviljats mer eller ny service? 453 684 1 137 % av de bedömda 60,7 63,2 62,2 Frågan besvarades av 144 kommuner med sammanlagt 42,2 procent av befolkningen. Cirka 1 800 mottagare av specialvårdsbidrag i åldern under 80 år hade fått sitt servicebehov bedömt. Av dessa hade två tredjedelar beviljats mer eller ny service till följd av bedömningen. Enligt Folkpensionsanstaltens statistik fanns det i åldersgruppen 16 79 år i de kommuner som svarade cirka 6 000 mottagare av specialvårdsbidrag för pensionstagare, så nästan var tredje hade fått sitt servicebehov bedömt. För många kommuner var det svårt att svara på denna fråga. Alla svarande hade inte kunnat ge uppgifterna indelade efter åldersgrupp, utan endast som totalt antal klienter. Nästan alla kommuner har mottagare av specialvårdsbidrag i åldrarna under 80 år. När antalet bedömningar av servicebehovet ställdes i relation till antalet mottagare av specialvårdsbidrag för pensionstagare per kommun, framgick det att ett tiotal kommuner uppgett också andra personer under 80 år som fått sitt servicebehov bedömt än bara mottagarna av specialvårdsbidrag. Fråga 3: Har kommunen svårigheter med att genomföra bedömning av behovet av social service i enlighet med 40 a i socialvårdslagen inom den angivna tidsfristen (7 vardagar)? Antal kommuner % av de svarande Inga svårigheter 278 83,0 En aning svårigheter 55 16,4 Avsevärda svårigheter 2 0,6 Inga uppgifter 81 Totalt 416 100 Fyra av fem kommuner som svarade hade inte haft svårigheter med att göra bedömningar av servicebehovet enligt 40 a i socialvårdslagen inom sju vardagar. Endast två kommuner uppgav att de hade haft avsevärda svårigheter. En aning svårigheter hade 55 kommuner haft, dvs. var sjätte av de kommuner som svarade. I gruppen av kommuner med svårigheter fanns det både små och stora kommuner. Största delen uppgav att svårigheterna berodde på personalbrist. 21
Fråga 4: En hur stor del av dem som 31.12.2007 fick tjänster för äldre inom ramen för socialvården har en serviceplan enligt 7 i lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården (812/2000)? Andel av klienterna Antal kommuner % av de svarande som har en serviceplan 0 24 % 8 2,4 25 49 % 12 3,6 50 74 % 41 12,4 75 100 % 269 81,5 Inga uppgifter 86 Totalt 416 100 Fyra femtedelar av kommunerna som svarade hade utarbetat en serviceplan enligt lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården för minst 75 procent av dem som fått tjänster för äldre inom ramen för socialvården. Endast i ett tjugotal kommuner hade en serviceplan utarbetats för under hälften av klienterna. De kommuner som utarbetat få serviceplaner var med några få undantag kommuner med högst 10 000 invånare. Fråga 5: Anordnade kommunen s.k. förebyggande hembesök hos äldre 2007? Antal kommuner % av de svarande Ja 188 54,3 Nej 93 26,9 Nej, men på kommande/under planering 65 18,8 Inga uppgifter 70 Totalt 416 100 Definition i denna enkät: Med förebyggande hembesök avses ett besök som görs av en anställd inom social- och/eller hälso- och sjukvården hos en äldre person i viss ålder som bor hemma. Syftet med besöket är att hjälpa den äldre att klara av att bo hemma. Genom ett förebyggande hembesök utreds den äldres situation och man uppmuntrar honom eller henne att använda sina egna kraftresurser. Man berättar vilka tjänster som finns att tillgå och vem den äldre kan kontakta när hjälp behövs. Under hembesöket kan man bedöma den äldres funktionsförmåga, boendeförhållanden, hur den äldre klarar sig i sin livsmiljö samt det nuvarande och kommande behovet av tjänster. Cirka hälften av kommunerna som svarade anordnade förebyggande hembesök hos äldre. I en femtedel av kommunerna var sådana besök på kommande eller under planering. I gruppen av kommuner som anordnade förebyggande hembesök fanns det både små och stora kommuner. 22
Fråga 6: Om kommunen anordnar eller har på kommande/planer på s.k. förebyggande hembesök hos äldre, till vilka åldrar erbjuds de (välj endast ett alternativ)? Anordnar förebyggande hembesök Antal % av de kommuner svarande Under planering/på kommande Antal % av de kommuner svarande Båda totalt Antal kommuner % av de svarande 65 år och över 6 3,7 1 1,7 7 3,1 70 år och över 6 3,7 4 6,7 10 4,5 75 år och över 57 35,0 22 36,7 79 35,4 80 år och över 90 55,2 31 51,7 121 54,3 85 år och över 4 2,5 2 3,3 6 2,7 Inga uppgifter 25 5 30 Totalt 188 100 65 100 253 100 Hälften av de kommuner som anordnade förebyggande hembesök, anordnade dem för personer i åldern 80 år och över. En tredjedel av kommunerna anordnade hembesök hos personer i åldern 75 år och över. Åldersgränsernas fördelningar var desamma både i befintlig och i planerad service. Fråga 7: Hade er kommun äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet? Antal kommuner % av de svarande Ja 84 24,3 Nej 224 64,9 Nej, men på kommande/under planering 37 10,7 Inga uppgifter 71 Totalt 416 100 Definition i denna enkät: Äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet är verksamhet som riktar sig direkt till äldre personer och som stöder hemmaboende. Verksamheten strävar efter att upprätthålla funktionsförmåga och självständighet, stödja klientens användning av sina kraftresurser samt att förebygga uppkomsten av hälsorelaterade och sociala problem. Verksamheten kan inbegripa t.ex. rådgivning och handledning, hälsokontroller, screeningar, minnesrådgivning och bedömning av servicebehovet. Verksamheten kan organiseras inom hälso- och sjukvården, socialvården eller som gemensam verksamhet av hälso- och sjukvården och socialvården. I en fjärdedel av de kommuner som svarade fanns det äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet. Var tionde kommun planerade att påbörja sådan verksamhet. Bland de kommuner som hade äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet fanns det både små och stora kommuner, men kommunerna med rådgivning var i snitt större än de kommuner som inte hade någon rådgivning. 23
Fråga 8: Om kommunen hade eller har på kommande/planerar äldre- eller seniorrådgivningsbyråer, till vilka åldrar riktar de sig (välj endast ett alternativ)? Anordnar Under planering/ Båda totalt rådgivningsverksamhet på kommande Antal kommuner % av de svarande Antal kommuner % av de svarande Antal kommuner % av de svarande 65 år och över 30 43,5 15 46,9 45 44,6 70 år och över 9 13,0 3 9,4 12 11,9 75 år och över 11 15,9 5 15,6 16 15,8 För alla 19 27,5 9 28,1 28 27,7 Inga uppgifter 15 5 20 Totalt 84 100 37 100 121 100 Hälften av de kommuner som hade äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet eller som planerade sådan anordnade den för personer i åldern 65 år och över. En fjärdedel hade ingen åldersgräns. Åldersgränsernas fördelningar var desamma både i befintlig och i planerad service. Om man jämför anordnande av både förebyggande hembesök och anordnande av äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet, så hade 70 kommuner (21 procent av de svarande) inte sådana och planerade inte att tillhandahålla någondera serviceformen. Totalt 59 kommuner (17 procent av de svarande) tillhandahöll bägge serviceformerna. Om man beaktar den service som är under planering, hade totalt 100 kommuner (29 procent av de svarande) redan eller planerade både förebyggande hembesök och en äldreeller seniorrådgivningsbyrå. Tabellbilaga 1. Anordnande av förebyggande hembesök och äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet 2007 efter kommun hittas på adressen www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/liitetaulukot/tt20_08tabellbilaga.pdf. 24
FUNKTIONSHINDRADE Totalt 372 kommuner, vilket motsvarar 93,1 procent av landets befolkning, besvarade avsnittet om funktionshindrade. Alla kommuner besvarade inte alla frågor, så täckningen varierar från fråga till fråga. Fyrtiofyra kommuner lät bli att svara. Till dem som svarade har man räknat de åtta kommuner vars handikappservice tillhandahålls av samkommunen för landskapet Kajanaland. Klienterna hos samkommunen för landskapet Kajanaland ingår i de tabeller som visar antalet klienter. När det gäller antalet kommuner hör dessa kommuner däremot till gruppen "Inga uppgifter", eftersom uppgifterna inte kunde indelas efter enskilda kommuner. Fråga 1: Hade kommunen svårigheter med att organisera tillräckligt med följande handikappservice 2007? Antal kommuner % av de svarande Nej En aning Avsevärt Inga uppgifter Totalt Nej En aning Avsevärt Färdtjänster 327 26 3 60 416 91,9 7,3 0,8 Tolktjänster 287 53 6 70 416 82,9 15,3 1,7 Personlig hjälpare 166 158 26 66 416 47,4 45,1 7,4 Serviceboende 229 103 14 70 416 66,2 29,8 4,0 Kommunerna hade inga svårigheter med att tillhandahålla färd- och tolktjänster. Endast några få kommuner uppgav att de hade haft avsevärda svårigheter med att tillhandahålla någondera av serviceformerna. Däremot klarade endast knappt hälften av de kommuner som svarade på frågan av att tillhandahålla en personlig hjälpare helt utan svårigheter. Avsevärda svårigheter med att tillhandahålla denna service hade cirka 7 procent (26 kommuner). Två tredjedelar av kommunerna klarade av att tillhandahålla serviceboende helt utan problem, medan några få procent (14 kommuner) hade avsevärda svårigheter. Svårigheterna med att tillhandahålla olika serviceformer koncentrerades inte till endast vissa kommuner, eftersom endast en tiondel av kommunerna som svarade (34 kommuner) uppgav att de haft en aning eller avsevärda svårigheter med att tillhandahålla fler än två serviceformer. Bland dessa kommuner fanns det både små och stora. En tredjedel av kommunerna som svarade klarade av att tillhandahålla alla fyra serviceformer utan svårigheter. Även bland dessa kommuner fanns det både små och stora. Fråga 2: En hur stor del av de personer som 2007 fick service enligt handikappservicelagen eller lagen om utvecklingsstörda har en serviceplan? Andel av klienterna som har Fått service enligt handikappservicelagen Fått service enligt lagen om utvecklingsstörda en serviceplan Antal kommuner % Antal kommuner % 0 24 % 154 45,6 35 10,7 25 49 % 65 19,2 22 6,7 50 74 % 62 18,3 46 14,0 75 100 % 57 16,9 225 68,6 Inga uppgifter 78 88 Totalt 416 416 25