Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa I. Ikääntyneet

Transkriptio

1 Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa I. Ikääntyneet Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston toimintaosiota, ja sen aiheina ovat vanhusten ja vammaisten palvelut, sosiaalinen luototus, lasten päivähoito ja kuntouttava työtoiminta. Ensimmäisen kerran selvitys koski vuotta 2007, tämä kysely vuotta 2010 ja seuraava vuotta Kyselyssä on viisi aihealuetta. Tämä kysely koskee ensimmäistä aihealuetta eliikääntyneiden saamia palveluja kunnassanne vuonna Muut kuntakyselyn aihealueet ovat Vammaisten palvelut Sosiaalisen luototuksen järjestelyt Lasten päivähoidon järjestäminen Kuntouttava työtoiminta. Voit vapaasti selata kyselyn sisältöä, tarvittaessa keskeyttää lomakkeen tallennuksen missä tahansa vaiheessa ja jatkaa sitä myöhemmin. Jos tunnet, että et ole oikea henkilö vastaamaan tähän kyselyyn, lähetä kyselyn linkki sähköpostitse aihealueen asiantuntijalle kunnassanne. Jos haluat lukea tai tulostaa paperille tämän tai jonkin muun yllä luetellun kyselyn sisällön, löytyvät ne kaikki pdf-muodossa osoitteesta Kyselyyn tulee vastata viimeistään Tämän osion kysymyksiin vastaa tarvittaessa Riikka Väyrynen, puhelin Kysely koskee vuotta 2010 ja siksi käytetään sen vuoden kuntajakoa. Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) Päivi Hämäläinen osastojohtaja Nina Knape yksikönpäällikkö 1. Kunta

2 2. Vastaajan nimi 3. Vastaajan sähköpostiosoite 4. Vastaajan puhelinnumero 5. Kuinka monelle 75 vuotta täyttäneelle on vuoden 2010 aikana tehty kunnassanne sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi? Määritelmä tässä kyselyssä: Lukuun sisällytetään kaikki 75 vuotta täyttäneet, jotka ovat pyytäneet sosiaalihuollon palvelujen arviointia, eikä ainoastaan niitä 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka ovat itse osanneet viitata ko. lainkohtaan. Kun henkilö on täyttänyt 75 vuotta (tai hän on eläkkeensaajan ylintä hoitotukea saava), hänelle tehtävä sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi voidaan aina määritellä sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaiseksi palvelutarpeen arvioinniksi. Kuinka monelle on arvioinnin perusteella myönnetty lisää tai uusia palveluita? Miehet Naiset 6. Kuinka monelle eläkkeensaajan ylintä hoitotukea saavalle (entinen erityishoitotuki) on kunnassanne vuoden 2010 aikana tehty sosiaalihuollon 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi? Alle 65- vuotias vuotias Miehet Naiset Kuinka monelle on arvioinnin perusteella myönnetty lisää tai uusia palveluita? 7. Oliko kunnallanne vaikeuksia tehdä sosiaalihuoltolain 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi annetussa määräajassa (7 arkipäivää) vuonna 2010? Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia Jonkin verran vaikeuksia Ei tuottanut vaikeuksia 8. Jos kunnallanne oli huomattavia tai jonkin verran vaikeuksia palvelutarpeen arvioinnin

3 toteuttamisessa, niin millaisia ne olivat? 9. Oliko kunnallanne vaikeuksia järjestää palvelutarpeen arvioinnissa tarpeellisiksi arvioidut palvelut vuonna 2010? Kotipalvelu tai kotihoito Omaishoidontuki Iäkkäiden henkilöiden palveluasuminen Muut palvelut Ei Vaikeuksia Jonkin verran Huomattavasti 10. Kuinka suurelle osalle sosiaalihuollon vanhuspalveluja saaneista on tehty sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 7 :n mukainen palvelusuunnitelma? 0 24 % % % % 11. Järjestikö kuntanne vuonna 2010 ns. ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä? Määritelmä tässä kyselyssä: Ikääntyneen hyvinvointia edistävä kotikäynti vastaa pääosin entisen ehkäisevän kotikäynnin sisältöä ja toteutusta. Hyvinvointia edistävä kotikäynti on kotona asuvalle, tietyn ikäiselle ikääntyneelle suunnattu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon työntekijän käynti, jonka tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä niin, että heidän mahdollisuutensa kotona asumiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen paranevat ja säilyvät mahdollisimman pitkään. Kotikäynnillä tehdään yleisarvio henkilön toimintakyvystä ja selvitetään riskejä, jotka voivat heikentää toimintakykyä, elämänlaatua ja turvallisuutta omassa kodissa. Henkilö voidaan tarvittaessa ohjata tarkempaan toimintakyvyn arviointiin, erilaisiin toimintoihin tai palveluihin. Kyllä Ei Ei, mutta on tulossa/suunnitteilla 12. Jos kuntanne järjesti ns. ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, niin kuinka monelle ikäihmiselle kotikäynnit järjestettiin vuonna 2010? Miehet Naiset 13. Jos kuntanne järjestää tai on tulossa/suunnitteilla ns. ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, niin minkä ikäisille niitä on tarjolla (valitse vain yksi vaihtoehto)? 65 vuotta täyttäneille

4 70 vuotta täyttäneille 75 vuotta täyttäneille 80 vuotta täyttäneille 85 vuotta täyttäneille Muu ikäluokka, mikä? 14. Jatkoa edelliseen kysymykseen: Kohdennetaanko hyvinvointia edistävät kotikäynnit tietyssä ikäryhmässä jollekin riskiryhmälle? Ei Kyllä, keille? 15. Oliko kunnassanne vuonna 2010 iäkkäille suunnattua neuvontakeskusta tai vastaavaa? Määritelmä tässä kyselyssä: Neuvontakeskus tai vastaava neuvontapalvelu kohdentuu iäkkäille kuntalaisille ja heidän läheisilleen. Toiminnalla tähdätään iäkkäiden toimintakyvyn, voimavarojen ja omatoimisuuden ylläpitämiseen, sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn. Toiminta voi sisältää esimerkiksi tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta ikääntyneiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista ja sosiaaliturvasta. Toiminta voidaan järjestää kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai niiden yhteisenä toimintana. Kyllä Ei Ei, mutta tulossa tai suunnitteilla 16. Jos kunnassanne oli tai on tulossa tai suunnitteilla iäkkäiden neuvontakeskuksia tai vastaavaa toimintaa, niin minkä ikäisille ne on tarkoitettu (valitse vain yksi vaihtoehto)? 65 vuotta täyttäneille 70 vuotta täyttäneille 75 vuotta täyttäneille Kaikille iästä riippumatta Muu ikäluokka, mikä? 17. Jatkoa edelliseen kysymykseen: ovatko palvelut tarkoitettu edellä mainittujen ikäryhmien lisäksi myös omaisille ja läheisille? Kyllä Ei

5 Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa II: Vammaiset Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston toimintaosiota, ja sen aiheina ovat vanhusten ja vammaisten palvelut, sosiaalinen luototus, lasten päivähoito ja kuntouttava työtoiminta. Ensimmäisen kerran selvitys koski vuotta 2007, tämä kysely vuotta 2010 ja seuraava vuotta Kyselyssä on viisi aihealuetta. Tämä kysely koskee aihealuetta 2 eli vammaisten saamia palveluja kunnassanne vuonna Muut kuntakyselyn aihealueet ovat Ikääntyneiden palvelut Sosiaalisen luototuksen järjestelyt Lasten päivähoidon järjestämine Kuntouttava työtoiminta. Voit vapaasti selata kyselyn sisältöä, tarvittaessa keskeyttää lomakkeen tallennuksen ja jatkaa sitä myöhemmin. Jos tunnet, että et ole oikea henkilö vastaamaan tähän kyselyyn, lähetä kyselyn linkki sähköpostitse aihealueen asiantuntijalle kunnassanne. Jos haluat lukea tai tulostaa paperille tämän tai jonkin muun yllä luetellun kyselyn sisällön, löytyvät ne kaikki pdf-muodossa osoitteesta Kyselyyn tulee vastata viimeistään Tämän osion kysymyksiin vastaa tarvittaessa Riikka Väyrynen, riikka.vayrynen@thl.fi, puhelin Kysely koskee vuotta 2010 ja siksi käytetään sen vuoden kuntajakoa. Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Päivi Hämäläinen osastojohtaja Nina Knape yksikönpäällikkö 1. Kunta 2. Vastaajan nimi: 3. Vastaajan sähköpostiosoite:

6 4. Vastaajan puhelinnumero: 5. Oliko kunnallanne vaikeuksia järjestää riittävästi seuraavia vammaispalveluja vuonna 2010? Kuljetuspalvelut Henkilökohtainen apu Palveluasuminen Ei Vaikeuksia Jonkin verran Huomattavasti Jos kunnallanne oli huomattavia tai jonkin verran vaikeuksia järjestää riittävästi vammaispalveluja, niin millaisia vaikeudet olivat? 6. Kuljetuspalvelut: 7. Henkilökohtainen apu: 8. Palveluasuminen: 9. Kuinka suurelle osalle vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia palveluja vuonna 2010 saaneista henkilöistä on tehty palvelusuunnitelma? Vammaispalvelulaki Kehitysvammalaki 0 24 % % % % 10. Oliko kunnallanne vaikeuksia aloittaa vammaispalvelulain 3 a 1 momentin mukainen palvelutarpeen selvittäminen annetussa määräajassa (7 arkipäivää) vuonna 2010? Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia Jonkin verran vaikeuksia Ei tuottanut vaikeuksia 11. Oliko kunnallanne vaikeuksia laatia vammaispalvelulain 3a 2 momentin mukainen palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä vuonna 2010?

7 Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia Jonkin verran vaikeuksia Ei tuottanut vaikeuksia 12. Oliko kunnallanne vaikeuksia vammaispalvelulain 3a 3 momentin mukaiseen asian viivytyksettömään käsittelyyn (päätöksen tekeminen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä) vuonna 2010? Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia Jonkin verran vaikeuksia Ei tuottanut vaikeuksia 13. Kuinka moni henkilö sai vuoden 2010 aikana kunnassanne vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ja kuinka monta tuntia he saivat henkilökohtaista apua keskimäärin viikossa? Alle 10 tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko Vähintään 70 tuntia/viikko Miehet Naiset 14. Kuinka moni henkilö sai vuoden 2010 aikana vammaispalvelulain 8c mukaista henkilökohtaista apua ja millä tavalla henkilökohtainen apu järjestettiin? Määritelmä tässä kyselyssä: Mikäli henkilökohtaisen avun järjestämistapa on vaihtunut vuoden aikana, vastatkaa viimeisimmän päätöksen mukaan. Asiakas työnantajana Henkilöitä yhteensä Palveluseteli Kunta hankki avustajapalveluja ostopalveluna Kunta järjesti palvelun itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa

8 Useamman järjestämistavan yhdistelmänä 15. Paljonko olivat vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun menot yhteensä kunnassanne vuonna 2009 ja 2010 ja kuinka paljon henkilökohtaiseen apuun on budjetoitu vuodelle 2011? Ilmoittakaa menot 1000 euron tarkkuudella. Vuonna 2009 Vuonna 2010 Vuoden 2011 budjetointi 1000 euroa 16. Kuinka moni henkilö sai kunnassanne vammaispalvelulain 8b mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2010? Alle 18- vuotiaista vuotiaista vuotiaista 65 vuotta täyttäneistä Miehet Naiset 17. Kuinka moni henkilö sai kunnassanne kehitysvammalain 2 mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2010? Alle 18- vuotiaista vuotiaista vuotiaista 65 vuotta täyttäneistä Miehet Naiset 18. Arvioikaa, kuinka moni henkilö sai vammaisuutensa vuoksi kunnassanne vuonna 2010 palveluja seuraavien lakien perusteella? Vain Henkilöitä

9 sosiaalihuoltolain perusteella Vain vammaispalvelulain perusteella Vain kehitysvammalain perusteella Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella Kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain perusteella Sekä vammaisettä kehitysvammalain perusteella Kaikkien kolmen lain perusteella

10 Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa III: Sosiaalinen luototus Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston toimintaosiota, ja sen aiheina ovat vanhusten ja vammaisten palvelut, sosiaalinen luototus, lasten päivähoito ja kuntouttava työtoiminta. Ensimmäisen kerran selvitys koski vuotta 2007, tämä kysely vuotta 2010 ja seuraava vuotta Kyselyssä on viisi aihealuetta. Tämä kysely koskee aihealuetta 3 eli sosiaalista luototusta kunnassanne vuonna Muut kuntakyselyn aihealueet ovat Ikääntyneiden palvelut Vammaisten palvelut Lasten päivähoidon järjestäminen Kuntouttava työtoiminta. Voit vapaasti selata kyselyn sisältöä, tarvittaessa keskeyttää lomakkeen tallennuksen ja jatkaa sitä myöhemmin. Jos tunnet, että et ole oikea henkilö vastaamaan tähän kyselyyn, lähetä kyselyn linkki sähköpostitse aihealueen asiantuntijalle kunnassanne. Jos haluat lukea tai tulostaa paperille tämän tai jonkin muun yllä luetellun kyselyn sisällön, löytyvät ne kaikki pdf-muodossa osoitteesta Kyselyyn tulee vastata viimeistään Tämän osion kysymyksiin vastaa tarvittaessa Esa Arajärvi, esa.arajarvi@thl.fi, puhelin Kysely koskee vuotta 2010 ja siksi käytetään sen vuoden kuntajakoa. Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Päivi Hämäläinen osastojohtaja Nina Knape yksikönpäällikkö 1. Kunta 2. Vastaajan nimi 3. Vastaajan sähköpostiosoite

11 4. Vastaajan puhelinnumero 5. Oliko kunnassanne käytössä sosiaalinen luototus vuonna 2010? Kyllä Ei Ei, tulossa/suunnitteilla Ei tarvetta 6. Mikä oli sosiaalisten luottojen kokonaissumma (pääoma) kunnassanne (kunnan taseen mukaan) ja paljonko siitä oli vuonna 2010 myönnettyjä luottoja? Kokonaissumma siitä vuonna 2010 myönnettyjä lainoja Euroa 7. Kuinka monelle henkilölle myönnettiin sosiaalista luottoa vuonna 2010? (Jos kotitaloudessa on myönnetty useammalle henkilölle, lasketaan heidät erikseen.) vuotiaille vuotiaille vuotiaille vuotiaille 65 vuotta täyttäneille Miehet Naiset 8. Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen kotitaloustyyppi (lukumäärinä miehet ja naiset erikseen)? Yksinasuva Avio/avopari, ei alaikäisiä lapsia Avio/avopari, alaikäisiä lapsia Yksinhuoltaja Muu Miehet Naiset

12 9. Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen elämäntilanne (lukumäärinä miehet ja naiset erikseen)? Miehet Naiset Palkansaaja Yrittäjä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu 10. Kuinka monta sosiaalista luottoa kuntanne myönsi kaikkiaan vuonna 2010? Myönnettyjä luottoja Hylättyjä hakemuksia Kpl 11. Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle enimmäismäärä henkilöä/kotitaloutta kohden vuonna 2010? Kyllä, henkilöä kohden Kyllä, kotitaloutta kohden Euroa 12. Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle kiinteä takaisinmaksuaika? Kyllä: Ei, vaihtelee välillä: Vuotta 13. Mitkä olivat myönnettyjen sosiaalisten luottojen yleisimmät syyt/myöntämiskohteet kunnassanne? Valitse kolme yleisintä. Opintolainan sijasta, kun hakija ei voi saada valtiontakausta ja opintolainaa Velkajärjestelyn osana Henkilön tai kotitalouden talouden hallintaan saattaminen Kulutusluottovelat Ulosottovelat Asumisen turvaaminen tai häädön estäminen

13 Kodin hankinnat Kuntoutumisen edistäminen Työllistymisen edistäminen Sosiaalisen kriisin ylittäminen Jokin muu, mikä 14. Paljonko kunnallenne aiheutui luottotappiota sosiaalisesta luototuksesta vuonna 2010? Luottotappioita 2010 Euroa

14 Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa IV: Lasten päivähoito Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston toimintaosiota, ja sen aiheina ovat vanhusten ja vammaisten palvelut, sosiaalinen luototus, lasten päivähoito ja kuntouttava työtoiminta. Ensimmäisen kerran selvitys koski vuotta 2007, tämä kysely vuotta 2010 ja seuraava vuotta Kyselyssä on viisi aihealuetta. Tämä kysely koskee aihealuetta 4 eli lasten päivähoidon järjestämistä kunnassanne vuonna Muut kuntakyselyn aihealueet ovat Ikääntyneiden palvelut Vammaisten palvelut osiaalisen luototuksen järjestelyt Kuntouttava työtoiminta. Voit vapaasti selata kyselyn sisältöä, tarvittaessa keskeyttää lomakkeen tallennuksen ja jatkaa sitä myöhemmin. Jos tunnet, että et ole oikea henkilö vastaamaan tähän kyselyyn, lähetä kyselyn linkki sähköpostitse aihealueen asiantuntijalle kunnassanne. Jos haluat lukea tai tulostaa paperille tämän tai jonkin muun yllä luetellun kyselyn sisällön, löytyvät ne kaikki pdf-muodossa osoitteesta Kyselyyn tulee vastata viimeistään Tämän osion kysymyksiin vastaa tarvittaessa Salla Säkkinen, salla.sakkinen@thl.fi, puhelin Kysely koskee vuotta 2010 ja siksi käytetään sen vuoden kuntajakoa. Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Päivi Hämäläinen osastojohtaja Nina Knape yksikönpäällikkö

15 1. Kunta 2. Vastaajan nimi 3. Vastaajan sähköpostiosoite 4. Vastaajan puhelinnumero Tilastointipäivä on ja mukaan luetaan myös kunnan ostopalvelut. 5. Paljonko kunnassanne oli päiväkodin johtajan nimikkeellä työskenteleviä? Päiväkodin johtajien lukumäärä Kuinka moni näistä johtajista lasketaan lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön väliseen suhdelukuvahvuuteen? Lapsiryhmässä työskentelevien johtajien lukumäärä Lukumäärä 6. Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, joiden varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelmassa on määritelty erityisen tuen tarve ja tuen järjestämisen tavat? Määritelmä: Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan tässä kyselyssä lapsia, joista on alan lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tai tarve on muutoin päivähoidossa havaittu ja määritetty (esim. lapsen hoidettavuuden takia yhdessä hoidettavien lasten määrää on vähennetty tai henkilökuntaa lisätty). Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta mm. silloin, kun lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita (kieli, kommunikaatio, tarkkaavaisuus, tunne-elämä, sosiaalinen kanssakäyminen, kognitiiviset osa-alueet jne.). Erityistä tukea saavat lapset yhteensä joista tyttöjä Lukumäärä ja poika 7. Järjestikö tai tuottiko kuntanne osana päivähoitoa seuraavia tukitoimia päivähoidossa oleville erityistä tukea tarvitseville lapsille? Järjesti tukitoimia

16 Varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia Lapsi otetaan huomioon yhdessä hoidettavien lasten lkm pienentäen Lapsi sijoitetaan erityisryhmään, jossa on erityislastentarhanopettaja Lapsi sijoitetaan integroituun erityisryhmään, jossa on erityislastentarhanopettaja Lapsella on avustaja Lapsiryhmässä on avustaja Päivähoidon yksiköllä on erityislastentarhanopettajan palvelut käytettävissä Muu Kyllä Ei Kyllä riittävästi Ei riittävästi Ei tarvetta 8. Mikä oli niiden päivähoidossa olevien lasten lukumäärä, jotka olivat säännöllisesti 5 päivää viikossa hoidossa? Määritelmä: Niiden lasten lukumäärää, jotka hoitosopimuksen/varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ovat säännöllisesti jokaisena arkipäivänä päivähoidossa (pl. lomat ja sairaslomat). Mukaan ei lasketa lapsia, joilla on koko- tai osapäivähoitopaikka, mutta jotka hoitosopimuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ovat hoidossa vain 1 4 päivänä viikossa tai tiettyinä ajanjaksoina kuukaudessa. Säännölliset poissaolot voivat johtua esim. vanhempien epäsäännöllisistä työajoista. Säännöllisessä kokopäivähoidossa Säännöllisessä osapäivähoidossa Lapsia yhteensä 9. Montako ryhmäperhepäiväkotia kunnassanne oli tilastointipäivänä ? Näistä kahden hoitajan ryhmäpäiväkoteja ja kolmen hoitajan ryhmäpäiväkoteja Montako lasta kunnassanne on ryhmäperhepäivähoidossa Lukumäärä 10. Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, joille järjestetään hoitoa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin (=vuorohoito)? Lasten lukumäärä:

17 11. Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia? Määritelmä: Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan tässä kyselyssä lapsia, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea vuotiaita 3 5- vuotiaita 6 vuotta täyttäneitä Lasten lukumääräarvio 12. Miten kuntanne kokopäivähoidossa olevat lapset jakautuivat päivähoitomaksun suuruuden mukaan seuraaviin luokkiin joulukuussa 2010? (HUOM! ajankohtana joulukuu 2010.) 0 /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk 229 /lapsi/kk /lapsi/kk 254 /lapsi/kk Lasten lukumäärä 13. Kuinka monelle prosentille päivähoidossa olevista lapsista on laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai vastaava (ks. sosiaalihuollon asiakaslaki 812/ )? 0 % 1 19 % % % % %

18 Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa V: Kuntouttava työtoiminta Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston toimintaosiota, ja sen aiheina ovat vanhusten ja vammaisten palvelut, sosiaalinen luototus, lasten päivähoito ja kuntouttava työtoiminta. Ensimmäisen kerran selvitys koski vuotta 2007, tämä kysely vuotta 2010 ja seuraava vuotta Kyselyssä on viisi aihealuetta. Tämä kysely koskee aihealuetta 5 eli kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä kunnassanne vuonna Muut kuntakyselyn aihealueet ovat Ikääntyneiden palvelut Vammaisten palvelut Sosiaalisen luototuksen järjestelyt Lasten päivähoidon järjestäminen. Voit vapaasti selata kyselyn sisältöä, tarvittaessa keskeyttää lomakkeen tallennuksen ja jatkaa sitä myöhemmin. Jos tunnet, että et ole oikea henkilö vastaamaan tähän kyselyyn, lähetä kyselyn linkki sähköpostitse aihealueen asiantuntijalle kunnassanne. Jos haluat lukea tai tulostaa paperille tämän tai jonkin muun yllä luetellun kyselyn sisällön, löytyvät ne kaikki pdf-muodossa osoitteesta Kyselyyn tulee vastata viimeistään Tämän osion kysymyksiin vastaa tarvittaessa Esa Arajärvi, esa.arajarvi@thl.fi, puhelin Kysely koskee vuotta 2010 ja siksi käytetään sen vuoden kuntajakoa. Tietojen keruu perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008). Päivi Hämäläinen osastojohtaja Nina Knape yksikönpäällikkö 1. Kunta 2. Vastaajan nimi 3. Vastaajan sähköpostiosoite 4. Vastaajan puhelinnumero

19 5. Kuinka paljon aktivointisuunnitelmia kunnassanne tehtiin vuonna 2010? Alle 25- vuotiaat Yli 25- vuotiaat Aktivointisuunnitelmien määrä Kuntouttavaa työtoimintaa sisältävien aktivointisuunnitelmien määrä 6. Kuntouttavaan työtoimintaan vuonna 2010 osallistuneiden määrä? Alle 25- vuotiaat Yli 25- vuotiaat Miehet Naiset 7. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyneiden tai toiminnan keskeyttäneiden määrä? Alle 25- vuotiaat Yli 25- vuotiaat Kieltäytyneet Keskeyttäneet 8. Mitkä syyt vaikuttivat kuntouttavan työtoiminnan keskeyttämiseen? Valitse kaksi yleisintä syytä. Perhetilanne Taloudelliset syyt Päihdeongelma Mielenterveysongelmat Muut terveydelliset syyt Oman elämän hallinta Pettyminen työtoimintaan Jokin muu syy, mikä 9. Mitkä syyt vaikuttivat kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiseen? Valitse kaksi yleisintä syytä. Perhetilanne Taloudelliset syyt Terveydelliset syyt Oikean tiedon puute työtoiminnasta Palkaton työnteko Jokin muu syy, mikä