Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 1 (1) 296 Asianro 2505/10.03.02.02/2013 Valtuustoaloite Etelä-Kuopion uuden terveysaseman rakentamiseksi Jaakko Kosusen ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloite 25.3.2013: Kuopion kaupungin väestön ja asumisen ripeä kehittyminen on painottunut eteläisiin kaupungin osiin.1990 luvun alusta Petosen, sittemmin Saaristokaupungin kehitys on ollut Suomenkin oloissa merkittävää. Väestön palvelutarpeen toteuttamiseksi alueille on rakennettu lukuisia suuria kouluja ja päiväkoteja. Terveyspalvelujen tuotannosta valtuusto on aikoinaan linjannut, että palvelut tuotetaan kahdella terveysasemalla, jotka sijaitsevat Petosen kaupunginosassa ja keskustassa. Petosen alueen suunnitteluvaiheessa Eteläisten kaupunginosien terveyspalveltujen toteuttamiseksi suunniteltiin suomalaiset standardit täyttävä terveysasema, mutta sitä ei koskaan toteutettu. Palvelut on tuotettu asuin kerrostalon alakerrassa sijaitsevassa tilassa. Alueen väestömäärän huomioiden, tilat ovat olleet vuosia alimitoitetut. Terveysaseman ovat myös kärsineet huomattavista sisäilmaongelmista ja ilmanvaihdon riittämättömyydestä käyttötarkoitus ja asiakasmäärä huomioiden. Vuoden 2012 alusta alkaen kaupunkilaisilla on ollut oikeus valita terveysasemansa. Saaristokaupunki, etenkin Rautaniemen-Savolanniemen asukkaat ovat mieluusti valinneet lähimmän, eli Petosen terveysaseman. Myös uusilta liitosalueilta on kaupunkilaisilla ollut kiinnostusta siirtyä eteläisen aseman asiakkaiksi. Tilat ovat muodostuneet näin ollen täysin riittämättömiksi. Tällöin on jouduttu avaamaan tiloja toisen kerrostalon alakertaan. Kahdessa eri yksikössä toimintojen työnjärjestely tehokkuus ja sijaistaminen on luonnollisesti ongelmallista. Kun Kuopio edelleen kehittää eteläisiä kaupunginosia ripeästi on toiminnan tehokkuuden, toimivuuden ja henkilökunnan saatavuuden suhteen järkevä tehdä johtopäätökset uusien asiallisten tilojen rakentamiseksi. Yksimielisesti on painotettu perusterveydenhuollon toimivuuden takaamista tärkeäksi. Erikoissairaanhoidossa on menossa satojen miljoonien eurojen rakennushakkeet, joita perustellaan toimintojen tehostamisella. On perin nurinkurista jos perusterveydenhuollon tehokkuuden takaamiseksi meillä ei ole tahtoa asiallisten terveysasema tilojen tekemiseksi. Me allekirjoittaneet esitämme, että käynnistetään suunnittelutoimenpiteet riittävien terveysasema tilojen suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi kasvavalle Etelä Kuopion alueelle. Perusturva- ja terveyslautakunta 28.8.2013 68:
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 2 (2) Jaakko Kosunen ja 25 muuta valtuutettua esittävät valtuustolle 25.3.2013 jättämässään aloitteessa, että Kuopion kaupunki käynnistää toimenpiteet riittävien, uusien terveysasematilojen suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi kasvavalle Etelä Kuopion alueelle. Kuopion edelleen kehittäessä eteläisiä kaupunginosia ripeästi on perusterveydenhuollon toiminnan tehokkuuden, toimivuuden ja henkilökunnan saatavuuden suhteen järkevä tehdä johtopäätökset uusien asiallisten tilojen rakentamiseksi. Valtuutettujen aloite kokonaisuudessaan jaetaan esityslistan viiteaineistona. Aloitteesta annettava lausunto: Pyörön terveysasema suunniteltiin ja rakennettiin aikoinaan Pyörön rakennusvaiheen ajaksi. Vuonna 1992 on valmistunut Pyörön sosiaali- ja terveysaseman tilaohjelma, jonka perusteella varsinaista suunnittelua ja rakentamista ei kuitenkaan toteutettu. Myöhemmin hankittiin myös erilliset uudet vuokratilat neuvolatoiminnalle, sosiaalityölle ja psykososiaaliselle asemalle. Aluehallintovirasto on selvittänyt Pyörön terveysaseman työolosuhteita useaan otteeseen muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi. Vuosien varrella on virkamiestyönä suunniteltu ja ehdotettu uusien vastaanottotilojen rakentamista ainakin kahteen otteeseen, viimeksi 2008. Tuolloin työryhmän esityksestä poiketen, päätöksenteko ei tukenut hankesuunnitelman eteenpäin viemistä. Kuopion kaupungin strategiassa 2020 yhtenä päämääränä on, että Kuopiossa on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Peruspalvelujen järjestäminen on kunnan perustehtävä, johon kohdistuu myös merkittävin osa kunnan taloudellisista resursseista. Jotta taloudelliset resurssit tulevat riittämään tulevaan palveluntarpeeseen, on strategiassa katsottu, että palvelurakennetta tulee keventää, keskittyä ydintehtäviin ja kannustaa asukkaiden omatoimisuutta ja etsiä uusia tapoja tuottaa palveluja. Kuopiolaiset palveluyritykset ja järjestöt tulee yhä enenevissä määrin nähdä osana kaupungin palvelujen tuottajajoukkoa. Kuopion väkiluku oli vuoden 2013 alussa toteutuneen Nilsiän kuntaliitoksen myötä 105 136. Vuonna 2012 Kuopion väestönkasvu oli 1200 asukasta, josta noin tuhat asukasta muuttovoittona. Väestökasvusta suurin osa painottuu Saaristokaupunkiin ja vuoden 2015 jälkeen uudisrakentamisen myötä kasvu alkaa myös Hiltulanlahden alueella. Kuopion tavoitteena on saada viime vuosien mukaista vahvaa väestön kasvua myös tulevina vuosina. Perusennusteessa kaupungin väkiluku yltää vuonna 2020 noin 109 000 asukkaaseen ja tavoiteennusteessa väliluku on noin 113 000. Pyörön terveysaseman alueen absoluuttinen (suhteellinen) asukaslukumäärä oli 4.2.2013 18436 (17723). Vuoden 2020 asukaslukumääräennuste alueella on noin 22000. Väestön ikärakenne vanhenee. Viime vuosina 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja kehitys jatkuu ennusteen mukaan samansuuntaisesti myös tulevina vuosina. Toukokuussa vuonna 2011 voimaan tulleessa Terveydenhuoltolaissa korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveysneuvonta, väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Asiakaskeskeisyyttä ja asiakkaan valinnanvapautta vahvistettiin. Kuopion kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2013-2016 talouden ja toiminnan tasapainon saavuttamiseksi Kuopioin kaupungin on määrätietoi-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 3 (3) sesti hillittävä menokehitystä parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä palveluita ja toimintoja kustannusvaikutteisesti. Vuoden 2013 aikana kuntatalous on heikentynyt. Kuopion kaupungin 2013 menoarvio näyttäisi ylittyvän ja tämän vuoksi on viime aikoina ryhdytty merkittäviin säätötoimenpiteisiin. Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilymisestä. Vastaanottopalvelut tuotetaan omahoitaja - omalääkärimallilla aikaisempien linjausten mukaisesti: pääterveysasema (1.,2. ja 5. kerros), Pyörö, Karttula, Nilsiä, Riistavesi, Vehmersalmi. Maaningalle ja Tuusniemelle palvelut järjestetään sopimuksen mukaan. Nilsiän terveysasema vaatii lähitulevaisuudessa investointeja, joihin varaudutaan. Perusturvan alueella yleisesti on vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa tuottavuutta lisätty tilojen käytön vähentämisellä. Myös matalan kynnyksen palveluita lisätään ja kehittämistyötä on tehty Terve Kuopio-kioski hanketoiminnalla, jonka toimintamalleja pyritään jalkauttamaan organisaation perustoimintaan hankeajan jälkeen. Eteläisen kaupunginosan rakentamisen myötä väestön määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Nykyiset Pyörön terveysaseman tilat ovat haastavat toiminnan kannalta. Pyöröön on suunniteltu uutta terveysasemaa pitkään ja edellinen hankesuunnitelma on vuodelta 2008. Tuolloin suunnittelu ei ole edennyt rakennusvaiheeseen. Sinänsä jo aikaisemmissa suunnitelmissa on todettu perustelut uudisrakennukselle, mutta niin kuin aikaisemmin, niin erityisesti tällä hetkellä kaupungin talouden tervehdyttäminen vaatii tilojen käytön kriittistä tarkastelua lähivuosina. Palveluverkostoa tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena ja tarkastelussa huomioida tulevat kuntaliitokset, muut päätetyt kaupungin järjestämisvastuun laajennukset ja muotoutuva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kokonaisuudistus. Valtuustoaloitteessa esitetty Etelä Kuopion uuden terveysaseman uudelleen toteutettu hankesuunnittelu ja uuden terveysaseman rakentaminen ei ole juuri tällä hetkellä edellä todetuista syistä ajankohtaista. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä olevan selvityksen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen. Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Valmistelija Kalevi Savolainen Jari Saarinen puh. +358 044 718 6301 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 4 (4) Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsenet Heidi Komulainen ja Tapio Tolppanen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 5 (5)