Sektorirajat alas ja asukkaat mukaan meidän kaikkien turvallisuutta Naapuriavulla turvallisuutta Kotka 26.11.2013 Sirpa Pekkarinen Keski-Suomen Kylät ry/suomen Kylätoiminta ry www.kylatoiminta.fi
STO3 Lisätään turvallisuuden tunnetta, ehdotukset sen toimeenpanemiseksi, toimenpide 1 Asukkaiden turvallisuutta ja asuinalueiden viihtyisyyttä parannetaan ottamalla käyttöön naapuritiimi- tai apujärjestelmä. Rikoksentorjuntaneuvosto laatii toimintamallin käyttöönoton edellyttämän tukiaineiston kaikkien toimintaan osallistuvien käyttöön.
Rikoksentorjuntaneuvosto asetti valmistelu-/työryhmän 22.10.2012 Työryhmä puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliitto sihteeri Regina Järg- Tärno, Rikoksentorjuntaneuvosto Työskentelykausi 23.10.2012-30.4.2014 Työryhmän kokoonpano SM/Helsingin poliisilaitos; viranomaisen resurssit ja menetelmät Kuntaliitto; kunnat ja julkiset palvelut, kaavoitus Suomen Kylätoiminta ry; kylä- ja asukasyhdistykset 4.000 kpl SATO Oyj; asuntotuotantoa, 24.000 vuokra-asuntoa Kirkkohallitus; diakoniatyö, lapset, nuoret, perheet Ympäristöministeriö; asuminen, rakentaminen, palvelut
Työryhmän tehtävät - kartoittaa nykytilanne Suomessa ja kiinnittää erityistä huomiota hyviksi todettuihin, innovatiivisiin ja lupaaviin käytäntöihin. Kartoituksessa on otettava huomioon erilaiset alueet ja toimintaympäristöt. - hyödyntää selvityksessä tarpeellisessa määrin ulkomaisia kokemuksia naapuriavun tapaisista järjestelmistä, kuten Ruotsin grannsamverkan ja Viron naabrivalve - ehdottaa peruslähtökohdat naapuriavun toimintamalleille ja niiden soveltamiselle - ehdottaa tarvittaessa pilottihankkeen tai - hankkeiden käynnistämistä
AVAINSANOJA rikoksentorjunta osallisuus syrjäytyminen asukkaat naapuriapu turvallisuus yhteisöllisyys turvattomuus asuinalueet rikollisuus osallistuminen onnettomuudet turvallisuussuunnittelu viihtyvyys naapurivalvonta osattomuus vuorovaikutus
SANOISTA TEKOIHIN STO3 VUOSIRAPORTTI 2013 -> KELTAINEN LIIKENNEVALO = TOIMENPITEEN TOIMEENPANO KÄYNNISSÄ JA ETENEE Lainaus raportista Rikoksentorjuntaneuvosto on valmistellut tukiaineistoa. Asiaa valmistellut työryhmä on antanut väliraportin 28.3.2013 http://www.rikoksentorjunta.fi /material/attachments/rtn/rtn/6g5csqi11/ Naapuriapu_valiraportti.pdf. Väliraportissa on kuvattu kuusi erilaista paikallistason yhteisöä, joiden tarpeet tukiaineiston tulee ottaa huomioon.
Yhdessä tekeminen ja yhdessä sopiminen
Työryhmän kokoukset, 12 kpl Työkokoukset Jalkautumiset kentälle asukkaiden pariin, ns. kenttäpalaverit mm. Somaliliitto Diakoniatyö Erityisryhmien asuntolat Asukastuvat Asiantuntijoiden kuuleminen YTR/Kansalaisvaikuttamisen teemaryhmä Uusi paikallisuus Kansalaisraadit Aluedemokratia Lasten ja nuorten ääni Maahanmuuttajat
Hyvää lisäämällä pahaa pienenee Kun autan sinua, tiedän itse joskus tulevani autetuksi. Ei välttämättä huomenna eikä ensi vuonna, mutta joskus. Se, mitä tapahtuu kylässä, tapahtuu minulle.
Naapuriavun astevaihtelu 1. Viranomaistoiminta; kuulemiset, julkiset palvelut, vs. valtion ja kuntien vastuut 2. Uudenlaiset vaikuttamisjärjestelmät (kansalaisraadit) 3. Järjestökenttä, järjestetty ja organisoitu järjestötoiminta (Vapepa) 4. Matalan kynnyksen vapaaehtoistyö ja asukasliikkeet (esim. Kallio- ja Töölöliike) 5. Arjessa tapahtuva perinteinen naapuriapu ( Ihan tavallisia asioita )
Maaseutualueiden asukkailta odotetaan panostusta oman hyvinvointinsa tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Käytännössä naapuriapu toimii jo nyt turvaverkkona auttaen yhteisön jäseniä palvelujen ollessa kaukana. Maaseutututkija Pilvi Hämeenaho, Jyväskylän yliopisto
ja Hämeenaho jatkaa Naapuriapu tuo paljon hyvää. Se on auttamista, huolenpitoa ja yhteisvastuuta, ratkaisuja arjen ongelmiin. Yhteisö, joka pitää jäsenistään huolta on turvallinen. Myös kaupunkiyhteisöt voivat toimia perinteisen naapuriavun tavoin.
Työryhmän havaintoja 1 Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet oman asuinalueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisävään työhön riippuvat monesta asiasta, kuten esimerkiksi jo olemassa olevista kuulemis- ja/tai vaikuttamiskanavista/-menetelmistä, mutta myös yhteiskunnan rakenteista ja muutoksista, kuten kansalaisen motivaatiosta ja mahdollisuuksista osallistua.
Työryhmän havaintoja 2 Työryhmän tarkoitus ja suositus ei ole suoraan kopioida Suomeen ulkomaalaisia naapuriapumalleja ja toimintaa. Toki niistä on syytä oppia ja niistä tulee lainata hyviä elementtejä. Toisaalta Suomessa on tehty paljon hyvää ja tehdään edelleen vaikkakin eri nimellä, joten työryhmän ensisijainen ja ehkä tärkein tehtävä on etsiä ja edistää juuri kotimaisia hyviä ja lupaavia, olemassa olevia käytäntöjä.
Lupaavia käytäntöjä Kansalais- ja asukasraadit Uuspaikallisuus (Hervanta, Vaasa, Kemijärvi) Sosiaalinen isännöinti, asukasisännöinti Paikallisbudjetti Kyläkävelyt, turvallisuuskävelyt, katselmukset, työpajat jne. Popup-toiminta, matalat kynnykset Joukkoistaminen Paikallinen identiteetti, tarinat, yhteisöllisyys -> sosiaalinen pääoma
Työryhmän havaintoja 3 Työryhmä tarkoittaa naapuriavulla kaikkea perinteistä naapuriapua, mutta myös yleistettyä vastavuoroisuutta: - apu kiertää vielä laajemmin paikallisessa yhteiskunnassa - edistetään yhteisön hyvinvointia ja selviämistä, tartutaan ongelmiin (kuten yksinäisyys, palvelujen etäisyys, pelko, anonyymiys) - vaikutetaan paikallisiin asioihin ( kylässä tapahtuvaan eli paikallisyhteisön henkeen ja turvallisuuteen sekä sen tunteeseen) TOISIN kuin muissa pohjoismaissa tai Baltiassa, jossa naapuriapu käsitetään rikoksentorjuntavälineenä, ei siis turvallisuutta laajassa käsityksessä lisäävänä
Työryhmän puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen terveiset; Tulokulmana on että emme vastaa turvallisuusasiaan perustamalla verikoirapartioita, vaan toteamme että yhteisöllisyyttä vahvistamalla voidaan tehdä paljon arjen ja asuinympäristön turvallisuuden vuoksi.
Pentin ja työryhmän terveiset jatkuu Rakennettu hyvinvointivaltio rapautumassa -> kansalaisyhteiskunta haastaa poliittista valtaa -> kansalaisten ja julkisen vallan välinen dialogi lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan täytyy rakentua siihen, että julkisen vallan resurssit eivät riitä -> rakenteita, jossa kansalaiset ja julkinen valta käyvät keskustelua miten palvelut voidaan järjestää
Johtopäätökset 11/2013 A. Hyvinvointiyhteiskunnan osapuolten tulisi yhdessä sopien - omaksua/ottaa haltuun perusasiat - sovittava rajapinnoista - tunnistettava sietokyky B. Voitava muuttaa lakia, jos se estää kansalaistoiminnan joka on tarvittua ja yhdessä sovittua. C. Kansalaiset täyttävät julkisen palvelun tuotannon tyhjiöt, vrt. Englanti/Big Society. Tähän olisi hyvä varautua.
Kotkassa 25.11.2013 Sirpa Pekkarinen Keski-Suomen Kylät ry toimisto@keskisuomenkylat.fi 0400-738 205 www.keskisuomenkylat.fi KIITOS!