PÄÄTÖS Ailakinkatu 17, PL 110 Pvm 9.7.2009 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 610 110 Dnro KSU-2008-Y-345/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta Kivilammen puhtaiden ylijäämämaiden maankaatopaikan toiminnalle sekä vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan maisemoinnille. LUVAN HAKIJA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikan vastuualue PL 233 40101 JYVÄSKYLÄ Luvan hakijana oli Jyväskylän maalaiskunta, mutta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan 1.1.2009 tapahtuneen kuntarakenteen uudistuksen myötä lupahakemus siirtyi Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakennepalveluiden Yhdyskuntatekniikan vastuualueelle. Yhteyshenkilö: Jari Lohi p. 050 599 6100 jari.lohi@jkl.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maankaatopaikka sijaitsee Jyväskylän kaupungin Vaajakoskella Haapaniemen kylässä (406) Jyväskylän kaupungin omistamilla kiinteistöillä Kaatokunta (RN:o 2:446), Päivärinne (RN:o 2:214), Saanila (RN:o 2:215) ja Kivilammenpuisto (RN:o 2:663). Toiminnasta vastaa Jyväskylän kaupungin urakointiyksikkö Altek Aluetekniikka. Alueelle vastaanotetaan puhtaan ylijäämämaan ja sedimentin lisäksi puutarhajätteitä keväisin ja syksyisin ja mahdollisesti myös haketetaan niitä. Alueella olevat kivet ja louheet tullaan mahdollisesti murskaamaan. Alue tullaan myös maisemoimaan tämän päätöksen mukaisesti maankaatopaikkatoiminnan päättyessä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Luvan hakemisen perusteena on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti. Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12a perusteella alueellinen ympäristökeskus, koska kyseessä on kaatopaikkatoiminta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus tuli vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 4.12.2008.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Alue on toiminut aikaisemmin teollisuus- ja yhdyskuntajätteen kaatopaikkana ja toimii nykyisin maankaatopaikkana. Maankaatopaikalle ei ole aikaisempia ympäristö- tai muita vastaavia lupia tai sopimuksia. Kaatopaikka-alueella ei ole vahvistettua asemakaavaa. Vaajakoski-Jyskä osayleiskaavassa (kunnanvaltuusto 30.9.1991) kaatopaikka-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Ympäristö etelässä on lähimpään tontinrajaan saakka merkitty asemakaavassa suojaviheralueeksi (EV) ja idässä puistoalueeksi (VP). Itse maankaatopaikka-alueen maankäytöstä ei ole vielä tehty suunnitelmia. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kivilammen maankaatopaikka sijaitsee noin 8 kilometriä Jyväskylän keskustasta koilliseen ja noin 3 kilometriä Vaajakosken keskustasta pohjoiseen alueen länsireunan pengerryksen rajoittuessa Laukaan kunnan rajaan. Alueen vedet suotautuvat suolle, joka on Laukaan kunnan puolella. Alueelle on tieyhteys Leppävedentieltä (n:o 638). Suora etäisyys tähän kaatopaikan itäpuolella kulkevaan Vaajakosken ja Leppäveden yhdistävään tiehen on noin 300 metriä. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 6,5 ha. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaatopaikka-alueen eteläpuolella noin 200 metrin etäisyydellä ja itäpuolella noin 300 metrin etäisyydellä. Kaatopaikka-alue ympäristöineen on mäkistä maastoa, jonka korkeus vaihtelee tasolla +81 (Leppäveden Autiolahti) - +158 (Savumäki). Ympäristön kasvillisuus on pääasiallisesti metsää (mänty-, kuusi- ja sekametsää) ja kaatopaikka-alueen kasvillisuus on pääasiassa nuorta puuta ja vesakkoa. Pengerluiskat ovat osittain hyvin vesakoituneet, etenkin kaatopaikan länsilaidalla. Kaatopaikan alla on 1-2 metrin moreenikerros ja peruskallio sekä turvemaata. Kaatopaikan eteläistä reunaa kiertävät vanhat ja huonokuntoiset ympärysojat. Alueen lounais- ja länsipuolella sijaitsevat ojiin liittyvät suohaudat. Kaatopaikan lounaispuolella noin 250 metrin päässä sijaitsee Kivilampi ja itäpuolella noin 400 metrin päässä Leppäveden Mustalahti. Kivilammen rannalla noin 300 metriä kaatopaikasta lounaaseen on yleinen uimaranta. Kaatopaikan valuma-alueen pinta-ala on noin 14 ha. Kaatopaikka-alue sijoittuu 3. jakovaiheen mukaisesti Autiojoen valumaalueelle (14.312). Alue ei ole ympäristöhallinnon luokittelemaa pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue, Seppälänkangas (0917951, I-luokka) sijaitsee lähimmillään noin 3,2 kilometrin päässä alueen länsipuolella. Alueen historiaa Kivilammen maankaatopaikka on alun perin perustettu SOK:n teollisuuslaitosten jätteiden kaatopaikaksi vuonna 1959. Se toimi myös Jyväskylän maalaiskunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikkana (käyttömitoitus 10 000-12 000 asukasta) 1960-luvun lopulta vuoteen 1992, jonka jälkeen aloitettiin kaatopaikan sulkemistoimenpiteet ylijäämämailla. Alueen toimiessa SOK:n kaatopaikkana on kaatopaikalle viety pääasiallisesti sen toiminnan aikana kiinteää yhdyskuntajätettä, teollisuusjätettä, kuivaamatonta lietettä sekä nestemäisiä teollisuusjätteitä tai sakkaa. Jätteet on tuotu muun muassa lastulevy-, naula-, tulitikku-, makeis- ja margariinitehtailta sekä sähkölaitokselta, huoltoasemilta, kaupoista ja terveysasemalta. Kaatopaikalla on ollut toiminnassa tiettävästi kolme lieteallasta. Kaatopaikalle on Jyväskylän maalaiskunnan teettämän "Vaajakosken Kivilammen kaatopaikan nykytila- ja kunnostustarveselvityksen (FM Niina Kautto, 2005)" mukaan päätynyt myös erityyppisiä ongelmajätteitä mm. metalli- ja puuteollisuudesta.
3 Yhdyskuntajätettä kaatopaikalle vietiin yli 20 vuoden ajan ja sen vastaanotto lopetettiin kokonaan 1992. Jätteitä ei tuolloin juuri eroteltu, vaan jäte kerättiin yhteen, tasattiin ja peitettiin. Ainakin liuotin-, tinneri ja maalijätteet poltettiin polttoastiassa. Kaatopaikalla ilmenikin usein tulipaloja. Alueelle tuotiin myös Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon lietteitä vielä kaatopaikan sulkemisen jälkeenkin tarkoituksena kompostoida ne ja käyttää maisemoinnissa. Kaatopaikalla on kompostoitu myös pilaantuneita maita. Kloorifenolipitoisten maamassojen kompostointi (pitoisuus yli 50 mg/kg) tapahtui kaatopaikka-alueella vuosina 1994-1998. Kompostointi päätettiin syksyllä 1998, jolloin haitta-ainepitoisuudet alittivat pilaantuneelle maalle asetetut raja-arvot. Kompostoitu maa-aines peitettiin 0,5 metrin tiiviillä maakerroksella. Kompostiauma sijaitsi alueen lounaisosassa. Yleiskuvaus nykyisestä ja tulevasta toiminnasta Alueelle on vastaanotettu puhtaita maa-aineksia vuodesta 1992 lähtien. Ylijäämämailla on toteutettu kaatopaikan sulkemistoimenpiteitä. Alueen arvellaan toimivan maankaatopaikkana vielä noin 10-20 vuotta. Toiminta, jolle ympäristölupaa haetaan, käsittää puhtaiden ylijäämämaiden maankaatopaikan ja vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan maisemoinnin. Alueella varaudutaan puutarhajätteen vastaanottoon ja haketukseen (energiahyötykäyttö) keväisin ja syksyisin sekä sinne sijoitettujen suurten kivien ja lohkareiden murskaukseen hyötykäyttöä varten. Lisäksi varaudutaan puhtaiden sedimenttien vastaanottoon. Alueella on täyttötilavuutta jäljellä noin 340 000 m 3. Loppusijoitettavat massat tuodaan alueelle kuorma-autoilla enimmäkseen arkipäivisin. Maamassat sijoitetaan kasoihin, joista ne tasataan. Maa-aineksia käsitellään ja jätetäyttö maisemoidaan maansiirtokoneilla (pyöräkuormaaja ja/tai kaivinkone). Maisemointi tapahtuu täyttövaiheittain. Alueelle ei tule kiinteitä rakenteita eikä siellä ole vakinaista henkilökuntaa. Tarvittavat palvelut ostetaan urakoitsijoilta. Maa-ainekset tuodaan alueelle arkisin klo 7.00-20.00 välisenä aikana. Toiminnassa on suunniteltu varastoitavan työkoneiden polttoaineita maanpäällisissä säiliöissä enintään 2000 litraa kerrallaan. Säiliöt ovat suoja-altaallisia tai vastaavia ja niissä on laponestojärjestelmä. Polttoaineita säilytetään alueella vain työmaatoimintojen aikana. Alueella ei tarvita käyttövettä. Täyttösuunnitelma ja alueen maisemointi Alueen täyttötaso on tällä hetkellä pääsääntöisesti +138 143 m. Alueen reunoilla täyttötaso on alimmillaan +128 m. Reunapengerrykset ovat alueen länsi- ja lounaisreunoilla jyrkkiä. Maankaatopaikan ylin täyttötaso tulee olemaan +150 m ympäröivän maaston ollessa korkeimmillaan alueen kaakkoisreunalla tasossa +143 ja matalimmillaan alueen luoteisreunalla tasossa +128 m. Korkein taso tulee olemaan alueen keskellä, josta täyttötaso laskee 5 % kaakkois- ja luoteisreunoja kohti ollen ennen reunaluiskia tasossa +147,5 149 m. Reunoilla luiskien kaltevuuden on tarkoitus olla aluksi 1:4 ja lähempänä reunaa 1:2. Sortumia pyritään välttämään loiventamalla jätetäytön reunapenkereitä maisemoinnin aikana. Koillis-lounaissuunnassa alue on päältä tasainen ennen reunaluiskausten alkamista. Maankaatopaikan maisemointi suoritetaan täyttövaiheittain. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja alueen pintakerroksesta tai suunnitelmaa alueen tulevasta käytöstä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 4 Maarakentamisessa hyödyntämiskelvottomien maamassojen käsittelylle ei ole vaihtoehtoista käsittelytapaa. Kaatopaikan maisemoinnilla vähennetään vanhan yhdyskuntajätekaatopaikan vesistökuormitusta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Pintavedet ja päästöt vesiin Täyttöalueen pintavedet suotautuvat täyttömaahan ja vanhaan jätetäyttöön. Puhtaista ylijäämämaista ei toiminnanharjoittajan mukaan aiheudu merkittävää vesistökuormitusta. Maisemoinnin aikana massoista voi huuhtoutua kiintoainesta läheiselle suoalueelle tai kaatopaikan ojiin. Maisemoitavan kaatopaikan jätetäytöstä suotovedet huuhtovat lähinnä orgaanista ainesta ja typpeä. Suotovesien määrä todennäköisesti pienenee nykyisestä peitettäessä kaatopaikka maamassoilla. Jätetäytön voidaan olettaa olevan vedellä kyllästynyt, joten suotovettä voidaan olettaa syntyvän Jyväskylän alueen keskimääräinen sadanta ja haihdunta huomioiden noin 290 mm. Kaatopaikan pinta-alan ollessa noin 6,5 ha muodostuu suotovesiä vuosittain alle 20 000 m 3. Maasto viettää kaatopaikka-alueelta länteen/luoteeseen ja kaatopaikan pintavedet virtaavat länsiluoteisreunan suon kautta pohjoiseen. Vedet virtaavat Luhtalanpuroa pitkin Luhtalammen sivuitse Autiojokeen ja edelleen Leppäveden Autiolahteen. Purkuvesien reitin pituus on noin 4-4,5 km. Kaatopaikan etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on 3,2 km ja pohjavedenottamoon noin 3,5 km. Lähistöllä ei hakijan mukaan ole tiettävästi käytössä omia kaivoja. Kivilammen kaatopaikan alapuolisia vesiä on tarkkailtu melko säännöllisesti vuodesta 1976 lähtien. Näytteitä on otettu vuodesta 1982 lähtien kaksi kertaa vuodessa, toukoja marraskuussa. Joinakin vuosina mittausta ei ole suoritettu. Näytteenottopaikkoina ovat olleet noin 500 metriä kaatopaikan alapuolella oleva Kivilammen puro sekä Luhtalammen jälkeinen Autiojoki. Jyväskylän ympäristöntutkimuskeskuksen ottamat näytteet on otettu Kivilammen purosta noin 275 metrin etäisyydellä kaatopaikasta sekä Autiojoesta sen alittaessa Leppävedentien. Vesinäytteistä on seurattu vuodesta 1989 lähtien rutiiniluonteisesti yleisimpiä indikaattoreita, kuten sähkönjohtokykyä, happipitoisuutta, kemiallista hapenkulutusta, kokonaistyppeä ja -fosforia, rautaa ja koliformisia bakteereja, sekä aiemmin mm. ph:ta, väriä, sameutta kaliumpermanganaattia, kloridia ja virtaamaa. 1970-luvulla kaatopaikka on aiheuttanut alueella huomattavaa vesistökuormitusta. Vuodesta 1989 lähtien on vesistötarkkailutulosten perusteella kaatopaikalla ollut vaikutuksia sen alapuolisiin vesistöihin erityisesti sen välittömässä läheisyydessä. Vuonna 1995 on kuitenkin todettu, ettei orgaanisen aineen määrä ja ravinnepitoisuudet Autiojoessa enää poikkea juuri lainkaan normaalien valumavesien arvoista. Ainoastaan fosforipitoisuus on ollut Autiojoessa lievästi kohollaan. Vuonna 2008 otettiin näytteet Kivilammen puron ja Autiojoen näytteenottopisteistä kolme kertaa (huhti-, elo- ja lokakuu). Kivilammen puron sähkönjohtavuuden sekä typpi- ja fosforipitoisuuksien todettiin olevan aikaisempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Autiojoen veden laatu ei juuri poikennut aikaisemmista vuosista. Molemmissa mittauspisteissä vedenlaatu on uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Yleisesti vuosiyhteenvedossa 2008 todetaan, että Kivilammenkaatopaikan alueelta tulee jonkin verran ravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitusta Kivilammen puroon. Jätevesien vaikutus vähenee kuitenkin alaspäin mentäessä ja jo Autiojoen havaintopaikalla kaatopaikan vaikutus jää hyvin vähäiseksi.
5 Ympäristölupahakemusta varten alueelta on otettu vielä 10.11.2008 tarkkailunäyte purkuojasta (Luhtalanpuro) noin 50 metrin päässä jätetäytöstä aikaisemman vesistötarkkailupisteen yläpuolelta. Näytteestä mitattiin ph (6,9), johtokyky (47 ms/m), kloridipitoisuus (25 mg/l), ammoniumtyppi (2,2 mg/l), AOX (orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneet klooriyhdisteet; <51 µg/l) ja raskasmetalleiden (mm. Sb, As, Cd, Pb, Cr) pitoisuudet (<0,005 mg/l). Kloridipitoisuuden perusteella kaatopaikan suotovedet purkautuvat ainakin osittain ko. purkuojan kautta. Ammoniumtypen sekä raskasmetalleiden tasot olivat kaatopaikan suotovesille alhaisia. Suotovesien ominaisuuksien perusteella kaatopaikan ympäristökuormitus Luhtalanpuron kautta on vähäistä. Näytteenottohetken alhaisen virtaaman perusteella valtaosa kaatopaikan suotovesistä purkautuu ympäristöön jotakin muuta kautta. Maaperä ja pohjavedet Kaatopaikka sijaitsee kiinteän pohjakallion reuna-alueella, ja kalliota peittää noin 1-2 metrin moreenimaakerros. Kaatopaikan runsaan veden suotautumisen on arvioitu johtuvan osittain geologisista tekijöistä ja osin jätetäytön riittämättömästä peitosta ja tiivistyksestä varsinkin 1970-luvulla. Maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Kaatopaikkaalueen pinta-alasta turvemaan osuus on yli 50 % ja loput on hiekkamoreenia ja soraista moreenia. Kaatopaikkavesien kulkeutumisen ympäristöön ja pohjavesiin onkin arvioitu olevan hyvin todennäköistä. Pohjaveden pinnan on arvioitu olevan alle 1-3 metrin syvyydellä ja kaatopaikka-alue on pohjaveden purkautumisalueella. Pohjavedenvirtaus noudattaa todennäköisesti maaston luonnollista topografiaa. Alueen pohjaveden laadusta on valitettu ainakin 1980 ja veden laatua on tutkittu. Hakijalla ei kuitenkaan ollut tuloksia saatavissa. Samaan aikaan tarkastettujen lähiasukkaiden pihakaivojen vedenlaatu oli pääsääntöisesti hyvä. Vesi- ja ympäristöhallituksen tutkimuksissa 1987 pohjavesien likaantumista ei havaittu. Keski-Suomen ympäristö- ja vesipiiri tutki asukkaiden pyynnöstä kuuden kaivon vesien raskasmetallipitoisuuksia vuonna 1994. Kaivot sijaitsivat kaatopaikan alapuolella Leppävedentien länsipuolella. Talousvedelle asetetut laatuvaatimusrajat ylittyivät yhdessä kaivossa raudan ja mangaanin ja yhdessä arseenin osalta. Alueen liikenne Alueelle on aikaisemmin ollut tieyhteys Kivilammen asuinalueen läpi, mutta vuoden 2008 lopulla valmistui alueelle uusi 800 metriä pitkä tieyhteys Leppävedentieltä (n:o 638). Vanha tieyhteys on suljettu ja uusi tieyhteyden varrella on lukittava puomi. Liikenteen määrä alueelle vaihtelee rakennuskohteiden mukaisesti. Suurin arvioitu liikennemäärä on 10-20 kuorma-autoa/vrk. Lisäksi alueella liikennöivät maansiirtokoneet. Liikennöinti tapahtuu arkipäivisin klo 7.00 20.00. Melu, pöly ja tärinä Maa-aineksia kuljettavat ajoneuvot ja maansiirtokoneet aiheuttavat kaatopaikkaalueella melua arkipäivisin klo 7.00 20.00. Tilapäisesti melua voi aiheutua myös puutarhajätteen sekä suurten kivien ja lohkareiden murskauksesta. Keväisin ja syksyisin puutarhajätteen vastaanottoa saatetaan järjestää tilapäisesti myös viikonloppuisin. Meluarvot eivät toiminnanharjoittajan mukaan tule ylittämään lähimmässä asutuksessa 55 db (L Aeq ). Alueella liikkuvat kuorma-autot ja maansiirtokoneet. Asutusta häiritsevää melua pyritään välttämään ja kaikkiaan melun ja tärinän ei oleteta aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja lähimpään asutukseen.
Päästöt ilmaan 6 Maankaatopaikalle sijoitettavat maamassat eivät aiheuta kaasumaisia päästöjä ilmakehään. Sen sijaan vanhasta maankaatopaikan alle jäävästä yhdyskuntajätteen kaatopaikasta voi aiheutua kaatopaikkakaasupäästöjä (lähinnä metaania ja hiilidioksidia). Kaasujen muodostumista ei ole arvioitu tai mitattu. Vaikutukset luontoon, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Alueen aikaisempi toiminta huomioon ottaen maankaatopaikkatoiminta ja vanhan kaatopaikan maisemointi eivät aiheuta haitallisia luontovaikutuksia, vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Ylijäämämaiden loppusijoituksen ja maisemoinnin seurauksena maanpinta nousee pääsääntöisesti 8-12 metriä nykyisestä. Kaatopaikka ei tule kuitenkaan näkymään läheiselle asuinalueelle. Toiminnanaikaiset riskit Toimintojen suurin ympäristöriski on hakemuksen mukaan polttoainevuoto. Säilytettävät polttoainemäärät ovat kuitenkin vähäisiä (<2000 litraa). Urakoitsijoilta vaaditaan asianmukaiset polttoainesäiliöt. Jätetäytön reunapenkereet voivat sortua hajoamisen tai painumisen seurauksena. Pienet sortumat havaitaan usein jätetäytön reuna-alueilla pintarakenteiden porrasmaisina penkereen suuntaisina murroksina ja laajat liukusortumat koko jätetäytön reunapenkereen liikkumisena jätetäytön tai maapohjan kautta. Sortumia pyritään välttämään loiventamalla jätetäytön reunapenkereitä maisemoinnin aikana. Kaatopaikalle voi tulla pilaantuneita maita, minkä seurauksena haitta-aineita voi päästä ympäristöön. Jos pilaantuneita maita havaitaan, niin kuormien vastaanotto kyseessä olevasta kohteesta keskeytetään tutkimusten ajaksi. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi Maankaatopaikan käyttöä tarkkaillaan maansiirtourakoitsijoiden toimesta. Heitä ohjeistetaan siten, että sopimattomia materiaaleja ei loppusijoiteta kaatopaikka-alueelle. He pitävät kirjaa kuormista ja raportoivat alueelle tuodut kuormat (laatu, tilavuus irtokuutiona, tuontipaikka ja kuljettaja) Jyväskylän kaupungille. Tie on avoinna vain toimintaaikoina, muulloin kulku on estetty puomilla. Puomin avaaja tarkkailee myös alueen käyttöä. Toiminnanharjoittaja esittää, että maankaatopaikan ja maisemoidun yhdyskuntajätteen kaatopaikan vesistötarkkailua jatketaan vain uudesta tarkkailupisteestä kahdesti vuodessa (keväisin ja syksyisin) konsultin toimesta. Tulokset raportoidaan ympäristöviranomaisille. VAKUUS Toiminnanharjoittaja esittää, että toiminnalle ei aseteta vakuutta, koska hakijana on kunta (Jyväskylän kaupunki).
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 11.12.2008 12.1.2009. Jyväskylän maalaiskunta on kuuluttanut lupahakemuksesta 11.12.2008 31.12.2008 ja Jyväskylän kaupunki 1.1. 12.1.2009 virallisilla ilmoitustauluillaan. Lupahakemuksesta on kuulutettu Keskisuomalainen -sanomalehdessä 11.12.2008. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolla osoitteessa Puistokatu 35, Jyväskylä, sekä Jyväskylän kaupungin Rakentajatalolla, Palvelupiste Hannikaisessa, osoitteessa Hannikaisenkatu 17. Lupahakemuksesta on annettu 9.12.2008 päivätyllä kirjeellä erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Lupahakemusta käytiin läpi ympäristökeskuksessa pidetyssä palaverissa 6.11.2008 ennen sen vireille tuloa. Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti suoritettiin 20.11.2008. Molemmista tilaisuuksista tehdyt muistiot liitettiin hakemusasiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Jyväskylän kaupungin kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta, terveydensuojeluviranomaiselta sekä Laukaan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta toiminnan vaikutusten ulottuessa mahdollisesti Laukaan kunnan puolelle. Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on käsitellyt hakemusta koskevan lausuntonsa kokouksessaan 20.1.2009 (Dnro 97/09, 7). Lausunnossaan se toteaa seuraavaa: Luvassa tulee määrätä lupamääräysten tarkistamisen ajankohdasta. Luvassa on tärkeää myös määrätä toteuttamaan kaatopaikka-alueen maisemointi hyväksytyn aikataulutetun suunnitelman mukaisesti. Lupaehdoilla tulee lisäksi varmistaa, että Kaatopaikka-alueelle ei läjitetä ja vanhan kaatopaikan maisemointiin ei käytetä pilaantuneita maita eikä orgaanista materiaalia tai jätettä sisältäviä ylijäämämaita. Alueelle ei tuoda asiaankuulumattomia jätteitä Haketus- ja murskaustoiminnot sijoitetaan ja järjestetään alueelle siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ympäristön asukkaille. Mikäli melusta ilmenee lähiasutukselle haittaa, tulee luvanhakija velvoittaa suorittamaan häiriintyvissä kohteissa mittaukset ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Öljyvahinkojen torjumiseksi alueelle järjestetään imeytysainetta Pölyn ja maa-ainesten leviäminen kaatopaikka-alueen ulkopuolelle ja yleiselle tielle estetään Maa- ja kiviaineksista ja niiden käsittelystä sekä puutarhajätteistä pidetään kirjaa Lisäksi lautakunta toteaa alueelle järjestetyn tieyhteyden Leppävedentieltä olevan erityisen tärkeä liikennöinnistä asutukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
8 Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto on käsitellyt hakemusta koskevan lausuntonsa 5.2.2009 (Dnro 351/09, 6). Lausunnossaan se toteaa seuraavaa: Lupaehdoilla tulee varmistaa, ettei alueelle tuoda sinne sopimattomia maaaineksia tai muuta mahdollista terveyshaittaa aiheuttavaa jätettä Haketus- ja murskaustoiminnassa syntyvä melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ekvivalenttimelutasoa (L Aeq klo 7-22) 55 db Kaatopaikka-alueen ja sinne johtavan tien hoito on järjestettävä siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi Toiminnassa käytettävät öljytuotteet tulee varastoida niin, että vuodot maaperään estetään Lähialueen talousvesikaivojen veden laatua tulee tarkkailla siten (näytetutkimukset), että kaivojen veden laatu ei toiminnan edetessä heikkene Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on käsitellyt hakemusta koskevan lausuntonsa 11.2.2009 ( 30). Lausunnossaan se toteaa seuraavaa: Lautakunta pitää hyvänä, että suljetun kaatopaikan ympäristövaikutuksia halutaan hakemuksen ja sen liitteenä olevan kunnostussuunnitelman mukaan vähentää ja ottaa ne hallitusti seurantaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) edellyttää alueen suotovesien, pintavesien ja lumen sulamisvesien keräämistä, puhdistamista ja johtamista hallitusti ojien avulla. Alueen ympärille tulee vetää riittävän syvät niskaojat. Ulkopuolisten valumavesien pääsy kaatopaikkavesiin tulee estää ja suorittaa muutkin kunnostussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, jotta mm. jätevesien pääsy pohjavesiin estetään. Ojituksesta ja salaojituksesta ei saa aiheutua vettymis- tai jäätymishaittoja hiihto- ja ulkoilureitille. Täyttöpenkereen ja ulkoilureitin väliin tulee jättää riittävä metsäinen suojavyöhyke näkö- ja hajusuojaksi. Täyttöalue tulee merkitä reunatolpilla maastoon. Läjitysmaista ei saa aiheutua sortumia ympäristöön ja maa-ainesten puhtautta on valvottava. Alueelle johtava tie tulee sulkea puomilla aukioloaikojen ulkopuolella. Autiojoen tarkkailupiste tulee säilyttää Autiolahden tilanteen seuraamiseksi. Valumavesien kiintoainevaikutusta ja ravinnekuormitusta tulee tarkkailla ja tarvittaessa varautua vesiensuojelurakenteisiin (laskeutusallas). Leppävesi on ollut yleisessä laatuluokituksessa hyvällä tasolla. Laukaan ympäristötoimen tiedossa ei ole valituksia eikä sinilevähavaintoja v. 2004-2008 Autiolahdelta. Vesistötarkkailutiedot tulee toimittaa tiedoksi Laukaan kunnan ympäristötoimeen. Asutuksen läheisyyden (200-300 m) ja ulkoilureittien ja puistoalueen runsaan virkistyskäytön vuoksi kaatopaikkakaasujen muodostumista tulee tarkkailla. Lautakunta ei pidä louheiden ja kivien murskaustoimintaa suotavana olemassa olevien kasojen murskaamista lukuun ottamatta. Alueen korkea sijainti mäkialueella vaikuttaa murskausmelun leviämiseen laajalle alueelle. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemusta koskien ei jätetty määräaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 15.4.2009 varannut toiminnanharjoittajalle tilaisuuden tutustua lausuntoihin ja antanut mahdollisuuden vastineen jättämiseen. Toiminnanharjoittaja ilmoitti 4.5.2009 saapuneella kirjeellä tulleensa kuulluksi eikä lausunut asiassa.
VIRANOMAISEN RATKAISU 9 Ratkaisu Keski-Suomen ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen ja hakemukseen liittyvät asiakirjat sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakennepalveluiden yhdyskuntatekniikan vastuualueelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikkatoiminnalle ja vanhan kaatopaikan maisemoinnille Jyväskylän kaupungin Haapaniemen kylässä kiinteistöillä Kaatokunta (RN:o 2:446), Päivärinne (RN:o 2:214), Saanila (RN:o 2:215) ja Kivilammenpuisto (RN:o 2:663). Toiminta sisältää varsinaisen maankaatopaikkatoiminnan lisäksi kotitalouksien puutarhajätteiden vastaanottoa sekä niiden mahdollista haketusta ja alueelle varastoitujen suurten kivien ja louheen murskausta. Toimintaa tulee harjoittaa ympäristölupahakemuksen mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on pääsääntöisesti huomioitu lupamääräyksissä. Lupamääräyksissä 1 ja 2 edellytetään, että alueelle tuotavat maa-ainekset ovat puhtaita ja asiattomia maa-aineksia ei alueelle toimiteta. Polttoaineiden varastointi on suoritettava asiallisesti ja vahinkotilanteisiin varautuen lupamääräyksen 5 mukaisesti. Lupamääräyksessä 10 määrätään murskauksen ja haketuksen aikaisesta meluntorjunnasta ja seurannasta. Lupamääräyksellä 11 puututaan alueen ja sen ympäristön siisteyteen ja pölyn torjuntaan. Kaatopaikka-alueen vesien johtamisesta määrätään lupamääräyksessä 13. Pintavesien ja pohjaveden tarkkailua on suoritettava lupamääräyksen 15 mukaisesti ja kirjanpitoa jätteistä on pidettävä lupamääräyksen 17 mukaisesti. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) ei tuo velvoitteita Kivilammen entisen kaatopaikan kaatopaikkakaasujen hallintaan, koska sen toiminta on päättynyt ennen päätöksen voimaantuloa. Kaatopaikkakaasujen muodostuminen tulee kuitenkin selvittää lupamääräyksen 15 mukaisesti. Lupamääräyksessä 11 on edellytetty suojapuuston säilyttämistä asutuksen ja ulkoilureittien suuntiin. Maisemoinnin järjestämisestä on määrätty lupamääräyksessä 18. Lupamääräysten tarkistamisesta on päätöksessä määrätty erikseen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Alueella käsiteltävät jätteet, alueen käyttö ja hoito 1. Jyväskylän kaupungin Kivilammen maankaatopaikka luokitellaan puhtaiden maa- ja kiviainesten kaatopaikaksi. (YSL 45, YSA 20 ) 2. Maankaatopaikalle saa sijoittaa ensisijaisesti Jyväskylän kaupungin alueelta rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita sekä puhdasta sedimenttiä maankaatopaikan jäljellä olevan täyttötilavuuden (340 000 m 3 ) puitteissa. Alueella voidaan lisäksi vastaanottaa keväisin ja syksyisin kotitalouksien puutarhajätettä ja hakettaa niitä. Kaatopaikalla voidaan myös suorittaa alueella luvan myöntämishetkellä olevien kivien ja louheen murskausta lupamääräyksen 10 mukaisesti. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteen käsittelyyn tai muuhun vastaavaan maaperää mahdollisesti pilanneeseen toimintaan, jollei haitta-aineiden pitoisuuksia ole luotettavasti selvitetty. Maankaatopaikalle ei saa myöskään ottaa vastaan eikä välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä tai hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä risuja, kantoja tai
10 muuta puumateriaalia eikä eloperäisiä aineksia kotitalouksien puutarhajätettä lukuun ottamatta. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu ympäristöluvassa, se on viipymättä toimitettava asianmukaiseen paikkaan tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 4, 6 ja 15 :t, JäteA 3a ja 8 :t) 3. Maamassojen läjitykseen tulee käyttää hakemuksessa esitettyä aluetta. Täytön tulee tapahtua järjestelmällisesti ja esitetyn täyttösuunnitelman mukaisesti. Maankaatopaikan täyttöalue tulee merkitä maastoon reunatolpilla. Maamassojen läjityksen täyttösuunnat tulee merkitä alueelle ja täytön tulee tapahtua hallitusti. Alueelle mahdollisesti tuotava sedimentti on läjitettävä suunnitelmallisesti. (YSL 42 ja 43 :t, YSA 20, JäteA 8 ) 4. Muualla mahdollisesti myöhemmin hyödynnettävät maa- ja kiviainekset sekä puutarhajätteet on välivarastoitava erillään. Välivarastoitavat maa- ja kiviainekset on toimitettava hyötykäyttöön tai luvanvaraiselle vastaanottajalle viimeistään kolmen vuoden ja puutarhajäte viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun ne on tuotu alueelle. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 3 ja, 6 ja 18 :t) 5. Maankaatopaikka-alueella ei saa pysyvästi varastoida polttoaineita. Polttoaineita voidaan kuitenkin varastoida väliaikaisesti työkoneiden tai kivenmurskauslaitteiston tarpeisiin. Poltto- ja voiteluainesäiliöt on sijoitettava alueelle siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Polttoaineet tulee varastoida kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliön tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla varustetuissa säiliöissä. Lisäksi säiliöissä tulee olla ylitäytönja laponesto. Säiliöiden läheisyyteen tulee varata öljynimeytysainetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. (YSL 7, 8 ja 43 :t) 6. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen maankaatopaikalle on estettävä. Maankaatopaikan sisääntulotien varressa tulee olla informaatiotaulu, josta ilmenee alueen käyttötarkoitus, aukiolo ja tarvittavat yhteystiedot. (YSL 42 ja 43 :t, JäteL 6, JäteA 8 ) 7. Maankaatopaikalle on nimettävä vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan hoitajan tulee olla hyvin perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. Toiminnanharjoittajan on lisäksi huolehdittava alueella työskentelevien henkilöiden riittävästä opastuksesta sekä riittävän informaation antamisesta myös alueen käyttäjille. (YSL 43, 45 ja 46 :t, JäteL 51, JäteA 10 ) Toiminta-aika ja melu 8. Maankaatopaikalla saa harjoittaa toimintaa arkisin kello 7.00 20.00. (YSL 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 9. Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan mittausten avulla arvioimaan melutasot ympäristössä. Melutasoja verrataan valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992). Mikäli melutasot ovat haitallisella tasolla, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5, 42 ja 43 :t, VNp 993/1992, NaapL 17 ) 10. Alueella saa murskata sinne jo sijoitetut kivet ja lohkareet. Uutta murskattavaa kiviainesta ei saa tuoda. Kivien murskauksen ja risujen haketuksen tulee tapahtua klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Murskaus- ja haketustoiminta on sijoitettava siten, että asu-
11 tukselle ja ympäristölle aiheutuvat ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Murskausajankohta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vähintään kuukausi ja haketusajankohta vähintään kaksi viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi kivien murskauksesta tulee laatia tiedote lähialueen asukkaille. (YSL 7, 8, 43, 45 ja 83 :t, YSA 19 ja 20 :t, JäteL 6, JäteA 8, NaapL 17, VNp 993/1992) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen sekä ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 11. Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava suunnitelmallisesti siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista. Ympäristön siisteyttä on säännöllisesti valvottava. Asutuksen ja ulkoilureittien suuntiin tulee jättää puustoa näkösuojaksi. (YSL 6, 7, 8 ja 43 :t, JäteL 6 ja 19 :t, JäteA 8, NaapL 17 ) 12. Maankaatopaikkaa on täytettävä ja alueella tulee toimia siten, että estetään ja torjutaan erilaiset haitat ja vaaratilanteet. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi vesi-, siltti- ja savipitoisten täyttömaakerrosten väliin on sijoitettava karkeampia kerroksia. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista tilanteista ja muista vaara- tai vahinkotilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 62 ja 76 :t, YSA 30, JäteA 8 ) 13. Täyttöalueelta tulevat vedet tulee koota ympärysojilla ja johtaa hallitusti kaatopaikan alapuoliselle suoalueelle. Vesien johtamista ja käsittelyä on tarvittaessa tehostettava. (YSL 43 ja 55 :t) 14. Maankaatopaikalle entisen kaatopaikkapenkan alueelle tulee asentaa jätetäytön sisäisen veden ja kaatopaikkakaasun havaintoputki. (YSL 43, 46 ja 55 :t, YSA 20 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 15. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava kaatopaikka-alueen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin sekä selvitettävä mahdollinen kaatopaikkakaasun muodostuminen. Pintavesien tarkkailua tulee suorittaa kahdesti vuodessa (kevät ja syksy) kahdesta pisteestä: Kivilammen purosta (Kivilampi as.1) ja kaatopaikan alapuoliselta suoalueelta. Näytteistä tulee määrittää ainakin ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), nitraattityppi (NO 3 -N), ammoniumtyppi (NH 4 -N), kokonaisfosfori (kok-p), mineraaliöljyt, rauta sekä haihtuvat hiilivedyt. Pohjaveden tarkkailua tulee suorittaa lupamääräyksen 14 mukaisesti asennettavasta havaintoputkesta kerran vuodessa (kevät). Näytteestä tulee määrittää kloridi, kokonais- ja ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, AOX sekä metalleista antimoni, arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, mangaani, nikkeli, rauta, sinkki ja vanadiini. Kaatopaikkakaasujen muodostumista tulee tarkkailla lupamääräyksen 14 mukaisesti asennettavasta havaintoputkesta kaksi kertaa: talvella ja kesällä 2010. Putkesta tulee määrittää kaasun metaani-, hiilidioksidi ja happipitoisuus sekä paine. Mikäli tulokset osoittavat, että kaasuja muodostuu vielä
12 merkittäviä määriä, voi valvontaviranomainen edellyttää kaasun muodostumisen, keräilyn ja käsittelyn tarkempaa selvittämistä. Kaikkien tarkkailuiden analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä pintavesien osalta myös Laukaan kunnan ympäristötoimeen. Tarkkailuja voidaan tarvittaessa muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 43, 46, 55 ja 77 :t, YSA 20 ) 16. Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä maankaatopaikan täytön että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. (YSL 43, YSA 20 ) 17. Maankaatopaikalle läjitettävistä maa-aineksista on pidettävä kirjanpitoa, josta tulee ilmetä riittävällä tarkkuudella maa-ainesten alkuperä, määrä, laatu sekä toimittaja. Kirjaa on pidettävä myös alueelle varastoiduista ja edelleen toimitetuista maa-aineksista, muista materiaaleista, sekä toiminnassa tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille ja sitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Yhteenveto kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista, vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista jätelajeista sekä maisemoinnin etenemisestä tulee toimittaa Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Havaituista terveys- ja ympäristöhaitoista sekä häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. (YSL 46 ja 76 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 :t, JäteA 22 ) Maankaatopaikan maisemointi ja jälkihoito 18. Maankaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti täytön edetessä. Jälkihoidossa on käytettävä tehokkaasti läjitysalueelle tuotavia maamassoja. Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pinnan muotoilu, alueen heinittäminen ja metsitys, mikäli toiminnanharjoittaja ei esitä alueelle jatkossa muuta käyttötarkoitusta. Maankaatopaikan reunat on luiskattava 1:3 tai loivemmiksi. Käytöstä poistettu maankaatopaikka rakenteineen on pidettävä kunnossa. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 6, JäteA 8 ja 9 ) Toiminnan lopettaminen 19. Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, YSA 30 ) 20. Luvan saaja vastaa lupamääräysten mukaisesti maankaatopaikka-alueen tarkkailusta ja jälkihoidosta myös toiminnan loputtua vähintään 10 vuoden ajan. (YSL 43 ja 90 :t, YSA 20, JäteA 9 ) Vakuus 21. Toiminnanharjoittajan on asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus tai selvitys vakuutta vastaavasta järjestelystä on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle 31.10.2009 mennessä. Vakuuden riittävyyttä on mahdollista tarkistaa sulkemistoimien edetessä (YSL 42, 45 ).
RATKAISUN PERUSTELUT 13 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Keski-Suomen ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla Jyväskylän kaupungin Katu- ja puistoosaston harjoittama maankaatopaikkatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon alueen aikaisempi käyttö, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan luonne ja sen vaikutukset ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseen tarkoitettujen toimien merkitys ympäristöön kokonaisuutena sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Kaavoituksellista estettä toiminnalle ei ole. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen läheisyydessä sijaitse luonnonsuojelukohteita tai alueita, joilla olisi merkittäviä luonnonsuojeluarvoja. Toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen aiheudu ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Alueella suoritettavat melua aiheuttavat toiminnot (kiviaineksen murskaus ja puuainesten haketus) ovat lyhyitä ajanjaksoja. Lähistöllä olevalle asutukselle ei aiheudu toiminnasta eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Liikenteestä aiheutuneet haitat ovat vähentyneet merkittävästi uuden liikenneyhteyden valmistuttua. Toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan. Lupamääräyksillä on rajoitettu myös muuta pilaantumisvaaraa. Määräyksiä on annettu lisäksi mm. maankaatopaikan käytöstä, sijoitettavista materiaaleista, valvonnasta, häiriötilanteista, toiminnan lopettamisesta, tarkkailusta ja raportoinnista. Lupaviranomainen on katsonut, että hakijalla on käytettävissään vaadittava maankaatopaikkatoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Toiminnalta vaadittu vakuus on katsottu riittäväksi asianmukaisen jätehuollon ja jälkihoidon järjestämiseksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristöluvassa on oltava määräys kaatopaikan luokasta. Kaatopaikat luokitellaan sinne sijoitettavien jätteiden perusteella. Maankaatopaikat ovat ympäristösuojelulain tarkoittamia kaatopaikkoja, vaikka niihin ei sovelletakaan valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997). Lupamääräykset 2-3 Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista yleisempien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti. Luvassa voidaan lisäksi asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevan jätteen käsittely. Alueelle soveltumaton jäte voidaan käsitellä asianmukaisesti esimerkiksi ympäristöluvan jätteiden käsittelyyn omaavassa käsittelypaikassa. Pilaantumattomiksi maa- ja ki-
14 viaineksiksi voidaan maankaatopaikalla katsoa massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettujen alempien ohjearvojen. Lupamääräys 4 Toiminta on hoidettava siten, että alueella varastoidaan eri materiaaleja selkeästi omilla merkityillä varastointipaikoillaan. Varastokasat tulee pitää mahdollisimman pieninä ja siirtää alueelta pois mahdollisimman nopeasti, sillä varastokasoista aiheutuu epäsiisteyttä, alueella liikkuminen saattaa vaikeutua ja eri jätejakeiden sekoittuminen toisiinsa haittaa niiden hyötykäyttöä. Puutarhajäte myös hajoaa varastoitaessa ajan myötä. Lupamääräys 5 Hakemuksessa ei ole esitetty sellaista erityistä syytä, minkä vuoksi alueella tulisi voida pysyvästi varastoida polttoaineita. Polttoaineiden varastointi aiheuttaa aina riskin maaperälle sekä pinta- ja pohjavesille. Esimerkiksi pyöräkuormaajan työskennellessä työmaalla ja kivien murskauksen yhteydessä polttoaineiden varastointi kuitenkin sallitaan, koska yhtäjaksoinen työskentely ja murskauslaitteisto vaativat usein polttoaineiden varastointia ja tapahtumat ovat yksittäisiä ja lyhytkestoisia. Polttoainesäiliön vaatimuksilla pyritään pienentämään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä. Lupamääräykset 6 ja 7 Asiaton toiminta alueella voidaan estää valvonnalla ja tarvittaessa rakenteellisin keinoin, kuten pitämällä kulkureitin puomi suljettuna tai aitaamalla alue tarvittavilta osin. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista sekä niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja informaation antamisesta työntekijöille, maa-ainesten kuljettajille sekä alueen muille käyttäjille. Maankaatopaikalla toimimisesta ja varastointipaikkojen sijainneista on järjestettävä riittävä opastus esimerkiksi käyttämällä tähän informaatiotauluja. Lupamääräykset 8 ja 9 Lupamääräyksessä määrätään toiminta-ajoista, sillä toiminnoista saattaa syntyä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista (melua), käytännössä ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä asutusalueilla. Melun terveyshaittojen arvioimiseksi on valtioneuvoston asetuksessa melutason ohjearvoista määritelty muun muassa asumista koskevat keskiäänitasot. Verrattaessa äänitasoja valtioneuvoston asetukseen tulee kuitenkin huomioida melun luonne. Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua todellista melutasoista ja toteutettujen meluntorjuntatoimien riittävyydestä. Lupamääräys 10 Murskaus- tai haketuslaitoksen sijoitusta harkittaessa on otettava huomioon maaston muoto, olemassa oleva puusto ja varastokasat. Ilmoitus murskaus- ja haketusajankohdista tulee tehdä valvonnallisista syistä. Lähiasukkaille murskauksesta laadittavassa tiedotteesta tulee käydä ilmi murskauksen laatu, ajankohta (arvioitu kesto) ja murskauksesta vastaava yhteyshenkilö yhteystietoineen.
Lupamääräykset 11 ja 12 15 Suunnitelmallisen täytön ansiosta kaatopaikan vaiheittainen, jo käytön aikana tapahtuva maisemointi tulee mahdolliseksi. Pölyhaittoja on tarvittaessa torjuttava kastelemalla pölyäviä kohteita, kuten alueen kulkureittejä. Toiminnanharjoittajan on seurattava eri osaalueiden haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Maamassojen läjitys ja luiskaukset on suunniteltava ja suoritettava siten, että mahdolliset vaara- ja vahinkotilanteet, kuten reunapenkereiden sortumat, voidaan välttää jo ennakolta. Sedimentti poikkeaa yleensä tavallisesta maa-aineksesta suuren vesi- ja hienoainespitoisuutensa vuoksi, jolloin penkan vakavuus voi kärsiä tai hienoainespitoista vettä voi valua ympäristöön. Tällainen maa-aines voidaan läjittää esimerkiksi maa-aineksista rakennettavaan altaaseen, jossa se pääsee kuivumaan. Lupamääräys 13 Ympärysojien käyttö edellyttää niiden kunnostamista. Määräys vesien johtamisesta ympärysojien kautta suoalueelle mahdollistaa toiminnan pintavesiin kohdistuvien vaikutusten tarkkailun. Alapuoliseen vesistöön kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen välttämiseksi vedet tulee tarvittaessa johtaa esimerkiksi laskeutusaltaan, kampaojan tai vastaavan kautta. Toiminta alueella ei muuta vesistöolosuhteita eikä aiheuta esimerkiksi vettymisongelmia tai jäätymishaittaa ulkoilureiteille. Lupamääräys 14 Maankaatopaikan alle jäävän yhdyskunta- ja teollisuusjätteen kaatopaikan jätetäytön kaasunmuodostumista ei ole koskaan selvitetty. Yhdyskuntajätteen läjityksen päättymisestä on kuitenkin niin lyhyt aika, että kaatopaikkakaasuja voi edelleen muodostua. Havaintoputki auttaa jätetäytön tilan selvittämisessä. Putki tulee asentaa sellaiselle paikalle, jossa kaasuja voidaan olettaa muodostuvan eniten, esimerkiksi paikalle jossa läjitystä on tapahtunut viimeksi tai läjityskerros on paksu. Samalla putkella voidaan arvioida jätetäytön sisäisen veden/pohjaveden laatua alueella. Alueella ei ole aikaisempia pohjaveden tai kaatopaikkakaasujen tarkkailuun soveltuvia putkia. Lupamääräys 15 Pintavesinäytteiden avulla saadaan selville toiminnan vaikutukset pintavesiin. Alueella on ollut teollisuus- ja yhdyskuntajätteen läjitys- sekä maankaatopaikkatoimintaa, ja ainakin aikaisemman kaatopaikkatoiminnan vaikutukset ovat havaittavissa lähialueen pintavesissä. Kaatopaikan alapuolisen suoalueen tarkkailupiste tulee olla mahdollisimman lähellä kaatopaikkapenkkaa. Autiojoessa vedet vaikuttavat kuormittuvan muidenkin tekijöiden johdosta eikä kaatopaikkatoimintaa voi enää selkeästi havaita käytetyn mittauspisteen (Autiojoki) veden laadusta. Alueen vaikutuspiirissä ei ole tiedossa käytössä olevia talousvesikaivoja, minkä vuoksi pohjavesien laajempaa tarkkailua ei ole edellytetty. Kaatopaikan sisäisen veden/pohjaveden laatu tulee kuitenkin selvittää. Kaatopaikkakaasujen muodostumisen selvittäminen on tarpeen siitä aiheutuvan vaaran arvioinnissa. Jatkotoimenpiteiden tarve on mahdollista arvioida vasta tulosten perusteella. Tulosten raportointia eri viranomaisille edellytetään valvonnan mahdollistamiseksi. Lupamääräykset 16 ja 17 Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Rakenteiden kunnon säännöllinen tarkkailu on oleellinen osa maankaatopaikan valvontaa.
16 Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Tietojen perusteella toiminnanharjoittaja ja viranomaiset voivat seurata toiminnan laatua ja laajuutta. Saatujen tietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta sekä luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräykset 18-20 Maankaatopaikan kunnossapito edellyttää, että alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisin tarkastuksin ja havaitut rakennevauriot korjataan viipymättä. Ympäristölupapäätöksessä on myös annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan päätyttyä luvan haltija vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jätteiden vastaanoton loputtua käytetty paikka on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lupamääräys 21 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on vaadittava ympäristöluvan yhteydessä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Kaatopaikan luokalla ei ole merkitystä vakuuden määräämisen kannalta. Vakuussumman suuruus on arvioitu siten, että sillä katetaan välittömät maisemointitoimenpiteet ja toteutetaan seurantaa. Vakuutta tarkistetaan tarvittaessa kaatopaikan täyttymisen ja maisemoinnin etenemisen mukaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2019 mennessä, ellei toiminta ole sitä ennen päättynyt. Alueen täyttö, maisemointi ja jälkihoito on oltava valmiina päättymiseen mennessä. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan sitä jatkaa entisellään tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 76, 90, 96, 97, 100, 101 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 20, 30 ja 37 :t Jätelaki (1702/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 :t