0 C lämpötilaan antaa 836 kj. Lopputuloksena on siis vettä lämpötilassa, joka on suurempi kuin 0 0 C.

Samankaltaiset tiedostot
n = = RT S Tentti

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

ν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

V T p pv T pv T. V p V p p V p p. V p p V p

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

Peruslaskutehtävät fy2 lämpöoppi kurssille

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Aritmeettinen jono

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

Reaktiosarjat

Energiatehokkuuden analysointi

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

8 Aineen olomuodot. 8-1 Olomuodon muutokset

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Luku 13 KAASUSEOKSET

DEE Kryogeniikka

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Kiiännö!! b) Fysiikan tunnilla tutkittiin lääkeruiskussa olevan ilman paineen riippuvuutta lämpötilasta vakiotilavuudessa ruiskuun kiinnitetyn

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

7 Termodynaamiset potentiaalit

Osio 1. Laskutehtävät

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

n = 100 x = %:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

Verkoston ulkoisvaikutukset

FYSA240/3 (FYS242/3) HÖYRYNPAINE JA HÖYRYSTYMISLÄMPÖ

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Matematiikan tukikurssi

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Transkriptio:

LH12-1 1 kg 2 C asteista vettä sekoitetaa yhde baari paieessa 2kg jäätä, joka lämpötila o -5 C Laske etropia muutos ja lämpötila, ku tasapaio o saavutettu 3 3 Vedelle c p 4,18 1 J/(kgK) jäälle c p 2, 9 1 J/(kgK) ja faasimuutokse 5 latettilämpö l 12 3, 34 1 J/kg arkastelemalla lämpökapasiteetteja huomataa, että jää lämmittämisee ja sulattamisee C tarvitaa 688,9 kj Vede jäähdyttämie C lämpötilaa ataa 836 kj Lopputuloksea o siis vettä lämpötilassa, joka o suurempi kui C Esimmäie pääsäätö voidaa kirjoittaa vesi p,vesi ( ) mjää cp,jää 273 K jää + mjääl12 + mjää cp,vesi( 273 K) m c (293 K ) Ratkaisemalla 836kJ 688, 9kJ 273K + 275, 9K 12kg 4,14kJ(kgK) Vede etropia muutos lasketaa lämpeemiselle vakiopaieessa kj S mvesi cp,vesi l 2, 51 293K K Jää lämpeemisee liittyvä etropia kasvu o 273 kj Sjää mjää c p,jää l 77 268 K Jää sulamisee liittyvä etropia kasvu o kj S mjääl12 / 273K 2, 44 K Jäästä sulaee vede etropia kasvu o 275,9K kj S mjää c p,vesi l,88 273K K Etropia kokoaiskasvu o siis 99J/K

LH12-2 Laske vede etropia muutos, ku 1 mooli vettä lämmitetää vakiopaieessa -2 C :sta 15 C :ee kvasistaattisesti Vede sulamislämpö o 6,3 kj/mol ja höyrystymislämpö 4,69 kj/mol Jää ja vesihöyry omiaislämpökapasiteetit vakiopaieessa ovat 37,7 J/(mol K) ja 36, J/(mol K) vastaavasti Jää lämmittämie vakiopaieessa 2 C :sta C :ee 273,15 J S νc p l 2,9 253,15 K Jää sulamie vedeksi vakiolämpötilassa 273,15 K Etropia muutos lasketaa isotermiselle prosessille Q12 l12 63 J J S 22,1 ν 273,15 K K Vede kuumetamie 373,15 J S c p l 23, 5 273,15 K C :sta 1 C :ee tapahtuu vakiopaieessa: Vede kiehumie höyryksi (kaasuksi) tapahtuu vakiolämpötilassa Q12 l12 469 J J S 19, ν 373,15 K K Vesihöyry(kaasu) kuumetamie 423,15 J S c p l 4,5 373,15 K Yhteesä etropia kasvu o siis 162 J/K 1 C :sta 15 C :ee tapahtuu vakiopaieessa:

LH12-3 79 dm 3 typpeä ja 21 dm 3 happea, jotka ovat aluksi erillää lämpötilassa 273 K ja p 1, bar sekoittuvat toisiisa Laske etropia muutos Kaasuje yhteie tilavuus o lopussa 1 dm 3 Koska ideaalikaasu molekyylit eivät vuorovaikuta keskeää molempie kaasuje lopputilavuus o 1 dm 3 Kaasuja erottava seiämä poistamie o tällöi riastettavissa vapaasee laajeemisee alkutilavuudesta V 1 lopputilavuutee V 2 Vapaassa laajeemisessa kaasu ei tee työtä Koska sekoittumie tapahtuu lisäksi lämpöeristetysti, kaasu sisäeergia säilyy vakioa Ideaalikaasu sisäeergia riippuu aioastaa lämpötilasta, jote lämpötila o vakio sekoittumise aikaa Ideaalikaasu etropialle pätee V S Rl f /2 + c, missä c o vakio Etropia muutokseksi laajeemisessa V1 V2 saadaa - f / 2 f / 2 V V V DS S2 - S1 Rl 2 Rl 1 Rl V Lasketaa etropiamuutokset eriksee kummallleki kasulle ilayhtälöstä laskie happea o,925 moolia Hape etropia muutokseksi saadaa DSO 2, 925R l 1, R 21 1,, 444 yppeä o 3,481 moolia, jote etropia muutos o 1, DSN 2 3, 481Rl 821R, 79 Etropia kokoaislisäys o siis 2, 3R 2 1

LH12-4 Jäätä valmistetaa ihateellisella kääteisellä Carot prosessilla opeudella 5, g/s Vede lämpötila ee jäädytystä o C ja olomuodomuutoksee liittyvä latettilämpö siirretää huoeilmaa, joka lämpötila o 2 C Laske koee sähkömoottori verkosta ottama miimiteho Sulamislämpö o 32 J/g Koeella tuotetaa C jäätä C asteisesta vedestä, jote vedestä o poistettava olomuodomuutoksee liittyvä latettilämpö Jäähdystyskoeessä käytetää Caroti prosessia Aikayksikössä tuotetaa 5, g jäätä, jote lämpöteho o g J 5, 32 16, kj / s 16, kw s g Caroti jäähdytyskoee tehokerroi o e A Y - A 29315, - 27315, 137 27315, Jäähdytyskoee sähkötehoksi saadaa siis 16W P 12 W 13, 7

LH12-5 Lämpöeristetyssä säiliössä o jää ja vede seosta 273 K lämpötilassa Säiliöö laitetaa 2 mi ajaksi %# sähkövastus, joka lämpökapasiteetti o # hyvi piei Vastukse teho o 4 cal/s (1 # cal 4184 J) Kuva esittää lämpötila muutosta aja fuktioa Jää sulamislämpö o 79,7 cal/g a) Mitä seokselle tapahtuu ajajaksoia -2 s, 2-1 s ja 1-12 s? b) Kuika mota grammaa jäätä säiliössä oli alussa c) Kuika mota grammaa vettä säiliössä o jää sulettua? 6 + " $ & ) E I Oletetaa, että astia o lämpöeristetty, mutta esim piee reiä kautta paie pysyy astiassa vakioa a) Ajajaksoa - 2 s jää sulaa, 2-8 s vesi kuumeee kiehumispisteesee, 8-12 s vesi kiehuu b) Jää sulaa 2 sekuissa, jote lämmittimestä saadaa eergiaa P¼ t mjää ¼ C, missä m o jää massa ja C sulamislämpö massayksikköä kohde Ratkaisemalla saadaa m 1 g c) Oletetaa, että vede omiaislämpö C p 1 cal/(g K) ei riipu lämpötilasta: P¼ t m ¼C ¼D vesi p Ratkaisemalla saadaa (D 1 K) m vesi 319 g