TYÖKYVYTTÖMYYDEN UHKA, ARVIOINTI JA KUNTOUTUSTARPEEN TOTEAMINEN Petri Järvinen, LKT Työterveys- ja terveydenhuollon erikoislääkäri 10.10.2014 TTL
TURVAA TYÖKYVYLLE Toimenpiteet työpaikalla Omat ja työpaikan keinot eivät riitä Työkykyongelma Varhainen havaitseminen Toimenpiteet työpaikalla työaikajärjestelyt työn muokkaaminen osaamisen kehittäminen ergonomia, apuvälinearvio Sairaus, ei työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa Hoito, fysioterapia, ASLAK työterveyshuolto Kela Sairaus, työkyvyttömyyseläkkeen uhka Ammatillinen kuntoutus Liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt Ilmarinen Kela Työkykyinen työntekijä
SAIRAUDEN VAIKUTUS TOIMINTA- JA TYÖKYKYYN Sairaus Oireet Toimintakyky Työkyky = Toimintakyky Työn vaatimukset
MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö
TYÖKYKY ELÄKEVAKUUTUKSESSA Työ Terveydentila Ihminen Eläkelainsäädäntö
TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄSTÄ VUOSINA 1996 2012 VARSINAISTA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAANEET SAIRAUSPÄÄRYHMÄN MUKAAN 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Muut sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet 10 000 0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: ETK
Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2013 sairauspääryhmittäin Sairauspääryhmä Yksityinen sektori milj. Julkinen sektori milj. Yhteensä milj. % Tartunta- ja loistaudit 5,5 2,2 7,7 0,3 Kasvaimet 53,5 23,9 77,5 3,4 Umpieritys- yms. sairaudet 31,6 11,8 43,4 1,9 Mielenterveyden häiriöt 551,8 268,1 819,8 36,2 Hermoston sairaudet 138,9 56,0 194,9 8,6 Silmän sairaudet 20,4 7,3 27,7 1,2 Korvan sairaudet 6,6 3,8 10,4 0,5 Verenkiertoelinten sairaudet 142,2 39,5 181,7 8,0 Hengityselinten sairaudet 27,8 9,1 36,9 1,6 Ruuansulatuselinten sairaudet 13,5 5,0 18,5 0,8 Ihon ja ihonalaiskudosten sairaudet 7,8 3,1 11,0 0,5 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 488,9 202,5 691,3 30,5 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 6,0 1,8 7,8 0,3 Synnynnäiset epämuodostumat 9,5 4,5 14,0 0,6 Vammat, myrkytykset yms. 82,9 23,5 106,4 4,7 Muut sairaudet 12,0 6,4 18,3 0,8 Yhteensä 1 598,9 668,7 2 267,5 100,0
MASENNUKSESTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET OVAT KASVANEET YLI VIIDENNEKSELLÄ Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno vuosina 2000 2012 sairauspääryhmittäin, milj. vuoden 2012 rahassa Sairausryhmä 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Muutosindeksi 2000=100 Lähde: ETK Mielenterveyden häiriöt 797,6 833,6 888,5 891,0 877,7 901,4 828,6 104 Masennus 356,9 400,1 447,0 458,3 461,2 472,9 434,4 122 Muut 440,7 433,5 441,5 432,7 416,4 428,5 397,2 90 Verenkiertoelinten sairaudet 335,6 311,6 296,2 271,5 248,8 232,3 194,0 58 TULE-sairaudet 829,8 798,7 804,4 787,1 782,2 796,1 716,8 86 Muut sairaudet 634,3 634,3 654,8 648,4 630,1 637,3 583,1 92 Kaikki 2 597,3 2 578,3 2 643,8 2 598,0 2 538,7 2 567,0 2 322,5 89
KUNTOUTUJAT VUOSINA 1995 2012 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: ETK
VUONNA 2012 PÄÄTTYNEIDEN KUNTOUTUSOHJELMIEN HINTA 5 071 ohjelmaa Kokonaiskustannukset 76 milj. ja 15 000 /ohjelma Onnistuneet ohjelmat - palasi töihin - jatkaa opiskelua - työtön 3 651 (72 %) Eläkkeellä - Täysi työkyvyttömyyseläke 405 (53 %) - Osatyökyvyttömyyseläke 354 (47 %) 759 (15 %) Muu - kuntoutus keskeytyi - syytä ei tiedetä - siirtyi tapaturmavakuutuksen piiriin 661 (13%) Kaikkien päättyneiden ohjelmien kustannukset/onnistuneet ohjelmat 20 800 = onnistuneen ohjelman keskimääräinen hinta Työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräiset kustannukset 12 400 /vuosi Lähde: ETK
ELÄKE VERSUS PALKKATULO Työkyvyttömyyseläke (TK) tietyssä iässä verrattuna työskentelyyn keskipalkan ollessa 1900 /kk. Ikä TK-eläkkeen alkaessa TK-eläke 63- vuotiaaksi Ansio 63- vuotiaaksi 30 431.878 752.400 35 366.442 638.400 40 301.006 524.400 45 235.567 410.400 50 170.134 296.400
TYÖKYVYTTÖMYYDEN MÄÄRITELMÄ TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ Oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä on työntekijällä, jonka työkyvyn voidaan sairauden, vian tai vamman johdosta arvioida, kun otetaan huomioon myös jo kulunut aika, olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut vähintään kahdella viidenneksellä. Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja.
TYÖKYVYN ALENEMAN PYSYVYYS Sairauden, vian tai vamman aiheuttama työkyvyn alenema on pysyvä, kun hoidolla, lääkinnällisellä kuntoutuksella ja ammatillisella kuntoutuksella ei voida parantaa työkykyä.
TYÖKYVYTTÖMYYDEN UHAN MÄÄRITELMÄ TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ Sairaus, vika tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti ja objektiivisesti todettavissa olevan uhan työkyvylle. Tällöin tarkoitetaan 1. sairaudella diagnosoitua sairautta, jonka osalta hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet on otettu huomioon 2. lähivuosilla noin viiden vuoden ajanjaksoa 3. uhalla työkyvylle tilannetta, jossa vakuutetulla on arviointihetkellä sellainen sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka, että hänelle lähivuosina ilman ammatillisen kuntoutuksen toimia tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke ( täysi- tai osatyökyvyttömyyseläke)
TYÖKYVYTTÖMYYDEN UHAN MÄÄRITELMÄ TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ Sairaus, vika tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti ja objektiivisesti todettavissa olevan uhan työkyvylle. Todennäköisyys arvioidaan käyttämällä ammattitautien diagnostiikassa sovellettavaa asteikkoa: 1) erittäin todennäköinen 2) todennäköinen 3) mahdollinen 4) epätodennäköinen 5) erittäin epätodennäköinen.
TYÖELÄKEKUNTOUTUS Tuemme työhön paluuta ja ammatinvaihtoa silloin, kun sairaus uhkaa työntekijän tai yrittäjän työkykyä Neuvomme ja ohjaamme Tuemme tarvittaessa työhönpaluusuunnitelman laatimista tekemällä toimeksiannon palveluntuottajalle Tuemme taloudellisesti Annamme toimeentulon kuntoutuksen ajalle Maksamme kuntoutuksesta aiheutuvia tarpeellisia ja välttämättömiä kustannuksia
KUNTOUTUS TYÖPAIKALLA Työkokeilu (kesto yleensä 1-3 kk) Kuntoutuja voi työskennellä aluksi osa-aikaisesti Paluu entiseen työhön pitkän sairausloman tai kuntoutustuen jälkeen Vaihto muokattuihin tai kokonaan uusiin tehtäviin Masennuksessa tukea enintään 6 kk Työhönvalmennus (kesto yleensä ½ - 1 vuotta) Pidempikestoinen perehdytys uuteen työhön Myös työpaikan ulkopuolinen ammatillista kurssitus mahdollinen Oppisopimuskoulutus (ammatillinen tutkinto) Hyväksyjä paikallinen oppisopimuskeskus Edellyttää määräaikaista työsopimusta, jonka ajalta työnantaja maksaa palkan. Maksamme kuntoutusrahan työnantajalle enintään palkan suuruisena.
MUISTA MYÖS: Ammattiin johtava koulutus ammatillinen tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto Elinkeinotuki yrittäjälle elinkeinotoiminnan aloittamiseen ja jatkamiseen Lisäksi Ilmarinen voi tukea työhönpaluusuunnitelman laatimista silloin kun kuntoutuja ei sitä osaa itse laatia
Kuntoutusmyöntö- ja hylkäysprosentit vuosina 2004 2013 Vuosi Myöntö % Hylkäys % Päätösten lukumäärä 2004 71 29 5 569 2005 76 24 5 846 2006 81 19 5 916 2007 82 18 6 023 2008 82 18 7 026 2009 82 18 7 148 2010 82 18 7 652 2011 82 18 8 613 2012...... 2013 84 16 9 561
TYÖKYVYTTÖMYYDEN UHKA SAIRAUSRYHMITTÄIN Pahanlaatuiset sairaudet Umpieritys- ja aineenvaihduntasairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermostonsairaudet Silmän ja korvan sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselintensairaudet Ihotaudit Ruuansulatuselinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Synnynnäiset epämuodostumat Vammat Aivovamman ja niiden jälkitilat 20
PAHANLAATUISET KASVAIMET JA NIIDEN HOITOJEN JÄLKITILAT Rakko- ja suoliavanteet Rakon ja suolen toimintahäiriöt Ruumiinjäsenten menetykset Rintasyöpä- eturauhassyöpähoitojen jälkitilat 21
UMPIERITYS- JA AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Diabetes: fyysinen ja kolmivuorotyö, liikenne siirtomunuainen 22
MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT Mielenterveyden häiriöt (kuten esim. mielialahäiriöt tai psykoosit) Uupuminen tai työelämässä stressaantuminen MBD-ADHD Käytös- ja tunnehäiriöt Oppimiskyvyn ja puheen ja kielen kehityksen häiriöt 23
MASENNUS Sekamuotoinen ahdistusmasennushäiriö Lievä masennus Keskivaikea masennus Vaikea masennus Psykoosioireinen masennus Sopeutumishäiriö Pitkäaikainen masennus Persoonallisuushäiriöt
HERMOSTON SAIRAUDET MS-tauti Parkinsonin tauti Epilepsia: ajo-työ tai vuorotyö, tapaturma-alttius Lihassairaudet 25
SILMÄN JA KORVAN SAIRAUDET Heikkonäköinen: ajo-oikeus, värisokeus Huonokuuloisuus: melutyö ja tapaturma-alttius 26
VERENKIERTOELINTEN SAIRAUDET Sepelvaltimosairaus Sydäninfarkti Sydämenvajaatoiminta Aivoverenkiertohäiriöiden jälkitilat: halvaukset ja neuropsykologiset ongelmat Synnynnäinen sydänvika 27
SEPELVALTIMOTAUTI JA SYDÄMEN VAJAATOIMINTA CCS- (NYHA-) luokka Rintakipuoireen aiheuttava rasitusaste tai työ Ergometrinen suorituskyky I II III IV Poikkeuksellisen kova rasitus voi aiheuttaa oireen, mutta potilas kykenee kantamaan 10-20kg taakkoja, tekemään esim. metsä- ja rakennustöitä. Tavallinen rasitus aiheuttaa vain lievän kivun, esim. kiirehtiminen, ylämäen kävely ja pidempään ponnistelu. Reipas kävely, puutarhatyöt ja kevyt maataloustyö sujuvat. Tavallinen tasamaan kävely aiheuttaa rajoittavan rintakivun. Vuoteen sijaus, ikkunoiden pesu, rauhallinen kävely ja kevyt teollisuustyö sujuvat. Levähdyshetket ovat tarpeen. Mikään fyysinen rasitus ei ole kivutonta, oireita levossakin, pukeutumisessa ja peseytymisessä. >150W 75-150W 20-75W <20W
HENGITYSELINTEN SAIRAUDET Astma Keuhkoahtaumatauti Allerginen nuha 29
IHOTAUDIT Atopia Kosketusallergia Psoriasis Erytrodermia 30
RUUANSULATUSELINTEN SAIRAUDET Crohnin tauti (pitkäaikainen suolistotulehdus) Colitis ulcerosa eli haavainen suolitulehdus: avanne Keliakia: niveltulehdus 31
TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET Selkärangan sairaudet Ylä- ja alaraajojen nivelrikot Reumaattiset niveltulehdukset Pehmytkudossairaudet Fibromyalgia (laaja-alainen kipu- ja uupumisoireyhtymä) Epikondyliitit TOS-oireyhtymä eli rintakehän yläaukeaman toiminnallinen ahtautuminen 32
SELÄN RAPPEUTUMASAIRAUS Selän rappeutuma, johon ei liity hermokudoksen puristusta Selän rappeutuma, jossa on nikamasiirtymä Välilevypullistuma, joka aiheuttaa hermovaurion Selkäydinkanavan ahtaus Selkäytimen puristus Selän rappeutuma ja vanha hermovaurio Leikattu selkä
VAMMAT Aivovammat ja niiden jälkitilat Whiplash eli niskan retkahdusvamma Hartiapunoksen venytysvamma 34
MITÄ TAPAHTUU MISSÄKIN VAIHEESSA? Uusi käytäntö 1.6.2012 alkaen Sairaus alkaa! 1 Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Kelasta 2 Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työterveyshuoltoon 3 Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta 4 Työterveyshuollon lausunto Kelaan 5 Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä 6 & 7 Osatyökyvyttömyys, täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki Paluu töihin 30 päivää 60 päivää 90 päivää 7 1 9 arkipäivää 2 3 4 5 150 6 päivää 300 päivää
KUNTOUTUSAJAN TOIMEENTULO 33 %-eläkkeestä Palkka Työkyvyttömyyseläke (myös kuntoutusavustuksen määrä) Kuntoutusraha on noin 70 % palkasta Ilmarisen tukema kuntoutus alkaa Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, maksamme kuntoutusrahan työnantajalle. Tällöin työnantajan on sitä haettava Työnantajan hakemus kuntoutusrahasta hakemuksella.
KUNTOUTUSOHJELMAN JÄLKEEN Töihin Työnhakijaksi työvoimatoimistoon Työhönvalmennusta voimme tukea kahden kuukauden ajan työllistymisen edistämiseksi Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voimme tukea yritystoiminnan aloittamista Jatko- /täydennyskoulutusta tuemme vain, jos kuntoutujan terveydentila on heikentynyt entisestään
80 % Ilmarisen kuntoutujista palaa työelämään. Lisätietoja ja hakulomakkeet: www.ilmarinen.fi/kuntoutus