Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Samankaltaiset tiedostot
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Tulviin varautuminen

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

MONIMUOTOISET TULVAT

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina Esko Kuusisto SYKE

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Hydrologinen mitoitus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Suomen muuttuva ilmasto

42 Kyrönjoen vesistöalue

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone Olztyn 2. krs. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 9:35.

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Puulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Tulvariskien hahmottaminen

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

44 Lapuanjoen vesistöalue

Markku Ollila, Hanna Virta ja Veli Hyvärinen. Suurtulvaselvitys. Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamista vahingoista Suomessa

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Tutustumisretki metsien vesiensuojeluun Vehka- ja Kuonanjärvien alueelle

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson

Transkriptio:

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Julia 2030 Tulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Vantaanjoella ja Espoonjoella Lämpötilan arvioidaan kasvavan 3,2-6,4 º C ja sadannan lisääntyvän 12-24 % vuosisadan loppuun mennessä -> vaikuttaa tulviin EU:n tulvadirektiivin mukaan ilmastonmuutos tulisi huomioida tulvariskiä arvioitaessa Kaavoituksessa ja suunnittelussa olisi hyvä jo nyt alkaa varautua ilmastonmuutoksen vaikutukseen Jokitulvien muuttumista voidaan mallintaa vesistömallien avulla käyttäen lähtötietoina ilmastoskenaarioita Julia 2030 hankkeessa on arvioitu jokitulvien muutoksia pääkaupunkiseudulla Vantaanjoella ja Espoonjoella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin Etelä-Suomessa Kevään lumen sulamistulvat pienenevät ja aikaistuvat Lunta on entistä vähemmän talvien lämpenemisen myötä Syys- ja talvitulvat yleistyvät ja kasvavat Sadannan lisääntyminen, lämpimät jaksot talvella Kesätulvat saattavat kasvaa pienissä vesistöissä ja kaupungeissa Rankkasateiden on arveltu lisääntyvän Virtaamien ajoitus muuttuu Hyyde ja hyydetulvat voivat lisääntyä Kesän kuivuus lisääntyy monin paikoin

Tavoitteet ja menetelmät Muutokset tulvissa arvioitiin Jaksoille 2011-40, 2041-70 ja 2071-2100 Yleiset ja harvinaiset tulvat Vantaanjoki ja Espoonjoki 4 skenaarioita globaaleista ja alueellisista ilmastomalleista Delta change menetelmä (jossa mukana lämpötilasta riippuva komponentti) Rankkasateita muutettiin enemmän kuin muita sateita alueellisten mallien tuloksiin pohjautuen (kasvua 32-42 %) Hydrologinen malli SYKEn Vesistömallijärjestelmää käytettiin hydrologisessa mallinnuksessa Simuloidaan 48 vuotta päivittäisiä virtaamia Toistumisanalyysi Gumbelin jakaumalla

Kerran 20 vuodessa toistuvan mitoitussadannan muutokset jaksolta 1971 2000 jaksoille 2011 40, 2041 70 ja 2071 2100 Vantaanjoen valuma-alueelle.

Myllymäen tulvien muutos referenssijaksolta 1961-2005 jaksoille 2011 40, 2041 70 ja 2071 2100. Neljän skenaarion minimi- ja maksimi- ja keskiarvon muutos. Toistumisaika (vuotta) 20 100 Min Keskiarvo Max Min Keskiarvo Max Referenssi 1961 2005 m3/s 141 177 2011 2040, m 3 /s 133 138 143 168 174 178 Muutos, % -5.9 % -2,5 % +0.9 % -5,1 % -2.1 % 0,3 % 2041 2070 m 3 /s 125 137 149 159 173 188 Muutos % -11.6 % -2,8 % +5.1 % -10,3 % -2.5 % +6,1 % 2071 2100 m 3 /s 114 127 142 143 156 174 Muutos % -19.4 % -10,3 % +0.6 % -19,4 % -11.8 % -1,6 %

Hanalan tulvien muuttuminen jaksoilla 2011 40, 2041 70 ja 2071 2100 referenssijaksoon nähden. Neljän skenaarion minimi- ja maksimi- ja keskiarvon muutos. Toistumisaika (vuotta) 20 100 Min Keskiarvo Max Min Keskiarvo Max Referenssi 1961 2005 42,7 53,5 2011 2040 (m 3 /s) 42,3 43,4 45,0 53,5 55,0 56,4 Muutos -0.9 % +1,7 % +5.4 % +0.0 % +2,9 % +5.4 % 2041 2070 (m 3 /s) 39,7 43,4 47,1 51,5 55,1 59,3 Muutos -6.7 % +1,7 % +10.2 % -3.7 % +3,0 % +11.0 % 2071 2100 (m 3 /s) 37,8 42,7 46,7 48,2 53,5 57,8 Muutos -11.5 % -0,1 % +9.4 % -9.9 % +0,1 % +8.2 %

Vantaanjoen kerran 100 vuodessa toistuvien tulvien muuttuminen vedenkorkeuksien osalta (korkeustaso suluissa) jaksoilla 2011 40, 2041 70 ja 2071 2100 referenssijaksoon nähden. Neljän skenaarion minimi- ja maksimi- ja keskiarvon muutos. Oulunkylä Myllymäki Hanala Min Keskiarvo Max Min Keskiarvo Max Min Keskiarvo Max Referenssi 1961 2008 8,52 (NN-taso) 26,30 (NN-taso) 23,92 (N43-taso) 2011 2040 muutos (cm) -10-6 -1-10 -2 2 0 2 4 2041 2070 muutos (cm) -26-10 8-20 -4 14-2 2 7 2071 2100 muutos (cm) -44-26 -6-40 -22-2 -5 0-4

Kerran 100 vuodessa tulvavirtaamien keskimääräinen muutos Vantaanjoella rankkasateiden maksimimuutoksen kanssa ja ilman rankkasateiden muista sateista poikkeavaa muutosta. Kohde Oulunkylä Myllymäki Hanala Lepsämänjoki Maksimimu utos Ei muutosta Maksimimu utos Ei muutosta Maksimimu utos Ei muutosta Maksimimu utos Ei muutosta 2011 2040 Muutos (%) -0,4-6,0-0,3-4,3 +7,7-4,9 +9,1 +3,3 2041 2070 Muutos (%) -0,8-8,1 +0,4-5,1 +10,0-4,6 +13,2 +6,2 2071 2100 Muutos (%) -7,9-16,9-8,6-15,3 +7,0-11,7 +8,2 +0,4

Yhteenveto tuloksista Muutos (%) 100 vuoden tulvassa jaksoon 1961-2008 verrattuna Neljän skenaarion keskiarvo, minimi ja maksimi 2011 40 (%) 2041 70 (%) 2071 2100 (%) Keskiarvo Maks Min Keskiarvo Maks Min Keskiarvo Maks Min Myllymäki 0,3 2,0 3,0 0,4 8,4 6,9 8,6 1,4 16,4 Hanala 7,7 10,0 5,2 10,0 17,0 4,0 7,0 13,9 2,2 Oulunkylä 0,4 2,0 2,4 0,8 6,7 8,2 7,9 0,9 16,5 Lepsämänjoki 9,1 11,7 7,2 13,2 18,9 6,2 8,2 20,7 0,5 Espoonjoki 7,4 16,3 5,3 5,1 17,8 5,9 0,6 11,6 12,7

Vantaanjoki, Hanala Virtaama (m 3 /s) 70 60 50 40 30 1961-2008 keskiarvo ja max 2071-2100 Maksimiskenaario Keskiarvo ja max 2071-2100 Minimiskenaario Keskiarvo ja max 20 10 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Vantaanjoki, Oulunkylä 300 1961-2008 keskiarvo ja max Virtaama (m 3 /s) 250 200 150 100 2071-2100 Maksimiskenaario Keskiarvo ja max 2071-2100 Minimiskenaario Keskiarvo ja max 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Tulvakartat Tulvavaarakartoissa määritelty veden alle tietyllä virtaamalla jäävät alueet Tulosten mukaan vaikutus ei välttämättä ole niin suuri että uusien karttojen tekeminen olisi heti tarpeellista Varotoimenpiteenä voidaan käyttää entistä suurempaa tulvan toistumisaikaa suunnittelun pohjana

Yhteenveto Tulvien ajoitus muuttuu Kevään lumen sulamistulvat pääosin pienenevät Syys- ja talvitulvat lisääntyvät Kesän rankkasadetulvat todennäköisesti lisääntyvät Tehdyissä laskelmissa tulvat pääosin kasvavat Vantaanjoen yläjuoksulla ja Espoonjoessa Ilmastonmuutokseen liittyvät epävarmuudet suuria 4 skenaariota antoi suuren vaihteluvälin Vain yksi menetelmä ja malli -> voi olla että tulokset erilaisia eri menetelmillä Tulvariskeihin ja niiden hallintaan tulisi kiinnittää huomiota suunnittelussa ja kaavoituksessa Raportointi 2009 aikana

Kiitos!