PERUSTURVAN TAKSAKIRJA Perusturvatoimen maksut, palkkiot ja toimintaohjeet 1.1.2015 lukien (Ikääntyneiden palvelut pääosin 1.4.2015 alkaen) Perusturvalautakunta 16.12.2014
SISÄLLYSLUETTELO Sivu HALLINTOPALVELUT... 3 Tilavuokrausperiaatteet... 3 Perusturvatoimen irtaimisto ja sen poisto... 4 Kokous- ja toimintatilojen käyttökorvaukset... 4 Autopaikkojen katos- ja lämmityspistorasiamaksut... 5 Asiakirjoista perittävät lunastusmaksut... 5 Perusturvatoimen palvelujen hinnoittelu ns. ulkopuolisilta käyttäjiltä, joilla ei ole erillistä palvelusopimusta Lohjan kaupungin kanssa... 6 Vuokra-asuntopalvelut... 7 IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT... 7 Kotihoidon maksut... 7 Kotiutustiimi... 10 Tukipalveluperiaatteet ja maksut... 10 Asumispalveluyksiköiden maksut... 12 Kuljetuspalvelut sosiaalihuoltolain (SHL) perusteella... 15 Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet... 15 Sopimus omaishoidon tuesta... 16 Omaishoitaja... 17 Hakeminen... 17 Omaishoidon porrastus... 17 Hoitopalkkioluokat ja niiden myöntämiskriteerit... 17 Omaishoidontuen hoitopalkkion alentaminen... 20 Hoitajan lakisääteisen vapaa-ajan määrä ja järjestelyt... 20 Asiakasmaksu... 21 Hoitopalkkion lakkaaminen ja keskeytys... 21 Laitoshoidon maksut... 22 SOSIAALI- JA ERITYISPALVELUT... 24 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelumaksut... 24 Vammaispalvelut... 25 Kehitysvammahuollon ylläpitomaksut... 26 Vammaisten perhehoito... 27 Tilapäinen perhehoito... 27 Kehitysvammaisten pitkäaikainen perhehoito... 29 Tukihenkilötoiminnan yleisohje... 30 Työosuusrahan maksamisen perusteet... 31 Työosuusrahan maksuperusteet... 32 Lastensuojelun perhehoidon kulukorvaukset ja palkkiot... 32 Kokkokallion tukikodin ja Nuorten vastaanottokodin myyntihinnat... 32 Mahiksen työpalvelutaksat... 33 TERVEYSPALVELUT... 33 Avopalvelumaksut... 33 Suunterveydenhuollon maksut... 34 Muut maksut... 36 Työterveyskeskuksen maksut... 37 2
HALLINTOPALVELUT Tilavuokrausperiaatteet Teknisen toimen tilapalvelut-yksikkö huolehtii kaupungin omistamien ja hallitsemien kiinteistöjen ylläpidosta. Kaupungin omat toimintatilat (mm. terveysasemat, hammashoitolat, asumispalveluyksiköt, neuvolat, kotihoidon tukipisteet) vuokrataan sisäisesti. Sisäisenä vuokrana peritään tilan keskimääräisiä ylläpitokustannuksia vastaava vuokra tilojen käyttäjiltä. Vuokra tarkistetaan vuosittain. Vuokrauksesta ei laadita vuokrasopimuksia, koska kyseessä on oma käyttö. Perusturvatoimen johtosäännön 9 :n mukaan tulosalueen esimiehen ratkaisuvaltaan kuuluu mm. perusturvatoimen käytössä olevien alueiden ja huonetilojen sekä niihin kuuluvien laitteiden käyttö ja käyttöön luovuttaminen. Tilan vuokraa määriteltäessä huomioidaan vastaavan tilan yleinen vuokrataso sekä se, että vuokra kattaa tilan ylläpito- ja pääomakustannukset. Vuokrasopimuksen yleisiä periaatteita ovat: - Vuokra peritään kuukausittain. - Vuokra sidotaan indeksiin säännösten sallimalla tavalla. - Vuokravakuutena peritään pääsääntöisesti kahden kuukauden vuokra. - Vuokraan sisällytetään lämpö-, vesi- ja jätehuoltokustannukset, mikäli kiinteistössä on useita käyttäjiä; muutoin vuokralainen vastaa kustannuksista. - Mikäli sähkön mittaus on kiinteistössä tilakohtaisesti järjestetty, vuokralainen maksaa sähkön; erillinen sähkön kuukausikorvaus voidaan määritellä ellei erillismittausta ole. - Vuokrattavan tilan ja sen välittömän läheisyyden puhtaanapito kuuluu pääsääntöisesti vuokralaiselle. - Kiinteistön omistaja ottaa palovakuutuksen vuokrattavalle tilalle, vuokralainen vakuuttaa toimintaansa liittyvät asiat. - Mainoskilpiin ja muutostöihin on aina saatava teknisen toimen hyväksyntä. - Toimintaan liittyvistä viranomaisluvista huolehtii vuokralainen. Tilat ovat hyvin erilaisia. Siksi kunkin vuokrauksen kohdalla yksittäisiä ehtoja tarkastellaan kiinteistökohtaisesti ja huomioidaan toiminnan luonne. Mikäli perusturvatoimen työntekijälle vuokrataan kaupungin hallinnassa oleva työtila käytettäväksi yksityiseen ammatinharjoittamiseen, tilasta perittävän vuokran on katettava kaikki kustannukset ja lisäksi lasketaan 18 prosentin kate. Välineiden ja tarvikkeiden kulut on hinnoiteltava mahdollisimman tarkasti, jotta ne varmasti kattavat niiden omakustannushinnat. Perusturvatoimen omia työntekijöitä ei saa asettaa eri asemaan kuin niitä ulkopuolisia, jotka kyselevät vastaavia tiloja. Yksityiseen ammatinharjoittamiseen vuokrattavien tilojen käytöstä ei saa aiheutua haittaa normaalin palvelutuotantoon. Niitä vuokrattaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä turvallisuuskysymyksiin. Irtain omaisuus Irtainta omaisuutta vuokrataan käytännössä hyvin harvoin. Vuokrauksessa huomioidaan vuokrattavan irtaimen ikä, kunto ja käyttötarkoitus. 3
Perusturvatoimen irtaimisto ja sen poisto Kaupunginhallitus on 14.12.1998 472 antanut irtaimistoon liittyviä ohjeita. Irtaimen hankinta ja säilytys - Toimielimen / hankintavastuussa olevan viranhaltijan on huolehdittava siitä, että hankittava irtaimisto on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. - Irtaimistosta pidetään luetteloa. Käytöstä poistaminen - Käytöstä poistetaan vain sellainen omaisuus, * joka ei rikkoutumisen johdosta ole kohtuullisin kustannuksin korjattavissa, * jonka käytettävyys on vanhentunut, * joka on kapasiteetiltaan alimitoitettu tai * jonka käyttökulut tai muut seikat puoltavat irtaimen poistoa. - Poistetusta omaisuudesta pyritään saamaan mahdollisimman korkea hinta. Irtaimen lahjoittaminen - Arvoltaan vähäinen omaisuus voidaan luovuttaa korvauksetta toimialan toimintaan liittyvälle Lohjalla toimivalle järjestölle tai yhteisölle. - Muutoin lahjoituksiin on saatava kaupunginhallituksen hyväksyminen. Perusturvatoimen johtosäännön 9 :n mukaan tulosalueen esimiehen ratkaisuvaltaan kuuluu hallussaan olevan irtaimen omaisuuden poistaminen ja poistetun omaisuuden myynti. Perusturvatoimen hallintopäällikkö konsultoi tarvittaessa irtaimiston poistoon liittyvissä asioissa. Irtaimen myynti ja muu poistoprosessi vaiheineen Pääperiaate on, että irtaimistoa kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. 1. Poistava yksikkö laittaa toimialan tai kaupungin intranetiin tiedotteen, mitä tavaraa ja mistä yksiköstä ollaan poistamassa, aikataulu (vähintään viikko pitää olla mahdollista noutaa tavaraa) sekä yhteystiedot. 2. Poistava yksikkö ilmoittaa jäljelle jääneet tavarat myytäväksi, jos ne ovat luonteeltaan myyntiin soveltuvia siten, että ainakin kaikilla työyksikön jäsenillä on mahdollisuus tehdä niistä tarjous. Myytävän tavaran vähimmäishinta on kymmenen (10) euroa. 3. Poistava yksikkö luovuttaa poistettavat tavarat toimialaan liittyvälle lohjalaiselle järjestölle tai yhteisölle taikka toimittaa loput tavarat kierrätyskeskukseen ja sinne kelpaamaton tavara kaatopaikalle. Kokous- ja toimintatilojen käyttökorvaukset Näiden palvelujen hinnoittelu ei pohjaudu säädökseen vaan kaupungin harkintaan. Keskustan terveysasema ja muut terveysasemat / Vanhusten palvelukeskus/iidan kammari Petäjäkoti/ Männikkö/ Niilonpirtti/ Pusulan vanhainkoti / Lohjantähti: kokoustilat yms. Ulkopuolinen käyttö Perusturvatoimen sisäinen käyttö Kaupungin muu sisäinen käyttö (esim. Hiiden opisto) 20 /h+(alv Lohjantähti) maksuton 10 /h 4
Helpotuksen tai vapautuksen maksusta voi myöntää perusturvajohtaja perusturvatoimen johtosäännön 9 :n mukaisesti yksittäistapauksessa, jossa siihen on erittäin vahvat perusteet. Autopaikkojen katos- ja lämmityspistorasiamaksut Nimetty henkilökohtainen autopaikka, jossa on lämmityspistorasia. Autokatospaikka (Veijolanpiha) 10 /kk 30 /kk Asiakirjoista perittävät lunastusmaksut Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.9.2014 363 seuraavat lunastusmaksut Voimassa 1.1.2015 lukien 1. Pöytäkirjanote, asiakirjan jäljennös tai tuloste - A4-kokoinen asiakirja, ensimmäinen sivu 4 - A4-kokoinen asiakirja, seuraavat sivut 1 - A3-kokoinen asiakirja, ensimmäinen sivu 5 - A3-kokoinen asiakirja, seuraavat sivut 2 Lunastukseen sisältyy maksu jäljennöksen oikeaksi todistamisesta. 2. Skanneroitavat asiakirjat Mikäli sähköpostitse lähetettävä asiakirja ei ole alun perin sähköisessä muodossa peritään kultakin skanneroidulta sivulta seuraava maksu: - A4-kokoinen asiakirja, ensimmäinen sivu 3 - A4-kokoinen asiakirja, seuraavat sivut 0,50 - A3-kokoinen asiakirja, ensimmäinen sivu 4 - A3-kokoinen asiakirja, seuraavat sivut 1 3. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka on porrastettu tiedonhaun vaativuuden mukaan: Normaali tiedonhaku (työaika alle 2 h) 30 Vaativa tiedonhaku (työaika 2 5 h) 80 Hyvin vaativa tiedonhaku (työmäärä > 5 h) 150 Perusmaksun lisäksi peritään kultakin sivulta 0,50 euroa. Mikäli tiedonhakua pyydetään kiireellisenä, porrastettu perusmaksu voidaan korottaa kaksinkertaiseksi. Kiireelliseksi hauksi katsotaan alle kahden työpäivän sisällä tapahtuva tiedon toimittaminen. Edellä mainitulla tavalla porrastettua kiinteää maksua sovelletaan myös tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamiseen asiakirjasta suullisesti sekä siihen, kun asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi ja kun tieto lähetetään sähköpostin välityksellä. Perusmaksua ei näissä tapauksissa koroteta kiireellisen haun perustella. 4. Kohdassa 1 tarkoitettuja asiakirjoja postitse lähetettäessä peritään vastaanottajalta lisäksi postimaksu sekä lähetysmaksu 5. 5
Asiakirjat voidaan niiden luonteesta riippuen lähettää tavallisena postina tai postiennakkoa vastaan. 5. Niiltä osin kuin asiakirjojen myynti kuuluu arvonlisäveron piiriin, lisätään edellä oleviin maksuihin 24 %:n arvonlisävero. 6. Lunastusta ei kuitenkaan peritä 6.1. pöytäkirjanotteesta, joka annetaan asianosaiselle, jollei kysymyksessä ole maankäyttö- ja rakennuslain 145 :ään tai muuhun erityislainsäädäntöön perustuvan lunastuksen periminen. 6.2. kaupungin omilta viranomaisilta 6.3. asianomaista koskevasta työ- tai palvelutodistuksesta 6.4. asiakirjasta, joka annetaan valtion viranomaiselle kaupungin hallintoon kohdistuvan viranomaisen säädetyn valvontatehtävän suorittamista varten 6.5. asiakirjasta, joka tarvitaan kaupungin virasta tai työsuhteesta johtuvan eläkkeen tai muun etuuden hakemusta varten 6.6. kun asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti, asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi tai alun perin sähköisesti tallennettu asiakirja lähetetään sähköpostitse, eikä kysymys ole kohdassa 2 tarkoitetusta erityistoimenpiteitä vaativasta tiedon antamisesta. 6.7. kun asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvollisuuden piiriin. 6.8. Hallintojohtajalla on lisäksi oikeus päättää, että kaupungin keskusarkiston asiakirjoja opinnäytettä tai tutkimusta varten tarvitsevalta peritään lunastuksen sijasta kaupungin monistamon ulkoisten asiakkainen mukainen kopiohinta. Tutkijan edellytetään tällöin luovuttavan yhden kappaleen valmista julkaisuaan keskusarkiston käsikirjastoon. Kohdassa 3 määriteltyä erityistoimenpiteitä vaativan tiedonhaun hinnoittelua ei noudateta opinnäytteitä tai tutkimusta varten asiakirjoja tarvitseviin. Näissä tapauksissa ei ole kiireellisen tiedonhaun velvoitetta. 7. Muutoin on soveltuvin osin noudatettava, mitä on säädetty asiakirjan lähettämistä koskevassa asetuksessa. 8. Tämä taksa ei koske yleisesti jaettavaksi tai myytäväksi tarkoitettuja julkaisuja, joille määritellään tarvittaessa julkaisukohtainen hinta. Perusturvatoimen palvelujen hinnoittelu ns. ulkopuolisilta käyttäjiltä, joilla ei ole erillistä palvelusopimusta Lohjan kaupungin kanssa Hinnoittelun perusteena on suoritteen omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset, hallinnon (= keskushallinto ja perusturvan oma hallinto) yleiskustannukset ja pääomakustannukset (mm. tila- ja käyttöomaisuuskulut) eli käyttötalouden nettokustannukset lisättynä laskennallisilla erillä. Nämä em. hallinto- ja pääomakulut (=laskennalliset erät) huomioidaan siten, että nettokulujen mukaista yksikköhintaa on korotettu 18 %:lla. 6
Vuokra-asuntopalvelut Näiden palvelujen hinnoittelu ei pohjaudu säädökseen vaan kaupungin harkintaan. - Pyynnöstä annettavat todistukset 7,50 - Hallintokulukorvaus * vuokrataloyhtiöille annettavista hallintopalveluista 0,13 (mm. asuntohakemuskäsittely, asukasvalinnat) perittävä korvaus; asuinhuoneistoneliömetri/kuukausi (Kaupunginhallitus 10.9.2012 266) IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT Kotihoidon maksut Lohjan kaupunginhallitus on 22.4.2013 146 hyväksynyt kotihoidon uudet maksuperiaatteet ja käytännöt 1.9.2013 lukien seuraavasti: (Lohjan perusturvalautakunta on 21.5.2013 74 täsmentänyt kotihoidon toimintaohjeistusta ateriapalvelujen ja kylvetyspalvelujen osalta.) Kotona annettavia palveluja koskevia yleisperiaatteita ja määritelmiä Vähintään kerran viikossa ja vähintään kuukauden ajan kestävää kotihoidon palvelua saavalle asiakkaalle laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa määritellään hänen tarvitsemansa säännöllisen kotihoidon palvelut. Jatkuvasta ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. (Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta, annettu 21.11.2013). Palvelun käyttäjällä tarkoitetaan yhtä tai useampaa henkilöä. Perhekoko määritellään yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa asuvia alaikäisiä lapsia. Muut samassa taloudessa elävät aikuiset, esimerkiksi sisarukset tai perheen aikuinen lapsi, määritellään eri ruokakunniksi, joiden maksupäätökset tehdään erikseen. Tällöin otetaan huomioon vain palvelun varsinaisen käyttäjän tulot, ja hänen ruokakuntansa on yksijäseninen. Säännöllisen kotihoidon maksun määräytyminen Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellään käyntikerrat, palvelun sisältö ja palveluun kuluva arvioitu aika kuukaudessa, jonka mukaan maksuprosentti määräytyy. Arvioitua aikaa verrataan todelliseen asiakkaan luona käytettyyn aikaan. Arvioitu ja käyntien pohjalta laskettu todellinen käytetty keskimääräinen aika tarkistetaan kahden kuukauden kuluttua asiakkuuden alkamisesta. Lisäksi tarkistus tehdään aina pyydettäessä ja muutoin neljä kertaa vuodessa. Muutosta ei tehdä, jos poikkeama johtuu tilapäisestä palvelutarpeen muutoksesta. Vasta 10 %:n tilapäinen palvelutarpeen muutos aiheuttaa muutoksen 7
maksuluokkaan. Parityönä hoidettavien asiakkaiden kohdalla otetaan huomioon hoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön käyttämä kokonaistyöaika asiakkaan kotona. Pariskunnalla, jossa molemmat puolisot tarvitsevat kotihoidon palveluja, laaditaan molemmille osapuolille oma hoitosuunnitelma. Pariskunnan tulojen mukaan määräytyvä kuukausimaksu jaetaan pariskunnan kesken suhteessa heidän saamaansa palveluun. Perheen koko Tuloraja /kk Maksuluokka Palveluun käytetty aika kuukaudessa Maksuprosentti tulorajan ylittävästä tulosta I luokluokka 5 h tai alle 8 II luokka 5,01-10 h III luokka 10,01-18 h IV luokka 18,01-28 h V luokka yli 28 h 1 563 18 % 22 % 27 % 32 % 35 % 2 1 039 12 % 15 % 18 % 21 % 22 % 3 1 628 12 % 14 % 16 % 18 % 18 % 4 2 014 11 % 12 % 13 % 15 % 15 % 5 2 438 9 % 10 % 12 % 13 % 13 % 6 2 799 7 % 10 % 11 % 11 % 11 % Kun henkilömäärä on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 342 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Palvelusta perittävä maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön toimeentuloedellytykset, elatusvelvollisuus tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista). Mikäli kotihoidon saaja ei halua antaa tietoja säännöllisistä tuloistaan, kotihoidon maksut määrätään korkeimman maksuluokan mukaan. Tulotiedot tulee toimittaa kahden viikon kuluessa niiden pyytämisestä. Asiakasmaksulain 2 :n mukaan maksun enimmäisraja voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen. Enimmäisrajana käytetään 90 euron tuntihintaa, mikä pohjautuu kotihoidon kustannuslaskelmaan vuodelta 2013. Jos tulojen mukaan määräytyvä kuukausimaksu on tuntia kohden suurempi, maksuna peritään 90 euroa/tunti kerrottuna palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellyllä tuntimäärällä. Asiakasmaksua määrättäessä huomioitavat tulot Maksua määrättäessä huomioidaan palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Asiakasmaksua määrättäessä otetaan huomioon bruttotulot. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet (kansaneläke, perhe-eläke, työeläke, yksityisten eläkevakuutusten perusteella maksettavat eläkkeet, huoltoeläke, takuueläke, muihin kuin Kansaneläkkeeseen kuuluvat huollettavista aiheutuvat korotukset), eläkettä saavan hoitotuki, hoitotuen veteraanilisä, ylimääräinen rintamalisä, Kelan sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, Kelan kotihoidon tuki, omaishoidon tuki, vuokratulo, korko- ja osinkotulot. Korko- ja osinkotulot huomioidaan asiakasmaksua määrättäessä, mikäli ne kuukaudessa ylittävät 10 euroa/brutto. Puhelinyhtiön osinkotulot rinnastetaan muihin osaketuloihin. Lisäksi huomioidaan pääomatulot, elinkorko, syytinki, kuolinpesästä saatu tuotto, säästöhenkivakuutuksen tuotto vähennettynä tuottoa pienentävillä menoilla sekä muut sivuansiot. Mikäli pankkitilin/tilien saldo ylittää 30 000 euroa,
tulee asiakkaan toimittaa kirjallinen tosite korko- ja osinkotuloista. Jos tulotiedot on ilmoitettu virheellisesti, maksu voidaan oikaista takautuvasti vuoden ajalta. Tulot, joita ei maksua määrättäessä oteta huomioon Lapsilisä, lapsen hoitotuki, kansaneläkelain mukainen lapsikorotus, asumistuki, vammaistuki, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito- ja tutkimuskulut tai haittaraha, sotilasavustus, rintamalisä, opintoraha (perusosa, asumislisä), aikuisopintoraha, opintojen johdosta suoritettavat apurahat, muut vastaavat avustukset, perhehoidon kustannusten korvaukset, lasten kotihoidon tuki, kuntoutusrahalain mukainen ylläpitokorvaus, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaiset ylläpitokorvaukset ja veronpalautukset. Tuloista tehtävät vähennykset, jotka maksua määrättäessä otetaan huomioon Suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) vähennetään tuloista. Mikäli asiakkaalla on maistraatin määräämä edunvalvoja, edunvalvontapalkkioista ja tilintarkastusmaksusta hyväksytään vähennyksenä korkeintaan 450 euroa/vuosi. Mikäli bruttovuositulo on 14 000 euroa tai sitä pienempi hyväksyttävä, vähennys on korkeintaan 330 euroa/vuosi. Vähennys jaetaan 12 kuukaudelle. Asunnon vuokratulosta otetaan huomioon bruttotulo. Hoitovastike hyväksytään vähennyksenä. Välttämättömät kunnossapitokulut ym. vuokranantajalle vuokrasuhteesta aiheutuvat kulut vuokranantaja voi vähentää verotuksessa eikä niitä oteta vähennyksenä huomioon. Vuokratuloista vähennetään kiinteistöön kohdentuvat pakolliset kustannukset (esim. kiinteistövero, lämmitys, kiinteistövakuutus, jätemaksut, tienhoitomaksu, nuohousmaksu sekä vesi- ja jätemaksu). Jos kuukausitulot vaihtelevat, otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Kotihoidon antama tilapäinen palvelu ja sen maksun määräytyminen Kotihoidon palvelu katsotaan tilapäiseksi, jos sen kesto on alle kuukauden kestävää tai kotona käydään harvemmin kuin kerran viikossa. Tilapäinen palvelu muutetaan säännölliseksi heti kun se on mahdollista. Tilapäinen kotihoito: euroa - tilapäisestä kotihoidosta peritään sama asiakasmaksu 9,30 kuin tilapäisestä kotisairaanhoidosta. Maksu peri- tään korkeintaan neljältä käynniltä vuorokaudessa. Tilapäinen kotisairaanhoito: - muun kuin lääkärin kotisairaanhoitokäynti 9,30 - lääkärin tai hammaslääkärin kotisairaanhoitokäynti (ei koske sotiemme veteraaneja) 14,70 *Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen 3 :n 1 momentti. Kotihoidon asiakasmaksun alentaminen Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon. Arvioinnissa käytetään pohjana toimeentulotukilaskelmaa. Kotihoidon asiakkaan asiakasmaksun alennusta laskettaessa huomioidaan sairauteen ja ikääntymiseen liittyvät ylimääräiset menot. Alennusta laskettaes- 9
sa edellytetään, että hoito- ja asumistuki on maksussa tai näiden hakemus on vireillä. Ylimääräisinä menoina huomioidaan siivouskulut halvimman vaihtoehdon mukaan korkeintaan 30 euroa/tunti ja enimmillään kaksi tuntia kuukaudessa - aterian kuljetuksesta kotiin 2,30 euroa/ateria - vain lääkärin määräämät lääkkeet - turvapuhelinkulut enintään 100 euroa/kk - kauppapalvelu korkeintaan 20 euroa/kerta, kerran viikossa Alle 2 000 euron säästöjä ei huomioida. Koneellinen lääkkeiden annosjakelu Kotihoidon lääkehoidon toteutus pohjautuu kotihoidon lääkehoitosuunnitelmaan. Säännöllisen kotihoidon asiakkaalle laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritellään lääkehoidon yksilöllinen toteutuminen. Kotihoidon asiakkaat siirtyvät apteekkien koneellisen annosjakelun piiriin, jos he palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvitsevat lääkkeenjaon sairaanhoitopalveluna ja jos koneellinen annosjakelu heille soveltuu. Koneelliseen lääkkeiden annosjakeluun siirtyvät kaikki kotihoidon asiakkaat, joilla on jaettavia lääkkeitä vähintään kolme. Erikseen sovittavissa poikkeustapauksissa lääkkeiden dosettijako voi jäädä kotihoidon tehtäväksi. Pelkästään lääkkeenjakoa dosettiin ei ole mahdollista myöntää kotihoidon palveluna. Kotihoitoon kuuluu lääkkeiden annosjakelupussien toimittaminen asiakkaan kotiin, lääkkeiden otossa avustaminen, lääkkeiden vaikuttavuuden seuranta ja asiakkaiden lääkehoidon kokonaisuudesta vastaaminen yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Asiakkaan tulee järjestää kotiinsa lääkkeiden säilyttämistä varten lukollinen lääkekaappi. Jos asiakas ei halua kyseistä palvelua, hänellä on oikeus järjestää lääkkeenjako itse haluamallaan ja kustantamallaan tavalla. Asiakkaiden lääkkeiden annosjakelu sisältyy kuukausittain perittyyn kotihoidon asiakasmaksuun seuraavasti: jos lääkkeitä on 6 tai vähemmän, aikaperusteiseen asiakkaan kuukausimaksuun lisätään aikaa 1 tunti, jos lääkkeitä on yli 6, lisätään maksuun 2 tuntia ja aikaa ei lisätä, jos asiakkaalla on jo palvelusuunnitelmassa enimmäistuntimäärä (yli 35 h/kk). Kaupunki maksaa asiakkaan koneellisen lääkeannosjakelumaksun suoraan apteekille. Kotiutustiimi Kotiutustiimin palvelut ovat maksullisia ja yhtenäisiä kotihoidon muiden maksujen kanssa lukuun ottamatta kartoittavaa ensimmäistä käyntiä, jolla kotiutustiimi mahdollistaa kotona selviytymisen kotiutumisen jälkeen. Tukipalveluperiaatteet ja maksut Sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaan kotipalveluina järjestetään tukipalveluja, kuten mm. ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, kuljetus- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Peruuttamattomasta palvelusta peritään taksan mukainen maksu. 10
Näiden palvelujen hinnoittelu ei pohjaudu säädökseen vaan kaupungin harkintaan. Ateriapalvelut Ateriapalvelu myönnetään iäkkäille ja muutoin toimintakykynsä heikkenemisen johdosta palvelua tarvitseville henkilöille. Ateriapalvelun käyttäminen ei edellytä samanaikaisesti muiden palvelujen käyttämistä. Asiakas saa asiasta kirjallisen päätöksen. - palvelukeskuksessa Tekninen toimi päättää - Menumat-ateria 9,90 /ateria - kotona lämmitettävä ateria 9,90 /ateria - kotihoidon vuorokausiateriapaketti 433,00 Koskee vain jo sovittuja ateriapaketteja (Nummen kirkonkylän alueella, Sammatissa ja Karjalohjalla) ja on voimassa siirtymäkauden, kunnes ko. asiakkaiden ateriat saadaan järjestettyä toimivammin. Kylvetyspalvelu Säännöllisen kotihoidon asiakkaan kotona tapahtuva kylvetysapu sisältyy asiakkaan kuukausimaksuun. Kodin ulkopuolella ja kotihoidon osoittamassa paikassa, kerran viikossa tapahtuva kylvetyspalvelu - pelkkä kylvetys 8,75 /kerta - kylvetys ja kuljetus 17,50 /kerta - kylvetyspalvelun yhteydessä on mahdollista aterioida. Teknisen toimen päätös Kauppa- ja asiointipalvelut (pankki, Kela, posti) Kauppa- ja asiointipalvelua (pankki, Kela ja posti) annetaan vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Kauppapalvelu toteutetaan lähikaupassa, maksimi x 1/vko. Pankki ym. asioinnit hoitaa ensisijaisesti asiakas itse tai hänen uskottu henkilönsä. Kotihoito hoitaa asioinnin vain poikkeustapauksissa. Kotihoito ei vastaanota eikä käytä asiakkaan maksukortteja tai käteistä rahaa. 17,00 /käynti Tilapäistä kauppa- ja asiointipalvelua (pankki, Kela, posti, apteekki) on mahdollista saada toipilasaikana, kun palvelua ei voida muuten järjestää. 11
Päivätoiminta Päivätoiminnan tavoitteena on tukea selviytymistä omassa kodissaan, ylläpitää liikuntakykyä ja päivittäisiä toimintoja. Toiminta on ennaltaehkäisevää, kuntouttavaa, fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja ylläpitävää. Päivätoiminnan avulla tuetaan myös vanhuksia hoitavien omaisten jaksamista sekä kotihoidon työtä. Päivätoiminta on tarkoitettu ikääntyneille, joille liikkuminen kodin ulkopuolella on hankalaa, joilla virikkeet ja kontaktit toisiin ihmisiin ovat vähäisiä. Päivätoiminnan asiakkaiden valinnassa huomioidaan mm. seuraavat asiat: 1. Terveydelliset syyt: terveydestä johtuva eristäytyneisyys, yksinäisyys. 2. Asiakasta hoitavan omaisen jaksamisen tukeminen, lepohetkien järjestäminen tai omaisen työssä käymisen mahdollistaminen. 3. Sosiaalisen verkoston puuttuminen. Päivätoiminnasta perittävä maksu: Sisältää ohjelman ja päivätoiminnan aikana tarjottavat ateriat - ilman kuljetusta 12,40 /kerta - kuljetuksen kanssa 19,60 /kerta - omaishoitajan vapaan korvaava päivätoimin- 6,70 /kerta ta (1-2 kertaa viikossa) - matkat (koskee omaishoitajan vapaan korvaavaa päivätoimintaa) 7,70 /edestakaisin Jos asiakas kylvetetään päivätoimintapäivän yhteydessä, peritään siitä päivätoimintamaksujen lisäksi puolet kylvetyspalvelumaksun mukaisesta maksusta. Turvapuhelin Turvapuhelin myönnetään vain vähintään 20 prosentin haitta-asteen omaaville sotainvalideille, vaikeavammaisille tai pienituloisille ja vähävaraisille. Tuloraja on yksinelävälle 1000 euroa/kk/brutto ja parisuhteessa elävälle 1700 euroa/kk/brutto. Tulorajojen ylittyessä asiakasta neuvotaan hankkimaan palvelu suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta. Bruttotuloiksi ei lasketa asumistukea, rintamalisää eikä vammaistukea/eläkettä saavan hoitotukea. Turvapuhelin myönnetään käyttöön toistaiseksi ja sen saamiseen käytetään varallisuusharkintaa. Perusturvatoimi perii turvapuhelinmaksua 31 euroa/kk. Asumispalveluyksiköiden maksut Vanhusten tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, joilla on runsas ympärivuorokautinen avuntarve (muun muassa hygienia, lääkehuolto, ruokailu, wc-käynnit). Asukkaaksi ottamisen kriteerit: - Vähintään yhden auttajan ja/tai apuvälineen tarve liikkumisessa tai ei kykene liikkumaan - Rava vähintään 2,5 ja/tai MMSE alle 18/30. Mielenterveys-, päihde- ja muistiongelmat huomioidaan. - Kotihoidon palvelut ja/tai omaishoito ovat olleet käytössä ja ne on todettu riittämättömiksi tai niitä ei ole voitu aloittaa - Asiakkaan omaisten, eri palvelutuottajien ja vapaaehtoistyön palvelumahdollisuudet on kartoitettu tai palvelut on jo käytössä, eikä apu ole riittävä 12
- Kuntoutumismahdollisuudet, esim. intervallijaksot ja päivätoiminta ovat olleet käytössä, eivätkä ne tue enää kotona asumista riittävästi - Asiakkaalle aiheutuu vaaratilanteita kotona tai kodin ulkopuolella eikä riskejä voida lieventää hoivaan osallistuvien avulla eikä teknologisilla välineillä - Asiakas aiheuttaa kohtuuttomasti häiriötä ympäristössä tai aiheuttaa vaaratilanteita itselleen tai muille. - Asuntoon on tehty tarpeelliset /mahdolliset muutostyöt. Asunnon huono kunto tai toimimattomuus ei oikeuta asumispalvelupaikkaan, vaan asiakas ohjataan muuttamaan palvelujen ääreen esim. vanhuksille tarkoitteluihin vuokra-asuntoihin. Asiakasta ohjataan asunnon kunnostamisen mahdollisesti saatavista tuista. - Asukkaat sijoitetaan kaupungin harkinnan mukaan joko omaan yksikköön tai kilpailutuksessa hyväksytyksi tulleen palveluntuottajan palveluasumisen yksikköön huomioiden kilpailutuksen tulos ja käytettävissä olevat määrärahat. - Jos asiakas ei ota vastaan tarjottua paikka, hakemus raukeaa. - Asiakkaan hoidontarpeen muuttuessa tehostetun palveluasumisen paikan tarve arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Näiden palvelujen hinnoittelu ei pohjaudu säädökseen vaan kaupungin harkintaan. Ruoka (ateriapaketti palvelukodeissa) Puhtaus (palvelukodeissa) (sisältää siivouksen ja pyykkihuollon) 369,00 /kk 51,50 /kk Palvelumaksu Palvelumaksu on 85 % asiakkaan nettotuloista sen jälkeen, kun nettotuloista on vähennetty välttämättömien menojen osuus. Jos yhteiseen kotiin jää pienempituloinen puoliso asumaan, voidaan palvelumaksua määrättäessä käyttää harkintaa niin, että hänen on taloudellisesti mahdollista asua entisessä kodissa. Harkintaa voidaan käyttää, jos kotiin jäävän puolison nettoeläke on enintään 1 000 euroa kuukaudessa. Harkintapäätöksen pohjaksi tuloselvitykseen vaaditaan puolison osalta vastaavat tositteet kuin asiakkaalta. Asiakkaan palvelumaksua määrättäessä rintamalisää ei huomioida tulona, mutta ylimääräinen rintamalisä huomioidaan tulona. Tuloksi lasketaan myös omaisuudesta saatavat tulot kuten vuokra-, korko- ja/tai osinkotulot. Korko- ja osinkotulot huomioidaan asiakasmaksua määrättäessä, mikäli ne kuukaudessa ylittävät 10 euroa/netto. Puhelinyhtiön osintotulot rinnastetaan muihin osinkotuloihin. Korko- ja osinkotulot käsitellään erillisinä tuloina. Mikäli pankkitilin/tilien saldo on alle 30 000 euroa, ei asiakkaalta vaadita erillistä korko/ osinkotodistusta, vaan tuloselvityksen allekirjoittaja vastaa tietojen oikeellisuudesta. Mikäli pankkitilin/tilien saldo ylittää 30 000 euroa, tulee asiakkaan toimittaa kirjallinen tosite korko- ja osinkotuloista. Jos tulotiedot on ilmoitettu virheellisesti, maksu voidaan oikaista takautuvasti vuoden ajalta. Palvelumaksussa vuokratulona huomioidaan nettovuokratulo. Vuokratulot huomioidaan siten, että vuokratuloista vähennetään yhtiövastike/kiinteistöön kohdentuvat pakolliset kustannukset (esim. kiinteistövero, lämmitys, kiinteistövakuutus, jätemaksut, tiehoitomaksu, nuohousmaksu sekä vesi- ja jätevesimaksu), eli menot, joista vuokranantaja vastaa. Edellä mainittujen lisäksi vuokratulosta vähennetään pääomavero. 13
Tuloista tehtävät vähennykset Asiakkaan nettotuloista vähennetään vuokra, ateria- ja puhtauspaketti, Kelan käyttämä lääkkeiden vuotuinen omavastuu sekä käyttövara 105 euroa/kk. Palveluasumisessa koneellinen annosjakelu kuuluu asiakkaalle, mikäli käytössä olevat lääkkeet soveltuvat annosjakeluun. Kaupunki maksaa asiakkaan koneellisen lääkeannosjakelumaksun suoraan apteekeille. Palvelumaksua määriteltäessä ei huomioida oman asunnon ylläpitoon liittyviä menoja muutoin kuin asunnon ollessa vuokralla. Tällöin vuokra- tai omistusasumiseen liittyvät kulut huomoidaan ainoastaan vähennyksenä vuokratuloista. Asumis- tai muita velkoja ei hyväksytä vähennyksenä. Ulosotot huomioidaan vähennyksenä silloin, kun ulosmittaus otetaan suoraan tuloista. Jäljelle jäävä nettoeläke ulosmittauksen jälkeen huomioidaan tulona hoitomaksua määrättäessä. Mikäli asiakkaalla on maistraatin määräämä edunvalvoja, edunvalvontapalkkioista ja tilintarkastusmaksusta hyväksytään vähennyksenä korkeintaan 450 euroa/vuosi. Mikäli bruttovuositulo on 14 000 euroa tai sitä pienempi hyväksyttävä vähennys on korkeintaan 330 euroa. Vähennys jaetaan 12 kuukaudelle. Palvelumaksun alentaminen Palvelumaksun alentamisessa käytetään yksilöllistä harkintaa. Alle 2 000 euron säästöjä ei huomioida harkintaa käytettäessä. Puolisoiden välisiä elatussopimuksia ei huomioida. Takautuvien tulojen perintä Asumistuki, hoitotuki, leskeneläke, takuueläke tai muu vastaava tulo huomioidaan takautuvasti siltä ajalta, jolloin asiakas on käyttänyt palveluita. Maksujen periminen asiakkaan poissa ollessa Vuokra peritään siihen asti, kunnes asunto on tyhjennetty. Pariskunta-asunnon tarpeen poistuessa vuokranantaja (Lohjan kaupunki) tarjoaa ko. asuntoon jääneelle pienempää asuntoa asumispalveluyksiköistä. Tällöin vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen, irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden, muussa tapauksessa kolme kuukautta. Tietojen tarkistaminen Asiakasmaksuja koskevat tiedot tarkistetaan kahden vuoden välein tai kun tuloissa tapahtuu oleellinen muutos. Oleellisena muutoksena pidetään 5 prosentin vaikutusta asiakasmaksuun. Asiakkaalle lähetetään tuloselvityslomake ja saatekirje, jossa pyydetään asiakasta täyttämään tulonselvityslomake sekä toimittamaan kopiot ansio-, eläke-, korko- ja osinkotuloista sekä viimeisin verotuspäätös. Asiakkaan tai hänen edustajansa on toimitettava pyydetyt tiedot kahden viikon kuluessa saamansa pyynnön päiväyksestä lukien tai sopimuksen mukaan pyydettyyn osoitteeseen. 14
Ellei asiakas toimita tietoja pyydetyssä ajassa ilman hyväksyttävää syytä, voidaan hänelle määrätä maksimimaksu. Lyhytaikainen asumispalvelu Päivähoito asumispalveluyksikössä (maksimi 8 h) 36,00 /päivä 17,50 /päivä Kuljetuspalvelut sosiaalihuoltolain (SHL) perusteella Näiden palvelujen hinnoittelu ei pohjaudu säädökseen vaan kaupungin harkintaan. Kotipalvelujen tukipalveluna myönnetään sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n tarkoittamia kuljetuspalveluja omassa kodissa tai palvelu- tai tukiasunnoissa asuville henkilöille silloin, kun kysymyksessä ei ole vammaispalvelulain tarkoittama vaikeavammainen henkilö, jolla on oikeus vammaisten kuljetukseen tai laitoshoidossa oleva henkilö, jolloin kuljetuspalvelut sisältyvät laitoksessa saatavaan palveluun. Kuljetuspalvelujen tarkoituksena on tukea asiakkaan omatoimista asioiden hoitamista, itsenäistä asumista sekä edistää asiakkaan sosiaalista elämää. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu hoidetaan palvelu- ja kutsuliikenteellä. Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa (Omaishoitolaki, 937/2005). Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluu hoidettavalle annettava omaishoito sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitolain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidontuki on harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään kaupungin talousarviossa varatun määrärahan puitteissa. Sopimukset omaishoidon tuesta tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Erityisistä syistä sopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena. Hoitoisuuden arviointi Omaishoidon tuen myöntäminen pohjautuu omaishoitajan ja omaishoidettavan toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arviointi koostuu kotikäynnillä tehtä- 15
västä havainnoinnista, omaishoidettavan ja omaishoitajan haastatteluista sekä toimintakyvyn arvioinnista. Omaishoidontuen päätöksenteossa hyödynnetään lääkärinlausuntoja ja muita asiantuntijalausuntoja. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään yli 65-vuotiaiden kohdalla RaVa - toimintakykymittaria ja MMSE -luokitusta (Mini -Mental State Examination/älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti) sekä tarvittaessa GDS-15 mittaria ja CERAD-testiä. Omaishoidon tuen mielenterveysasiakkaiden kohdalla huomioidaan mahdollinen psyykkinen sairaus. Lasten ja nuorten omaishoidon tuen arvioinnissa huomioidaan lapsen ja nuoren ikätasoa vastaava päivittäinen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarvetta. Alle 16-vuotiaiden lasten toimintakyvyn arvioinnissa tukena on hoitoisuusarviointi-mittari. Omaishoidon tuki lapsiperheessä arvioidaan lapsikohtaisesti. Jos perheessä on hoidettavia kaksi tai useampi, omaishoitajuus jaetaan yleensä kummallekin vanhemmalle. Avuntarve pelkästään kodinhoidollisissa tehtävissä tai asioinneissa ei oikeuta omaishoidon tukeen. Päätös omaishoidon tuesta Omaishoidon tuesta tehdään aina kirjallinen päätös joka tallennetaan Pegasos-potilastietojärjestelmään. Hoidettavalle ja hoitajalle annetaan päätös, josta ilmenee myönnetty palkkio sekä päätöksen voimassaoloaika. Jos päätös on osittain tai kokonaan kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä. Omaishoidon tuki maksetaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Omaishoidontukea ei myönnetä takautuvasti. Sopimus omaishoidon tuesta Omaishoitosopimuksella tarkoitetaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kaupungin välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä (Omaishoitolaki 2). Sopimuksen liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma (8 ). Sopimus sisältää tiedon hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, oikeudesta 4 :n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin, määräaikaisen sopimuksen kestosta ja tiedon hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Sopimuksen liitteenä olevasta hoito- ja palvelusuunnitelmasta selviää omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden määrä ja sisältö. Palvelusuunnitelmasta käy myös esiin omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palveluiden määrä ja sisältö sekä miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana (Omaishoitolaki 7 ). Omaishoidon tuki tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Tarkistus tehdään kuitenkin aina omaishoidettavan hoidon tarpeen tai muun tilanteen muuttuessa. Omaishoidon tukea tarkistaessa kartoitetaan ovatko omaishoitajan antama hoito ja muut mahdolliset tukipalvelut riittäviä. Tarkastuksen yhteydessä pyydetään tarvittaessa uusi lääkärinlausunto ja päivitetään hoito- ja palvelusuunnitelmaa. 16
Omaishoitaja Hakeminen Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoitajalta edellytetään terveytensä, hoitotaitojensa, soveltuvuutensa, voimavarojensa ja elämäntilanteensa puolesta sopivuutta tehtävään. Jos omaishoitajalla on dementoiva sairaus, mielenterveyden ongelmia tai päihteiden väärinkäyttöä tai hoitajan ikä ja toimintakyky rajoittavat hänen toimimistaan omaishoitajana, voidaan omaishoidontuki olla myöntämättä tai lakkauttaa. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. Hoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisen eläkelain (549/2003) mukaisesti. Kaupunki on järjestänyt omaishoitajille tapaturmavakuutuslain (608/1948 57 1 mom.) mukaisen vakuutuksen eli niin sanotun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Omaishoidontuki saattaa vaikuttaa Kelan ja työvoimahallinnon etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidontuen vaikutukset saamiinsa muihin etuuksiin. Kaikkien hoitopalkkioluokkien osalta voidaan sopia hoitopalkkion alentamisesta, jos omaishoitaja niin haluaa. Omaishoidon tukea haetaan kirjallisella hakemuksella, jonka liitteenä on C- lääkärinlausunto. Hakemuksia saa Lohjan kaupungin asiakaspalvelupisteistä tai verkkosivuilta osoitteessa www.lohja.fi. Hakemukset tulee toimittaa seuraavaan osoitteeseen: Lohjan kaupunki/omaishoidontuki, PL 71, 08101 LOHJA Omaishoidon porrastus Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella ja hoitopalkkiot eri luokissa ovat: Ryhmä Hoitopalkkio /kk I 384,67* II 531,00* III 770,54* IV 1282,11* * indeksitarkistus vuosittain joulukuussa Hoitopalkkioluokat ja niiden myöntämiskriteerit Omaishoidon tuen myöntämiseen vaikuttaa kaikissa hoitopalkkioluokissa se, kuka on päävastuussa hoidosta. Jos hoidon sitovuus ja vaativuus täyttää 17
Hoitopalkkioluokka 1 Hoitopalkkioluokka 2 omaishoidolle asetetut kriteerit, mutta hoitovastuu pääsääntöisesti on jollain muulla kuin omaishoitajalla, voidaan omaishoidon tuen palkkioluokkaa laskea tai omaishoidon tuki olla kokonaan myöntämättä. Aikuiset ja yli 65-vuotiaat Hoidettava tarvitsee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi päivittäin hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa arjessa selviytymiseen. Hoidon ja huolenpidon tarve ei edellytä yöaikaista hoitoa. Hoidettavalla on sen verran omia voimavaroja, että hän esimerkiksi selviytyy yksin joitakin ajanjaksoja vuorokaudesta tai omaishoitaja voi asua eri osoitteessa. Omaishoitaja vastaa osaltaan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatusta hoidosta, huolenpidosta, tuesta, ohjauksesta ja/tai valvonnasta tarvittavien palvelujen tukemana. Omaishoitajan on tai olisi mahdollista tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä ja hyödyntää tarvittaessa erilaisia työelämän joustoja. Lapset ja nuoret alle 18-vuotiaat Hoidettava tarvitsee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi päivittäin hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa arjessa selviytymiseen. Hoidon ja huolenpidon tarve ei edellytä yöaikaista hoitoa. Omaishoitaja vastaa osaltaan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatusta hoidosta, huolenpidosta, tuesta, ohjauksesta ja/tai valvonnasta tarvittavien palvelujen tukemana. Omaishoitajan on tai olisi mahdollista tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä ja hyödyntää tarvittaessa erilaisia työelämän joustoja. Hoitopalkkioluokassa 1 omaishoitaja ei ole pääsääntöisesti oikeutettu vapaapäiviin. Aikuiset ja yli 65-vuotiaat Hoidettava ei tarvitse jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, mutta heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi hän tarvitsee päivittäin runsaasti jatkuvaa tai lähes jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa arjessa selviytymiseen. Hoidettavalla on sen verran omia voimavaroja, että hän esimerkiksi selviytyy yksin joitakin ajanjaksoja vuorokaudesta. Hoidettava ei voi asua yksin, eikä hän tule yksin toimeen pelkästään kotihoidon apujen turvin. Omaishoitajan työ on päivittäistä ja sitovaa. Omaishoitaja vastaa tarvittavien palvelujen tukemana hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatusta hoidosta, huolenpidosta, tuesta, ohjauksesta ja/tai valvonnasta. Omaishoitajan on tai olisi mahdollista tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä ja hyödyntää tarvittaessa erilaisia työelämän joustoja. Lapset ja nuoret alle 18-vuotiaat Hoidettava ei tarvitse jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, mutta heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi hän tarvitsee päivittäin runsaasti jatkuvaa tai lähes jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa arjessa selviytymiseen. Omaishoitajan työ on päivittäistä ja sitovaa. Omaishoitaja vastaa tarvittavien palvelujen tukemana hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatusta hoidosta, huolenpidosta, tuesta, ohjauksesta ja/tai valvonnasta. Omaishoitajan on tai olisi mahdollista tehdä osa- tai kokoaikaista ansiotyötä ja hyödyntää tarvittaessa erilaisia työelämän joustoja. 18
Hoitopalkkioluokka 3 Hoitopalkkioluokka 4 Aikuiset ja yli 65-vuotiaat Hoidettava tarvitsee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi runsaasti jatkuvaa tai lähes jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa, minkä vuoksi hän voi olla yksin korkeintaan aivan lyhyitä ajanjaksoja vuorokaudessa. Hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta. Omaishoito on vaihtoehto pitkäaikaiselle laitoshoidolle. Lapset ja nuoret alle 18-vuotiaat Hoidettava tarvitsee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi runsaasti jatkuvaa tai lähes jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa. Hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta. Omaishoito on vaihtoehto pitkäaikaiselle laitoshoidolle. Aikuiset ja yli 65-vuotiaat Hoidettava on hoidon ja huolenpidon kannalta erityisen raskaassa, ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevassa siirtymävaiheessa esim. asiakas, jonka saattohoito tapahtuu kotona hoidettavan ja hänen omaistensa ja läheistensä tahdon mukaisesti. Hoidon tarpeen arviointi perustuu yleensä lääkärin päätökseen. Sopimus on aina määräaikainen ja sopimus tarkistetaan ennen määräajan umpeutumista. Omaishoitaja on hoidossa tapahtuvan siirtymävaiheen vuoksi lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Omaishoitolain 5 mukaan korotettuun hoitopalkkioon ei ole oikeutta, mikäli hoitajalla on samalta ajalta vähäistä suurempia työtuloja. Oikeutta korotettuun hoitopalkkioon ei myöskään ole, jos hoitaja on samalta ajalta oikeutettu saamaan tukea, jonka tarkoituksena on korvata menetettyä ansiotuloa (esim. vuorottelukorvaus tai sairausvakuutuslain mukainen erityishoitoraha alle 16- vuotiaan lapsen vanhemmalle). Lapset ja nuoret alle 18-vuotiaat Hoidettava on hoidon ja huolenpidon kannalta erityisen raskaassa, ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevassa siirtymävaiheessa esim. asiakas, jonka saattohoito tapahtuu kotona hoidettavan ja hänen omaistensa ja läheistensä tahdon mukaisesti. Hoidon tarpeen arviointi perustuu yleensä lääkärin päätökseen. Sopimus on aina määräaikainen ja sopimus tarkistetaan ennen määräajan umpeutumista. Omaishoitaja on hoidossa tapahtuvan siirtymävaiheen vuoksi lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Omaishoitolain 5 mukaan korotettuun hoitopalkkioon ei ole oikeutta, mikäli hoitajalla on samalta ajalta vähäistä suurempia työtuloja. Oikeutta korotettuun hoitopalkkioon ei myöskään ole, jos hoitaja on samalta ajalta oikeutettu saamaan tukea, jonka tarkoituksena on korvata menetettyä ansiotuloa (esim. vuo- 19
rottelukorvaus tai sairausvakuutuslain mukainen erityishoitoraha alle 16- vuotiaan lapsen vanhemmalle). Omaishoidontuen hoitopalkkion alentaminen Omaishoidon tukea alennetaan hoitopalkkioluokissa 2-4 seuraavissa, hoidon sitovuutta ja vaativuutta vähentävissä tilanteissa: Säännöllinen jaksottaishoito: - Säännöllisesti viikko lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kolme viikkoa omaishoidossa kotona kuukauden aikana, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 25 % kuukaudessa. - Säännöllisesti viikko lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kaksi viikkoa omaishoidossa kotona, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 35 % kuukaudessa. - Säännöllisesti kaksi viikkoa lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kaksi viikkoa omaishoidossa kotona kuukaudessa, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 50 % kuukaudessa. Muut palvelut: - Omaishoitajan työpanosta korvaava, hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattu, kotihoidon tai muun palveluntuottajan säännöllisesti antama palvelu 3-5 kertaa/vrk alentaa hoitopalkkiota 110 - Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja vaikuttaa hoitopalkkioon seuraavasti: 1. henkilökohtainen avustaja alle 20 tuntia/vko, hoitopalkkio vähenee 60 kuukaudessa 2. henkilökohtainen avustaja 20 35 tuntia/vko, hoitopalkkio vähenee 110 kuukaudessa 3. henkilökohtainen avustaja yli 35 tuntia/vko, hoitopalkkio maksetaan alimman hoitopalkkioryhmän mukaisesti - Jos hoidettava on päivähoidossa/tilapäishoidossa, koulussa tai työ- /päivätoiminnassa 2-3 päivää/vko, vähennetään palkkiota 60 kuukaudessa - Jos hoidettava on päivähoidossa/tilapäishoidossa, koulussa tai työ/päivätoiminnassa 4-5 päivää viikossa, vähennetään palkkiota 110 kuukaudessa Hoitajan lakisääteisen vapaa-ajan määrä ja järjestelyt Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siinäkin tapauksessa, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kodin ulkopuolisia sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitajalla on mahdollisuus pitää vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain tai vaihtoehtoisesti hän voi myös säästää vapaapäiviään ja pitää vapaan pidemmässä jaksossa. Omaishoidon tuen vapaapäivät tulee käyttää saman kalenterivuoden aikana tai viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Omaishoitajan vapaata sovittaessa pohditan yksilöllisesti omaishoidettavan ja omaishoitajan tilanteeseen soveltuva omaishoitoa korvaava hoidon muoto. Kaupunki kuitenkin viime kädessä päättää siitä, millä tavoin omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. 20
Asiakasmaksu Hoitajalle annetaan mahdollisuus vapaa-aikaan joillakin seuraavista järjestelyistä: - Intervallihoito tai lyhytaikainen hoito hoivakodissa tai laitoshoidossa - Päivätoiminta 1 kerta/viikko päivätoiminta keskuksessa yli 65-vuotiaille - Kehitysvammaisten omaishoitajien vapaapäivät järjestetään pääosin kehitysvammahuollon omilla palveluilla, joita ovat esimerkiksi lyhytaikais- ja viikonloppupaikat tai hoitajan palkkaaminen kotiin. Kaupunki esisijaisesti päättää paikasta ja ajasta. - Vapaapäivät voidaan toteuttaa myös jakamalla vapaata vastaava tuntimäärä useammaksi vuorokautta lyhyemmäksi jaksoksi. - Vapaapäivät voidaan toteuttaa toimeksiantosopimuksella 65,25 euroa /vuorokausi. Sijaishoitajan tulee olla täysi-ikäinen. - - Hoitaja voi valita omaishoidon vapaan järjestämisvaihtoehdoksi palvelusetelin, jolloin hoitajalle myönnetään 330 /kk (3x110 ) suuruinen maksusitoumus palveluiden ostamiseen. Palvelun tuottajan asianomainen voi valita kaupungin hyväksymästä yksityisten palveluiden tuottajien luettelosta. Palveluiden osto on aina hoitajan ja yksityisen palvelun tuottajan välinen sopimus. Lakisäteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kaupunki tekee omaishoidon tueksi annettavista palveluista aina maksupäätöksen. Palveluista perittävät maksut voidaan määrätä maksuja koskevien yleissäännöstenperusteella. Lakisääteisen omaishoitajan vapaan aikaisen omaishoitajan työtä korvaavan palvelun asiakasmaksu on asetuksen mukainen hoivakodeissa ja laitoshoidossa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 387/2008, 6 b ) tai toimeksiantosopimusta käytettäessä. Päivätoiminnan asiakasmaksu on 6,50 euroa/vrk (= sama kuin muussa kaupungin päivätoiminnassa eli tämä on kaupungin vapaassa harkinnassa). Palvelusetelin käytöstä on oma ohjeistuksensa. Palveluista perittävä maksu voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 :n nojalla. Hoitopalkkion lakkaaminen ja keskeytys Omaishoidon hoitopalkkion maksatus lakkaa, kun omaishoidon tuen edellytykset eivät täyty johtuen joko hoidettavasta tai hoitajasta. Omaishoitaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tuensaantiin vaikuttavista olosuhteiden muutoksista. Kun omaishoidon tuen edellytykset lakkaavat pysyvästi, hoitopalkkio maksetaan korkeitaan muutoskuukauden loppuun. Omaishoitosopimus voidaan irtisanoa kunnan puolelta päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua ja omaishoitajan irtisanoessa yhdenkuukauden kuluttua. Omaishoitolaissa ei ole määritelty erityisiä irtisanomisperusteita. Omaishoitosopimus voidaan irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hänen terveyden ja turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla perusteena sopimuksen purkamiselle. Hoitajasta johtuvasta syystä keskeytyksen ajalta ei makseta hoitopalkkiota, mikäli hoito keskeytyy yli kahden (2) vuorokauden ajaksi kalenterikuukautta kohti esim. hoitajan sairastuminen. 21