Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ
Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus Demokratian edistäminen on noussut entistä näkyvämmin esille kansainvälisissä keskusteluissa muun muassa arabikevään myötä. Tämä tarjoaa Suomelle tilaisuuden arvioida demokratiatukipolitiikkaansa ja päättää, mihin toimintaan tulevaisuudessa osallistumme ja mihin konkreettisiin tavoitteisiin pyrimme. Samalla on hyvä pohtia, miten voisimme lisätä toimintamme tuloksellisuutta vähentämällä sen nykyistä sirpaloitumista. Tässä linjauksessa tarkastellaan yleisellä tasolla niin kutsutun laajan demokratian tukemista Suomen ulkopolitiikassa. Siinä määritellään demokratiatukemme yleiset lähtökohdat ja tavoitteet, strategiset prioriteettialueet ja niitä tukevat toimintatavat. Tavoitteena on luoda mahdollisimman koherentti ja tuloksellinen demokratiatukipolitiikka. Suomen demokratiatuen yleiset lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Demokraattiset, ihmisoikeuksia kunnioittavat valtiot ovat vakaimpia ja vähemmän alttiita konflikteille. Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2009 todetaan, että Suomen laajaan demokratianäkemykseen sisältyy tavoite edistää rinnakkain ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintoa sekä korruption poiskytkemistä. Demokratiatyön tulee siis perustua kansainvälisessä oikeudessa vahvistettujen ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden edistämiseen. Se on osa yhteiskuntakehityksen tukemista, konfliktien ennalta ehkäisyä ja konfliktien jälkeistä rakennustyötä. Ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta on Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa määritelty yhdeksi neljästä toiminnan painopisteestä. 2
Romanivähemmistöt ovat Kosovossa jääneet syrjään. Kirjoitustaito on askel osallisuuteen 63-vuotiaalle Asime Tahirille. Kuva: Marja-Leena Kultanen Ohjelman mukaan Suomi edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vastuullista yhteiskuntaa muun muassa tukemalla ihmisoikeustoimijoita, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiokehitystä ja vahvistamalla kumppanimaiden demokraattisia, kansalaisia palvelevia ja turvallisuutta tuottavia yhteiskunnallisia instituutioita. Toimenpideohjelmassa todetaan, että kehitysyhteistyövaroja voidaan kohdentaa myös ihmisoikeus- ja demokratiatukena yhteiskunnallista muutosta läpikäyviin maihin. Tavoitteet ja painopisteet Ulkoasiainhallinnossa on laadittu erillinen ihmisoikeusstrategia sekä tähän liittyvä toimintaohjelma vuosille 2013 2015. Lisäksi ministeriössä on laadittu ihmisoikeusperustaista kehitysyhteistyötä koskevat periaatteet. Näiden asiakirjojen tavoitteita ja painopisteitä ei käsitellä tarkemmin tässä linjauksessa. 3
Suomi pyrkii demokratiatuella vahvistamaan demokraattisia yhteiskunnallisia instituutioita, jotka takaavat kansalaisten yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun, luovat pohjan talouden ja elinkeinoelämän kehitykselle sekä oikeudenmukaiselle yhteiskuntapolitiikalle. Lähtökohtana on, että mahdollisimman pitkälti hyödynnetään aikaisempia kokemuksia ja jo kertynyttä osaamista. Ottaen huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien yhtymäkohdat on eduksi, että demokratiatuen painopisteet tukevat ihmisoikeuspoliittisia ja kehityspoliittisia painopisteitä. Nämä lähtökohdat huomioiden Suomi keskittyy demokratiatukipolitiikassaan seuraaviin pääteteemoihin: naisten ja haavoittuvien, helposti syrjäytyvien ja syrjittyjen ryhmien poliittisen ja taloudellisen osallistumisen (ml. yhteiskuntien kehittäminen ja konfliktienratkaisu) edistäminen; kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukeminen ja vahvistaminen, erityisesti ihmisoikeuspuolustajien (ml. pillinpuhaltajat) tukeminen; oikeusvaltiokehityksen sekä julkisten instituutioiden ja mekanismien hyvän hallinnon ja korruptionvastaisen toiminnan, vapaiden ja rehellisten vaalien, parlamenttien toimintaedellytysten ja monipuoluejärjestelmän tukeminen. Toimintatavat Suomi tukee demokratian edistämistä kansainvälisessä vuoropuhelussa, kahdenvälisessä poliittisessa vuoropuhelussa, osana EU:ta, pohjoismaisessa yhteistyössä, yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja parlamentaarikkojen kanssa, erilaisissa avunantajien kokoonpanoissa sekä tukemalla rahallisesti demokratia-aloitteita ja -hankkeita sekä monenkeskisesti että kahdenvälisesti. Rahallista tukea jakavat ulkoministeriössä kehityspoliittinen osasto, poliittinen osasto, alueosastot sekä oikeuspalvelut. Tukea maksetaan käyttäen useita kanavia kuten yleis- ja hanketukea demokratiatyötä tekeville kansainvälisille järjestöille, kansainvälisille, suomalaisille ja kehitysmaiden kansalaisjärjestöille, valtioiden välistä hanketukea. Nykyisellään eri demokratiatukitoimintoja on paljon ja ne ovat keskimäärin varsin pieniä. OECD:n kehitysapukomitean määritelmän mukaisia yksittäisiä hankkeita on yli 200, joista runsas puolet on paikallisen yhteistyön määrärahasta maksettavia tukia. Näiden kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa. Demokratiatuen rahoitusta kasvatetaan nykyisestä. Toiminnan vaikuttavuuden ja tulosten parantamiseksi rajataan samalla hankkeiden määrää siten, ettei demokratiatuki 4
pirstaloidu. Järjestöjen kautta kanavoitavaa tukea kohdistetaan ennen kaikkea valittuihin prioriteettiteemoihin ja yhteistyötä valittujen avainkumppaneiden kanssa syvennetään entisestään. Suomi osallistuu demokratiatukityöhön EU:n kautta erityisesti EU:n demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) hyödyntäen. Toimintatapoja valittaessa oleellista on tuen vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Lisäksi huomioidaan Suomen toiminnan tuottama lisäarvo asetettujen tavoitteiden edistämisessä, täydentävyys Suomen muuhun toimintaan nähden ja Suomen vaikuttamismahdollisuudet silloin, kun tukea ohjataan kansainvälisten järjestöjen kautta. Demokratiatukea koskevat vuoropuhelun ja rahoituksen päätavoitteet kirjataan maa- ja järjestöstrategioihin. Muille yksittäisille hankkeille kirjataan omat vaikuttamistavoitteet. Paikallisen yhteistyön määrärahan käyttöä demokratiatuessa kannustetaan samalla kun sitä suunnataan tarkemmin. Kahdenvälisiin hankkeisiin, ohjelma-apuun ja sektoriyhteistyöhön kaikilla aloilla sisällytetään oikeusvaltiota ja hyvää hallintoa tukevia vaikuttamistavoitteita ja elementtejä läpileikkaavasti varmistaen myös resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi. Menettelytapoihin liittyviä ohjeita on myös ministeriön vuonna 2001 julkaisemassa käsikirjassa Thinking Strategically about Democracy Assistance ja vuonna 2012 julkaistussa korruption vastaisen työn käsikirjassa Anti-Corruption Handbook for Development Practitioners. Demokratiatukitoiminnan koherenssin ja johdonmukaisuuden varmistaminen Ulkoministeriön johdonmukaisempi demokratiatukipolitiikka edellyttää nykyistä konsultatiivisempaa toimintatapaa sekä järjestelmällisempää yhteydenpitoa ja tietojen vaihtoa ulkoasiainhallinnon sisällä. Perustetaan uusi kevyt demokratiatukiverkosto, jonka tehtävänä on tehostaa tiedonvaihtoa meneillään olevasta toiminnasta sekä edistää kokemusten vaihtoa ja keskustelua ajankohtaisista strategisista kysymyksistä. Verkosto koostuu kaikkien demokratiatukityötä tekevien osastojen edustajista, ja sen koordinaattorina toimii ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs. Lisäksi pyritään varmistamaan koherenssi Suomen kansallisen ja kansainvälisen demokratiatyön välillä. Valtioneuvoston ensimmäinen demokratiapoliittinen selonteko laadittiin oikeusministeriön johdolla ja se valmistui keväällä 2014. 5
KEHITYSVIESTINNÄN YKSIKKÖ PL 456, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 351 380 Vaihde 0295 350 000 formin.finland.fi/kehityspolitiikka keoinfo@formin.fi