Pampalon kaivoksen vireillä olevan ympäristöluvan tarkistushakemuksen täydennys

Endomines Oy Pampalon kaivoksen vireillä olevan ympäristöluvan tarkistushakemuksen täydennys Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti www.endomines.com Pampalontie 11 1061211-5 +358 13830 172 +358 13830 171 etunimi.sukunimi@endomines.com FI-82967 HATTU, Finland

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Luvan hakijan tiedot... 3 3. Tiedot toiminnan sijaintipaikasta... 3 4. Ympäristöolosuhteet ja ympäristön laatu... 3 5. Hakemuksen mukainen toiminta... 4 6. Ympäristökuormitus ja sen vähentäminen sekä ympäristövaikutukset... 5 7. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 8. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen... 6 9. Tarkkailu... 6 10. Vahinkoarvio... 6 11. Vakuudet... 7 12. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 )... 7 13. Allekirjoitus... 7 LIITTEET 1. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti www.endomines.com Pampalontie 11 1061211-5 +358 13830 172 +358 13830 171 etunimi.sukunimi@endomines.com FI-82967 HATTU, Finland

1. Johdanto Endomines Oy:llä on Itä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä hakemus (Dnro ISAVI18/04.08/2012) Pampalon kultakaivoksen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi ja muuttamiseksi. Hakemus on tullut Itä-Suomen aluehallintovirastossa vireille 2.3.2012. Endomines Oy:llä on meneillään ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Karjalan kultalinjan seitsemän satelliittilouhoksen avaamisesta, joista yksi on Rämepuron satelliittilouhos. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Endomines Oy:lle 12.6.2013 koetoimintaluvan (Nro 57/2013/1, Dnro ISAVI/36/04.08/2013), joka koskee Rämepuron kaivospiirin alueella tehtävää koelouhintaa. Koelouhinnan tarkoituksena on selvittää kultaesiintymän hyödyntämismahdollisuus tehdasmittakaavassa sekä määrittää rikastuksessa muodostuvan rikastushiekan ominaisuudet. Endomines Oy täydentää Itä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevaa ympäristölupahakemuksen tarkistushakemustaan tällä ympäristölupahakemuksen täydennyksellä, joka koskee Rämepuron satelliittilouhoksen malmin rikastamista Pampalon rikastamolla. 2. Luvan hakijan tiedot Endomines Oy Hatuntie 385 82967 Hattu Yhteyshenkilö Anne Simanainen, ympäristöinsinööri anne.simanainen@endomines.com puh. 050 590 0197 3. Tiedot toiminnan sijaintipaikasta Tiedot Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen sijaintipaikasta, rajanaapureista ja muista asianosaisista sekä kaavoituksesta on esitetty vireille tulleessa ympäristöluvan tarkistushakemuksessa. Ko. tietoihin ei ole tullut muutoksia hakemuksen jättämisen jälkeen. 4. Ympäristöolosuhteet ja ympäristön laatu Tiedot Pampalon kaivoksen ympäristöolosuhteista ja ympäristön laadusta on esitetty vireille tulleessa hakemuksessa sekä sen täydennyksissä. Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti www.endomines.com Pampalontie 11 1061211-5 +358 13830 172 +358 13830 171 etunimi.sukunimi@endomines.com FI-82967 HATTU, Finland

5. Hakemuksen mukainen toiminta 5.1 Yleiskuvaus Endomines Oy:n Pampalon kaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa, Hattuvaaran kylä sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä kaivokselta etelään. Pampalon kaivoksen toiminta käsittää nykyisin Pampalon maanalaisesta kaivoksesta ja avolouhoksesta louhittavan kultamalmin rikastamisen Pampalon rikastamolla ja kultarikasteen tuotannon. Pampalon kaivoksen tuotannossa muodostuva rikastushiekka (rikastusjäte) johdetaan rikastushiekka-altaaseen. Tarvittaessa Pampalon kaivospiirin alueelta louhitaan myös tarvekiveä, joka murskataan ja käytetään esimerkiksi teiden rakentamiseen. Maanalaisen kaivoksen lisäksi alueella on avolouhos, jonka louhinta on päättynyt vuonna 1998. Olemassa olevaa avolouhosta on laajennettu (Pampalo East ja Pampalo North malmiot). Pampalon kaivospiirin pinta-ala on nykyisin 300,44 ha. Endomines Oy:llä on meneillään ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Karjalan kultalinjan seitsemän satelliittilouhoksen avaamisesta, joista Rämepuro on yksi. Rämepuron satelliittikaivokselta louhittavan malmin rikastamiselle Pampalon rikastamolla haetaan ympäristölupaa. Koelouhintoja ja myös tuotantolouhintaa tullaan jatkossa tekemään myös Karjalan kultalinjan muilla suunnitelluilla satelliittilouhoksilla ja malmi on tarkoitus kuljettaa rikastettavaksi Pampalon kaivoksen rikastamolle. Rämepuron esiintymä sijaitsee noin 10 km etelään Pampalon kaivokselta. Nykyisin Pampalon kaivoksella louhitaan ja rikastetaan kultamalmia noin 380 000 tonnia vuodessa. Vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisesti louhintamäärää ja rikastamon kapasiteettia on suunniteltu nostettavan maksimissaan 450 000 tonniin malmia vuodessa. Suunniteltu kapasiteetin nosto sisältää nykyisen maanalaisen louhinnan, Pampalon avolouhoksen laajennuksen sekä Rämepuron malmin rikastuksen. Pampalon kaivospiirin malmin louhinta ja rikastus jatkuvan nykytietämyksen mukaan vuoteen 2017 saakka, minkä jälkeen rikastamolla rikastetaan Karjalan kultalinjan muista esiintymistä louhittavaa malmia. 5.2 Toiminnan ajankohta Rämepuron satelliittimalmin koerikastus Pampalon rikastamolla aloitetaan vuonna 2013, jolloin rikastettavan malmin määrä on 20 000 tonnia. Tälle toiminnalle Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt koetoimintaluvan 12.6.2013 (Nro 57/2013/1, Dnro ISAVI/36/04.08/2013). Mikäli koerikastus onnistuu, on toimintaa tarkoitus jatkaa vuosina 2014 2015. 5.3 Laitoksen kapasiteetti ja rikastettavan malmin määrä Pampalon rikastamon kapasiteettia on vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaan suunniteltu nostettavan tasolle 450 000 t/a. Rämepuron malmin rikastaminen ei muuta laitoksen suunniteltua maksimikapasiteettia, eli Rämepuron malmin rikastaminen Pampalon rikastamolla sisältyy suunniteltuun kapasiteetin nostoon. Rämepuron malmia on tämän hetkisen käsityksen mukaan tarkoitus louhia ja edelleen rikastaa Pampalon rikastamolla n. 150 000 200 000 tonnia. Louhinta- ja rikastusmäärät vaihtelevat vuosittain muiden esiintymien tuotantotilanteen mukaan. Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti www.endomines.com Pampalontie 11 1061211-5 +358 13830 172 +358 13830 171 etunimi.sukunimi@endomines.com FI-82967 HATTU, Finland

5.4 Prosessin kuvaus Rämepuron kaivokselta louhittava malmi kuljetetaan Rämepuron kaivokselta Pampalon rikastamolle kuorma-autoilla. Malmi vastaanotetaan Pampalossa murskaamon vieressä olevalle kentälle tai kipataan suoraan murskaamoprosessiin. Pampalon kaivoksella toteutettavan murskaukseen ja rikastukseen liittyvä toiminta on kuvattu vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa. Rämepuron malmi sekoitetaan Pampalon malmiin tai rikastetaan erillisesti. Rikastamon rikastusmenetelmiä ei muuteta Rämepuron malmin rikastamisen seurauksena. Rämepuron malmin rikastaminen vaikuttaa rikastamolla muodostuvan rikastushiekan (rikastusjätteen) laatuun ja määrään. 5.5 Vesien johtaminen ja käsittely Rämepuron malmin rikastaminen Pampalon rikastamolla ei aiheuta muutoksia Pampalon kaivoksen vesien johtamiseen tai käsittelyyn. Vesien johtaminen ja käsittely on esitetty vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa. 5.6 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Rämepuron satelliittimalmio on orogeeninen kultaesiintymä arkeeisella Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeellä. Esiintymä koostuu kultapitoisista kvartsiturmaliinijuonista intermediäärisessä metavulkaniitissa ja metagrauvakassa sekä niitä leikkaavassa maasälpäporfyyrissä, lähellä pohjois-etelä suuntaista ruhjevyöhykettä. Kulta esiintyy pääasiassa omina rakeina yhdessä sulfidien, vismutin ja telluridien kanssa. Osa kullasta esiintyy sulkeumina pyriitissä ja magneettikiisussa. Rämepuron kultamalmi poikkeaa Pampalon kultamalmista korkean vismuttipitoisuuden takia. Pampalossa kulta on puolestaan tasaisemmin jakaantunutta. Rämepuron ja Pampalon esiintymien isäntäkivet ovat myös erityyppisiä. Rämepuron malmin rikastaminen Pampalon rikastamolla ei aiheuta muutoksia Pampalon kaivoksella käytettävien kemikaalien tai polttoaineiden laatuun tai määrään, jotka on kuvattu vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa. 5.7 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Rämepuron malmin rikastaminen Pampalon rikastamolla ei muuta Pampalon kaivoksen energian käyttöä. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta on esitetty vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa. 5.8 Liikenne ja liikennejärjestelyt Rämepuron malmi kuljetetaan Pampalon rikastamolle kuorma-autoilla n. 40 tonnin kuormissa. Pampalon kaivoksen raskaan liikenteen määrä lisääntyy Rämepuron malmin rikastamisen johdosta vaihdellen eri vuosina 500 2 000 autokuorman välillä. Rämepuron kaivoksen ja Pampalon kaivoksen etäisyys on n. 10 km, josta pääosa on yleistä tietä. 6. Ympäristökuormitus ja sen vähentäminen sekä ympäristövaikutukset Rämepuron malmin rikastamisella Pampalon rikastamolla ei aiheuta muutoksia Pampalon kaivoksen vaikutuksiin pintavesiin, maaperään, pohjavesiin, ilmanlaatuun, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin, meluun, tärinään, maisemaan tai kulttuuriympäristöön, ihmisten terveyteen tai yleiseen viihtyisyyteen. Em. vaikutukset on kuvattu vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa. Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti www.endomines.com Pampalontie 11 1061211-5 +358 13830 172 +358 13830 171 etunimi.sukunimi@endomines.com FI-82967 HATTU, Finland

6.1 Muodostuvat jätteet Rämepuron malmin rikastaminen vaikuttaa Pampalon rikastamolla muodostuvan rikastushiekan laatuun ja määrään. Rämepuron malmin rikastuksessa muodostuva rikastushiekka on tutkimusten mukaan laadultaan ympäristökelpoisempaa kuin Pampalon kaivoksella nykyisin muodostuva rikastushiekka. Koerikastuksen aikana tutkitaan rikastuksessa syntyvän rikastushiekan laatua. Pampalon kaivoksen päivitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteessä 1, jossa on kuvattu tarkemmin muodostuvien jätteiden määrää ja ominaisuuksia. 6.2 Liikenne Raskaan liikenteen (kuten rikaste- ja polttoainekuljetukset) määrä on nykyisin maksimissaan 30 50 kpl viikossa (eli n. 1 560 2 600 kpl/vuosi). Henkilöautoliikenteen määrä on nykyisin noin 70 120 ajoneuvoa päivässä (eli n. 16 800 28 800 kpl/vuosi). Toiminnan laajentuessa vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisesti, lisääntyy kokonaisliikennesuorite n. 10 %. Raskaan liikenteen määrä on siis toiminnan laajentamisen jälkeen n. 1 716 2 860 kpl/vuosi. Pampalon kaivokselle suuntautuvan raskaan liikenteen määrä lisääntyy Rämepuron malmin rikastamisen johdosta Rämepuron ja Pampalon välillä. Rämepuron satelliittilouhoksen avaaminen lisää Hatuntien liikennettä noin 15 29 %. 7. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön osalta on esitetty vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa. Rämepuron malmin rikastamisella ei ole näihin vaikutusta. 8. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toimintaan liittyvät riskit ja niihin varautuminen on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Rämepuron malmin rikastamisella ei ole vaikutusta laadittuun poikkeustilasuunnitelmaan. 9. Tarkkailu Vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa on esitetty Pampalon kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Rämepuron malmin rikastaminen ei aiheuta muutoksia tarkkailusuunnitelmaan. 10. Vahinkoarvio Rämepuron malmin rikastaminen ei ennalta arvioiden aiheuta vesistö- tai muita korvattavia vahinkoja. Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti www.endomines.com Pampalontie 11 1061211-5 +358 13830 172 +358 13830 171 etunimi.sukunimi@endomines.com FI-82967 HATTU, Finland

11. Vakuudet Kaivannaisjätealueen vakuus on määritelty kaivannaisjäteasetuksen (VNA 717/2009) mukaisesti vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa. Rämepuron rikastushiekka on tutkimusten mukaan laadultaan ympäristökelpoisempaa kuin Pampalon kaivoksella nykyisin muodostuva rikastushiekka, eikä suunniteltuja jälkihoitotoimenpiteitä tarvitse Rämepuron malmin rikastuksessa muodostuvan rikastushiekan sijoittamisen vuoksi muuttaa. Näin ollen kaivannaisjätealueen vakuuden tarkistamiselle ei ole tarvetta. 12. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ) Ympäristönsuojelulain (86/2000, YSL) 101 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Endomines Oy hakee lupaa aloittaa Rämepuron malmin rikastaminen Pampalon rikastamolla tämän ympäristölupahakemuksen täydennyksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Rämepuron malmin rikastaminen Pampalon rikastamolla ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Rämepuron malmin rikastamiselle on tuotannollinen tarve ja sen käyttöönotto on myös taloudellisesti tärkeää. Mahdollinen muutoksenhaku voi pitkittää Rämepuron malmin rikastamisen aloitusta pahimmillaan useammalla vuodella. Rämepuron malmin rikastamisella ei ennalta arvioiden ole haitallisia ympäristövaikutuksia hakemuksessa esitettyjen perusteiden ja tehtyjen tutkimusten perusteella. Rämepuron malmin rikastamisessa muodostuva rikastushiekka on laadultaan ympäristökelpoisempaa kuin Pampalon rikastamolla nykyisin muodostuva rikastushiekka. Rämepuron malmin rikastamisen YSL 101 :n mukaiseksi vakuudeksi esitetään 20 000, jolla saadaan palautettua alueelle välivarastoitu malmi (maksimissaan 5 000 t) Rämepuron kaivokselle. 13. Allekirjoitus Ilomantsissa, 2. heinäkuuta 2013 Endomines Oy Markus Ekberg Toimitusjohtaja Endomines Oy Y-tunnus Puhelin Faxi Sähköposti www.endomines.com Pampalontie 11 1061211-5 +358 13830 172 +358 13830 171 etunimi.sukunimi@endomines.com FI-82967 HATTU, Finland

Vastaanottaja Endomines Oy Asiakirjatyyppi Jätehuoltosuunnitelma Päivämäärä Kesäkuu 2013 ENDOMINES OY PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄ- TEHUOLTOSUUNNITELMA

ENDOMINES OY PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Päivämäärä 17/06/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Heli Uimarihuhta Niko Karjalainen Endomines Oy Viite 1510006340 Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Lainsäädäntö 1 1.2 Lupatilanne 1 1.3 Suunnitelman sisältö 2 2. Toiminnan kuvaus 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Esiintymät 3 2.3 Kaivos- ja rikastustoiminta 4 2.3.1 Louhinta 5 2.3.2 Malmin murskaus ja rikastus 5 2.4 Käytettävät kemikaalit 5 2.5 Muodostuvat kaivannaisjätteet 6 2.6 Rikastushiekka-alue 6 2.7 Sivukiven ja maa-ainesten läjitys 7 2.8 Vesienhallinta 8 2.8.1 Veden käyttö 8 2.8.2 Vesien viemäröinti 8 2.9 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoitosuunnitelma 9 2.9.1 Maa- ja kiviainesten läjitysalueet 9 2.9.2 Rikastushiekka- ja selkeytysaltaat 9 2.9.3 Läjitys- ja louhosalueiden vesienjohtamis- ja käsittelysuunnitelma 10 3. Ympäristöolosuhteet 10 3.1 Maankäyttö 10 3.2 Maaperä 10 3.2.1 Moreenin taustapitoisuuksista 10 3.3 Pohjavesi 12 3.4 Pintavedet ja vesistöt 12 3.5 Ilmanlaatu 13 3.6 Suojeltavat kohteet 14 4. Kaivannaisjätteet ja niiden ominaisuudet 15 4.1 Pintamaa 15 4.1.1 Muodostuminen, määrät ja käyttö 15 4.1.2 Kemiallinen koostumus 15 4.1.3 Ympäristökelpoisuus 15 4.2 Sivukivi 15 4.2.1 Muodostuminen, määrät ja käyttö 15 4.2.2 Kemiallinen koostumus 16 4.2.3 Ympäristökelpoisuus 16 4.3 Rikastushiekka 16 4.3.1 Muodostuminen, määrät ja käyttö 16 4.3.2 Kemiallinen koostumus 16 4.3.3 Ympäristökelpoisuus 18 4.4 Tulosten epävarmuudet 18 5. Kaivannaisjätteiden ja jätealueiden luokittelu 18 5.1 Kaivannaisjätteiden luokittelu 18 5.2 Kaivannaisjätealueiden luokittelu 20

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 6. Ympäristövaikutukset 21 6.1 Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjavesiin 21 6.2 Päästöt ja vaikutukset pintavesiin 21 6.3 Päästöt ja vaikutukset ilmaan 22 6.4 Tarkkailu 22 6.4.1 Toiminnan aikainen tarkkailu 22 6.4.2 Tarkkailu toiminnan päätyttyä 23 7. Vakuus 24 8. Jätehuoltosuunnitelman päivittäminen 24 9. Lähteet 25 LIITTEET Liite 1 Endomines Oy, Pampalon kaivoksen aluekartta Liite 2 Karlsson, Teemu. Endomines Oy, Pampalon kaivos, Pampalon kaivoksen rikastushiekan karakterisointi ja ympäristökelpoisuus. Geologian tutkimuskeskus, M6K2012. 16.02.2012. Liite 3 Karlsson, Teemu. Endomines Oy, Pampalon kaivos, Rämepuron satelliittimalmin rikastushiekan karakterisointi ja ympäristökelpoisuus. Geologian tutkimuskeskus, M143K2012. 13.11.2012. Liite 4 Lapin Vesitutkimus Oy, Testausseloste 5448, 23.9.2004.

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 1 1. JOHDANTO Endomines Oy:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy on päivittänyt Pampalon kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman kaivannaisjäteasetuksen (VNA 190/2013) mukaisesti. Edellinen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on päivätty 29.2.2012 (Linnunmaa Oy: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, Pampalon kaivos, Endomines Oy, projektinumero 11218). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on päivitetty, sillä Endomines Oy hakee ympäristölupaa yhtiön Rämepuron satelliittimalmion malmin rikastamiselle Pampalon rikastamolla. Rämepuron malmin rikastaminen vaikuttaa muodostuvan rikastushiekan (rikastusjätteen) laatuun ja määrään. Tässä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa esitetään Pampalon kaivoksen ja rikastamon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ympäristölupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ja kuvataan päivittyneet tiedot. 1.1 Lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (86/2000, YSL) 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000, YSA) 1 :n mukaan kaivostoiminnalla ja valtioneuvoston kaivannaisjätteistä antamassa asetuksessa (190/2013, kaivannaisjäteasetus) tarkoitetulla kaivannaisjätteen jätealueella on oltava ympäristölupa. YSL 103 a :n mukaisesti ympäristöluvanvaraisesta kaivostoiminnasta, jossa syntyy kaivannaisjätettä, on tehtävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. YSL 103 a :n 2 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava siten, että ehkäistään kaivannaisjätteen syntyä ja vähennetään sen haitallisuutta sekä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä. Jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä tiedot alueen ympäristöstä, kaivannaisjätteestä, kaivannaisjätteen hyödyntämisestä, kaivannaisjätteen jätealueista, vaikutuksista ympäristöön, toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan tarkkailusta ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jätehuoltosuunnitelman sisällöstä ja tavoitteista on säädetty tarkemmin kaivannaisjäteasetuksella. 1.2 Lupatilanne Seuraavassa on esitetty Endomines Oy:n Pampalon kaivosta koskevat voimassa olevat luvat, lausunnot ja vireillä olevat luvat. Kaivosoikeudet Kauppa- ja teollisuusministeriön 28.11.1997 myöntämä kaivoskirja (kaivosrekisterinumero n:o 4847/1a). Kauppa- ja teollisuusministeriön 20.6.2005 antama määräys kaivospiirin laajentamiseksi (kaivosrekisterinumero 4847/1b). Kaivospiiriin on haettu uutta laajennusta 14.10.2011 toimitetulla hakemuksella. Ympäristö- ja vesiluvat sekä lausunnot Itä-Suomen ympäristölupaviraston 21.12.2000 antama päätös (Nro 79/00/3, Dnro 2000/24(Hp)), joka koskee Pampalon kaivosalueen vesien johtamista metsäojastoa pitkin Sivakkojokeen ja edelleen Hattujärveen sekä kaivoksen vedenotto ym. Päätöksen lupamääräyksiä 2 ja 7 (Lietojanlammen padon vahvistaminen) on muutettu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 23/08/2. Itä-Suomen ympäristölupaviraston 21.2.2008 myöntämä ympäristölupa (Nro 23/08/2, ISY- 2004-Y-271), joka mahdollistaa kaivos- ja rikastamotoiminnan ja kaivannaisjätteiden sekä kivi- ja maa-ainesten läjittämisen Pampalon kaivospiirissä. Ympäristöluvasta on Vaasan hallinto-oikeuden 6.3.2009 antama päätös (Nro 09/0080/1, Dnro 00925/08/5105), jossa kalatalousmaksua koskeva yksityishenkilöiden tekemä valitus hylättiin. Lupapäätös on lainvoimainen ja voimassa toistaiseksi. Itä-Suomen aluehallintoviraston 19.5.2010 antama päätös (Nro 63/10/2, Dnro ISA- VI/123/04.08/2010), joka koskee veden johtamista ensisijaisesti Sivakkojoesta ja toissijaisesti Hattujärvestä yhtiön rakenteilla olevan rikastamon tarvetta varten ja tarvittavien rakenteiden sijoittaminen vesistöön sekä sitä koskeva töidenaloittamislupa.

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 2 Pohjois-Karjalan ELY-keskus on antanut 22.3.2011 lausunnon (Dnro POKELY/29/07.00/2010), joka koskee syanidijätteen neutralointia Pampalon kaivoksella. Itä-Suomen aluehallintoviraston 27.1.2012 myöntämä lupa (Nro 7/2012/2, Dnro ISA- VI/78/04.09/2011), joka koskee Pampalon kaivoksen alueella sijaitsevan Lietojanlammen kuivattamista ja töidenaloittamislupa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on 17.8.2012 päivätyllä kirjeellään (Dnro POKE- LY/29/07.00/2010) hyväksynyt Endomines Oy:n 15.8.2012 toimittaman suunnitelman koskien Pampalon kaivoksen rikastushiekka-altaan ylitevesien vesienkäsittelyä. Itä-Suomen aluehallintoviraston 12.6.2013 antama päätös (Nro 57/2013/1, Dnro ISA- VI/36/04.08/2013), joka koskee Rämepuron kaivospiirin alueella tehtävää koelouhintaa. Koelouhinnan tarkoituksena on selvittää kultaesiintymän hyödyntämismahdollisuus tehdasmittakaavassa sekä määrittää rikastuksessa muodostuvan rikastushiekan ominaisuudet. Itä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä hakemus Pampalon kaivoksen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (Nro 23/08/2, Dnro ISY-2004-Y-271) tarkistamiseksi ja muuttamiseksi. Hakemus on tullut vireille 22.2.2012 (Dnro ISAVI/18/04.08/2012). Pohjois-Karjalan ELY-keskus on 15.1.2013 antanut lausunnon (Dnro POKELY/29/07.00/2010), joka koskee Pampalon rikastamolla vuosittain käsiteltävää malmimäärää. ELY-keskus on katsonut, että Pampalon rikastamolla vuosittain käsiteltävää malmimäärää voidaan nostaa ilmoitetun mukaisesti noin 380 000 tonniin vuodessa jo ennen käsiteltävänä olevaa ympäristölupahakemusta koskevan päätöksen antamista. Ilmoitus on tehty, sillä Endomines Oy on ottanut käyttöön uuden jauhinmyllyn sekä lisännyt vaahdotuskennokapasiteettia malminkäsittelykapasiteetin nostamiseksi. Pampalon kaivoksen jätehuoltosuunnitelman aikaisemmat versiot Linnunmaa Oy: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, 29.2.2012, Pampalon kaivos, Endomines Oy. 1.3 Suunnitelman sisältö Tässä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa esitetään Pampalon kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti. Suunnitelma on laadittu Endomines Oy:n vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisessa tilanteessa, jossa Pampalon rikastamolla rikastetaan myös yhtiön Rämepuron satelliittikaivoksen malmi. Suunnitelman laadinnassa on huomioitu ajantasainen lainsäädäntö, aiempi jätehuoltosuunnitelma sekä kaivoksen muut kaivannaisjätteisiin liittyvät selvitykset ja kaivoksen toimintaa koskevat lupapäätökset. Tämä jätehuoltosuunnitelma on laadittu ympäristölupahakemuksen mukaiselle louhinta- ja rikastusmäärälle 450 000 t/a. Hakemuksen mukainen määrä sisältää nykyisen Pampalon kaivoksen maanalaisen louhinnan, Pampalon avolouhoksen laajennuksen sekä Rämepuron malmin rikastuksen. 2. TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Yleiskuvaus Endomines Oy:n Pampalon kaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa, Hattuvaaran kylä sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä kaivokselta etelään. Pampalon kaivoksen toiminta käsittää nykyisin Pampalon maanalaisesta kaivoksesta louhittavan kultamalmin rikastamisen Pampalon rikastamolla ja kultarikasteen tuotannon. Pampalon kaivoksen tuotannossa muodostuva rikastushiekka (rikastusjäte) johdetaan rikastushiekka-altaaseen. Tarvittaessa Pampalon kaivospiirin alueelta louhitaan myös tarvekiveä, joka murskataan ja käytetään esimerkiksi teiden rakentamiseen. Maanalaisen kaivoksen lisäksi alueella on avolouhos, jonka louhinta on päättynyt vuonna 1998. Olemassa olevan avolouhoksen laajentaminen itä- ja pohjoissuuntaan on käynnissä (Pampalo East ja Pampalo North malmiot). (Endomines Oy, 2012a) Pampalon kaivospiirin pinta-ala on nykyisin 300,44 ha (Linnunmaa Oy, 2012). Pampalon kaivoksen aluekartta on esitetty liitteessä 1. Endomines Oy:llä on meneillään ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Karjalan kultalinjan seitsemän satelliittilouhoksen avaamisesta, joista Rämepuro on yksi. Rämepuron satelliittimalmiosta louhittavan malmin rikastamiselle Pampalon rikastamolla haetaan ympäristölupaa. Koelouhintoja

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 3 ja myös tuotantolouhintaa tullaan jatkossa tekemään myös Karjalan kultalinjan muilla suunnitelluilla satelliittilouhoksilla ja malmi on tarkoitus kuljettaa rikastettavaksi Pampalon kaivoksen rikastamolle. (Endomines Oy, 2012a) Rämepuron satelliittimalmio sijaitsee noin 10 km etelään Pampalon kaivoksesta. Pampalon kaivoksen sekä satelliittimalmien sijainti on esitetty kuvassa 2-1. Kuva 2-1. Pampalon kaivoksen sekä satelliittimalmien sijainti (Karlsson, 2012a). 2.2 Esiintymät Pampalon kaivos ja sen satelliittimalmit sijaitsevat yli 2 500 miljoonaa vuotta vanhassa Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeeseen kuuluvassa Hatun liuskejaksossa. Suomen puolella noin 80 km pitkä ja suurimmillaan noin 5 km leveä vyöhyke koostuu useasta kapeasta ja haaroittuvasta liuskejaksosta. Vihreäkivivyöhykkeen vallitsevina kivilajeina ovat veteen kerrostuneet sedimenttikivet sekä happamat ja intermediääriset pyroklastiitit ja vulkaniitit. (Karlsson, 2012a) Pampalon esiintymässä kulta esiintyy pääasiassa (90 %) hienoina rakeina. Isäntäkivinä toimivat intermediäärinen metatuffiitti, felsinen porfyyri ja metakomatiitti. (Endomines Oy, 2012a). Pam-

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 4 palon malmimuodostuman pääelementtien keskimääräiset prosenttiosuudet on esitetty taulukossa 2-1 ja alkuainepitoisuudet taulukossa 2-2. Taulukko 2-1. Pampalon malmin keskimääräinen koostumus (Endomines Oy, 2012a). Komponentti Osuus (%) SiO 2 53,8 Al 2 O 3 14,9 Fe 2 O 3 6,9 CaO 5,4 MgO 3,2 Na 2 O 3,7 K 2 O 6,4 MnO 0,14 Cr 2 O 3 0,025 LOI (hehkutushäviö) 4,4 C 1,1 S 1,3 Taulukko 2-2. Pampalon malmin keskimääräiset alkuainepitoisuudet (Endomines Oy, 2012a). Alkuaine Yksikkö Keskiarvo As ppm 11 Bi ppm 2,7 Cd ppm 0,5 Hg ppb 95 Sb ppm 2,0 Se ppm 1,5 Te ppm 10 U ppm 8,5 F % 0,27 Ag ppm 1,7 Co ppm 21 Cu ppm 224 Mo ppm 14 Ni ppm 69 Pb ppm 100 Tl ppm 0,8 Zn ppm 148 Rämepuron satelliittimalmio on orogeeninen kultaesiintymä arkeeisella Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeellä. Esiintymä koostuu kultapitoisista kvartsiturmaliinijuonista intermediäärisessä metavulkaniitissa ja metagrauvakassa sekä niitä leikkaavassa maasälpäporfyyrissä, lähellä pohjoisetelä suuntaista ruhjevyöhykettä. Kulta esiintyy pääasiassa omina rakeina yhdessä sulfidien, vismutin ja telluridien kanssa. Osa kullasta esiintyy sulkeumina pyriitissä ja magneettikiisussa. Rämepuron kultamalmi poikkeaa Pampalon kultamalmista korkean vismuttipitoisuuden takia. Pampalossa kulta on puolestaan tasaisemmin jakaantunutta. Rämepuron ja Pampalon esiintymien isäntäkivet ovat myös erityyppisiä. (Endomines Oy, 2013) 2.3 Kaivos- ja rikastustoiminta Nykyisin Pampalon kaivoksen tuotanto on maanalaisessa kaivoksessa, jossa varsinaiset louhintatyöt on aloitettu maaliskuussa 2010. Maanalaisen kaivoksen lisäksi alueella on avolouhos. Olemassa olevan avolouhoksen laajennus itä- ja pohjoissuuntaan on käynnissä (Pampalo East ja Pampalo North malmiot). Pampalon rikastamolla tullaan rikastamaan myös Rämepuron satelliittimalmion malmia. Koelouhintoja ja myös tuotantolouhintaa tullaan jatkossa tekemään myös Karjalan kultalinjan muilla suunnitelluilla satelliittilouhoksilla ja malmi on tarkoitus kuljettaa rikastettavaksi Pampalon kaivoksen rikastamolle. (Endomines Oy, 2012a) Nykyisin Pampalon kaivoksella louhitaan ja rikastetaan kultamalmia noin 380 000 tonnia vuodessa. Louhintamäärää ja rikastamon kapasiteettia on suunniteltu nostettavan maksimissaan

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 5 450 000 tonniin malmia vuodessa. Suunniteltu kapasiteetin nosto sisältää nykyisen maanalaisen louhinnan, Pampalon avolouhoksen laajennuksen sekä Rämepuron malmin rikastuksen. Pampalon kaivospiirin malmin louhinta ja rikastus jatkuvan nykytietämyksen mukaan vuoteen 2017 saakka, minkä jälkeen rikastamolla rikastetaan Karjalan kultalinjan muista esiintymistä louhittavaa malmia. (Endomines Oy, 2012a) Rämepuron satelliittimalmin koerikastus Pampalon rikastamolla aloitetaan vuonna 2013, jolloin rikastettavan malmin määrä on 20 000 tonnia. Tälle toiminnalle Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt koetoimintaluvan 12.6.2013 (Nro 57/2013/1, Dnro ISAVI/36/04.08/2013). Mikäli koerikastus onnistuu, on toimintaa tarkoitus jatkaa vuosina 2014 2015. Rämepuron malmia on tämän hetkisen käsityksen mukaan tarkoitus louhia ja edelleen rikastaa Pampalon rikastamolla n. 150 000 200 000 tonnia. Louhinta- ja rikastusmäärät vaihtelevat vuosittain muiden esiintymien tuotantotilanteen mukaan. 2.3.1 Louhinta Maanalaisen kaivoksen kulkuyhteytenä on vinotunneli, jonka pituus on tällä hetkellä n. 3 000 m. Vinotunnelista louhitaan malmioon kulkuyhteyksiä tuotantotasoille n. 20 metrin tasovälein. Malmiossa ns. tasoperät louhitaan malmia seuraavina tunneleina. Louhosten leveys vaihtelee välillä 3-10 m ja sen pituus voi olla useita kymmeniä metrejä. Louhinta tapahtuu ns. yläkätisellä täyttölouhinnalla. Malmia louhitaan myös alakätisesti poraamalla. Räjäytetty malmi lastataan aikaisemmin porausperänä toimineesta tasoperästä. Malmi kuljetetaan kuorma-autoilla vinotien kautta maanpinnalla sijaitsevan murskaamon varastoon. Sivukivi kuljetetaan välivarastoon avolouhoksen pohjalle tai sivukivikasaan, mistä se kuljetetaan myöhemmin takaisin louhostäytteeksi. (Endomines Oy, 2012a) Avolouhoksissa louhintamenetelmänä on pengerlouhinta. Suunnitelmien mukaan avolouhoksen laajennus on maksimissaan nykyisen avolouhoksen kokoinen, jonka pinta-ala on 2,4 ha ja syvyys 45 m. Avolouhoksesta malmi kuljetetaan rikastamolle joko suoraan rikastettavaksi tai malmin välivarastoalueelle. Avolouhoksen päältä poistettavat pintamaat sekä sivukivi läjitetään nykyisille sivukiven ja pintamaiden läjitysalueille. (Endomines Oy, 2012a) 2.3.2 Malmin murskaus ja rikastus Pampalon kaivoksen tuote on malmista erotettava kultarikaste, jonka tuotantomäärä on nykyisin noin 7 200 t/a. Louhinnan ja rikastuskapasiteetin noston myötä rikasteen tuotanto on 8 200 t/a. Malmi välivarastoidaan tarvittaessa murskaamon vieressä olevalle kentälle tai kipataan suoraan murskaamoprosessiin. Murskauksessa malmi pienennetään kolmivaiheisella murskauksella alle 13 mm:n kokoon. Murske johdetaan välivarastoon ja edelleen kuljettimilla myllyssä tapahtuvaan jauhatukseen, jossa murske pyritään hienontamaan alle 0,1 mm:n raekokoon. Jauhatuksessa käytetään rautakuulia jauhinkappaleina ja vettä väliaineena. (Endomines Oy, 2012a) Myllyssä hienonnettu kiviaines- ja prosessivesiseos johdetaan luokittimien kautta hiukkaskoon mukaan jakautuen painovoimaerotukseen ja vaahdotusprosessiin. Vaahdotusprosessissa ja rikasteen sakeutuksessa käytetään apuna prosessikemikaaleja. Lievästi emäksisen malmin ansiosta veden ph:n nostoon ei tarvita kemikaaleja. Vaahdotuskennoissa ilmakuplat nostavat kemikaalien avulla kultarikasteen vaahdon mukana kennojen yläosaan, josta ne valuvat ylivuotona rikasteränneihin. Vaahdotuskennoissa ränneihin erotettu rikastevesiliete pumpataan edelleen sakeuttimeen, josta se siirretään suodatuslaitteistoon veden erottamiseksi rikasteesta. Veden erotuksen jälkeen kultarikaste siirretään hihnakuljettimella rikastevarastoon, josta se lähetetään muualle jatkokäsittelyyn. (Endomines Oy, 2012a) Malmin sisältämät sulfidit, joista pääosa on rikkikiisua, nousevat kultarikasteeseen ja menevät sen mukana jatkojalostukseen. Rikastushiekkaan arvioidaan jäävän enintään 10 % malmissa olleista sulfideista. Rikastusprosessin jäte eli rikastushiekka pumpataan veden mukana rikastushiekka-altaaseen. (Endomines Oy, 2012a) 2.4 Käytettävät kemikaalit Pampalon kaivoksella käytettävien rikastus- ja louhintakemikaalien käyttötarkoitukset sekä maksimituotannon mukaiset määrät on esitetty taulukossa 2-3.

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 6 Taulukko 2-3. Pampalon kaivoksella käytettävät rikastus- ja louhintakemikaalit, niiden käyttötarkoitukset sekä maksimituotannon mukaiset käyttömäärät. Kemikaali Käyttötarkoitus Maksimikäyttömäärä (t/a) Rikastuskemikaalit Kaliumamyyliksantaatti Kokooja 10 Natrium-di-isobutyyli-ditiofosfaatti Apukokooja 22 2-Metyyli-2-pentanoni Vaahdote 20 Karboksimetyyliselluloosa Talkin painaja 200 Kuparisulfaatti Sulfidien aktivointi 15 Vesilasi (ei käytössä tällä hetkellä) Dispergoija rikastuksessa 45 Louhintakemikaalit Polttoöljyammoniumnitraattiräjähde Louhintaräjähdysaine 370 Cyclotrimetyylitrinitramiinipohjainen Louhintaräjähde 1,7 räjähdysaine Ammoniumnitraattiemulsioräjähdysaine Louhintaräjähde 100 Heksogeeni (RDX) ja pentriitti Ei sähköinen räjäytysnalli 0,1 (PETN) räjäytysnalli PETN (pentaerytritolitetranitraatti, Sytytysväline 0,03 pentriitti) pohjainen rä- jähdysaine Natriumnitriitti, natriumtiosyaniittteen Kaasutusliuos, emulsioräjäh- 6 herkistin Vesi-öljy ammoniumnitraatti Emulsioräjähteen välivalmiste 150 Sementti 1 200 Vesilasi Ruiskubetonin kiihdytin 3 Epoksihartsi Kalliopulttien juotusaine 10 Urea Pakokaasujen puhdistus 6,5 Happikaasu Hitsauskaasu 0,12 Asetyleenikaasu Hitsauskaasu 0,17 Argon (kaasu) Hitsauskaasu 0,17 2.5 Muodostuvat kaivannaisjätteet Pampalon kaivoksella muodostuvia kaivannaisjätteitä ovat pintamaat, sivukivi sekä rikastusjäte (rikastushiekka). Pampalon kaivostoiminnassa muodostuvien pintamaiden maksimimääräksi on arvioitu 75 000 t/a, sivukiven 550 000 t/a sekä rikastushiekan määräksi 440 000 t/a. Tarkemmat tiedot kaivannaisjätteistä on esitetty kappaleessa 4. 2.6 Rikastushiekka-alue Rikastusprosessissa muodostuva rikastushiekkaliete pumpataan veden mukana rikastushiekkaaltaaseen, missä rikastushiekka erotetaan vedestä laskeuttamalla. Rikastushiekkaa muodostuu maksimissaan n. 440 000 t/a kapasiteetin noston jälkeen, määrään sisältyy myös Rämepuron malmin rikastuksessa syntyvä rikastushiekka. (Endomines Oy, 2012a ja Linnunmaa Oy, 2012) Rikastamon laboratoriossa geologisten näytteiden syanidiliuotuksessa syntyy syanidipitoisuudeltaan n. 500 mg/l olevaa liuosjätettä noin 2 m 3 /kk. Nestemäinen, hiekkasakkaa sisältävä jäte on tähän saakka toimitettu vaarallisen jätteen (aikaisemmin ongelmajäte) käsittelyyn, mutta jatkossa se on tarkoitus johtaa neutraloituna rikastushiekka-altaalle yhdessä rikastushiekkalietteen kanssa. Neutralointi tapahtuu panosprosessina kahdessa 800 litran pumpulla ja sekoittimella varustetussa säiliössä, joita täytetään ja tyhjennetään vuorotellen. Säiliön täytön jälkeen liuosjätteen joukkoon lisätään natriumpolysulfidia, joka reagoi nopeasti vapaan ja metalleihin sitoutuneen syanidin kanssa neutraloiden syanidin ja saostaen raskasmetallit sulfidina. Syanidipitoisuus tarkistetaan jokaisen neutralointiprosessin jälkeen ja menetelmää toistetaan niin kauan, kunnes säiliössä saavutetaan alle 5 mg/l syanidipitoisuus. Kun haluttu syanidipitoisuus on saavutettu,

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 7 tyhjennetään säiliö pumppaamalla se rikastushiekkajätteen pumppukaivoon ja edelleen yhdessä rikastushiekkalietteen kanssa rikastushiekka-altaalle. (Endomines Oy, 2012a) Rikastushiekka-altaan pinta-ala on n. 22,5 ha ja sen täyttötilavuus HW-tasossa +206 m on n. 760 000 m 3. Rikastushiekka-altaan rikastushiekan vesipinnan korkeus on nykyisin noin tasolla +205 m (+205,2 +205,7 m) ja patojen korkeus on noin tasolla +208 m. Rikastushiekka-altaan jäljellä oleva täyttötilavuus riittää noin vuoteen 2016 saakka. Rikastushiekka-altaan patoa on suunniteltu korotettavan rikastushiekalla tasoon +214 m. Korotus toteutetaan altaan sisäpuolelta kaivettavalla rikastushiekalla. Korotusmenetelmänä on suunniteltu käytettävän ns. vastavirtaan täyttöä. (Endomines Oy, 2012a) Korotuksen jälkeen täyttötilavuus korotetun altaan HW-tasoon (+212 m) on 2 100 000 m 3 (Linnunmaa Oy, 2012). Ennen rikastushiekka-altaan rakentamista tehtyjen maaperätutkimusten perusteella rikastushiekka-altaan pohjois-, itä- ja eteläreunoilla maalajina on moreeni. Altaan keskiosassa, turpeen alla on ohut lieju- ja silttikerros sekä paikoin laihaa savea. Näiden alla on moreenia. Altaan länsiosan suoalueella turpeen paksuus on 1-2 m. Koko alueella pohjamoreenin vedenläpäisevyyden k- arvo on 1x10-7 m/s. Kaikissa alueella tehdyissä koekuopissa moreenikerroksen paksuus oli yli 2 m. (Endomines Oy, 2012a) Rikastushiekka-altaan pohjalta ei ole poistettu pintamaita, vaan mm. alueen turvekerrokset on pyritty jättämään mahdollisimman yhtenäiseksi, tiiviiksi pohjarakenteeksi. Rikastushiekka-altaan patorakenteiden alta kasvillisuus ja humus on poistettu. Patopenkereet on rakennettu moreenista kerrospengerryksenä. Padon suodatin- ja verhoilukerroksissa on käytetty suodatinkangasta. Padon harjalle on rakennettu kantava kerros pienlouheesta sekä verhous/eroosiosuojaus murskeesta. (Endomines Oy, 2012a) Rikastushiekka-altaalta vesi johdetaan selkeytysaltaaseen, jonka pinta-ala on 3,6 ha ja täyttötilavuus 124 000 m 3. Selkeytysaltaan pintamaalajina on hiekka ja siltti. Selkeytysaltaan ja patojen kohdalta on rakentamisen yhteydessä poistettu pintamaat. Selkeytysaltaan reunapadon harja on samalla tasolla rikastushiekka-altaan patojen kanssa, eli tasolla +208 m. (Endomines Oy, 2012a). Selkeytysaltaalta juoksutetaan tarpeen mukaan vettä jälkiselkeytysaltaalle ja edelleen pintavalutuskentän kautta Riitaojaan. Rikastushiekka- ja selkeytysaltaalta suotautuva vesi kerätään altaita ympäröiviin suotovesiojiin ja johdetaan sieltä purkuojaa pitkin Riitasuolle ja edelleen Riitaojan kautta Sivakkojokeen ja Hattujärveen. (Endomines Oy, 2012a) 2.7 Sivukiven ja maa-ainesten läjitys Maa- ja kiviainesten varastoalue sijaitsee louhosalueen länsi- ja luoteispuolella. Läjitysalueelle on varastoituna tutkimustoiminnassa muodostunutta sivukiveä n. 39 000 m 3 ktd, josta arviolta puolet on hyvälaatuista rakennusmateriaaliksi kelpaavaa ja puolet heikkolaatuista, läjitettävää kiveä. Aiemmin läjitettynä ollut avolouhoksen sivukivi on sijoitettu kaivoksen infran rakenteisiin ja kaivoksen täyttöön. Nykyisin maanalaisesta kaivoksesta ei tuoda sivukiveä läjitysalueelle läjitettäväksi, vaan sivukivi käytetään suoraan louhostäyttöön. Mikäli maan alla ei ole varastointitilaa, voidaan sivukivilouhetta tuoda tilapäisesti varastoon avolouhoksen pohjalle. Avolouhoksen laajentamisessa syntyvät sivukivi ja heikkopitoinen malmi läjitetään pääosin nykyiselle läjitysalueelle. Sivukivi käytetään myöhemmin maanalaisen louhoksen täyttöön. Lopullisesti läjitettäväksi arvioidaan jäävän vain vähäisiä määriä sivukiveä. Sivukivialueen arvioitu lopullinen korkeus on maksimissaan +220 m, läjitysalueen alkuperäisen maanpinnan tason ollessa n. tasolla +202 m. Varastoituna ollut heikkopitoinen malmi on rikastettu Pampalon rikastamolla. (Endomines Oy, 2012a) Sivukivialueelta suotautuvat vedet johdetaan rikastushiekka-altaaseen (Linnunmaa Oy, 2012). Maa- ja kiviainesten läjitysalueelle on varastoituna tutkimustoiminnassa ja vuosien 2009 2013 kaivostoiminnassa muodostunutta moreenia n. 185 000 m 3 ktd. Lisäksi rikastushiekka-altaan ympärillä oleviin kahteen pintamaakasaan on läjitetty vuosina 2009 2010 toteutetuista maanrakennustöistä peräisin olevia maa-aineksia 20 000 m 3 ktd. Maa-ainekset ovat pääasiassa rikastushiekka-altaan patojen kohdalta poistettuja pintamaita. Avolouhoksen laajentamisessa syntyvät pin-

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 8 tamaat läjitetään pääosin nykyiselle läjitysalueelle. Pintamaat hyödynnetään myöhemmin alueen maisemoinnissa. (Endomines Oy, 2012a) Maa- ja kiviainesten läjitysalueiden sijainti on esitetty liitteen 1 aluekartassa sekä kuvassa 2-3. Maa- ja kiviaineisten läjitysalueiden lopulliseksi pinta-alaksi on arvioitu n. 6,8 ha (Linnunmaa Oy, 2012). Kuva 2-2. Maa- ja kiviainesten läjitysalueiden sijainti. 2.8 Vesienhallinta 2.8.1 Veden käyttö Toiminnassa käytetään vettä rikastamon prosessivetenä (jauhatus ja rikastus vesilietteessä), pumppujen tiivistevetenä, kemikaalien valmistuksessa, huuhtelu- ja pesuvetenä sekä talousvetenä. Kaivoksella porauksessa käytettävä vesi on pääosin kaivoksen valumavesiä. Rikastamon prosessivetenä käytetään pääasiassa kierrätysvettä, joka pumpataan rikastamolle selkeytysaltaalta. Kaivoksen kuivatusvesiä ja toiminta-alueen pintavesiä käytetään korvaamaan vesikierrossa syntyvää hävikkiä. Rikastamon pumppujen tiivistevetenä ja kemikaalien valmistuksessa käytetään alueen ns. prosessivesikaivosta otettavaa tuorevettä. Talousvesi ja laboratoriossa käytettävä vesi otetaan ns. talousvesikaivosta. (Endomines Oy, 2012a) Vuonna 2011 rikastamolle otettiin vettä n. 520 000 m 3 selkeytysaltaasta ja n. 22 000 m 3 tuorevettä prosessivesikaivosta. Sisäisen vedenkierrätyksen osuus oli siis n. 96 %. (Endomines Oy, 2012a) Vuonna 2012 rikastamolle on pumpattu prosessivettä jälkiselkeytysaltaalta 651 759 m 3, tuorevettä prosessivesikaivosta 15 525 m 3, juoksutettu 132 959 m 3,rikastushiekkalietettä johdettu rikastushiekka-altaalle 752 582 m 3 ja kaivoksen selkeytysaltaiden vettä johdettu rikastushiekka-altaalle 259 150 m 3. Sisäisen vedenkierrätyksen osuus vuonna 2012 oli siis n. 98 %. Vuoden 2013 tammi-toukokuun aikana prosessivettä on pumpattu rikastamolle rikastushiekka-altaalta 298 979 m 3, tuorevettä prosessivesikaivosta 4 326 m 3, juoksutettu 108 860 m 3, rikastushiekkalietettä johdettu rikastushiekka-altaalle 328 163 m 3 ja kaivoksen selkeytysaltaiden vettä johdettu rikastushiekka-altaalle 86 801 m 3 Sisäisen vedenkierrätyksen osuus tammi-toukokuussa 2013 oli siis n. 99 %. 2.8.2 Vesien viemäröinti Toiminnassa syntyvät merkittävimmät jätevedet ovat rikastamon prosessijätevesi, kaivoksen ja louhoksen kuivanapitovesi sekä saniteettijätevesi. Prosessijätevesien määräksi on arvioitu maksimituotannolla 450 000 t/a 1 160 000 m 3 /a, maanalaisen kaivoksen ja avolouhoksen kuivatus-

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 9 veden määräksi 190 000 250 000 m 3 /a ja saniteettijäteveden määräksi 2 000 m 3 /a. (Endomines Oy, 2012a) Rikastamolla syntyvän prosessijäteveden määrä kasvaa samassa suhteessa tuotantomäärän kanssa. Rikastusprosessissa syntyvät jätevedet sisältävät jäämiä malmimineraaleista ja rikastuskemikaaleista. Rikastusprosessin vedet johdetaan rikastushiekan kanssa rikastushiekka-altaaseen ja sitä seuraavaan selkeytysaltaaseen, jossa kiintoaines erottuu vesistä laskeutumalla. Selkeytysaltaalta vesi palautetaan prosessiin tai johdetaan altaan täyttyessä ylijuoksutuksena vesistöön. (Endomines Oy, 2012a) Maanalaisesta kaivoksesta pumpataan maanpinnalle pohjavettä sekä sinne valuvaa pintavettä kaivoksen pitämiseksi kuivana louhintaa varten. Avolouhoksesta vedet johtuvat/pumpataan kaivosveden ensimmäiselle selkeytysaltaalle. Maanalaisen kaivoksen vedet johdetaan kaivosveden pumppausasemalta kaivosveden selkeytysaltaille. Selkeytyksen jälkeen vesi johdetaan mahdollisesti tulevaisuudessa Lietojaan. Osa vedestä pumpataan tarvittaessa rikastushiekka-altaalle tai rikastamon selkeytysaltaalle ja käytetään rikastamon prosessivetenä. Nykyisin kaikki kuivatusvedet johdetaan rikastushiekka-altaalle ja sieltä edelleen rikastamon selkeytysaltaan kautta prosessiin. (Endomines Oy, 2012a) Rikastamon ja toimistorakennuksen sosiaalijätevesille on rakennettu erillinen jätevedenpuhdistamo, joka on ns. kemiallinen pienpuhdistamo. Puhdistuksen jälkeen vedet johdetaan rikastushiekka-altaalle kaivoksen selkeytysaltaiden kautta. (Endomines Oy, 2012a) Jatkossa puhdistuksen jälkeen vedet mahdollisesti imeytetään maahan. 2.9 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoitosuunnitelma Pampalon kaivoksen jälkihoidon periaatteena on saattaa alue yleisen turvallisuuden edellyttämään tilaan ja sopeuttaa se mahdollisuuksien mukaan ympäristöön. Tavoitteiden saavuttamiseksi maanalaisen kaivoksen ja avolouhoksen annetaan täyttyä vedellä. (Endomines Oy, 2012a) 2.9.1 Maa- ja kiviainesten läjitysalueet Läjitysalueen pohjoispäähän varastoitua moreenia ja erilleen varastoitua orgaanista ainesta käytetään louhos- ja läjitysalueiden maisemointiin. Jäljelle jäävä moreenialue kasvittuu ajan mittaan. Rikastushiekka-altaan patojen rakentamisen yhteydessä muodostuneet pintamaat on läjitetty rikastushiekka-altaan läheisyyteen kahdelle alueelle. Kaivostoiminnan loppuessa pintamaat käytetään rikastushiekka-alueen ja sivukivialueen verhoiluun. Mahdollisesti pilaantuneet pintamaat käsitellään viranomaisten määräysten mukaisesti. (Endomines Oy, 2012b) Rakentamis- ja tuotantovaiheessa louhittavaa kiveä ja huomattava osa jo läjitetystä kiviaineksesta käytetään hyödyksi mm. louhittujen tilojen täytössä ja rikastushiekka-altaiden rakentamisessa. Sivukiveä käytetään kaivostoiminnan aikana myös muussa maanrakentamisessa. Mikäli tunnelissa törmätään sulfidipitoiseen rautamuodostumaan, se jätetään maan alle louhostäyttöön. Toiminnan aikaisella hyödyntämisellä vähennetään alueelle pysyvästi jäävän maa- ja kiviaineksen määrää. Jos toiminta kaivoksella päättyisi lähiaikoina, sivukivi jäisi läjitysalueelle aiheuttaen maisemallisen muutoksen ympäristöön. Maisemavaikutuksia vähennetään muotoilemalla ja peittämällä alue. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 ja laki tehdään jo läjityksen aikana kaltevuuteen 1:20. Maisemointiin käytetään turvetta ja avolouhoksen alueelta poistettuja pintamaita. Suunnitelluilla jälkihoitotoimilla alueet saatetaan sellaiseen kuntoon, että niille voi vähitellen kehittyä luontainen kasvusto. (Endomines Oy, 2012b) 2.9.2 Rikastushiekka- ja selkeytysaltaat Toiminnan päätyttyä kaivoksen vesienkäsittelyaltaat puhdistetaan. Pohjalle laskeutunut aines siirretään maanalaiseen kaivokseen. Altaat täytetään ja seinämät muotoillaan ja istutetaan. (Endomines Oy, 2012b) Rikastushiekka-altaan pinta muotoillaan ja peitetään hapettumisen, veden suotautumisen ja pölyämisen minimoimiseksi. Padon stabiliteetti ja toiminta sekä mahdolliset vauriokohteet määritetään geoteknisten tutkimusten avulla rikastushiekka-altaan sulkemisen jälkeen. Rikastamon selkeytys- ja jälkiselkeytysaltaat tyhjennetään ja mahdollinen metallia sisältävä sedimentti sijoite-

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 10 taan rikastushiekka-alueelle. Altaat peitetään 0,2 m paksulla maa-aineskerroksella. Lisäksi alueelle istutetaan kasvillisuutta. (Endomines Oy, 2012b) 2.9.3 Läjitys- ja louhosalueiden vesienjohtamis- ja käsittelysuunnitelma Toiminnan päätyttyä veden pumppaaminen louhoksista selkeytysaltaisiin lopetetaan. Maanalaiset louhostilat ja avolouhos täyttyvät pohja- ja pintavedellä. Myös kaivosalueella sijaitsevan moreeniharjanteen itäreunan vedet kerätään toiminnan loputtua kaivettavilla eristysojilla avolouhokseen. Mahdollinen avolouhoksesta ylipurkautuva vesi kulkeutuu luontaisesti kaakkoissuuntaan Lietojan ja Alajoen kautta kohti Koitajokea. Pintavesien pumppaus selkeytysaltailta lopetetaan sen jälkeen, kun sivukivialueet on peitetty ja alueet siistitty. Selkeytysaltaat tyhjennetään ja puhdistetaan ja vesi johdetaan avolouhokseen. Selkeytys- ja jälkiselkeytysaltaiden vedet johdetaan toiminnan loputtua Jorhonjoen valuma-alueella sijaitseviin ojiin ja allas jätetään paikoilleen muotoiltuna ja maisemoituna. (Endomines Oy, 2012b) Lietojanlampi kuivataan toiminnan aikana sen alla olevan malmiesiintymän hyödyntämiseksi. Kuivaaminen toteutetaan patoamalla lampeen laskevat suo-ojat ja johtamalla niistä virtaava vesi kokoomaojan avulla suoraan lammen laskuojaan (Lietoja) sekä pumppaamalla Lietojanlampeen jäävä vesi rikastushiekka-altaaseen. Tarvittaessa veden virtaus voidaan toiminnan jälkeen palauttaa ennalleen, jolloin Lietojanlampi täyttyy nopeammin nykyiseen tilaansa. Tarkempi suunnitelma tehdään lopullisen jälkihoitosuunnitelman yhteydessä. (Endomines Oy, 2012b) 3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 3.1 Maankäyttö Pampalon kaivoksen alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan 1. ja 2. vaihemaakuntakaava ja laadittavana on Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavassa Pampalon kaivos on merkitty kaivostoimintojen alueeksi. (Endomines Oy, 2012a) Toiminta sijaitsee harvaanasutulla seudulla Ilomantsin Hattuvaarassa. Noin kilometrin etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsee kolme vakituista asuntoa. Lähimpään Hattuvaaran kylään on matkaa n. 6 km. Lähimmät häiriintyvät kohteet, kuten Hattuvaaran koulu, sijaitsee yli viiden kilometrin etäisyydellä. (Endomines Oy, 2012a) 3.2 Maaperä Rikastushiekka-allas ja sen padot sijoittuvat pääasiassa moreenialueelle, jossa esiintyy paikoin pinnassa lajittuneita tai karkearakeisia pintakerroksia (hiekka ja sorainen hiekkamoreeni) sekä turvetta. Pintamaat on poistettu patojen kohdalta ennen niiden rakentamista, mutta altaiden pohjalta pintamaita ei ole poistettu. (Endomines Oy, 2012a) Maa- ja kiviainesten läjitys-/varastoalue sijoittuu pääosin moreenialueelle, ainoastaan länsireuna on paikoin suolla. Moreeni on pintakerroksiltaan kolmen metrin syvyyteen hiekkamoreenia ja syvemmältä silttistä hiekkamoreenia. Suolla turpeen alla on yleensä silttikerros. (Endomines Oy, 2012a) 3.2.1 Moreenin taustapitoisuuksista Pampalon kaivoksen ympäristössä on otettu lukuisia moreeninäytteitä sekä koekuopista että kairaamalla. Endomines Oy:n laatimassa selvityksessä, joka koskee Pampalon kaivoksen moreenigeokemian taustapitoisuuksia, on käytetty kahta aineistoa. Aineiston 1 näytteet (yhteensä 737 kappaletta) on otettu karttalehdiltä 4333 05-09 (vrt. kuva 3-1). Näytteistä on analysoitu arseenin, antimonin, vismutin, boorin, kullan, telluurin, lantaanin, raudan, kromin, nikkelin, kuparin ja alumiinin pitoisuuksia. Aineiston 2 näytteet on otettu karttalehdeltä 4333 07 (Poikopää). Aineiston 2 näytteistä on analysoitu vanadiinin ja koboltin pitoisuuksia. (Endomines Oy, 2012c)

PAMPALON KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 11 Kuva 3-1. Karttalehdet 4333 05-09. Pampalon kaivoksen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. (Endomines Oy, 2012c) Taulukossa 3-1 on esitetty näytteiden jakautuminen karttalehdille sekä arseenin, kromin ja nikkelin taustapitoisuuksien keskiarvot karttalehdittäin. Taulukko 3-1. Näytepisteiden jakautuminen karttalehdille sekä arseenin, kromin ja nikkelin taustapitoisuuksien keskiarvot karttalehdittäin (Endomines Oy, 2012c). Karttalehti Näytteiden määrä Arseeni ka. (mg/kg) Kromi ka. (mg/kg) Nikkeli ka. (mg/kg) 4333 05 78 25,67 130,15 70,71 4333 06 7 39,14 140,86 62,46 4333 07 82 35,85 183,85 95,48 4333 08 567 23,23 129,08 67,17 4333 09 3 3,83 92,57 34,97 Yhteensä 737 Taulukon 3-1 mukaisesti moreeninäytteiden arseenin, kromin ja nikkelin pitoisuuksien keskiarvoissa ei ole havaittavissa suuria vaihteluita eri karttalehtien välillä, lukuun ottamatta karttalehden 4333 09 näytteitä. Alueen 4333 09 näytteiden keskiarvopitoisuudet ovat arseenin, kromin ja nikkelin osalta muita alueita alhaisemmat. (Endomines Oy, 2012c) Alueellisessa moreenigeokemiassa ainoastaan karttalehdellä 4333 09 sijaitsevan kolmen näytteen arseenin, kromin ja nikkelin keskiarvopitoisuudet alittavat valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (VNA 214/2007, PIMA-asetus) mukaiset kynnysarvot (As 5 mg/kg, Cr 100 mg/kg, Ni 50 mg/kg). Muilla karttalehdillä arseenin ja