0 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 Maakuntajohtajan 10.11.2015 Maakuntahallituksen esitys 16.11.2015 Maakuntavaltuusto 14.1.2016
1 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS... 4 2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu... 4 2.2 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä... 5 2.3 Hallitusohjelma ja kansalliset ohjaavat politiikat... 6 2.4 Yhteiset toimintapolitiikat ja organisaatio... 7 2.4.1 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö... 7 2.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 7 2.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo... 8 2.4.4 Kestävä kehitys... 9 3. SUUNNITELMAKAUDEN 2016-2018 TAVOITTEET... 10 3.1 Maakuntaohjelman toimeenpanon kärkitavoitteet... 10 3.2 Hallitusohjelman kärkitavoitteet Keski-Pohjanmaalla... 14 3.3 Maakuntaliiton taloussuunnitelmakauden 2016-2018 päätavoitteet... 15 4. TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2018 PERUSTELUT... 16 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus... 16 4.2 Tuloslaskelma... 16 4.3 Tulosalueiden määrärahat... 17 4.4 Rahoituslaskelma... 17 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015... 18 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2016... 19 5.1 Luottamushenkilöhallinto... 19 5.2 Maakuntaliiton viraston 2016 tavoitteet vastuualueittain... 20 5.3 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet... 21 5.3.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys... 21 5.3.2 Aluesuunnittelu... 24 5.3.3 Muu lakisääteinen toiminta... 26 5.4 Edunvalvonnan tavoitteet... 29 5.5 Konserniyhtiöiden tavoitteet... 32
1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 2 Valtioneuvoston tiedonannossa eduskunnalle 29.5.2015 nimetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Hallitusohjelman, valtion vuoden 2016 talousarvion, julkisen talouden pidemmän aikavälin kehyssuunnitelmien ja valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen kansantalouden kasvu on hidasta ja julkinen talous ja hallintorakenteet edellyttävät säästöratkaisuja. Vuonna 2016 työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysaste kasvaa edellisvuodesta noin prosentilla 9,5 % tasolle. Geopoliittiset jännitteet jatkuvat edelleen mm. Venäjän ja Arabimaiden osalta. Syyrian, Irakin, Afganistanin, Somalian ja Erithrean pakolaistulva Euroopan maihin kasvaa ja Suomeen ennustetaan vuonna 2016 tulevan noin 35.000 turvapaikanhakijaa. Tulevien vuosien talouskehityksen ja teollisuusmaiden kasvunäkymien ennustettavuus on tällä hetkellä vaikeaa. Työllisyys- ja toimialaennusteiden mukaan Keski-Pohjanmaan kehityksen arvioidaan jatkuvan maan keskitasoa parempana. Keski-Pohjanmaan työttömyysasteen on hieman alle maan keskitason. Lomautusten ja irtisanomisten arvioidaan maakunnassa olevan selvästi maan keskiarvoa vähäisempää, mutta huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Ostovoiman heikentyminen näkyy kuitenkin jo ihmisten ostokäyttäytymisessä. Verotulokehityksen kasvun pysähtyminen ja valtion säästötoimenpiteet ilmenevät kuntien taloudellisen liikkumavaran kireytenä vuonna 2016 ja jopa vuoteen 2020 saakka. Tulevaisuuden epävarmuuksista huolimatta Keski-Pohjanmaalla on jatkettava toiminnan uudistamista niin alueellisen ja kuntalähtöisen palvelujärjestelmän kuin elinkeinolähtöisen aluekehittämisen osalta. Sipilän hallitusohjelman kasvutavoitteet, julkishallinnon rakenteiden uudistaminen ja normien purkaminen ovat poikkeuksellisen suuria muutostavoitteita Suomen julkisessa hallinnossa ja palvelurakenteissa. Itsehallinto- ja sote-alueiden rakenneratkaisu päätettiin 7.11.2015 ja uusi kansanvaltainen aluehallinto aloittaa 1.1.2019. Itsehallintoalueita perustetaan 18 nykyisen maakuntajaotuksen pohjalta. Sote-alueita perustetaan 15 ja ns. laaja päivystys on 12 alueella. Itsehallintoalueille siirretään hoidettavaksi sote-palveluja, maakuntaliittojen tehtäviä, Ely-keskusten kehittämistehtäviä, pelastuspalveluja ja mahdollisia muita nykyisten kuntayhtymien ja valtionhallinnon tehtäviä. Keski-Pohjanmaa toimii vuonna 2016 Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunnan puheenjohtajana ja samalla myös Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön puheenjohtajana. Rajat ylittävä yhteistyö tulee jatkossakin korostumaan niin itsehallintoalueiden kuin kuntien, korkeakoulujen ja muiden kehitysorganisaatioiden osalta. Keski-Pohjanmaan näkökulmasta rannikon kehityskäytävää, pohjalaismaakuntien yhteistyötä sekä Pohjois- Suomen strategisia tavoitteita tulee edelleen vahvistaa kärkihankkeiden ja kansainvälisyyden kautta. Keski-Pohjanmaan liiton arkityössä painottuvat vuonna 2016: 1. Keski-Pohjanmaan itsehallintoalueen ja sote-palveluratkaisun valmistelu. 2. Työllisyyden turvaamista sekä syrjäytymisen ehkäisyä tukevat kehittämistoimet ja hankkeet. Mahdollinen turvapaikkahakijoiden sijoittaminen ja kotouttaminen. 3. Hallitusohjelman ja aluestrategisten kärkihankkeiden valmistelu, tutkimus- ja kehitysratkaisut, alueellinen strategia- ja edunvalvontatyö ja erilaiset yhteistyöverkostot.
3 Keski-Pohjanmaan liiton vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2015-2017 talous- ja toimintasuunnitelmaa on uudistettu siten, että maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman 2016-2017 tavoitteet on yhdistetty taloussuunnitelmaan. Maakuntaohjelman uudistaminen aloitetaan keväällä 2016, mutta itsehallintoalueiden perustaminen 1.1.2019 lukien saattaa olennaisesti muuttaa maakuntaliiton suunnittelujärjestelmiä. Joka tapauksessa vuoden 2016 aikana ja jo kevätkaudella 2016 on käytävä perusteellista aluestrategista ja myös maakuntaliiton omaa strategiatarkastelua. Kärkihankkeiden valmistelu ja edunvalvontatyö korostuu vuoden 2016 toiminnassa. Vuoden 2016 talousarvion toimintatuotot ovat 1.567.450 euroa, jossa on laskua vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden -10,8 % ja kasvua vuoden 2015 talousarvioon +2,6 %. Toimintakulut ovat 1.566.550 euroa, jossa on vähennystä vuoden 2014 tilinpäätökseen -11,1 % ja kasvua vuoden 2015 talousarvioon +0,6 %. Jäsenkunnilta peritään maksuosuutta vuonna 2016 yhteensä 1.235.700 euroa, joka on -3,7 % alempi edellisvuoteen nähden. Vähennys johtuu Kalajoen eroamisesta liiton osajäsenyydestä. Jäsenkuntaosuudet kasvavat muutoin kuntakohtaisesti keskimäärin +/- 0,00 %. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta strategiatyön, maakuntakaavoituksen ja kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Lähivuodet ovat kunta- ja aluehallinnossa haasteellisia taloudellisen liikkumavaran heikkenemisen ja lukuisten rakenteellisten muutosten vuoksi. Vuoden 2016 osalta maakuntaliiton taloudellinen liikkumavara on tasapainossa, mutta vuosina 2017-2018 talous kiristyy lähinnä rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin ns. teknisen tuen vähetessä merkittävästi. Toisaalta kehittämishankkeet ja uusien itsehallintoalueiden valmistelu mahdollistavat tulorahoitusta, mutta aiheuttavat työhaasteita. Vuonna 2015 tuli kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisestä yleisestä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlasta, vuonna 2016 vietetään Anders Chydeniuksen hengessä sananvapauden 250 vuotisjuhlaa ja vuonna 2017 vietetään Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlia. Lisäksi Kokkolan 400 -vuotisjuhlia vietetään vuonna 2020. Haasteellista ajattelua ja konkreettista yhteistä tekemistä riittää lähivuosina. Tuoreet Pariisin terroriteot pysähdyttävät huolestuneena ajattelemaan globaalia tulevaa kehitystä. Kokkolassa 14.11.2015 Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu 4 Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2016 alussa 8 ja edunvalvontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 4 kpl. Kalajoki eroaa osajäsenyydestä vuoden 2016 alusta. Vuoden 2014 lopussa kaikkien jäsenkuntien (1.1.2016 rakenne) asukasmäärä oli yhteensä 79 939 asukasta, joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli 68 832 asukasta. Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jäsenkunnat.
2.2 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä 5 Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lainsäädännölliset perusteet: - Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus, - Laki alueiden kehittämisestä sekä rakennerahastosäännökset, - Maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laadittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaohjelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maakunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakuntasuunnitelma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EUrakennerahasto-ohjelmakausien suunnitelmat. Alueellinen strategiatyö edellyttää yhteistyötä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Tälle kehittämistyölle antavat hyvät lähtökohdat: - Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia (sisältää maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017), - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016-2017 - Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 sekä työllisyys ja ennakointiselvitys - Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia 2020 - Kansainvälisyysstrategia 2020 - Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja sen toteuttamisohjelma - Kulttuurin, liikunnan, matkailun ja viestintäalojen yhteisstrategia aluekehityksen ja työllisyyden edistämiseksi Keski-Pohjanmaalla 2015-2020 (vetovoimastrategia) Maakunnan suunnittelujärjestelmä:
6 Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat: Missio 2030 Visio 2030 Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta Arvot ja periaatteet Keski-Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat: tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. 2.3 Hallitusohjelma ja kansalliset ohjaavat politiikat Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: - Pääministeri Sipilän hallitusohjelma 29.5.2015 ja sen toimeenpanon suunnitelmat. - Valtakunnallinen alueiden kehittämispäätös. Valmistelussa. - Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2016-2020 kehittämissuunnitelmat. Valmistelussa. - Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. - Julkisen talouden kehyssuunnitelma vuoteen 2020 saakka ja Kuntatalousohjelma 2016-2019. - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020. Alueiden kehittämispäätöksen nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyy mm. kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2016-2020. Maakuntien kannalta olennaista on myös liikennepoliittisten selontekojen ja suunnitelmien uudistaminen.
7 2.4 Yhteiset toimintapolitiikat ja organisaatio 2.4.1 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2016 kokoaikaisena 13 henkilöä. Liiton hallinnointivastuulla olevista projekteista riippuu määräaikaisen projektihenkilöstön määrä. Projekti- tai osa-aikaisen henkilöstön kokonaismäärä on enintään 1,0 henkilötyövuotta. Toimielimille ja virastolle asetetaan vuosityöohjelmat. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tuloksia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Luottamuselimet arvioivat tavoitteiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely suoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa sekä työnvastuiden uudistamisessa. Organisaatiokaavio 11/2015 2.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla tasoilla on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla. Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen puheenjohtajalla. Päälliköillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta.
8 Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja seurannan työketjua. Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen ja työnkierron suosiminen. Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahallituksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja luettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan hallitukselle neljän kuukauden välein. Vuonna 2013 on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallinta, jonka käyttöoikeuksia määritellään 2016 myös maakuntahallitukselle. Riskikartoitus koko liiton toiminnan osalta on tehty 2015. Riskienkartoituksen hyväksyy maakuntajohtaja. Vuosittaista riskien arviointi suoritetaan tilinpäätöksen yhteyssä (KuntaL) vuosittain. Riskienhallintaan ja petoksentorjuntaan liittyvät tarkemmat määräykset löytyvät valmistelussa olevasta sisäisen valvonan ja riskienhallinnan ohjeesta 2015. Liiton toimintaa ja myös välittävänä toimielimenä toimimista tarkastaa ulkopuolinen tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Sisäistä tarkastusta suorittaa jokainen johtavassa asemassa oleva viranhaltija oman työnsä kautta. Rakennerahastohallintoon liittyvää riskien valvontaa suorittavat edellä mainitut tahot. Raportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä vuosittainen. Lisäksi liiton oma tilintarkastaja suorittaa jatkuvaa tarkkailua liiton toimintaan, taloushallintoon liittyen ja raportoi siitä tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta on maakuntavaltuuston valitsema liiton toimintaa valvova toimielin. Rakennerahastotoiminnan riskiarviointi on tehty keväällä 2015. Riskiarvoinnista vastaa rahoituksen osalta EU-koordinaattori ja muilta osin hallintopäällikkö. Työhön osallistuvat kaikki rakennerahastohallinnointiin osallistuvat henkilöt. Petoksentorjuntatoimenpiteet toteutetaan tarvittaessa liiton omien ohjeiden ja sääntöjen puitteissa.toiminnassa otetaan huomioon petoksien ennaltaehkäisy, havaitseminen, korjaavat toimenpiteet ja syytteeseenpano. 2.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo Henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita on selkiytetty vuoden 2015 aikana. Organisaatio- ja henkilötason tavoitteita on asetettu myös tiimitasoille. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelu- ja työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat valinneet edustajakseen työsuojeluvaltuutetun. Liiton viranhaltijoista työnantaja-edustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö ktyhdyshenkilönä (palkka-asiamies) sekä kehittämisjohtaja. Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liitto on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien.
2.4.4 Kestävä kehitys 9 Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausittain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uudistamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tykypäivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla. Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankinnoissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityksen periaatteita. Vuoden 2016 aikana otetaan käyttöön sähköinen kokoushallinta, jo käytössä olevan sähköisen dokumentinhallintajärjestelmän lisäksi. Sähköistäminen tehostaa työprosesseja ja vähentää paperinkulutusta.
3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1 Maakuntaohjelman toimeenpanon kärkitavoitteet 10 Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa (Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma 2014 2017) toteutetaan ja sen toteuttamista seurataan kehittämisteemakohtaisen työryhmätyöskentelyn kautta. Tämä tapa on kehittynyt edellisten maakuntaohjelmakausien aikana ja on todettu hyväksi tavaksi sitouttaa maakunta yhteisiin kehittämisteemoihin. Työryhmätyöskentelyn avulla laadintaan toimeenpanosuunnitelma, joka linjaa keskeiset kehittämisen kohteet ja rahoituksen maakunnassa. Maakuntaohjelman kehittämisteemat strategiakaudella 2014 2017 ovat: Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelman 2014 2017 kehittämisteemat Maakuntaohjelman läpileikkaavia teemoja ovat maaseutu ja kansainvälisyys. Jokaisen kehittämisteeman sisällä on kehittämisen painopisteitä, joita toteutetaan hankkeiden ja muun kehittämistoiminnan kautta. Visiona ja tavoitetilana on, että vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Kehittämistoimenpiteitä sekä hankkeita ja niiden toteutumista seurataan työryhmätyöskentelyn kautta. Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän säilyminen ja kilpailukyvyn parantuminen edellyttää aktiivisia kehittämistoimenpiteitä. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi vahvistetaan edelleen kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja yhteyksiä osaamisen siirtämiseksi alueelle. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia hakee liiketoiminnan lisäystä mm. kehittämällä uusia tuotteita luonnonvaroista, erityisesti puubiomassasta hyödyntäen epäorgaanisen kemian prosesseja. Tämä pohjautuu alueen vahvuuksiin, joita ovat raaka-aineen saatavuus, osaaminen sekä asiakkaat Euroopan suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius selvittää Maa- ja Metsätalousministeriön rahoituksella mahdollisuutta integroida epäorgaanisen kemian teollisuutta osaksi biojalostamokonseptia. Hanke on keskeinen osa kansallisen biotalousstrategian toteuttamista ja tukee samalla Luonnonvarakeskuksen toiminnan säilymistä alueella.
11 Osaava Keski-Pohjanmaan kärkihankkeet 2016-2017: - Vetovoimainen kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä tunnetuksi - Nurmen jalostaminen uusiksi tuotteiksi Toholammin biojalostamossa, - Kokkolan biojalostamo -hanke kemianteollisuuden integraattina, - Karjan ja turkiseläinten lannan prosessoinnin kehittäminen ravinteiksi, - Maatilatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen - Keski-Pohjanmaan litiumklusterin vahvistaminen. - Tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi - Jo rakennetun digitalisaatio- ympäristön hyödyntäminen, (maakuntaverkko rakennettu 2007-12) - Koulutusväylän jalostaminen työllisyysväyläksi Päämääränä on alueen vahvuuksiin pohjautuvan elinkeinoelämän edelleen kehittyminen.
12 Yrittävä Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset vuosille 2016 2017 ovat työllisyyden edistäminen, teknologian siirto, uudet toimintatavat kehittämistyössä, sekä tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi. Yrittävä Keski-Pohjanmaan kärkihankkeet 2016-2017: - Työllisyyden edistäminen - Teknologian siirto, digitalisaation hyödyntäminen - Tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi, Bio-, cleantech- ja kiertotaloutta tukevien hankkeiden jatkaminen tuotteistamiseksi ja uudeksi liiketoiminnaksi - Kemian saostukseen liittyvän osaamisen hyödyntäminen Päämääränä on uusia toimintatapoja kehittämistyöhön, mitä voimme tehdä toisin ja paremmin arkisessa yhteistyössä. Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan kärkihankkeet 2016-2017: - SOTE uudistus - Työllisyyden edistäminen - Terveysteknologia- ja hyvinvointiyrittäjyys - Julkiset ja yksityiset palvelut, digitalisaation hyödyntäminen, - kolmannen sektorin rooli palveluntuottajana - Turvapaikanhakijat huomioitava ja kulttuurista suvaitsevuutta edistettävä - vetovoimastrategia (kulttuuri, liikunta, matkailu ja viestintä) Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hyvinvointialojen toimijat tekevät keskenään tavoitteellisesti tiivistä yhteistyötä ja alueella on vahvaa yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tukee osaltaan myös vahva kolmas sektori, hyvä yhteistyö kulttuurin ja liikunnan toimijoiden kanssa sekä asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaa järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä.
13 Toimiva Keski-Pohjanmaan kärkihankkeet 2016-2017: - Korjaussvelkarahoituksen kohdentuminen - Lento- ja rautatieliikenteen toimivuus - Ympäristöteknologian hyödyntäminen - Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen (yhteishankkeen toteutus alkanut) Keski-Pohjanmaalle tärkeimmät valtion investointihankkeet ovat: - Kokkola Ylivieska -kaksoisraiteen toteutuminen aikataulussa - Kokkolan meriväylän syventäminen 14 metriin - mt 749 ja sataman raiteen eritasoliittymä (4,9 M ) - vt 8 liikennejärjestelyt osuudella Kokkolan kiertoliittymä vt28 - kt 63 kehittäminen välillä Evijärvi Kaustinen - vt 13 kehittämisselvityksessä todettujen kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttaminen - Ylivieska Iisalmi Kontionmäki -raiteen kohtaamispaikkojen lisääminen ja pidentäminen
3.2 Hallitusohjelman kärkihankkeet Keski-Pohjanmaalla 14 Itsehallintoalueet ja sote-järjestelmä Pääministeri Sipilän hallitusohjelman osalta syksyn 2015 keskusteluaihe on ollut soteja itsehallintoalueiden ratkaisumallit. Päätökset on tehty 7.11.2015 siten, että itsehallintoalueita tulee nykyisen maakuntajaotuksen pohjalta 18 ja sote-alueita määrittelystä riippuen 12 ja 15. Keski-Pohjanmaan osalta voidaan vuosien epävarmuuden jälkeen olla tyytyväinen tulokseen, vaikka ratkaisut konkretisoituvat vasta vuoden 2016 aikana. Maakuntaliiton tavoitteena on olla koordinoimassa itsehallintoalueen hallinnon toteuttamista. Itsehallinto- ja sote-hallinnon aloittavat 1.1.2019. Keski-Pohjanmaan strategiset kärkihankkeet Hallitusohjelmassa panostetaan ns. kärkihankkeisiin, joiden avulla pyritään saattamaan Suomi nousun tielle. Kärkihankkeisiin varataan miljardin rahoitus, lisäksi korjausvelan lyhentämiseen varataan 600 m. Hallituksen kärkihanketeemat ovat: Työllisyys- ja kilpailukyky (170 m ), Osaaminen ja koulutus (300 m ), Hyvinvointi ja terveys (130 m ), Biotalous ja puhtaat ratkaisut (300 m ), Toimintatavat (100 m ) ja Digitalisaation edistäminen. Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan alueen vahvuus on Kokkolan suurteollisuus ja kemian teollisuus, jota täydentää biotalouden ja myös maaseudun osaaminen. Hallitusohjelman kärkihankkeisiin vuosille 2016-2018 Keski-Pohjanmaa esittää tavoitetta olla tutkimustoiminnan tuotteistamisen ja uuden liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämisen pilottialue. 1. Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle on luontaisesti muodostunut kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä, jonka uniikki lisäarvo muodostuu vahvan kemianteollisuuden ja luonnonvara-alan rajapinnalla tapahtuviin uusiin innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen. Osaamiskeskittymän tärkeimpänä konkreettisena tavoitteena on Kokkolan biojalostamon ja siihen liittyvien arvoketjujen suunnittelu, tuotteistaminen ja toteutus. 2. Osaaminen ja koulutus: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Tavoittelemme alueellista koulutuksen digiloikkaa, sillä maakunnassa on pitkään panostettu uusien oppimisympäristöjen luomiseen ja kehittämiseen. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen asiantuntijuutta hyödynnetään laajasti jo nyt pedagogiikan päivittämisessä digiaikaan, tästä esimerkkinä lukuisat tilauskoulutukset ympäri maata. Vahvaa tutkimustoimintaa yritystoiminnan rajapinnassa. Alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulee olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Tutkimuksen tulee nähdä tulevaisuuteen mutta myös olla ratkaisemassa yritysten uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien haasteita. Tutkimuksessa syntyneiden tulosten tulee siirtyä innovaatioiksi eli kaupallistetuiksi tuotteiksi. Tavoitteena on uusien innovaatioiden syntyminen vahvan tutkimustoiminnan pohjalta ja luoda tutkimustulosten ja kaupallistamisen Living Lab - ympäristö.
15 3. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri Kokonaisvaltainen yrityspalveluiden toimintamalli. Elinkeinopolitiikan toimijoiden roolit voidaan jäsentää rahoittajiin, yritysneuvonnan toteuttajiin, hanketoteuttajiin ja etujärjestöihin. Tavoitteena on pilotoida yritysten palveluympäristön uusi toimintamalli kehitysyhtiöiden, valtion yrityspalveluiden, maakunnan liiton sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä. 3.3 Maakuntaliiton suunnitelmakauden 2016-2018 päätavoitteet Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunvalvontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat: 1) Itsehallinto- ja sote alueen perustaminen. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan palvelutason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. 2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky. 3) Edunvalvonnan vahvistaminen sekä sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen. 4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä kansainvälisyys. 5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen. 6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mukaan kansallisiin kasvuverkostoihin. 7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen. 8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät. Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa.
4. TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2018 PERUSTELUT 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus 4.2 Tuloslaskelma 16 Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tulosalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edunvalvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova määrärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Vuoden 2016 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on ollut jäsenkuntaosuuksien kasvun minimoiminen ja ei-olennaisten kulujen karsinta. Maakuntaliiton määrärahoja ei juurikaan voida ns. juustohöylämallilla enempää karsia. Jäsenkuntaneuvotteluissa on edellytetty, että maakuntaliiton talousarviossa on määrärahat välttämättömien lakisääteisten ja edunvalvonnan tehtävien hoitamiseen.
17 4.3 Tulosalueiden määrärahat 4.4 Rahoituslaskelma
18 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2016 Keski-Pohjanmaan liiton osajäsenkuntien osalta rakenteessa tapahtuu muutoksia. Kalajoen kaupunki eroaa 1.1.2016 lukien ja Sievin kunta on päättänyt erota 1.1.2017 lukien. Mahdollinen itsehallintoalueiden perustaminen ja maakuntaliittojen lakkautuminen ilmeisesti tulee poistamaan jäsenkuntaosuudet vuoden 2019 alusta.
19 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2016 5.1 Luottamushenkilöhallinto Keski-Pohjanmaan liitolle valittiin vuonna 2013 seuraavat lakisääteiset toimielimet: maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan nimeää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat. Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi. Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2016 maakuntavaltuusto: kokoontuu 2 varsinaiseen kokoukseen ja 1 työseminaarikokoukseen, hyväksyy maakuntakaavan 5. vaiheen (kaupan ym. kaava), hyväksyy säätöihin tai itsehallintoalueiden perustamiseen liittyviä linjauksia, hyväksyy maakuntaliiton strategian ja osastrategiat, arvioi maakuntaohjelman ja liiton strategian uudistamisen painotukset. Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2016 maakuntahallitus: kokoontuu noin 10 kertaa, päättää itsehallintoalueiden ja muiden yhteistyörakenteiden valmistelusta, hyväksyy liiton suunnittelujärjestelmän ja raportoinnin uudistamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä muut ohjeistusten uudistamiset, tekee opintomatkan liiton toiminnan kannalta keskeiseen kotimaiseen kohteeseen vuosittain ja joka toinen vuosi ulkomaiseen kohteeseen, vuonna 2016 mahdollisesti vieraillaan Brysselissä, ottaa käyttöön sähköisen kokoushallinnan menetelmiä, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntayhteistyön puheenjohtajuudet v. 2016. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2016 tarkastuslautakunta: kokoontuu 4-5 kertaa, osallistuu jäsentensä osalta vuosittaiseen ajankohtaiseen koulutustilaisuuteen käyttösuunnitelmassa vahvistettujen määrärahojen puitteissa, käsittelee viraston laatimat neljännesvuosiraportit sekä uudistetut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit, kuulee luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa kokouksissaan. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämisen toimenpiteiden yhteensovittaminen. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2016 MYR kokoontuu 4-5 kertaa uudistetun työjärjestyksen mukaisesti.
20 5.2 Maakuntaliiton viraston vuoden 2016 tavoitteet vastuualueittain Vuodelle 2016 Keski-Pohjanmaan liiton toiminnalle asetetaan seuraavia päätavoitteita, jotka on johdettu suunnitelmakauden ja maakuntaohjelman kärkitavoitteista. Johtaminen ja hallintopalvelut: Toimielinten ja viraston työohjelmien laadinta koko vaalikaudelle ja kullekin vuodelle. Yhteistyö- ja edunvalvontasuhteiden vahvistaminen jäsenkuntien, muiden maakuntaliittojen, seutukehitysorganisaatioiden, ELY-keskusten, aluehallintovirasto AVI:n, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Maakuntaliiton oman suunnittelu-, toiminta- ja arviointijärjestelmän uudistaminen. Viraston tietohallinnon ja viestinnän uudistamisen jatkaminen sekä yhteistyön vahvistaminen aluemarkkinoinnissa. Henkilöstön koulutus ja osaamisen uudistaminen. Pohjois-Suomen neuvottelukunnan sekä Itä-Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyön puheenjohtajuus. I-P huippukokouksen järjestäminen Kokkolassa elosyyskuun vaihteessa 2016. Aluepalvelut: Maakuntakaavan 5. vaiheen valmistelu. Aluerakenne- ja liikennejärjestelmäselvitykset. Alueellisen ennakoinnin, tilastoinnin ja www-portaalien uudistaminen. Yhteistyö alueen osaamispalveluissa (maankäyttö, ICT, ennakointi). Yhteispalvelujen ja turvallisuusasioiden kehittäminen yhteistyössä kuntien ja valtionhallinnon kesken. Suomen itsenäisyyden 100 juhlavuoden 2017 suunnittelu. Kuntalaisten ja järjestöjen osallistuvuus. Vahvistetaan kulttuurin, matkailun ja liikunnan kehittämistoimenpiteitä keskipohjalaisina osaamisbrändeinä. Hyvinvoinnin, kansainvälisyyden ja älykkään erikoistumisen osastrategioiden toteutus. Aluekehityspalvelut: Maakuntaohjelman uudistaminen ja osastrategioiden laadinta. Ohjelmakauden 2014-2020 hankerahoituksen maksimaalinen käyttö sekä hanketoiminnan vaikuttavuus. Älykkään erikoistuminen strategiat ja hallitusohjelman kärkihankkeet. Maakunnan investointi- ja kehittämiskohteiden rahoituksen edunvalvonta valtion talousarviossa ja EU-ohjelmissa. Valtionhallinnon ennakoitujen leikkausten alueelle kohdistuvien vaikutusten vähentäminen erityisesti koulutustarjonnan, tutkimuslaitosten ja valtion palvelujen osalta. Alue- ja elinkeinolähtöinen yhteistyö erityisesti kasvukäytävällä OuluKokkola-Vaasa sekä Pohjois-Suomen ja Vaasan vaalipiirin maakuntien kesken.
21 5.3 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet 5.3.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017 Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat toimintaa keskeisesti ohjaavat asiakirjat, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2014 ja ovat voimassa vuoteen 2017 saakka. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toimintalinjalla (Osaava Keski-Pohjanmaa, Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa, Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa, Toimiva Keski-Pohjanmaa). Tavoitteet/Toteutus Koko maakunta kasvuun -tavoitetta korostaaksemme maaseutu on nostettu toimintalinjojen yhteiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Tavoitteena on saada keskeiset hankkeet ja asiakokonaisuudet näkymään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY:n tulossopimuksissa. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmissä, jotka kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa. Neuvotteluja ELY:jen kanssa käydään säännöllisesti sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman että ELY:n tulossopimuksen valmisteluvaiheessa että toteutuksen aikana. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016-2017 Toimeenpanosuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille 2016-2017 on laadittu vuoden 2014 aikana ja tarkistettu syksyllä 2015. Keski-Pohjanmaata koskeva Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY:n ja Länsi-Suomen AVI:n strategia on laadittu vuosille 2015-2018. Toiminnalliset tulossopimukset tehdään vuosittain totsun aikataulun mukaisesti, joten niiden yhteensovitus on tärkeää, jotta Keski-Pohjanmaan keskeiset hankkeet ja asia-kokonaisuudet saadaan myös toteuttamissuunnitelmissa näkyviin. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 toimeenpanosuunnitelmassa ja sen tarkistuksessa on linjattu EU-rakennerahastojen käytön painotukset. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ja sen sihteeristö päättää ja koordinoi rahoituksen kohdentamisen hankkeille. TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Keski-Pohjanmaan liitto (TEM) Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti erityistavoitteisiin uuden liiketoiminnan luominen (ET 1.1) sekä Pk- yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen (ET 1.2). Tavoitteena on uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja hautomotoiminnan käynnistäminen Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan liiton rahoituksella luodaan edellytyksiä uusien yritysten käynnistymiselle sekä jo käynnistyneen yritystoiminnan vakiinnuttamiselle sekä kasvulle. Aloittavat yritykset tarvitsevat alkutaipaleellaan asiantuntevaa yrityspalvelua (= vierihoitoa) ja apua liiketoimintaideansa jalostamisessa. Alkuvaiheessa luodaan lisäksi edellytyksiä ja mahdollisuuksia liiketoiminnan vahvistamiseen verkostoitumisen avulla.
22 Kasvuhakuisten yritysten asemaa vahvistetaan strategisen liiketoimintaosaamisen lisäämisellä. Pohjoisen alueen suurhankkeiden investoinnit jatkuvat lähivuosina vilkkaina. Pk- yritystemme mahdollisuuksia osallistua Pohjois-Suomen, Ruotsin ja Norjan suurhankkeisiin vahvistetaan. Puurakentamisen ja veneklusterin teknologiaosaamista vahvistetaan yritysverkostojen rakentamisen yhteydessä. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia lisätään sekä maakuntaverkkoa hyödynnetään verkkokaupan kasvattamiseksi. Tuottavuutta lisätään yksityisten ja julkisten sähköisten palvelujen lisäämisellä. Pohjois-Euroopan suurimman epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymän mahdollisuuksia hyödynnetään uuden yritystoiminnan sijoittumisessa ja synnyttämisessä. Myös maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan jatkamalla T & K & I -toimintaa yhdessä myös näiden yritysten kanssa. TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Keski-Pohjanmaan liitto (TEM ja OKM) Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdentuu pääasiallisesti kahteen erityistavoitteeseen eli tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (ET 4.1) ja uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (ET 3.2). Myös erityistavoitetta yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen (ET 5.1) toteutetaan. Keski-Pohjanmaalla jatketaan alueellisen älykkään erikoistumisen toteuttamista vahvistamalla T & K & I -rakenteitamme ja lisäämällä yhteistyötä alueemme yritysten kanssa omien luonnonvarojemme hyödyntämiseksi. Yhteistyötä tehdään laajasti luonnonvaratutkimuksen osalta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa mm. Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Kemiallisten prosessien oppimis- ja tutkimusympäristöjä hyödynnetään yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa osaavan työvoiman varmistamiseksi sekä uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi. Kemiallisten prosessien osaamistamme myydään laajasti kaivosteollisuuteen sekä biotaloutta edistäviin hankkeisiin. Alueemme kansainvälistä yhteistyötä osaamisen vahvistamiseksi ja markkinoimiseksi lisätään. Yritysten innovaatiotoimintaa edistetään tuotannon ja tuottavuuden lisäämiseksi, myös yritysten mahdollisuuksia hyödyntää uusinta teknologiaa vahvistetaan. Keski-Suomen ELY -keskus /Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus (ympäristö) Varoilla edistetään kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, jolla saadaan ratkaisuja elinkeinotoiminnan ympäristökysymyksiin, luonnonvarojen hallintaan, luontoarvojen hyödyntämiseen ja kestävään ja tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen. Toteutetaan toimenpiteitä joilla: kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita
23 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keski-Suomen ELY -keskus (TEM) Tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa. Teemaa tuetaan lisäksi valtakunnallisen Kohtaamo (Ohjaamo) -hankkeen kautta. kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset) palveluihin kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista. Otetaan samalla huomioon valtakunnallisen Kotona Suomessa -hankkeen toiminta. tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EURES-palveluja kehittämällä. Valtakunnallista teemaa johdetaan Työvoiman liikkuvuus -hankkeen kautta. Tuottavuus ja työhyvinvointi (työssäolevat) hankkeet. Tasa-arvoa tukevia hankkeita TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Keski-Suomen ELY -keskus (OKM) Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita. Tuetaan hankkeita, jotka tarjoavat laadukkaampaa koulutustarjontaa kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin. Voidaan rahoittaa miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista tukevia hankkeita. TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Keski-Suomen ELY -keskus (OKM) Rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Tuetaan hankkeita, jotka tarjoavat nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehittävät siihen liittyviä palveluita. Euroopan alueelliset yhteistyöohjelmat Botnia Atlantica, Pohjoinen, NPA ja Itämeri Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyöohjelma Botnia Atlanticaa. Ohjelmasta tähän asti merkittävimmät Keski-Pohjanmaalle kohdistuvat hankkeet ovat metsäbioenergian hyödyntämistä edistävät yhteishankkeet. Liitto jatkaa aktiivista rooliaan uuden ohjelman hyödyntämisessä. Vuonna 2016 yhteistyötä Pohjoismaisissa hankkeissa toteutetaan sekä Vaasan vaalipiirin maakuntien (BA-ohjelma ja Merenkurkku) että Pohjois-Suomen maakuntien (Interreg Nord) kanssa. Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyö-ohjelmaa Interreg IVA Pohjoinen sekä osallistuu Pohjoisen Periferian ohjelmatyöhön. KeskiPohjanmaalla on panostettu ohjelma-alueen yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden yhteistyöhön.
24 Liitto jatkaa ohjelmien tiedottamista ja mahdollisuuksien esittämisestä alueen toimijoille. Painopiste on, että ohjelman rahoituksen puitteissa voidaan osallistaa alueen toimijoiden hanke-ehdotukset osaksi ohjelman toteuttamista. Mikäli EU:n erillisohjelmissa avataan sellainen erillisohjelma hakuun, joka KeskiPohjanmaan maakunnan toimijoita kiinnostaa, liitto tukee halukkaiden pyrkimyksiä hakeutua erillisohjelmaa toteuttamaan. NSPA yhteistyö Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteistyössä ns. NSPA (Northern Sparesly Populated Areas) -strategiaohjelman toteutukseen Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmassa (EAY). 5.3.2 Aluesuunnittelu Maakuntakaavoitus ja vahvistetut vaihekaavat Maakunnan liitolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tehtävä laatia maakuntakaavaa ja huolehtia kaavan pitämisestä ajan tasalla. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaava laaditaan vaiheittain siten, että vaihekaavat muodostavat kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen asiakirja, joka ohjaa kuntien kaavoituksen laatimista sekä alueidenkäyttöön vaikuttavia ratkaisuja. Viranomaisilla on velvoite edistää maakuntakaavan toteutumista, mikä koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Maakunnan liiton valtuusto hyväksyy maa-kuntakaavan. Vuoden 2016 alussa luovutaan maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä ympäristöministeriössä. Tavoitteet/Toteutus Keski-Pohjanmaan liitto huolehtii maakuntakaavan ajantasaisuudesta sekä seuraa, edistää ja kehittää vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista. Tämä toteutetaan: - seuraamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja lainsäädäntöä - osallistumalla viranomaisneuvotteluihin, - antamalla lausuntoja alempiasteisista kaavoista ja muista alueiden käytön suunnitteluun liittyvistä suunnitelmista sekä - osallistumalla aluesuunnittelun vastuualueen ohjaus-, työ- ja seurantaryhmiin sekä muihin tilaisuuksiin. Maakuntakaavoituksen vaihekaavat: 4. ja 5. vaihe Mannertuulivoimaa sekä maisema- ja kulttuuriympäristöjä käsittelevä 4. vaihekaava valmistui vuoden 2015 keväällä ja vahvistetaan ympäristöministeriössä aikaisemman maankäyttö- ja rakennuslain menettelyn mukaan. Kaavan laadinta on toteutettu yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa. Kauppaa, ampumaratoja, aluerakennetta ja kaivostoimintaa käsittelevän 5. vaihekaavan tavoitteena on valmistua vuoden 2016 lopussa. Kaava laaditaan maakuntaliiton aluesuunnittelijan ja Kokkolan kaupungin kaavoitusasiantuntijan yhteistyönä. Kuntien kaavoitusvastaavista ja maakuntaliiton edustajista koostuva alueidenkäytön työryhmä seuraa maakuntakaavoituksen toteutusta, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja alueiden käytön kehittämisen arviointia.
25 Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (KAKEPOLI) ja Etelä-Pohjanmaan Elyn liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma voidaan toteuttaa ylimaakunnallisena, maakunnallisina tai seudullisina. Oleellista on jatkuva pitkän aikavälin strateginen suunnittelu, jossa käsitellään eri kulkumuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta, liikennejärjestelmän rahoitusta ja vaikutuksia sekä liikennealan yhteistyömuotoja. Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategian (KAKEPOLI) ja sen aiesopimuksen toteutumisen seuranta on muodostanut puitteet kolmen maakunnan ja kahden ELY-keskuksen alueen liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja sen edellyttämälle jatkuvalle yhteistyölle. KAKEPOLIn päivittämisen sijaa Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikka työryhmä käynnistää vuonna 2016 PohjoisSuomen yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla toimii Etelä-Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan ja Pohjanmaan liikennejärjestelmätyöryhmä, jossa tarkastellaan maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien kärkihankkeiden etenemistä ja valtakunnallisesti rahoitettavien liikennehankkeiden priorisointia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimialueella pohjalaismaakuntien kesken. Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja yhteensovittaminen Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja niiden yhteensovittaminen. Tehtävien toteuttamisessa liiton rooli on toimia koordinaattorina sovittaen yhteen alueellisia intressejä. Vesien hoidon keskeiset toimenpiteet Keski-Pohjanmaalla keskittyvät ns. happamien sulfaattimaiden hoitoon ja kunnostukseen sekä tulvavaara-alueiden, pohjavesien ja maankäytön yhteensovittamiseen. Keski-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti tärkeät alueet on osoitettu valtioneuvoston periaatepäätöstä laajempina. 4. vaihemaakuntakaavan vahvistuttua tilanne muuttuu. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen koordinoimassa inventointihankkeessa on valmistunut vuonna 2014 Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet raportti ehdotuksena Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä sitä täydentävä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita käsittelevä vastaava raportti. Uudet valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ehdotukset ovat tulossa lausuntokierrokselle ympäristöministeriön MAPIO-työryhmästä. Luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian edistämisen toimenpiteet keskittyvät maakunnan luonnonvarojen suunnitelmalliseen käyttöön. Keskeisiä ovat Keski-Pohjanmaan bioenergiaohjelma 2007 2013 ja vuonna 2012 valmistunut KeskiPohjanmaan ilmastostrategia sekä vuonna 2015 valmistunut Länsi-Suomen ympäristöstrategia.
26 Lisäksi Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja yleisötilaisuuksiin. Erityisesti keskitytään uusiutuvia energiamuotoja ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kehittäviin toimenpiteisiin, vesistöjen hoitoon ja tulvasuojeluun. Liikenneväylien ja logistiikan kehittäminen ja hankkeet Pääteiden, sataman ja rautatieverkon ohella lisätään edunvalvontaa myös huonokuntoisten alemman tieverkon yhteyksien peruskorjaukseen ja kunnossapitoon. Kruunupyyn lentokentän liikennöinnin ja palvelutason säilyminen on keskeinen edunvalvonta- ja kehittämiskohde. Toinen kärkikohde on Kokkolan satamaväylän syventäminen 14 metriin siten, että investointi käynnistyisi vuonna 2017. Mahdollinen Fennovoiman Pyhäjoen hankkeen toteutuminen tulee lisäämään merkittävästi satama- ja tielogistista suunnittelua Kokkola-Kalajoki-Pyhäjoki-Oulu väleillä. Raideliikenteellä on kasvava rooli henkilö- ja tavaraliikenteessä. Keskeinen tavoite on Seinäjoki-Oulu-ratahankkeen toteuttaminen kokonaisuutena ilman katkoja ja kaksoisraiteen toteuttaminen Kokkola-Ylivieska-välille. Tärkeää on tarkastella ja turvata raideliikennepohjaisen henkilö- ja tavaraliikenteen, myös transitoliikenteen, kehitys- ja toimintaedellytykset. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan satamien ja suunniteltujen logistiikan solmupisteiden toimintaedellytysten kehittämiseen. Maakunnan tärkeitä päätieverkon yhteyksiä ovat valtatie 8, 13 ja 28 sekä kantatiet 63 86 ja 58. Toimenpiteissä painottuvat aktiivinen toiminta mm. Kasitie ry:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. 5.3.3 Muu lakisääteinen toiminta Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi Aluehallinnon ja aluekehittämislain uudistuksessa maakunnan liittojen tehtäviin lisättiin vastuu alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovitus ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Koulutustarpeiden ennakointi on tyypillinen monialaisen maakuntaliiton työsarka, jossa aluekehittäminen ja edunvalvontatyö kietoutuvat yhteen erottamattomasti. Tavoitteena on pitää kiinni yhdessä oppilaitosten kanssa asetetuista tavoitteista aloituspaikkamäärien osalta. Keski-Pohjanmaan osalta myönteistä on ikäluokan maan keskitasoa parempi kehitys ja koulutuksen vetovoima. Sivistys ja koulutus Liiton tehtävänä on tukea maakunnan koulutuksen strategista kehittämistä kaikilla eri tasoilla ja kaikkiin suuntiin. Keskipohjalaisen sivistysyhteisön kehityksessä liitto on mukana maakunnallisten julkisten yhteisöjen ja kansalaisyhteisöjen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalan EAKR- ohjelmista toteutettavien hankkeiden valmistelu ja rahoitus on maakunnan liittojen vastuulla. Maakunnan liitto laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen.