Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Suomen talouskasvun strategia = hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat Bruttokansantuote asukasta kohden viitevuoden 2010 hinnoin, 64 000 Yhdysvallat Ruotsi 32 000 Saksa Suomi 16 000 8 000 4 000 100 vuotta sitten: industrialismi ja nationalismi 50 vuotta sitten: hyvinvointiyhteiskunta 25 vuotta sitten: Euroopan yhdentyminen 2 000 1 000 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Nyt?: digitalisaatio ja globalisaatio 2
Maailmantalouden muutosvoimat Ennen: industrialismi ja nationalismi Teollinen valmistus on atomien järjestämistä uuteen, arvokkaampaan järjestykseen Sähkövoima käyttövoimana eli yleiskäyttöisenä teknologiana Teolliset yritykset kulkivat kehityksen kärjessä Meillä metsä- ja metalliteollisuus Kansalliset ja toimialojen intressit tärkeitä Nyt: digitalisaatio ja globalisaatio Digitaalinen palvelutuotanto on bittien yhdistämistä arvokkaalla tavalla uudelleen, informaation muokkaamista tiedoksi ICT ja digitalisaatio yleiskäyttöisenä teknologiana Korkean teknologian palveluyritykset kulkevat kärjessä Informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut Markkinat ovat aidosti globaalit: toiminnot keskittävät digitaalisille alustoille (esim. Facebook) 3
Talouden rakennemuutos: teollisuudesta palveluihin, atomeista bitteihin Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Saksa Suomi Ruotsi Euroalue Yhdysvallat 16 14 12 10 8 6 4 2 Korkean teknologian palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta, % Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: OECD Statistical Database Korkean teknologian palvelut = informaatio ja viestintä (mm. televiestintä ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
Kansantalouden kasvuongelmat johtuvat tehdasteollisuuden vaikeuksista yksityiset palvelut ovat pitäneet kasvua yllä 46 000 44 000 42 000 40 000 38 000 36 000 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 Kokonaistuotanto (bruttoarvonlisäys viitevuoden 2010) hinnoin, milj. Arvonlisäys yhteensä Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Rakentaminen Energiahuolto: vesi- ja jätehuolto Alkutuotanto Tehdasteollisuus on supistunut vuodesta 2007/2008 alkaen Yksityiset palvelut ovat kasvaneet kaiken aikaa Nämä trendit kumonneet toisensa Bruttoarvonlisäys on jäänyt vuoden 2006 tasolle 6 000 4 000 2 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 5
Kansantalouden rakennemuutos tehdasteollisuudesta palveluihin (bruttoarvonlisäys milj. euroa viitevuoden 2010 hinnoin, huom: molemmissa on sama asteikko, joten toimialojen kokoerot käyvät hyvin esiin) 4 500 4 000 Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus 3 500 Metsäteollisuus 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 6
Maailmantalouden uudet muutosvoimat: Digitalisaatio ja globalisaatio Tietokoneiden ipad 2-ekvivalentin suorituskyvyn kustannus Internetin ja älypuhelimen käyttäjät, miljoonaa http://www.frc.ri.cmu.edu/~hpm/book97/ch3/processor.list.txt http://www.internetlivestats.com/internet-users/ ; http://www.emarketer.com
Toimintatapojen muutos: Digitaaliteknologia muuttaa toimintatapoja automatisoimalla tietotyötä Tietointensiivinen työ Täysautomaattinen päätelaitteiden suorittama työ Asiakkaiden päätelaitteiden avulla suorittama itsepalvelutyö Mahdollisimman edullisissa olosuhteissa suoritettava taustatyö Lähellä asiakasta tuotettava kohtaamispalvelu poistuu kokonaan siirtyy asiakkaalle siirtyy halpamaihin säilyy ja lisääntyy Lähde: Matti Lehti Automaatio, innovaatiot ja yrittäjyys 8
Robotit tulevat! Ammattien automatisoinnin todennäköisyys Lähde: Frey ja Osborne, The Future of Employment, 2013 Esimerkkejä: - tallentaja, kutoja, kelloseppä 0,99 - urheilutuomari 0,98 - ravintolakokki 0,96 -verotarkastaja, tilintarkastaja, tarjoilija 0,94 - myyjä 0,92 - taksinkuljettaja 0,89 - kiinteistönvälittäjä 0,86 - kuorma-autonkuljettaja 0,79 - rakennustyöntekijä 0,71 - bussinkuljettaja 0,67 - poliisi 0,49 - ekonomisti 0,43 - urheilija 0,24 - kokki (chef) 0,1 - päätoimittaja 0,05 - toimitusjohtaja, kapellimestari, sosiaalityöntekijä, esikoulun opettaja, urheiluvalmentaja 0,01 0,02 9
Tuottavuuden uusi kasvu syntyy ihmisen ja tietokoneen uudesta työnjaosta Tietokone voittaa ihmisen rutiininomaisissa tehtävissä > Tietokone voittaa ihmisen jopa älykkyyttä vaativissa tehtävissä > Mutta ihmisten ja tietokoneiden tiimi voi voittaa sekä tietokoneen että ihmisen kaikissa tehtävissä > en.chessbase.com 10
Digitalisaatio ja työn muutos 11
Suomen digivalmiudet ovat erinomaiset väestön ja yritysten tietotekniikan käytöllä mitaten Osuus yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä, % Lähde: Tilastokeskus 12
Muutosvoimat 1 + 2 => Digitaaliset alustat muutoksen välineinä Teknologian kehitys Kombinaatioita tarjoavien alustojen merkitys kasvaa Erik Brynjolfsson, The key to growth? Race with the machines, TED-luento 2013 Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de 13
Digitaalisten palvelualustojen myönteinen kasvukierre Tuottajien määrän kasvu lisää alustan houkuttelevuutta kuluttajille Palveluntuottajat Alusta Kuluttajat Internet-yritykset ja muut tuottajat Kuluttajien määrän kasvu lisää alustan houkuttelevuutta tuottajille Esimerkkejä alustoista: - älypuhelimien käyttöjärjestelmät: Apple, Android, Windows - verkkokaupat: Amazon, Alibaba, ebay, Tori.fi - yhteisöpalvelut: Facebook, Google+, Instagram 14
Markkinat keskittyvät muutamille alustoille: Voittaja voi viedä kaiken! Sosiaalisen median käyttäjämääriä maaliskuussa 2015, miljoonaa Lähde: www.statistica.com 15
Esimerkkejä digimurroksesta Perinteinen media keskittyy alustoille Perinteiset pankit uhkaavat kadota Miljardia mobiilia maksutapahtumaa Kaupan asiakkuudet siirtyvät verkkoon Teollisuus siirtyy internetiin 16 Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de
Kuluttajat ja uudet toimijat voittavat, perinteiset toimijat häviävät Esimerkki: Musiikin myynti Yhdysvalloissa 17 Lähde: Bean 2016
Kuluttajat ja uudet toimijat voittavat, perinteiset toimijat häviävät 18 Lähde: Bean 2016
Muutosvoimat 1+ 2 => Talouskasvun osatekijät digitaalisessa taloudessa 1) Työn merkitys vähenee Kustannus/palkkakilpailukyky ei ole enää tärkeää koska robotit vievät rutiinityön 2) Perinteisen pääoman merkitys vähenee Pääomaa on lähes rajattomasti tarjolla 3) Ideoiden merkitys kasvaa hyvistä ideoista pulaa Uudet tuotteet ja toimintatavat Globaalit markkinat 4) Ideoiden kombinoimiseksi ja skaalaamiseksi tarvittavien alustojen merkitys kasvaa Markkinat keskittyvät Winner takes all yhteiskunta Eriarvoisuus kasvaa 19
Politiikkaa 1: Yrityksillä/yhteisöillä on kolme keinoa menestyä 1) Palvelujen jatkuva kehittäminen Sen ei tarvitse perustua uraauurtaville innovaatioille vaan internet-yritysten tapaan vähittäiselle kehittämiselle Algoritmit + asiakasdata 2) Henkilöstön osaaminen ja toimintatavat Digitaaliset kanavat + henkilöstön asiantuntemus = tuottavuuden uusi kasvu Joustavien työaikojen ja etätyön hyödyntäminen 3) Yrityskulttuuri vastaamaan diginatiivinen asiakkaiden odotuksiin Digitoidaan kaikki mikä on digitoitavissa Kehitetään sitä tukevia johtamis-, kannuste- ja palkitsemisjärjestelmiä 20
Politiikkaa 2: Julkinen sektori voi, paitsi luoda digitaalisen liiketoiminnan kasvulle puitteet, myös vaikuttaa siihen itse suoraan ICT:n suurena käyttäjänä rakentamalla omia alustojaan ja digitalisoimalla julkisia palveluja Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeita: 21
Digitaaliset SOTE-palvelut: Terveys on ylellisyyshyödyke => Terveysmenojen bktosuus (%) kasvaa => Digitalisaation vaikutukset suuria Terveysmenojen bkt-osuus, % Lähde: OECD Health Data 2011 http://www.fihtanews.net/ 22
Politiikkaa 3: Tiede ja teknologia ovat avainasemassa Tiede loi puitteet teollistumiseen perustuvalle talouskasvulle Tiede on yhtä tärkeässä asemassa myös nyt ja tulevaisuudessa ICT:n ja digitalisaation epäsuora vaikutus tieteen kehityksen kautta on vielä kokematta Aalto-yliopisto maailman huipulle 2030 mennessä digitalisaation ja energian tutkimuksessa - Digiplatform - Energiaplatform Suomen tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit kuitenkin nyt vähenevät 23
Suomen T&K-investoinnit supistuvat T&K-investointien bkt-osuus, % 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: OECD ja Tilastokeskus T&K-investoinnit Suomessa, milj. euroa 8 000 Koko kansantalous 7 000 Yritykset 6 000 Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 24 24
Lopuksi 1) Maailma ennen: nationalismi + industrialismi Teollisuus kasvun veturina 2) Maailma nyt: globalisaatio + digitalisaatio Digitaaliset palvelut kasvun veturina 3) Teollisuuden hintakilpailukyvyn korostaminen ratkaisuna Suomen ongelmiin on paluuta menneeseen maailmaan - Hyvä kustannuskilpailukyky on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle 4) Tarvitaan rohkeampi kansallinen visio: - Digitaalisuus on nostettava keskiöön hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa. - Lisäksi on investoiva koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen 5) Digiyhteiskunta ei ole top down vaan on bottom up Nuoret ja koulut ovat avainasemassa 6) Julkinen sektori ei ole pelkkä taakka, vaan se voi olla muutoksen mahdollistaja 25