Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 3.6.2014 19 liite 3 SELVITYS PAAVONRINTEIDEN TOIMINNASTA JA ERI TOIMINTA- VAIHTOEHDOISTA 1
SELVITYS PAAVONRINTEIDEN TOIMINNASTA JA ERI TOIMINTA-VAIHTOEHDOISTA PAAVONRINTEIDEN NYKYTILA JA FAKTAT 1. Yleistä Saarijärven Paavonrinteet perustettiin osakeyhtiömuotoisena v. 1985. Yhtiö oli Kusiaismäen Laskettukeskus Oy. Tarkoitus oli edistää matkailun kehittämistä sekä parantaa liikuntamahdollisuuksia. Yhtiön pääomistaja oli kaupunki. Pieni määrä osakkeita oli yksityisillä. Yhtiö rakensi, investoi ja rahoitti toiminnan pääosin lainapääomalla, jonka kaupunki takasi. Yhtiön toiminta ei mennyt täysin suunnitelmien mukaan vaan velkamäärä oli 1990-luvun alkuun tultaessa niin suuri, että se vaati erinäisiä järjestelyjä. Yhtiö pantiin v. 1993 vapaaehtoiseen selvitysmenettelyyn. Kaupunki maksoi tai otti kontolleen yhtiön velat, vastuut ja omaisuuden. Vähemmistöosakkaat ostettiin ulos yhtiöstä. Toiminta siirrettiin kaupungin toiminnaksi ja siitä vastasi vapaa-aikatoimi. Rinteestä tuli normaali kunnallinen liikuntapaikka. Kusiaismäen laskettelukeskus käsittää viisi rinnettä: 1-rinne, 2-rinne, 3-rinne, kahviorinne ja lastenrinne. Suurin korkeusero on 75m, rinnepituudet 70-700m. Lumetusta varten on rinneputkisto ja pumppuasema. Pumppuasema saa vetensä Pajulammesta. Toimivia lumitykkejä on kolme, joista kaksi uudempia Arecoja. Rinteen kunnostus tapahtuu Paana 200-rinnekoneella, joka on hankittu v. 2007. Rinnekoneen järkevä käyttöikä on 7-8 vuotta. Sitä käytetään myös hiihtokeskuksen latujen kunnostukseen. Kaudesta riippuen tunteja tulee vuosittain n. 500, josta Paavonrinteiden osuus on n. 300 h/kausi. Hissejä on kaksi: lastenhissi ja varsinainen hissi. Hissit tarkistetaan vuosittain. Vaijerit ja vetolaitteet tulee olla hyväksytyssä kunnossa. Hissivaijerin käyttöikää voidaan pidentää siirtämällä vetolaitteiden kiinnitystä kuukausittain toiminta-aikana. Hissillä tulee olla vastuullinen, asianomaisen koulutuksen suorittanut käyttäjä. Paavonrinteillä hissivastuullisena toimi ulkoilualueiden isäntä. Paavonrinteisiin kuuluu suksivuokraamo ja kahviotila. Kahvion hoidosta, lippujen myynnistä ja lastenrinteen valvonnasta on vastannut yksityinen yrittäjä korvausta vastaa. Suksivuokraamosta vuokrataan välineitä ja hoidetaan rinteiden päävalvonta. Kaluston huolto ja kunnostus tapahtuu myös pääosin suksivuokraamossa. Rinnekoneen säilytystila on ko. rakennuksessa. Rinteiden hissivalvonta on hoidettava viranomaisohjeiden mukaan. Pääosin tämä tapahtuu suorana sekä kameravalvontana. Rinteeseen liittyy myös hyppyrimäet K-44 ja K-26. Mäet on muovitettu ja niitä käytetään ympärivuotisesti. Hyppyrimäistä vastaa Saarijärven Ponsi ry. Toiminnasta on tehty sopimus kaupungin ja ko. seuran kanssa. Vapaa-aikatoimi maksaa mäkitoiminnasta aiheutuneet sähkö, lumetus yms. kulut. 2. Toiminta ja asiakkaat 2.1. Toiminta Paavonrinteiden toimintakausi riippuu keliolosuhteista. Normaalisti kausi alkaa joulukuun aikana ja loppuu huhtikuussa pääsiäiseen. Rinne lumetetaan keinolumella. Rinteen avaamiseen tarvitaan kolmen viikon reipas pakkasjakso. Pakkasta pitäisi olla minimissään -6-7 astetta, jotta lumetus olisi 2
järkevää suurten energiakulujen takia. Mieluiten pakkasta tulisi olla -10 20 asteen verran, tällöin lumen tuotto on hyvä. Lumetus tapahtuu kolmessa vuorossa. Rinteen aukioloaikana se jyrsitään päivittäin toimintakuntoon rinnekoneella. Rinteissä on erilaisia hyppyreitä ja reilejä. Kolmosrinteessä on reilipuisto. Kesällä 2011 hyppyreitä paranneltiin ja kunnostettiin mm. urheilukentän ylijäämämassoilla ja M-Realin kuitusavella. Samalla tasoitettiin lumetettavan alueen pohjaa niin, että jatkossa tullaan toimeen vähemmällä lumetuksella. Pelkkä laskettelu ei kiinnosta pääosaa nykykäyttäjistä. Lautailijoita onkin käyttäjistä arviolta n. 70 %. Tämä antaa elinmahdollisuuksia myös pienemmälle rinteelle. 2.2. Asiakkaat Rinteen pääasiakasryhmä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, enemmistönä ala- ja yläasteikäiset. Aikuiset tulevat usein rinteeseen lastensa kanssa. Seutukunnan koulut ovat suuri asiakasryhmä. On tärkeä huomata, että monille nuorille laskettelu on ainoa heitä kiinnostava talvinen liikuntamuoto. Tärkeä ryhmä ovat myös matkailijat. Sesonkiaikoja ovat joulu ja uusivuosi sekä Etelä- Suomen ja keskisen Suomen koululaisten hiihtolomat. Vuodenvaihteessa tärkeä asiakasryhmä ovat venäläiset turistit. Yritysasiakkaita rinteellä oli viime kautena 28. Yritykset ostavat henkilökunnalleen lasketteluedun. 3. Kustannukset 3.1. Käyttötalous Rinteiden käyttötalouden netto oli vv. 2007 2011 vuosittain keskimäärin n. 51.000. Liitteet käyttötaloudesta. Kustannuksiin ja tuottoihin vaikuttavat monet seikat: kauden pituus, hinnoittelu, pakkaset, koneiden ja laitteiden rikkoutumiset. Kelien vaikutus on merkittävä. Alkutalven leuto sää siirtää lumetusta jopa tammikuun lopulle. Toisaalta kovat pakkaset kaudella hiljentävät rinteen toiminnan. Rinteen ylläpidossa on käytetty työllistettävää työvoimaa, mikä säästää henkilöstökuluissa. Ehtona on tietenkin, että henkilöillä on tehtäviin riittävä ammattitaito. Palveluhinnasto on pyritty pitämään hintalaatusuhteen mukaisena. 3.2. Investoinnit Rinteen investoinnit liittyvät koneisiin ja kalustoon sekä rinnealueen maatöihin. Suurimmat investoinnit kaudella 2007 2011 olivat seuraavat: -v. 2007 rinnekoneen uusiminen 102.800, konetta käytetään myös Kusiaismäen kunnostuksessa -v. 2010 vaijerin uusiminen + hissilaitteisto 19.030 -v. 2011 lippujärjestelmän uusiminen 11.173, ko. vuonna rinnettä tasoitettiin urheilukentältä ja M- Realilta saaduilla maamassoilla Tulevat investoinnit liittyvät pääosiltaan koneiden ja kaluston uusintaan. Rinnekone on hankittu v. 2007 ja kolmen vuoden päästä v. 2015 sen ikä on 8 vuotta. Tällöin olisi järkevää uusia se mahdollisten suurempien korjauskustannusten välttämiseksi. Hissilaitteisto ja vaijeri on kunnostettu, samoin pumppuaseman pumput ovat kunnossa. Rinnekahvion lattiapinnoite olisi vaihdettava, samoin kahvion ja välinevuokraamon rakenteet on tarkistettava. Suoja-aitoja tarvitaan lisää, ison rinteen alaosa on vielä tasoittamatta. Reilejä ja muita toimintavälineitä olisi hankittava lisää asiakaskiinnostuksen ylläpitämiseksi. 3
4. Paavonrinteiden toiminnan vaikutukset Paavonrinteet on osa Kusiaismäen hiihtokeskuksen toimintaa. Kusiaismäen hiihtokeskuksen kokonaisuus muodostuu hiihtokeskuksesta ja reiteistä, hyppyrimäistä ja Paavonrinteistä. Alue muodostaa jopa valtakunnallisesti tunnetun talviliikuntakeskuksen isojen hiihtokilpailujen ansiosta. Rinteen merkitys on tärkeä lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen kannalta. Se tarjoaa hyvän vaihtoehdon varsinkin niille nuorille, joita eivät muut liikuntamuodot kiinnosta. Alueelle tuleville matkailijoille, erityisesti lapsiperheille, rinne on hyvä toimintapaikka. PAAVONRINTEIDEN TOIMINTAVAIHTOEHDOT Rinteen toimintavaihtoehdot tulevaisuuden kannalta ovat seuraavat: -jatketaan nykyisellä pohjalla, mikäli työ ym. resurssit ovat olemassa, toimintaa tehostaen -ulkoistetaan rinteen toiminta -lopetetaan rinteen toiminta Paavonrinne on tällä hetkellä lähiliikuntapaikka jossa palvelumaksuilla pyritään kattamaan mahdollisimman paljon kustannuksista. Paavonrinteiden tämänhetkisen toiminnan kustannukset tiedetään. Nykyinen toimintamalli jossa kahvio/lipunmyynti/lastenrinteen valvonta ja yritysmyynti on ulkoistettu yrittäjille ja kaupunki hoitaa rinnekunnostuksen, suksivuokraamon ja valvonnan on toimiva ratkaisu. Tämä tietenkin edellyttää että nykyiset ammattityöntekijät ovat töissä ja lisätyövoimaa saadaan työttömistä työnhakijoista. Rinteen koko, seutukunnan vähäinen väestömäärä ja huono tulotaso ovat ongelmia rinteen kannattavuuden parantamisessa hoitaa sitä kuka hyvänsä. Erityisesti pienessä rinteessä tulee panostaa toimintapaikkoihin kuten reilipuistot, hyppyrit yms. sekä asiakaspalveluun. Tällä hetkellä kustannustehokas toimintatapa on nykyinen toimintapa (oma toiminta+osan ulkoistettu), koska rinteen nettomenoon sisältyy nykyisten kahden vakinaisen työntekijän talviajan palkkamäärä. Synergiaedut Kusiaismäen hiihtokeskuksen kunnostuksessa puoltavat nykyistä mallia. Mikäli toimintaolosuhteissa tapahtuu muutos uutta toimintamallia kannattaa harkita. uuden tilanteen pohjalta. Ulkoistuksen hinta ja siihen liittyvät asiat selviävät vain tarjouskilpailun avulla. Mikäli lopetusvaihtoehto otetaan käyttöön tarkoittaa se uusia ratkaisuja mahdollisesti Kusiaismäen hiihtokeskuksen hoidossa. Mikäli nykyiset vakinaisten työkulut jäävät jäljelle säästöä ei juuri synny. VERTAILU ERI TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSISTA 1. Oma toiminta Vaatii arviolta n. 51.000 nettopanostuksen/ vuosi ilman poistoja. (Keskimääräinen summa 2007 2011 tilinpäätöksien mukaisesti.) Summa sisältää nykyisten 2 työntekijän 6 kuukauden palkat n.35.000 /vuosi, Vaatii pieniä investointeja ja korjauksia vuosittain, suoja-aidat, reilit yms. Vaatii että työllistettäviä henkilöitä on saatavilla rinnetöihin (ammattitaitovaatimus). Rinnekoneen vaihto olisi järkevä tehdä 2015, tämänhetkinen hinta-arvio130.00 ilman vaihtokonetta. Pieniä hinnankorotuksia voidaan tehdä. Hinnoittelussa huomioitava kysyntä/hintajousto, palvelu ja käyttäjien tulotaso. (Rajoittava tekijä rinteiden koko, seutukunnan väestöpohja ja tulotaso.) Henkilökunnan kokonaiskäyttö myös hiihtokeskuksen ja latujen teossa puoltaa oman toiminnan jatkamista, synergiaedut. Osittainen ulkoistus: lipunmyynti/kahviotoiminta/lastenrinteen valvonta ja yrityskorttien myynti ulkoistettu. On toiminut. Kalusto tulee huollettua ja korjattua. Rinteiden korjaukset ja pienet parannukset tulee tehtyä työhön kuuluvana. 4
Kusiaismäen kokonaisuuden hoito selvempää yhden toimijan alla. Paavonrinteet osa Kusiaismäen hiihtokeskuksen kokonaisuutta. Muut kunnostukset pystytään hoitamaan jouheasti. Markkinointi/tiedotus ja varaukset yms. työllistää vapaa-aikatoimistoa. Ylläpitäjän vastuu palvelun tuottamisesta. Kaupunki voisi suoraan säädellä hintoja, aukioloaikoja ja tapahtumia. Ennustettavuus toiminnan järjestämisessä, mm. matkailutiedotus. Asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioitava. Edistää kuntalaisten hyvinvointia. Matkailun tarpeet. Rinteen hyvällä palvelulla ja toiminnalla merkitys kaupungin imagoon ja vetovoimaan. Työllistää työttömiä työnhakijoita, vaikutus perheen talouteen. 2. Ulkoistaminen Hinta riippuu millä hinnalla yrittäjä pystyisi palvelun tuottamaan. Näin pienehköä rinnettä jossa ei ole muita ansainmahdollisuuksia, kannattavaan toiminnan tekeminen ilman kaupungin subventiota ei ole mahdollinen. Subvention määrä on sopimusvarainen asia. Seutukunnan väestön määrä ja tulotaso sekä rinteen pieni koko ongelma. Investointien tekeminen ongelmallinen, kuka maksaa. Rinteellä merkitys kaupungin imagoon ja vetovoimaan. Edistää yrittäjyyttä. Yrittäjä vastaa palvelun tuottamisesta, hinnoittelusta, aikatauluista yms. toiminnasta ja ylläpitäjän vastuusta. Rinnetekniikan ja töiden hallinta ja siihen ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeudet. Miten Kusiaismäen latuverkosto/mahdollinen ensilumen latu hoidetaan? Rinnekoneella! Kuka hoitaa ja millä ja miten! Markkinointi/tiedotus ja varaukset hoitaa yrittäjä. Rinteen, koneiden ja laitteiston huolto ja kunnostus ja korjaukset. Kuka tekee ja miten! Palveluhintojen määrittely tärkeä. Jos hinnat nousevat liikaa loppuu käyttäjät. Asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioitava. Edistää kuntalaisten hyvinvointia. Matkailun tarpeet Rinteen hyvällä palvelulla ja toiminnalla merkitys kaupungin imagoon ja vetovoimaan 3. Rinteen toiminnan lopettaminen Kustannuksia saadaan alaspäin. Käyttömenoista jäisi kiinteät kulut. Rinteen maa-alueet ja rakennukset voidaan myydä mikäli ostajia löytyy!? Alueen käyttötarkoituksen muutos?! Nykyisen vakinaisen henkikunnan talviaikaisesta työpanoksesta ei saada euromääräistä tuloa. Kaupungin vetovoimaisuus vähenee. Toiminta loppuu. Kusiaismäen kokonaisuus heikkenee. Rinnekone tarvitaan hiihtokeskuksen latujen ajoon mikäli hiihtokeskuksen taso halutaan pitää että alueella on isoja kisoja. Ensilumen latua ei voi tehdä ilman rinnekonetta. Työtarve vain hiihtokeskuksen ladut+muut ladut. Harrastusmahdollisuudet vähenevät. Matkailijoilla toimintamahdollisuudet talvella vähenevät. Liikuntamahdollisuudet heikkenevät. 5