YLEISSUUNNITELMA. Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä JÄMIJÄRVEN KUNTA. Työnro:

JÄMIJÄRVEN KUNNAN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä JÄMIJÄRVEN KUNTA Työnro: 446-00 29.4.2010 OY BJÖRN BACKSTRÖM AB Vesterbackantie 10 Ruukinkatu 2-4 etunimi.sukunimi@oybbab.fi 01120 Västerskog 20540 Turku www.oybbab.fi Puh: 09 278 610 48 Puh: 040 820 1043 Fax: 09 272 6468

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Suunnittelualue...1 3. Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot...2 3.1 Maasuodatin fosforinpoistokaivolla...4 3.2 Maahanimeyttämö...4 3.3 Pienpuhdistamo...5 3.4 Umpisäiliö...6 4. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely...7 4.1 Viemärijärjestelmä...7 4.1.1 Alue 1: Puutarhan ja Yli-Rämin alueet...7 4.1.2 Alue 2: Kauppilan kylä...7 4.1.3 Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö...8 4.1.4 Alue 4: Mertiöjärven länsipuoli...8 4.1.5 Alue 5: Kierikan kylä...8 4.1.6 Alue 6: Korpivaara-Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Luomankylän, Sydänmaan ja Kiturannan kylät...9 4.2 Mitoitusperusteet...11 4.3 Mitoitus...12 5. Jätevedenkäsittely...12 6. Kustannukset...12 6.1 Rakennuskustannukset...12 6.2 Käyttökustannukset...15 7. Yhteenveto ja johtopäätökset...16 LIITTEET: Liite 1 Yleiskartta 101 1:20 000 Liite 2 Suunnitelmakartat 201-209 1:7 500 Oy Björn Ruukinkatu 2-4, 20540 Turku puh. 040 820 1043 www.oybbab.fi

29.4.2010 JÄMIJÄRVEN KUNNAN JÄTEVESIHUOLLON YLEISUUNNITELMA Työ 446-00 1. Johdanto Tämän työn tarkoituksena on laatia Jämijärven kunnan jätevesihuollosta. Työn tarkoituksena on selvittää kunnan kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn vaihtoehtoja sekä niiden kustannuksia ja määrittää ne alueet, joille teknis-taloudellisesti olisi mahdollista rakentaa keskitetty jätevesiverkosto. Työn toimeksiantajana on Jämijärven kunta ja työ on tehty Oy Björn :n Turun toimistossa. Työ pohjautuu Vesihuoltolakiiin ja sen pohjalta annettuun Valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. 2.. Suunnittelualue Suunnittelualueena on Jämijärven kunta. Kunnan pinta-ala on n. 225 km³. Jämijärven kunta on jonkin verran yli 2 000 asukkaan kunta Pohjois-Satakunnassa. Maastonmuodoiltaan Jämijärvi on vaihtelevaa ja kumpuilevaa, mutta ei kovin jyrkkäpiirteistä. Jämijärvi on pääosin helppokaivuista peltoa tai hiekkapohjaista harjua.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 2/17 Viemäriverkostojen alustavat linjaukset ja niiden kustannuslaskelmat on tässä ssa laadittu 5 alueelle. Nämä alueet sijaitsevat keskustaajaman molemmin puolin ja Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin varrella. Lisäksi alueisiin on otettu mukaan kunnan alueella olevat kylämäiset alueet, jotka sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä olemassa olevasta verkostosta. Muilla alueilla kiinteistöt sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että niiden viemäröiminen ei teknis-taloudellisesti ole järkevää. Näillä kiinteistöillä jätevedet tullaan käsittelemään joko kiinteistökohtaisesti tai yhteisesti naapurin tai muutaman naapurin kanssa. Viemäriverkostojen linjaukset ja alustavat mitoitukset on laadittu 5 alueelle, jotka sisältävät seuraavat kylät ja alueet: - Alue 1: Puutarhan alue ja Yli-Rämin alueet - Alue 2: Kauppilan kylä - Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö - Alue 4: Kierikan kylä - Alue 5: Mertiöjärven länsipuoli - Alue 6: Korpivaaran Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Sydänmaan, Luomankylän ja Kiturannan kylät Näillä alueilla sijaitsee n. 360 kiinteistöä. Alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. Kustannuslaskenta ja vertailu sekä viemärilinjaukset on tehty karttatarkastelun pohjalta. Alueella ei ole tehty maastomittauksia eikä maaperätutkimuksia. 3. Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot Jätevesiasetuksen mukaan kaikkien kiinteistöjen on rakennettava jätevedenkäsittelymenetelmät asetuksen mukaisiin vaatimuksiin vuoteen 2014 mennessä. Tämä tarkoittaa, ettei vanhanaikainen kolmen sakokaivon järjestelmä enää riitä, vaan kiinteistöjen jätevedet on käsiteltävä ennen maastoon johtamista.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 3/17 Vaihtoehtoisia kiinteistökohtaisia käsittelymenetelmiä ovat mm. - Maasuodatin tehostetulla fosforin poistolla - Maahan imeyttämö - Panospuhdistamo - Kaksoisvesijärjestelmä - Umpisäiliö Vapaa-ajan asunnolle yhtenä vaihtoehtona voidaan suositella kuivakäymälää. Kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittyminen on aina jätevedenkäsittelyvaihtoehdoista suositeltavin kiinteistöillä, joille se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Jätevesien käsitteleminen keskitetysti pienentää hajakuormitusta ja poistaa hajuhaittoja. Jätevesien käsitteleminen suuremmissa yksiköissä parantaa puhdistustulosta. Suositeltavan jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Viemäriin liittyminen (käsittely isommassa yksikössä) 2. Useamman kiinteistön yhteiskäsittely 3. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 4. Umpisäiliö Käsittelymenetelmän valintaan vaikuttaa mm: - Voidaanko kiinteistö liittää viemäriin nyt tai tulevaisuudessa Alueelliset erityismääräykset (kuntien ympäristönsuojelumääräykset, vyöhykejaot, pohjavesialueet, ranta-alueet) - Maaperäolosuhteet - Käytettävissä olevan tilan laajuus - Kuinka paljon kiinteistön omistajalla on mahdollisuuksia ja halua huoltaa ja käyttää puhdistamoa

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 4/17 3.1 Maasuodatin fosforinpoistokaivolla Maasuodattamot ovat maahankaivettuja maaperäkäsittelyyn perustuvia puhdistamoja, joissa jätevesi johdetaan jakokaivon ja jakoputkien kautta suodatinkenttään. Jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Sen jälkeen suotunut jätevesi kootaan kokoomaputkiston avulla ja johdetaan purkuojaan. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta syntyy suodatinkerrokseen. Suodattimessa käsiteltävä vesi ei saa sisältää liuottimia tai myrkyllisiä pesuaineita, jotta jätevettä puhdistavat pieneliöt eivät tuhoudu. Jos suodattimeen johdetaan kaikki jätevedet, tarvitaan jäteveden esikäsittelyyn kolmiosainen saostussäiliö. Lisäksi suodattimen fosforin poistoa tulee tehostaa kentän perään asennettavalla fosforinpoistokaivolla. Suodatinkentän huonoja puolia ovat suuri tilan tarve (kentän pinta-ala vähintään 20 m 3, lisäksi saostussäiliöt, jakokaivo ja kokoomakaivo), huollon tarve (mm. sakokaivojen tyhjennys ja kemikaalin lisäys), puhdistustehon laskeminen ajan mittaan. LokaPuts 2006-2007 hankkeessa kerättiin jätevesijärjestelmien vertailukustannuksia yhden talouden jätevesille vuonna 2007. Hankkeen mukaan fosforinpoistokaivolla varustetun maasuodatuskentän investointi kulut ovat keskimäärin 8 000 ja käyttökustannukset n. 280 vuodessa. Maasuodattamon korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Jos se tukkeutuu, on ainoana vaihtoehtona uudelleen rakentaminen, joka maksaa paljon. 3.2 Maahanimeyttämö Maahanimeyttämö on maahan kaivettu jäteveden käsittelymenetelmä, jossa jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahan imeytystä ei pidetä kovin suositeltavana vaihtoehtona sen suurien maaperä- ja sijaintivaatimusten vuoksi. Suuret vaatimukset johtuvat pääosin siitä, että sen lopullisena purkupaikkana toimii pohjavesi. Imeytyskentän paikan valinnassa tarvitaankin erityisen hyvää maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 5/17 Oikein ja oikeaan paikkaan rakennettu maahanimeyttämö vaatii vain vähän hoitoa ja huoltoa, mutta väärästä toteutustavasta voi aiheutua suuriakin lisäkustannuksia, jos kenttä pääsee tukkeutumaan. Aiemmin imeytyskenttiä rakennettiin esimerkiksi savimaahan, mutta savimaa ei pysty imemään eikä puhdistamaan jätevesiä, joten imeytyskenttä ei silloin toimi. Maahanimeyttämö ei myöskään sovi kallioiseen maastoon tai pihalle, jossa lähietäisyydellä sijaitsee talousvesikaivo. Vanhat imeytyskentät kaipaavatkin usein uusimista. Oikeinkin rakennettu imeytyskenttä joudutaan joka tapauksessa uusimaan noin 10-20 vuoden kuluttua, kun kentän toiminta heikkenee. Huonosti suunnitellun, rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi puolestaan olla vain muutama vuosi. Maahanimeyttämön puhdistustehoa on vaikea selvittää tarkasti, koska näytteidenotto on melkein mahdotonta. Niinpä puhdistustehot ovat osaksi vain arvioita. Maahanimeyttämön puhdistusteho riippuu tulevan jäteveden laadusta ja siitä, kuinka hyvin se on esikäsitelty. Jos esikäsittely ei ole riittävä, jäteveden kiintoaines ja orgaaninen aines voivat tukkia imeyttämön ja aiheuttaa jäteveden tulvimisen ja leviämisen ympäröivään maastoon. Myös taudinaiheuttajia saattaa kulkeutua pohjaveteen asti, vaikka suurin osa (noin 99 %) niistä tuhoutuukin jo biokerroksessa. LokaPuts 2006-2007 - hankkeen mukaan imeytyskentän investointikulut ovat noin 3 000-3 500. Maahanimeyttämön käyttökustannukset syntyvät saostussäiliöiden tyhjentämisestä ja ovat noin 150 vuodessa. 3.3 Pien ienpuhdistamo Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita, joista käsitelty jätevesi johdetaan purkupaikkaan. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan saostetaan usein kemikaalilla. Useilla eri pienpuhdistamotyypeillä päästään hyviin puhdistustuloksiin, jos vain hoito on asiantuntevaa ja säännöllistä. Toisaalta, jos hoito laiminlyödään tai se on ollut asiantuntematonta, puhdistustulokset jäävät saostuskaivojen tasolle tai jopa niiden alle. Monet pienpuhdistamot ovat selvästi herkempiä häiriöille kuin maasuodattimet. Jos puhdistamoa ei kuormiteta, bakteerit ja muut pieneliöt kuolevat ja puhdistamon mikrobitoiminta lakkaa. Toisaalta pienpuhdistamojen hyvänä puolena on se, että ne vaativat huomattavasti maasuodattimia vähemmän tilaa.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 6/17 Pienpuhdistamotyypin valinnassa tuleekin ottaa huomioon jäteveden puhdistustavoite ja tarve, kuormituksen luonne, asiantuntemuksen tarve huollossa, hoitotarve, hoitomahdollisuudet sekä rakennus- ja käyttökustannukset. Näiden lisäksi sijoittamisessa tulee huomioida pumppaustarve, purkupaikan sijainti, sähkö- ja vesijohtoliitännät, teiden sijainti, vedenottamoiden suojaetäisyydet sekä mahdolliset haju- ja meluhaitat. Yleensä pelkällä biologisella puhdistamolla ei täytetä talousjätevesiasetuksen perustason vaatimuksia ravinteiden poiston osalta. Toisaalta pelkällä kemiallisella puhdistuksella ei täytetä orgaanisen aineen puhdistusvaatimuksia. Varmimmin vaatimukset täyttävät puhdistamot käyttävät molempia prosesseja: aktiivilieteprosessia ja fosforin saostusta. Kyseessä on tekninen laite, jossa on biologiaa mukana, joten järjestelmä vaatii kiinteistönomistajalta muita järjestelmiä enemmän hoitoa ja huoltoa. Viikoittaiset käynnit laitteella ovat hoidon ja huollon ydin. Teknisten laitteiden vuosittaiset huollot vaativat ammattilaisen käynnin kiinteistöllä. Ylijäämälietteen poisto tehdään 2-4 kertaa vuodessa. LokaPuts 2006-2007 hankkeen mukaan pienpuhdistamoiden investointikulut vaihtelevat noin 7 500 eurosta 8 500 euroon. Käyttökustannukset ovat n. 350-580 vuodessa. Käyttökustannukset muodostuvat sähköenergian kulutuksesta, mahdollisista saostuskemikaaleista, puhdistamon hoidosta ja kunnossapidosta, lietteen poistosta sekä puhdistamon toiminnan tarkkailusta. 3.4 Umpisäiliö Umpisäiliö ei aseta vaatimuksia maaperälle. Umpisäiliö on hankintakustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä jätevedenkäsittelymenetelmä. Umpitankin haittapuolena on sen ylivoimaisesti kalleimmat käyttökustannukset. Umpisäiliö soveltuu väliaikaiseksi ratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille alueille, joilla tullaan viemäriverkostoa tulevaisuudessa rakentamaan ja joiden täytyy jo nyt rakentaa jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä käsittelymenetelmä. Umpisäiliöiden investointikulut ovat noin 2 300-4 000. Umpisäiliö onkin edullisin menetelmä investointina, mutta käyttökuluiltaan se on ylivoimaisesti kallein järjestelmä. Käyttökustannukset vaihtelevat vuositasolla välillä 1 500-3 000. Vapaa-ajan käytössä olevaan kiinteistöön, jossa jätevesiä syntyy vähän, umpitankki on edullinen vaihtoehto.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 7/17 4.. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely 4.1 Viemärijärjestelmä Jämijärvellä kaikkien alueiden viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä on jokaisella kiinteistöllä kiinteistökohtainen pumppaamo varustettuna repijäpumpulla. Kiinteistöltä jätevedet johdetaan pumppaamoon viettoviemärillä. Kaikkien alueiden paineviemäriverkostot on suunniteltu liitettäväksi kunnan rakennettuun viemäriverkostoon. Liitoskohdat kunnan viemäriin ovat eri puolilla olemassa olevaa verkostoa. Ne on esitetty liitteenä olevilla kartoilla. Tässä selvitystyössä on käytetty kiinteistökohtaisina pumppuina ruuvipumppuja. Kiinteistökohtaisilla ruuvinpumpuilla on mahdollista pumpata jätevesiä jopa yli viiden kilometrin päähän. Jos järjestelmä toteutetaan keskipakopumppuihin perustuvalla paineviemärijärjestelmällä, tarvitaan alueille useampia linjapumppaamoita. 4.1.1 Alue 1: Puutarhan ja Yli-Rämin alueet Alue 1 käsittää Puutarhan ja Yli-Rämin alueet. Alue 1 sijaitsee kunnan keskustaajaman itäpuolella. Näilä alueilla rakennettavaa viemärilinjaa on yhteensä n. 10,1 km, jos kaikki suunnitellut linjat toteutuvat. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita alueelle on suunniteltu 73 kpl. Maantien alituksia on 10 kpl:tta. Rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Suunnitelman toteuttaminen mahdollistaa yhteensä 73 kiinteistön liittämisen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Linjapumppaamoita alueella ei tarvita. Puutarhan ja Yli-Rämin alueiden jätevedet on suunniteltu johdettavaksi suoraan kunnan nykyiselle puhdistamolle. Aluerajaukset, alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 201. 4.1.2 Alue 2: Kauppilan kylä Kauppilan kylä sijaitsee kunnan keskustaajaman kaakkoispuolella, Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin varrella. Kauppilan kylän jätevedet on suunniteltu pumpattavaksi suoraan Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin kylkeen. Kiinteistökohtaisten ruuvipumppujen nostokorkeus on riittävä, joten pumput pystyvät pumppaamaan jätevedet siirtoviemärin purkupaikkaan asti. Näin alueelle ei tarvitse rakentaa uutta linjapumppaamoa.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 8/17 Suunniteltua viemärilinjaa on alueella n. 1,9 km. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita ja liitettäviä kiinteistöjä on alueella suunnitelman mukaan 19 kpl:tta. Osa alueen kiinteistöistä on vapaa-ajan asuntoja. Jämintien alituksia on 1. Liitoksia rakennettuun siirtoviemäriin tulee 4:ään kohtaan. Rautatien- tai vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 202. 4.1.3 Kauppilan kylä 4.1.3 Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö Kurssikeskus sijiatsee Kauppilan kylän eteläpuolella myös Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin varrella. Alueeseen on otettu mukaan kurssikeskuksen lähistöllä sijaitsevat vakituiset asuintalot. Alueen luoteispuolella on kesämökkejä, joiden halukkuus keskitettyyn järjestelmään liittymisestä on järkevä selvittää ennen lopullisen mitoituksen ja suunnitelman laatimista. Kurssikeskuksen ympäristön jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin rakennettuun linjapumppaamoon. Rakennettavaa viemärilinjaa on alueella n. 1,2 km ja liitettäviä kiinteistöjä nykyisellä aluerajauksella 6 kpl:tta. Maantien, rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 202. 4.1.4 Alue 4: Mertiöjärven länsipuoli Mertiöjärven länsipuolella sijaitsee 14 kiinteistöä, jotka on suunniteltu viemäröitäväksi. Valtaosa kiinteistöistä on vakituisia asuintaloja, mutta alueella on myös muutama kesäasunto. Kiinteistöjen viemäröintiä varten olisi rakennettava n. 1,8 km viemärilinjaa. Alueen jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Mertiöjärven rantaan olemassa olevaan siirtoviemärin linjapumppaamoon. Maantien, rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 202. 4.1.5 Alue 5: Kierikan kylä Kierikan kylä sijaitsee Jämintien varrella. Alueella on 30 kiinteistöä, joista valta osa on vakituisesti asuttuja. Rakennettavaa linjaa alueelle tulisi n. 5,9 km. Kylän jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin rakennettuun linjapumppaamoon. Jämintien alituksia on 6 kpl:tta. Rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Linjapumppaamoita alueella ei tarvita. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 203.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 9/17 4.1.6 Alue 6: Korpivaara-Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Luomankylän, Sydänmaan ja Kiturannan kylät Alue 6 on suunnittelualueista suurin. Se sijaitsee keskustaajaman länsi- ja pohjoispuolella ja ulottuu keskustaajamasta aina kymmenen kilometrin päähän Sydänmaan kylään. Alueeseen 6 kuuluvat Korpivaara-Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Luomankylän, Sydänmaan ja Kiturannan kylät. Näillä alueilla on yhteensä lähes 220kiinteistöä. Korpivaara-Hirvikosken alue Korpivaara-Hirvikosken alue sijaitsee keskustaajaman länsipuolella aivan kunnan rakennetun viemäriverkoston tuntumassa. Alueella on 23 kiinteistöä, joista muutama on teollisuusrakennuksia. Rakennettavaa viemärilinjaa alueelle tulisi n. 3,5 km. Maantien alituksia tulisi rakennettavaksi 3 kpl:tta. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 204. Impivaaran alue Impivaaran alue sijaitsee kunnan keskustaajaman länsipuolella Tervalahden pohjoisrannalla. Suuri osa alueen 14 kiinteistöstä sijaitsee rannan tuntumassa, joten alueen viemäröinti pienentäisi Tervalahden kuormitusta ja parantaisi sen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suuri osa alueen kiinteistöistä on vakituisesti asuttuja, mutta alueella on myös muutamia vapaa-ajan asuntoja. Rakennettavaa linjaa Impivaaran alueelle tulisi n. 1,8 km. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 204. Palokosken kylä Palokosken kylä sijaitsee kunnan keskustaajamasta n. 5,5 km luoteeseen. Korpivaara- Hirviojan alue sijoittuu tähän väliin. Palokosken kylässä ja suunnitellun siirtoviemärilinjan varrella on yhteensä n. 44 kiinteistöä. Rakennettavaa linjaa alueelle tulisi n. 8,5 km. Maantienalituksia on kolme kpl:tta. Kylän läpi virtaa Palojoki, jonka ali linja menee kolme kertaa. Palokosken siirtoviemärin varrelle on suunniteltu yksi linjapumppaamo (linjapumppaamo 1). Alustavat linjaukset, linjapumppaamon paikka ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 205.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 10/17 Tykköön ja Korvenkylän kylät Tykköön kylä sijaitsee kunnan keskustaajamasta linnun tietä n. 5,5 km pohjoiseen. Korvenkylä sijaitsee Tykköön kylästä n. 3,3 km lounaaseen. Näiden kylien viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi Palokosken kylän kautta. Liitos olisi Palokosken siirtoviemärin pumppaamoon (linjapumppaamo 1). Kylissä on yhteensä 43 viemäröitävää kiinteistöä. Tykköön kylässä sijaitsee Tykkööjärvi, jonka kuormitusta kylän viemäröinti pienentäisi. Alustavat linjaukset, linjapumppaamoiden paikat ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 206. Palojoen kylä Palojoen kylä sijaitsee n. 3,5 km Tykköön kylästä länteen. Suunnittelualueella sijaitsee 22 kiinteistöä. Alueen jätevedet on suunniteltu pumpattavaksi Tykköön kylän lounaispuolelle suunniteltuun linjapumppaamoon (linjapumppaamo 2). Maantien alituksia alueelle on suunniteltu kolme kpl:ta ja rautatien alituksia 1 (linjapumppaamo 3). Palojoen alituksia on suunniteltu kaksi kpl:ta. Palojokeen on lisäksi suunniteltu 1 linjapumppaamo. Alustavat linjaukset, linjapumppaamoiden paikat ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 207. Luomankylän ja Sydänmaan kylät Luomankylän ja Sydänmaan kylät sijaitsevat Palojoen kylän pohjoispuolella. Kylien jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Palojoen kylän linjapumppaamoon (linjapumppamo 3). Luomankylän ja Sydänmaan kylien viemäröinti mahdollistaisi 42 kiinteistön liittämisen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi kolmen maantien alituksen ja kolmen Palojoen alituksen rakentamista. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 208. Kiturannan kylä Kiturannan kylä sijaitsee Tykköön kylän pohjoispuolella. Kylän jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Palojoen kylään suunniteltuun linjapumppaamoon (linjapumppaamo 3). Kituraannan kylään on suunniteltu n. 7,1 km rakennettavaa viemärilinjaa. Näiden linjojen rakentaminen mahdollistaisi 31 kiinteistön liittämisen viemäriverkostoon. Rautatien alituksia on suunniteltu 1 kpl. Vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 209. Seuraavan sivun taulukkoon on koottu suunnittelualueiden kiinteistöjen määrät ja suunniteltujen linjojen pituudet.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 11/17 Taulukko 4.1 Alue Kiinteistöt töt (kpl) Paineviemäri (m) Puutarhan alue 39 4 100 Yli-Rämin alue 34 6 000 Kauppilan kylä 19 1 900 Kurssikeskuksen ympäristö 6 1 500 Kierikan kylä 30 5 800 Mertiöjärven länsipuoli 14 1 800 Korpivaaran-Hirviojan alue 23 3 500 Impivaaran alue 14 1 800 Palokosken kylä 44 8 500 Korvenkylän ja Tykköön kylät 43 11 000 Palojoen kylä 22 6 400 Sydänmaan ja Luomankylän kylät 42 8 300 Kiturannan kylä 31 7 100 Yhteensä 361 67 700 4.2 Mitoitusperusteet Kiinteistökohtaisen paineviemäröinnin mitoitukseen vaikuttaa pienpumppaamoiden pumpputyyppi ja virtaamat. Myös liitettävien kiinteistöjen määrä pitää selvittää ennen lopullista mitoitusta. Tässä ssa linjapumppaamoiden mitoitus ja sijainti on tehty ruuvipumpuille. Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään 0,6-0,7 m/s kerran vuorokaudessa. Järjestelmä mitoitetaan siten, että sen jokaisen pumppaamon on pystyttävä pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Järjestelmää ei saa ylimitoittaa, sillä siitä aiheutuva liian pieni virtausnopeus voi aiheuttaa tukkeutumisen. Jos verkostoon halutaan jättää laajennusvaraa, pitää järjestelmää varautua huuhtelemaan tarvittaessa. Verkostoa on syytä huuhdella myös, jos verkoston tai verkoston osan kiinteistöt ovat pitkiä aikoja yhtä aikaa tyhjillään eikä jätevesiä synny. Tällöin jätevesi voi sakkautua ja aiheuttaa tukoksia. Seisoessaan pitkiä aikoja putkistossa jätevesi joutuu hapettomaan tilaan. Tämä voi aiheuttaa hajuhaittoja, kun jätevettä lähdetään taas käytön mukaan pumppaamaan.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 12/17 4.3 Mitoitus Kiinteistöt liitetään pumppaamoon 110-160 mm viettoviemäreillä. Kiinteistökohtaiselta pumppaamolta lähtevä paineputki on 40 PN-10 putkea. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän lopulliset putkikoot selviävät rakentamissuunnitelman yhteydessä. 5. Jätevedenkäsittely Jätevedet johdetaan Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Mikäli kaikki suunnitellut alueet toteutuisivat, johdettaisiin kunnan puhdistamolle n. 360 uuden liittyvän kiinteistön jätevedet. Suunnittelualueiden kiinteistöistä muodostuisi jätevesiä n. 250 m 3 /d (0,7 m 3 /kiint./d/). 6. Kustannukset 6.1 Rakennuskustannukset Seuraavissa taulukoissa on esitetty alueiden viemäriverkostojen rakennuskustannusarviot. Esitetyt kustannukset sisältävät valmiiden linjojen rakentamisen kiinteistöpumppaamolle sekä kiinteistöpumppaamot ja linjapumppaamot asennuksineen. Kustannuslaskelmissa on arvioitu kalliokaivannon määräksi 2 % linjapituuksista ja eristettäväksi osuudeksi vastaavasti 2 %. Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihalla tehtävää työtä eikä arvonlisäveroa. Taulukko 5.1 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 1 määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot 73 3 000 219 000 Pumppaamot yhteensä 219 000 Runkolinjat Linjat maakaivannossa 9 696 22 213 312 Linjat eristelaatikossa 202 70 14 140 Linjat kalliokaivannossa 202 130 26 260 Linjat yhteensä 253 712 Kustannukset yhteensä 472 712 Yleiskustannukset (10 %) 47 271 YHTEENSÄ 519 983 Puutarhan ja Yli-Rämeen alueilla kiinteistökohtaiset kustannukset ovat n. 7 100.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 13/17 Taulukko 5.2 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 2: Kauppilan kylä määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot 19 3 000 57 000 Pumppaamot yhteensä 57 000 Runkolinjat Linjat maakaivannossa 1 824 22 40 128 Linjat eristelaatikossa 38 70 2 660 Linjat kalliokaivannossa 38 130 4 940 Linjat yhteensä 47 728 Kustannukset yhteensä 104 728 Yleiskustannukset (10 %) 10 473 YHTEENSÄ 115 201 Kauppilan kylän viemäröintihankkeen kustannusarvio on n. 6 000 / kiinteistö. Taulukko 5.3 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot 6 3 000 18 000 Pumppaamot yhteensä 18 000 Runkolinjat Linjat maakaivannossa 1 152 22 25 344 Linjat eristelaatikossa 24 70 1 680 Linjat kalliokaivannossa 24 130 3 120 Linjat yhteensä 30 144 Kustannukset yhteensä 48 144 Yleiskustannukset (10 %) 4 814 YHTEENSÄ 52 958 Kurssikeskuksen viemäröintihankkeen kustannusarvio on n. 8 800 / kiinteistö. Taulukko 5.4 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 4: Mertiöjärven länsipuoli määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot 14 3 000 42 000 Pumppaamot yhteensä 42 000 Runkolinjat Linjat maakaivannossa 1 728 22 38 016 Linjat eristelaatikossa 36 70 2 520 Linjat kalliokaivannossa 36 130 4 680 Linjat yhteensä 45 216 Kustannukset yhteensä 87 216 Yleiskustannukset (10 %) 8 722 YHTEENSÄ 95 938 Mertiönjärven länsipuolen alueen kustannukset kiinteistöä kohti ovat n. 6 900 / kiinteistö.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 14/17 Taulukko 5.5 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 5: Kierikan kylä määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot 30 3 000 90 000 Pumppaamot yhteensä 90 000 Runkolinjat Linjat maakaivannossa 5 664 22 124 608 Linjat eristelaatikossa 118 70 8 260 Linjat kalliokaivannossa 118 130 15 340 Linjat yhteensä 148 208 Kustannukset yhteensä 238 208 Yleiskustannukset (10 %) 23 821 YHTEENSÄ 262 029 Kierikan kylän kustannukset kiinteistöä kohti ovat n. 8 700 / kiinteistö. Taulukko 5.7 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 6 määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot 219 3 000 657 000 Linjapumppaamo Quattro 5 15 000 75 000 Linjapumppaamot 1 30 000 30 000 Pumppaamot yhteensä 762 000 Runkolinjat Linjat maakaivannossa 44 736 22 984 192 Linjat eristelaatikossa 932 70 65 240 Linjat kalliokaivannossa 932 130 121 160 Linjat yhteensä 1 170 592 Kustannukset yhteensä 1 932 592 Yleiskustannukset (10 %) 193 259 YHTEENSÄ 2 125 851 Jos alueen 6 osalta hanke toteutetaan kokonaisuudessaan kaikkien keskustaajaman länsi- ja pohjois-puolella olevien kylien osalta muodostuu rakennuskustannuksiksi n. 9 700 / kiinteistö.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 15/17 Jos kaikkien suunniteltujen alueiden viemäröinnit toteutetaan, on rakennettavaa linjaa yhteensä n. 68 km. Kustannuksissa on laskettu sekä kalliokaivannon määräksi, että eristettävien linjojen osuudeksi 2 % linjojen kokonaispituudesta. Näitä molempia tulisi näin ollen n. 1,4 km. Kustannusarviossa on laskettu valmiin linjan rakentamiskustannukseksi 22 /m. Tällä hetkellä maarakennusurakoiden hinnat ovat melko alhaalla ja on mahdollista, että osuuskunta saa teetettyä linjojen rakentamisen edullisemmin. Kustannuksia saadaan laskettua myös, jos osuuskunnan on mahdollista rakentaa linjoja osin talkoovoimin tai jos kalliokaivannon määrä osoittautuukin arvioitua pienemmäksi. Kustannuksia voidaan laskea myös liittämällä kaksi lähekkäin sijaitsevaa kiinteistöä samaan pumppaamoon. Kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset nousevat, mikäli kaikki kiinteistöt eivät liitykään rakennettavaan verkostoon tai kalliokaivannon määrä lisääntyy. 6.2 Käyttökustannukset Paineviemärijärjestelmän käyttökustannukset muodostuvat kiinteistöpumppaamoiden ja linjapumppaamoiden kuluttamasta sähköstä sekä kunnan perimästä jätevedenkäsittelymaksusta. Paineviemärijärjestelmä ei tarvitse vuosittaista tai ennakoivaa huoltoa. Alla on esimerkkilaskelma 1 pumppaamon eli 1 kiinteistön sähkönkulutuksesta. Esimerkkilaskelma perustuu LPS-2000 kiinteistöpumppaamon tietoihin. Jos oletetaan, että kiinteistöllä syntyy jätevesiä 0,7 m 3 eli 700 litraa päivässä. Pumppaamo käy kerrallaan 50 sekuntia ja pumppaa sinä aikana 30 litraa jätevettä. Näin ollen pumppu käy vuorokaudessa: 700 l / 30 l x 50 s = 1 167 s. Eli pumppaamo käy vuorokaudessa 19,4 min eli 0,32 h. Pumpun teho on 1 kw ja olettaen sen toimivan maksimiteholla saadaan sähkökulutukseksi vuorokaudessa: 1 kw x 0,32 h = 0,32 kwh. Vuodessa sähkön kulutus on tällöin 120 kwh. Jos käytetään energian hintana 8 snt/kwh saadaan vuotuiselle sähköenergialle hinnaksi: 120 kwh x 8 snt/kwh = 960 snt = 9,6. Jos pumppaamotyyppi vaihdetaan toiseen, voi sähkönkulutus nousta.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 16/17 7.. Yhteenveto ja johtopäätökset Suunnitelman toteuttamisella mahdollistetaan tällä hetkellä n. 360 kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Vesihuollon keskitetty järjestäminen parantaa hajaasutusalueen peruspalveluiden tasoa. Jätevesiviemäröinti ovat tärkeitä tekijöitä elinympäristön viihtyvyyden kannalta ja samalla ne luovat paremmat puitteet jo olemassa olevien ja uusien elinkeinojen harjoittamiselle. Hankkeen etuna on myös se, että käyttökustannukset ovat pienemmät keskitetyssä järjestelmässä. Keskitettyyn ratkaisuun on myös paremmat mahdollisuudet saada yhteiskunnan tukea. Osuuskunnan on myös mahdollista järjestää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia liittymismaksuihin. Erityisesti, jos on tiedossa, että alueelle on tulossa uusia kiinteistöjä, voi olla järkevää rakentaa osa hankkeesta lainarahalla, jolloin jo rakennuskustannuksiin saadaan mukaan myös tulevat kiinteistöt. Samalla kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset laskevat. Mikäli suunnittelualueelle rakennetaan uusia viemäröitäviä kiinteistöjä, vaikuttaa se kiinteistöä kohti laskettuihin kustannuksiin alentavasti. Vastaavasti kustannukset kiinteistöä kohti nousevat, mikäli alueen kaikki kiinteistöt eivät liity verkoston piiriin. Kiinteistöä kohti muodostuvia kustannuksia voidaan pienentää jättämällä etäämpänä sijaitsevia kiinteistöjä verkoston ulkopuolelle. Kiinteistökohtaisen paineviemärin rakentamiskustannukset ovat helpossa peltomaastossa n. 22 /m, mutta tässä on suuria alueellisia eroja. Jämijärven alueella on mahdollista, että linjojen rakennuskustannukset metriä kohti ovat näissä laskelmissa oletettua alhaisemmat. Jos maakaivannon rakennuskustannukset saataisiin pudotettua 20 /m ja kallio kaivannon ja eristettävän osuuden määräksi 1,5 %, niin kaikkien keskustaajaman länsipuolella sijaitsevien alueiden viemäröinnin toteutuskustannukset olisivat n. 9 100 / kiinteistö. Hintoja voidaan saada alemmas myös liittämällä lähekkäin sijaitsevia kiinteistöjä samaan pumppaamoon. Kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon hankinta ja asennuskustannukset ovat n. 3 000 /kpl. Kunnan tulee määrittää jokaiselle sen alueella toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalue. Kaikkien vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen on liityttävä laitoksen verkostoon. Liittymisestä voi hakea vapautusta vain, jos kiinteistöllä jo on asetuksen vaatimat jätevesijärjestelmät. Vapautus myönnetään yleensä määräajaksi. Toimintaalueen määrittäminen nostaa näin ollen verkostoon liittymisprosenttia.

Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 17/17 Jätevedenkäsittelyn keskittäminen suurempiin yksiköihin parantaa puhdistustulosta. Näin ollen suunnitelman toteuttaminen pienentäisi alueen jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta ja kunnan kyläalueiden viihtyvyyttä sekä pienentäisi kunnan vesistöjen kuormitusta ja parantaisi niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keskitetty jätevedenkäsittely on aina kiinteistön omistajan kannalta helpoin ja huolettomin ratkaisu. Kiinteistökohtaiset järjestelmät vaativat huoltoa ja hoitoa. Niiden käyttökustannukset ovat myös keskitettyä järjestelmää korkeammat. Näin ollen kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin nostaa kiinteistöjen ja tonttimaan arvoa. Hankkeen toteutumisesta ja sen aikataulusta on tärkeä tiedottaa alueen asukkaita hyvissä ajoin. Näin asukkaat eivät turhaan investoi kalliisiin jätevedenkäsittelylaitteistoihin. Turussa 29.4.2010 Oy Björn Kati Lundén