YLI-II. Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma. Nykyiset kiinteistöt. Työnro:21452YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY.
|
|
- Kaija Oksanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YLI-II Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma Nykyiset kiinteistöt Työnro:21452YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA OULU TAMPERE Puh. (08) ESPOO Faksi (08) NÄRPIÖ etunimi.sukunimi@airix.fi ALV rek. Y-tunnus:
2 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA ASETUKSET YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI JA ASETUS ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA VESIHUOLTOLAKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI JÄTELAKI LAKI ERÄISTÄ NAAPURUUSSUHTEISTA SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT MAANKÄYTTÖ POHJAVESIALUEET JA LUONNONSUOJELUALUEET ASUTUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAATIMUSTASO JÄTEVESIHUOLLON NYKYTILA KUNNAN VIEMÄRIVERKOSTO JA JÄTEVEDENPUHDISTAMO SUUNNITTELUALUE SIIRTOJÄRJESTELMÄT PIENPUHDISTAMOT JA KIINTEISTÖKOHTAISET JÄRJESTELMÄT JÄTEVESIENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT LIITTYMINEN NYKYISEEN VERKOSTOON KESKITETYT JÄRJESTELMÄT PIENPUHDISTAMOINEEN KIINTEISTÖKOHTAISET RATKAISUT Esikäsittely Maaimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Umpisäiliö SIIRTOJÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON SUUNNITELMAPERUSTEET SUUNNITTELUALUEIDEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN RAKENTAMISKUSTANNUKSET NYKYISTEN KIINTEISTÖJEN VIEMÄRÖINTIKUSTANNUKSET Alue A Alue B Alue C Alue D Alue E Alue F Alue G Alue F ja G yhdistettynä Alue H Alue I Alue J RAHOITUSMAHDOLLISUUDET... 19
3 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 9.1 YMPÄRISTÖKESKUKSILTA HAETTAVAT TUET TE-KESKUKSISTA HAETTAVAT TUET KUNNISTA HAETTAVAT TUET KOTITALOUSVÄHENNYKSET VEROTUKSESSA LIITTEET... 22
4 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 1/22 1. YLEISTÄ Yleissuunnitelman tarkoituksena on löytää Karjalankylän osayleiskaava alueelle taloudellinen ja teknisesti toimiva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Yleissuunnitelma on laadittu kaavoitusprosessin osana, jolloin mm. kaavoituksessa on voitu huomioida vesihuollon tarpeet. Tässä osaraportissa on käsitelty nykyisten kiinteistöjen jätevedenkäsittelyä. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyissä on puutteita, sillä niiden ympäristöön aiheuttaman fosforikuormituksen on arvioitu olevan selkeästi suurempi kuin kaikkien viemäröinnin piirissä olevien yhdyskuntien jätevesien kuormitus yhteensä. Haja-asutusalueiden jätevesien oikeanlaisella käsittelyllä vaikutetaan sekä ympäristön tilaan että asumismukavuuteen. Vuoden 2004 alussa tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Siinä esitettyihin puhdistusvaatimuksiin pääsemiseksi joutuu suuri osa haja-asutusalueen kiinteistöistä parantamaan nykyistä jätevesien käsittelyjärjestelmäänsä. Viime vuosina on haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn kehitetty ja tutkittu lukuisia erilaisia puhdistusjärjestelmiä. Sopivan ja hinta-laatusuhteeltaan järkevän järjestelmän valinnassa kiinteistön omistajilla on tulevaisuudessa tiedon tarve. Toisaalta jotkin haja-asutusalueet on taloudellisesti ja ympäristön kannalta parempi liittää viemäriverkoston piiriin. Jatkossa jätevesienkäsittelymuotojen ratkaisut ja toteuttamiset tulevatkin työllistämään kiinteistöjen omistajien lisäksi niin kuntien päättäjiä, suunnittelijoita kuin rakentajia. Alueen osalta ensisijainen ratkaisuvaihtoehto jätevesien käsittelyksi on viemäröinti ja keskitetty puhdistamo. Suunnitelmaselostuksessa on esitelty myös kiinteistökohtaisia jätevedenkäsittelymenetelmiä ja niiden kustannuksia.
5 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 2/22 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA ASETUKSET Jätevesien käsittelyyn ja ympäristöön johtamiseen liittyviä keskeisiä määräyksiä löytyy ympäristönsuojelulaista, vesihuoltolaista, maankäyttö- ja rakennuslaista, jätelaista sekä naapuruussuhteita käsittelevästä laista. Lisäksi vuoden 2004 alussa voimaan tullut talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskeva asetus sisältää uusimmat ja tärkeimmät määräykset, jotka tulee huomioida jatkossa. 2.1 YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI JA ASETUS Ympäristönsuojelulain (86/2000) tavoitteena on mm. ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. Lain 103 :ssä käsitellään jätevesien yleisiä puhdistamisvelvollisuuksia. Laissa edellytetään viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevedet käsiteltävän ja johdettavan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tarkemmin puhdistusvaatimuksista on mainittu ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa jo aiemminkin mainitussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003), jota käsitellään lähemmin kohdassa 2.2. Kuitenkin lain 103 :n mukaan voidaan muut kuin vesikäymälän jätevedet johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eli tämän perusteella ns. harmaita vesiä ei saa johtaa puhdistamattomina suoraan pintavesiin. Lain 19 :n mukaan voidaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä antaa ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta lievemmät raja-arvot tai päinvastoin voidaan myös määrätä alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on jätevesien johtaminen maahan tai vesistöön kielletty. Ympäristönsuojelulain 28 mukaan tarvitaan lupa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) määritellään tarkemmin jätevesien johtamisen luvanvaraisuus. Asetuksen mukaan ympäristölupa tarvitaan puhdistamolle, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin. 2.2 ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Edellä käsitellyn ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla säädettiin Valtioneuvoston ns. haja-asutuksen jätevesiasetus (542/2003), joka tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien
6 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 3/22 päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Käytännössä asetusta sovelletaan kaikkiin kiinteistöihin, jotka eivät ole yleisen viemäröinnin piirissä, tai joiden talousjäteveden johtaminen ei edellytä ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan jäteveden puhdistamista ennen sen päästämistä ympäristöön. Asetuksessa määritellään jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset, joissa on annettu ympäristöön joutuvien kuormitusten vähentämisrajat. Kunnan omissa ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan rajata alueita, joissa ympäristöön joutuvien kuormitusten vähentämisrajat ovat lievemmät. Nämä raja-arvot on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen yleiset käsittelyvaatimukset. Kuormituksen vähentämisvaatimus Kuormituksen vähentämisvaatimus perustaso [%] lievennetty käsittely [%] Orgaaninen aines (BHK 7 ) Kok. fosfori (P) Kok.typpi (N) Yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräinen kuormitus grammoina vuorokaudessa (g/d): Orgaaninen aines BHK 7 = 50 g/d Kokonaisfosforin (P) määrä 2,2 g/d Kokonaistypen (N) määrä 14 g/d Asetuksen mukaan on kiinteistöille laadittava selvitys sekä käyttö- ja huoltoohje jätevesijärjestelmästä, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Vesikäymälällä varustetuissa kiinteistöissä nämä asiapaperit on laadittava vuoden 2006 ja muissa vuoden 2008 alkuun mennessä. Selvitys käyttö- ja huolto-ohjeineen on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaisesti siten, että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset täyttyvät. Mikäli jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, on siitä laadittava suunnitelma, jota on noudatettava järjestelmää rakennettaessa. Asetuksen sisältämät jätevesien käsittelyvaatimukset ovat voimassa alkaen uudisrakentamisessa sekä kiinteistöillä, joissa jätevesijärjestelmään tehdään vähäistä suurempia korjaus- ja muutostöitä. Asetuksen voimaan tullessa olemassa olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan asetuksen käsittelyvaatimuksia kymmenen vuoden kuluessa eli vuoden 2014 alkuun mennessä. Mikäli asetuksen käsittelyvaatimusten noudattaminen tuottaa kiinteistölle kohtuuttomia taloudellisia ja teknisiä vaatimuksia ja kiinteistön jätevesien ympäristöön tuottamaa kuormitusta voidaan pitää vähäisenä, voidaan jätevesijärjestelmän parantamista siirtää vuoden 2017 loppuun saakka.
7 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 4/ VESIHUOLTOLAKI Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin saatavissa oleva moitteeton talousvesi sekä terveyden- että ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Laissa säädetään mm. vesihuollon kehittämisestä, järjestämisestä ja hoitamisesta, vesihuoltoverkostoon liittämisestä, maksuista sekä kuluttajansuojasta. Vesihuoltolain 3 :n perusteella vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Määritelmän mukaan vesihuoltolaki koskisi kaikkia tällaisia laitoksia niiden omistuspohjasta riippumatta. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan lain piiriin kuuluvan vesihuoltolaitokset, jotka toimittavat vettä tai vastaanottavat jätevettä yli 10 m 3 /vrk tai palvelevat yli 50 henkilöä, mikäli ne palvelevat useampaa kuin muutamaa kiinteistöä. Siten mahdolliset kyläkohtaiset puhdistamot, joiden koko ylittää edellä mainitut rajat, kuuluvat lain piiriin. Tällöin niitä koskevat jäljempänä esitettävät vesihuoltolain kohdat toiminta-alueiden hyväksymismenettelystä ja kyseisen laitoksen toiminta-alueen kiinteistöt tulevat verkostoon liittymisvelvollisuuden piiriin. Lain 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan ja yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmia, joissa erityisesti pitää kiinnittää huomiota sekä kaavoitusalueille että ympäristönsuojelumääräyksillä rajatuille alueille. Kiinteistön omistaja vastaa vesihuoltolain 6 :n mukaan kiinteistönsä vesihuollosta. Mikäli suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia toimenpiteistä vesihuoltohuoltolaitoksen perustamiseksi tai laitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi. Lain 8 :ssä käsitellään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä. Jokaiselle alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle kunta hyväksyy toiminta-alueen, josta vesihuoltolaitos on tehnyt oman esityksensä. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista on asiasta pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain 10 :n mukaan on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Hule- ja kuivatusvesien poisjohtamiseksi ei tarvitse liittyä viemäriin, jos nämä vedet on muutoin poistettavissa asianmukaisesti. Liittämisvelvollisuudesta voi saada vapautuksen, mikäli verkostoon liittäminen koituisi taloudellisesti kohtuuttomaksi, tarve vesihuoltolaitoksen palveluille on vähäinen ja jätevesien kokoaminen ja käsittely ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. 2.4 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) mainitaan rakennusluvan edellytyksistä vesihuollon kannalta niin asemakaava-alueella kuin sen
8 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 5/22 ulkopuolella. Lain 135 :ssä edellytetään asemakaava-alueella vedensaanti ja viemäröinti järjestettävän tyydyttävästi ilman haittaa ympäristölle. Pykälässä 136 mainitaan ettei asemakaava-alueen ulkopuolella vedensaannin ja viemäröinnin järjestäminen saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia. Mikä sitten on erityinen kustannus? Tässä yhteydessä voitaneenkin viitata vesihuoltolain 8 :ään, jossa edellytetään vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden määritettävän sellaisiksi, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. 2.5 JÄTELAKI Jätelain (1072/1993) 3 :n mukaan jätteeksi katsotaan aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaan saostuskaivoliete lasketaan jätteeksi. Lain 4 :ssä edellytetään, että kaikessa toiminnassa huolehditaan jätettä syntyvän mahdollisimman vähän ja että jätteistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. 2.6 LAKI ERÄISTÄ NAAPURUUSSUHTEISTA Vuosien takaa laaditussa laissa eräistä naapuruussuhteista (26/1920) mainitaan 3 ja 4 :ssä mm. käymälän rakentamisesta siten, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa. Laki edellyttää myös ettei likavettä kaadettako tai johdettako sekä jätteitä pantako sellaiseen paikkaan, että naapurille tai muulle lähellä asuvalle sen kautta aiheutuu haittaa. 3. SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 3.1 MAANKÄYTTÖ Tämä yleissuunnitelma on laadittu yhdessä alueen osayleiskaavan laatimisen kanssa. Maankäyttö on esitetty kaavoituksen suunnitelmaselostuksessa. 3.2 POHJAVESIALUEET JA LUONNONSUOJELUALUEET Alueella ei ole talousvedenkäytön kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Kaavaselostuksessa on mahdollisista luonnonsuojelualueista tarkempi kuvaus.
9 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 6/ ASUTUS Suunnittelualueella on nykyisellään reilut 230 kiinteistöä, joista lomaasuntoja on n JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAATIMUSTASO Jätevesien käsittelyvaatimuksina käytetään haja-asutuksen jätevesiasetus (542/2003) perustason vaatimuksia. Myös kunnan rakennusjärjestys asettaa vaatimuksia kiinteistökohtaisille järjestelmille. 4. JÄTEVESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 KUNNAN VIEMÄRIVERKOSTO JA JÄTEVEDENPUHDISTAMO Yli-Iin asemakaavoitettu alue on viemäröitä ja lisäksi viemäri on rakennettu Paratiisitielle. Kierikkikeskuksesta on rakennettu paineviemäri, joka liittyy kunnan viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon on liittynyt n. 155 asuinkiinteistöä ja 29 palvelukiinteistöä. Viemäriverkoston jätevesimäärä oli vuonna m3 eli noin 95 m3/h. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetistä on käytössä n. 16 % laitoksen mitoituksesta. Pohjukan alueella on viemäriverkossa 13 kiinteistöä ja niillä on oma puhdistamo, jonka toiminta on heikko. Verkoston laajentaminen Karjalankylään päin ei aiheuta kapasiteetti ongelmia puhdistamolla eikä verkostossa. 4.2 SUUNNITTELUALUE Suunittelualue sijaitsee Iijoen rantavyöhykkeellä. Nykyiset kiinteistökohtaiset järjestelmät rehevöittävät vesistöä puutteellisen puhdistustehonsa takia. 4.3 SIIRTOJÄRJESTELMÄT Nykyisellään alueella ei ole käytössä siirtojärjestelmiä. 4.4 PIENPUHDISTAMOT JA KIINTEISTÖKOHTAISET JÄRJESTELMÄT Yleisimmin haja-asutusalueilla kiinteistöjen jätevedet käsitellään saostuskaivoissa ja tämän jälkeen maahan imeyttämällä. Tarkkaa tietoa alueen
10 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 7/22 haja-asutusalueen kiinteistöjen jo olemassa olevista pienpuhdistamoista tai muista jätevesien käsittelyjärjestelmistä ei tämän selvityksen valmistumisaikana ollut saatavilla. Yli-Iin rakennusjärjestyksessä on määrätty haja-alueen jätevesienkäsittelystä lyhyesti seuraavaa: Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Vesistöjen rantavyöhykkeellä jätevedet voidaan käsitellä asianmukaisella maasuodattimella tai pienpuhdistamolla. Käsiteltyjäkään jätevesiä ei saa johtaa suoraa vesistöön. Tulva- tai vesijättöalueella jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Vesistöjen rantavyöhykkeellä alle 100 metrin etäisyydellä lomaasuntojen tulee käyttää kuivakäymälää tai vastaavaa. Pesu ja saunavedet tulee johtaa maaperään maahanimeytyksellä. Edellä mainittujen alueiden ulkopuolella voidaan jätevedet käsitellä maahanimeytyksellä, mikäli paikalliset olot ( maaperä-, pohjavesisek ympäristöolosuhteet) sen sallivat. Mikäli paikalliset olot estävät maahanimeytyksen, tulee jätevedet käsitellä maasuodattimella tai pienpuhdistamolla. Maasuodin tulee rakentaa vähintään 50 metrin ja maahanimeytys vähintään 30 metrin etäisyyteen vesialueen rajasta. Molempien etäisyys naapurin rajasta on oltava vähintään 5 metriä. Edellä mainitut ehdot ovat linjassa nykyisen lainsäädännön kanssa kunhan käsittelymenetelmät täyttävät niille nykyään asetetut vaatimukset. 6. JÄTEVESIENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT 6.1 LIITTYMINEN NYKYISEEN VERKOSTOON Kiinteistöjen liittyminen viemäriverkostoon ja jätevesien johtaminen kunnallisella puhdistamolla on ensisijainen vaihtoehto jätevesien käsittelyratkaisuksi. Jätevesien käsittely isolla kunnallisella puhdistamolla on kohtuullisen edullista ja puhdistustulokset ovat varsin tasalaatuisia. Mikäli kiinteistö sijaitsee riittävän lähellä nykyistä viemäröityä aluetta tai mahdollista siirtoviemäriä, tulee tämä vaihtoehto taloudellisesti mahdolliseksi. Suunnittelualueella tutkittiin nykyisen verkoston hyödyntämistä alueilla A ja J osa-alueineen. 6.2 KESKITETYT JÄRJESTELMÄT PIENPUHDISTAMOINEEN Tässä vaihtoehdossa rakennettaisiin riittävän tiheässä sijaitsevien kiinteistöjen kesken viemäröintilinja ja jätevedet johdettaisiin yhdelle yhteiselle puhdistamolle. Puhdistamo voi olla kohtuullisen iso, koko kyläyhteisön jäte-
11 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 8/22 vedet käsittelevä tai sitten voivat myös lähinaapurit hankkia yhteisen kahden kiinteistön keskitetyn pienpuhdistamon. Markkinoilla on paljon yrityksiä, joilta löytyy paljon eri kokoisia valmiita pienpuhdistamoja. Pienimmät on räätälöity yhden kiinteistön jätevesille ja isoimpia löytyy aina asukasvastineluvultaan 400:lle hengelle. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä muistaa, että ympäristönsuojeluasetuksen mukaan vaaditaan ympäristölupa vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseksi puhdistamolla. Lisäksi yli 50 hengen puhdistamo tulkitaan vesihuoltolaitostoiminnaksi, mikäli puhdistamo palvelee useita kiinteistöjä. Tällöin vesihuoltolaki koskee kyseistä laitosta. Keskitetyn järjestelmän puhdistamoratkaisuna voidaan valmiin pakettipuhdistamon lisäksi käyttää maaperäkäsittelyä. Tosin tällaisen puhdistamon tilantarve on sen verran suuri, että puhdistamoratkaisuna maaperäkäsittely onnistuu ehkä vain muutamalle kiinteistölle kerrallaan. 6.3 KIINTEISTÖKOHTAISET RATKAISUT Mikäli kiinteistön liittyminen kunnalliseen viemäröintiin tai keskitetyn puhdistamon varaan ei tule kysymykseen, on turvauduttava kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn, jotka jakautuvat periaatteessa kahteen ryhmään: maaperäkäsittelyyn ja pienpuhdistamoon: Esikäsittely Kiinteistökohtaisissa puhdistamoissa käytetään esikäsittelynä saostuskaivoja. Tällöin jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaines, mikä vähentää varsinaisten käsittelyjärjestelmien kuormitusta. Saostuskaivot ovat yleensä kaksi- tai kolmiosaisia ja jäteveden viipymän saostuskaivossa on oltava riittävä kiintoaineen laskeutumisen kannalta, eli noin 2-3 vuorokautta. Saostuskaivot tulee tyhjentää vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Siihen kerääntyvä liete kuljetetaan jatkokäsittelyä varten yleensä kunnalliselle puhdistamolle. Saostuskaivojen hinnat ovat euroa. Saostuskaivot vähentävät jäteveden kiintoaineen määrää noin 70 %, mutta orgaanisen aineen, fosforin ja typen määrät vähenevät ainoastaan %, myöskin jäteveden bakteerit jäävät saostuskaivoon huonosti. Yksinään saostuskaivo ei siis ole riittävä jäteveden käsittelymenetelmä, vaan tarvitaan jatkokäsittelyä.
12 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 9/22 Betoninen, kolmiosainen saostuskaivo: 1. tuloviemäri 2. laskeutuva kiintoaines 3. selkeytynyt jätevesi jatkopuhdistukseen Maaimeyttämö Maaperäkäsittelyt jakautuvat maaimeyttämöön ja maasuodattamoon. Maaimeytyksessä saostuskaivoissa esikäsitelty jätevesi johdetaan rei itettyjä imeytysputkia myöten maahan imeytysalueelle, jossa maaperän omat pieneliöt hajottavat jäteveden orgaanista ainesta ja kuluttavat sen ravinteita. Jätevesi myös imeytyy maaperän läpi, jolloin se puhdistuu. Maaperästä puhdistunut jätevesi kulkeutuu lopulta pohjaveteen, minkä vuoksi maaimeytysjärjestelmää ei saa rakentaa tärkeille pohjavesialueille. Maaperän tulee olla hyvin vettä läpäisevää hiekkaa tai soraa. Etäisyydet vesistöihin ja naapurien tontteihin tulee myös olla riittävät. Maaimeytys voidaan toteuttaa joko imeytyskenttänä tai ojastona ja imeytysjärjestelmää voidaan tehostaa lämmityskaapeleilla. Maaimeytysjärjestelmän käyttöikä on vuotta. Rakennuskustannukset ovat noin euroa ja vuotuiset käyttökustannukset noin euroa. Hyväkuntoisessa imeytyskentässä jäteveden fosforipitoisuus pienenee %, typpipitoisuus %, orgaanisen aineksen määrä % ja bakteerien määrä 99 %.
13 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 10/22 Imeytysjärjestelmä: 1. tuuletusputki 2. tiivis putki 3. saostuskaivot 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. tarkastusputki Maasuodattamo Maasuodatusmenetelmässä saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi jaetaan imeytysputkilla maasuodatinkenttään, jossa se suodatinmateriaalin läpi kulkiessaan puhdistuu. Puhdas jätevesi kerätään suodatinkerroksen alapuolisessa kokoomakerroksessa takaisin putkistoihin ja johdetaan muualle purkuputkea pitkin. Maasuodatusta käytetään yleensä niissä tapauksissa, joissa jäteveden maahanimeytys ei ole mahdollista, esimerkiksi maaperän ollessa liian tiivis tai pohjaveden pinnan tai kallion ollessa liian lähellä. Maasuodatin voidaan toteuttaa joko kenttänä tai ojastona ja sen käyttöikä on vuotta. Puhdistusteho laskee yleensä parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Maasuodattimen hinta on n euroa ja vuotuiset käyttökustannukset euroa. Hyväkuntoinen maasuodatin poistaa jätevedestä fosforia %, typpeä %, orgaanista ainesta % ja bakteereja %. Fosforin poistoteho maasuodattamossa ei yleensä riitä täyttämään jätevesiasetuksen käsittelyvaatimuksia. Fosforin poistoa voidaan tehostaa joko asentamalla suodatinhiekan joukkoon fosforia sitovaa materiaalia tai käyttämällä fosforinsuodatusta suodatuskentän jälkeen. Lisäkustannuksia tällaisesta tulee noin , jolloin kokonaiskustannukset ovat
14 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 11/22 Maasuodatusjärjestelmä: 1. tuuletusputki 2. tiivis putki 3. saostuskaivot 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. kokoomaputki 7. kokoomakaivo 8. ( fosforinpoistokaivo ) 9. purkuputki Pienpuhdistamo Pienpuhdistamot ovat biologisia, kemiallisia tai biokemiallisia asumisjätevesille suunnattuja puhdistamoita. Pienpuhdistamoiden puhdistustulokset ovat varsin hyviä, mikäli puhdistamoja huolletaan vaaditulla tavalla. Ne ovat herkempiä häiriöille kuin maasuodattomat. Myös pienpuhdistamoiden monimutkainen tekniikka vaatii huolenpitoa, minkä takia puhdistamoa hankittaan kannattaakin sisällyttää huoltosopimus. Pienpuhdistamoa voidaan käyttää myös silloin kun jäteveden käsittelyn on sovittava pieneen tilaan ja maaperältään vaikeisiin olosuhteisiin. Pienpuhdistamon käyttöikä on vuotta ja hinta alkaen euroa, käyttökustannukset vuosittain ovat euroa.
15 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 12/22 Esimerkki tehdasvalmisteisesta pienpuhdistamosta: Umpisäiliö Jossain tapauksissa jätevedet kerätään tiiviiseen umpisäiliöön, joka tyhjennetään sen täyttyessä ja kerätty jätevesi kuljetetaan jatkokäsittelyyn yleensä kunnalliselle puhdistamolle. Umpisäiliö on ratkaisu alueilla, joilla jätevesiä ei voida käsitellä kiinteistöllä ympäristön pilaantumisen tai terveydellisten haittojen vuoksi. Umpisäiliön hinta on noin euroa ja umpisäiliö on tyhjennettävä 2 12 kertaa vuodessa veden kulutuksesta ja säiliön koosta riippuen. Tyhjennyskustannukset ovat viisihenkisellä perheellä noin euroa/ vuosi. Käyttöaika umpisäiliöllä on vuotta. Järjestely, jossa kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön: 1. tuuletusputki 2. tiivis putki 3. pallomainen, lujitemuovinen umpisäiliö 4. täyttymishälytin
16 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 13/ SIIRTOJÄRJESTELMÄT Suunnitteilla on rakentaa siirtoviemäri Yli-Iistä Iihin. Mahdollista siirtoviemäriä voidaan hyödyntää myös linjan läheisyydessä olevien kiinteistöjen viemäröinnissä. Keräämällä useamman kiinteistön jätevedet yhteen ja johtamalla siirtoviemäriin vältytään omien puhdistamojen hankinnalta. Myös keskitettyjen puhdistamojen korvaaminen pumppaamolla mahdollistaa siirtoviemäriin liittymisen. Puhdistamo voidaan sijoittaa uudelleen, mikäli tarvealueita löytyy. 7. VESIHUOLLON SUUNNITELMAPERUSTEET Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu suunnittelualueen jäteveden käsittelymahdollisuuksia. Jätevesien järjestelyssä on pyritty liittämään alue yleiseen jo olemassa olevaan viemäröintiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelualue on rajattu osakokonaisuuksiin kustannuslaskentaa varten. Viemäröintilinjaukset on alustavasti tehty peruskarttojen korkeuskäyrien sekä alueen todennäköisen rakennettavuuden perusteella. Tämän jälkeen on paikan päällä tehty maastotarkastelu, jonka perusteella on päätetty mahdolliset pumppaamoiden paikat sekä viemärilinjaukset joko viettona tai paineviemäröinnillä. Suunnitelmakartoissa viemäröintilinjaukset on esitetty käytettäessä sekä vietto- että paineviemäreitä. Rakennuskustannuksissa on käytetty viemärilinjausten keskimääräisiä rakennuskustannuksia, joten todelliset kustannukset voivat paikallisesti vaihdella hieman alueen maan rakennettavuuden perusteella. Isojen teiden ja vesistöjen alitukset on huomioitu kustannuslaskennassa. Suunnitelmakartta on liitteenä 1 ja osa-aluekartat liitteinä 1A-1J. 8. SUUNNITTELUALUEIDEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN RAKENTAMIS- KUSTANNUKSET Viemäröintikustannukset on laskettu osa-alueittain kokonaishintana ja kustannuksina kiinteistöä kohden. Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Suunnittelualueiden viemäröintikustannuksiin laskettiin johtolinjojen lisäksi tarvittavat pumppaamot, isompien teiden ja vesistöjen alitukset. Lisäksi on laskettu vuotuiset käyttökustannukset, jotka perustuvat laitteiden käyttökustannuksiin ja korjauskustannuksiin palkkakuluineen. Kustannusarviolaskelmat on esitetty liitteessä 2.
17 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 14/22 Joillakin alueilla on tutkittu viemäröinnin toteuttamista osittain viettoviemärein tai pelkästään paineviemärein. Paineviemäröinti tulee kyseeseen kun kiinteistöjen väli matka kasvaa. 8.1 NYKYISTEN KIINTEISTÖJEN VIEMÄRÖINTIKUSTANNUKSET Kaikki hinnat alv 0% Alue A Alue A on ajateltu liitettävän nykyiseen viemäriverkostoon. Alueella on nykyisellään pienpuhdistamo, joka korvataan linjapumppaamolla. Osa-alue A on jaettu neljään osaan, jotta saadaan selville siirtoviemärin rakentamiskustannusten riippuvuus siirtoviemärin pituudesta. Alueella A on 39 A1 6, A2 6 ja A3 17 kiinteistöä. Viemäröintikustannukset ja jätevesien johtaminen nykyiseen verkostoon osa-alueittain muodostuu seuraavasti: A (osittain viettoviem.) + A1 (paineviem.) + A2 (paineviem.) +A3 (osittain viettoviem.) rakentamiskustannukset rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 50 /a/kiinteistö A (osittain viettoviem.) + A1 (paineviem.) + A2 (paineviem.) rakentamiskustannukset rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 45 /a/kiinteistö A (osittain viettoviem.) + A1 (paineviem.) rakentamiskustannukset rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 35 /a/kiinteistö A (osittain viettoviem.) rakentamiskustannukset rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistöä kohden 30 /a/kiinteistö Koska alueet liittyvät nykyiseen viemäriverkostoon tulee käyttökustannuksissa huomioida nykyiset viemärilaitoksen taksat. Koska käyttömaksu ei voi poiketa nykyisestä 1,05 /m tulee kiinteistön vuotuiseksi käyttökustannuksiksi n /a riippuen kiinteistössä syntyvästä jätevesimäärästä.
18 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 15/ Alue B Alue B kattaa Karjalankylän alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 49 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö 6900 vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 150 /a/kiinteistö Paineviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 200 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin alueen B jätevesien johtamista Yli-Iin puhdistamolle. Alueen B viemäröinti osin viettoviemärein ja jätevesien johtaminen siirtolinjalla alueelle A maksaa , joka tekee kiinteistöä kohden. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 7100 eli 140 /kiinteistö. Alueen B viemäröinti paineviemärein ja jätevesien johtaminen siirtolinjalla alueelle A maksaa , joka tekee kiinteistöä kohden. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 9100 eli 190 /kiinteistö. Alueen A, A1, A2, A3 ja B viemäröinti siirtolinjalla nykyiselle puhdistamolle maksaa yhteensä , joka tekee kiinteistöä (117 kpl ) kohden Alue C Alue C kattaa Niskalan ja Ala-Jakun alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 4 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Paineviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset 1000 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 250 /a/kiinteistö
19 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 16/ Alue D Alue D kattaa Turtisen alueen ja osan Martimojokea. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 43 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö 9000 vuotuiset käyttökustannukset 8900 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 210 /a/kiinteistö Alueella D tutkittiin myös tiiviimmän alueen D1 kustannuksia. Alueella on 24 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö Alue E Alue E kattaa Maalismaan alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 16 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Paineviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 210 /a/kiinteistö Alueella E tutkittiin myös tiiviimmän alueen E1 kustannuksia. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö
20 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 17/ Alue F Alue F kattaa Mannisenrannalta Jurvakaisen alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 8 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein omalla puhdistamolla: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 210 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Karjalankylälle. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein siirtolinjalla: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö Alue G Alue G kattaa Mannisenrannalta Mannisen alueen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 6 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein omalla puhdistamolla: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Karjalankylälle. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein siirtolinjalla: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 180 /a/kiinteistö
21 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 18/ Alue F ja G yhdistettynä Alue H Tutkittiin vielä mahdollisuutta yhdistää osa-alueet G ja F. Kustannukset muodostuvat omalla puhdistamolla seuraavasti: Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 140 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Karjalankylälle käsiteltäväksi. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 140 /a/kiinteistö Mikäli jätevedet johdetaan Karjalankylälle ja sieltä edelleen nykyiselle puhdistamolle käsiteltäväksi siten, että myös alueiden A, A1, A2 ja A3 jätevedet käsitellään nykyisellä puhdistamolla saadaan: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 110 /a/kiinteistö Tällöin viemäröinnin piirissä on 131 kiinteistöä. Alue H kattaa Jalokosken rannan loma-asunnot. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 4 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat. Paineviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 250 /a/kiinteistö Alue I Alue I kattaa Puusaaren pohjoiskärjen. Alueelle on suunniteltu rakennettavan oma puhdistamo ja sisäinen viemäriverkosto. Alueella on 3 kiinteistöä. Kustannukset ovat seuraavat.
22 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 19/22 Osittain viettoviemärein: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset 700 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 230 /a/kiinteistö Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta johtaa jätevedet joen alitse Keskikylälle. Kustannukset ovat seuraavat. Osittain viettoviemärein siirtolinjalla: rakentamiskustannukset: rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset 500 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 170 /a/kiinteistö Alue J Alue J on ajateltu liitettävän nykyiseen viemäriverkostoon. Osa-alue J on jaettu kahteen osaan, jotta saadaan selville siirtoviemärin rakentamiskustannusten riippuvuus siirtoviemärin pituudesta. Alueella J on 17 kiinteistöä ja alueella J1 13 kiinteistöä. Viemäröintikustannukset ja jätevesien johtaminen nykyiseen verkostoon osa-alueittain muodostuu seuraavasti: J (osittain viettoviem.) + J1 (paineviem.) rakentamiskustannukset rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 50 /a/kiinteistö J (osittain viettoviem.) rakentamiskustannukset rakentamiskustannukset / kiinteistö vuotuiset käyttökustannukset 900 /a vuotuiset käyttökustannukset kiinteistölle 50 /a/kiinteistö Koska alueet liittyvät nykyiseen viemäriverkostoon tulee käyttökustannuksissa huomioida nykyiset viemärilaitoksen taksat. Koska käyttömaksu ei voi poiketa nykyisestä 1,05 /m tulee kiinteistön vuotuiseksi käyttökustannuksiksi n /a riippuen kiinteistössä syntyvästä jätevesimäärästä. 9. RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien parantaminen ja rakentaminen vastaamaan nykyisiä käsittelyvaatimuksia tuottaa suuria kustannuksia, joihin on mahdollista saada rahoitusta ja verohelpotuksia monilta eri tahoilta. Vuoden
23 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 20/ alussa tuli voimaan laki vesihuollon tukemisesta (686/2004). Laissa säädetään vesihuollon tukemisesta valtion talousarviossa tätä varten myönnettävillä määrärahoilla. Lakia sovelletaan myös tuettaessa vesihuoltotoimenpiteitä Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista Euroopan yhteisön varoista. 9.1 YMPÄRISTÖKESKUKSILTA HAETTAVAT TUET Alueelliset ympäristökeskukset voivat myöntää harkinnanvaraista vesihuoltoavustusta kiinteistölle jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä varten. Avustuksen edellytyksinä on kiinteistön käyttäminen asumiseen tai siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan ja että alueellinen ympäristökeskus pitää hanketta tarkoituksenmukaisena. Avustusta voidaan myöntää yleensä enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista, mutta erityisestä syystä voi avustusosuus nousta 50 %:iin. Käytännössä avustusmäärä jäänee pienemmäksi. Hakemus tehdään ympäristökeskuksen lomakkeella 4202 ja jätetään ennen töiden aloittamista. Vesihuoltolaitokset, erilaiset vesihuoltoa varten perustetut yhtymät, yhteisöt ja kuntayhtymät voivat myös saada avustusta vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on mm. ehkäistä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen taikka niiden tilan parantaminen. Tukemisen edellytyksenä on mm. hankkeen ympäristönsuojelullinen tarpeellisuus, alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmien huomioiminen ja kustannusten kohtuullisuus saavutettavaan hyötyyn nähden. Näiden avustusten hakuaika ympäristökeskuksesta on vuosittain syksyllä. 9.2 TE-KESKUKSISTA HAETTAVAT TUET TE-keskuksen kautta on mahdollista hakea tukea maatalouden jätevesien puhdistusjärjestelmien parantamiseen. Yksittäinen maatila voi saada maatilan rakennetukea maitohuoneen pesuvesien puhdistusjärjestelmän rakentamiseen. Tuki voi olla enintään 6000 :n kustannuksista nuorille viljelijöille 70 % ja muille 65 %. Tukea myönnetään vain, jos pääosa puhdistamoon tulevista jätevesistä on peräisin maitohuoneesta. Kyläyhteisöt tai muutamien maatilojen jätevesiyhtymät voivat hakea kehittämishanketoimintaan liittyvää tukea yhteisen jätevesipuhdistamon rakentamiseen. Tuen määrä on enintään tai korkeintaan 25 % hyväksyttävistä kustannuksista. 9.3 KUNNISTA HAETTAVAT TUET Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) 2 :n nojalla tehty asetus (5/2005) tuli voimaan Asetuksen mukaan avustusta voidaan myöntää asetetut vaatimukset täyttävän kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä
24 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 21/22 jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen. Kuntien valtionapuviranomaisilta anottavaa avustusta voidaan myöntää myös liittymismaksuihin liityttäessä yhteiseen viemäriin. Avustuksen myöntämiseksi ruokakunnan tulot eivät saa ylittää asetuksessa annettuja seuraavia rajoja: Henkilöluku Tulot /kk Lisähenkilöiden osalta tulorajoja korotetaan 650 :lla kutakin henkeä kohden. Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksyttävistä kustannuksista ja ne maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat, jotka sijoittuvat alkuvuoteen ja varojen riittäessä myös syksyyn. 9.4 KOTITALOUSVÄHENNYKSET VEROTUKSESSA Yksityinen henkilö saa vähentää omassa, vanhempien, isovanhempien tai appivanhempien käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajanasunnon korjausja parannustyöstä aiheutuneita työkustannuksia verotuksessaan. Vähennystä ei myönnetä yhteisöille. Jätevesijärjestelmän rakentamis- ja korjaustyöt kuuluvat vähennyksen piiriin. Maksetusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta voi vähentää 60 %, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Myös yleishyödylliseltä yhdistykseltä ostetuista tavanomaisesta kotitaloustyöstä saa vähentää verotuksessa 60 %. Verovähennyksen enimmäismäärä on 1150 ja omavastuu osuus on 100. Vähennystä ei saa suunnittelutyöstä tai jos työtä varten on jo saatu työllistämistukea, työnantajalle maksettavaa työmarkkinatukea tai korjausavustusta valtion tai muun julkisyhteisön varoista. Myöskään piha-alueen ulkopuoliset putkien rakentamiset ja uudisrakentaminen eivät kuulu verovähennyksen piiriin. 10. YHTEENVETO Alueella on nähtävissä useampia ratkaisumalleja jätevedenkäsittelylle. Kirkonkylän läheisyydessä on mielekästä liittää ainakin alueet A, A1,A2,A3,B ja J nykyiseen verkostoon. Nykyisten kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn ratkaiseminen kiinteistökohtaisilla järjestelmillä maksaa noin 5000 / kiinteistö. Maahanimeytys ei suunnittelualueella tule
25 Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma 22/22 pääsääntöisesti kysymykseen. Tämä johtuu Iijoen läheisyydestä, osittain tiiviistä rakentamisesta ja pohjavedenpinnan korkeudesta. Keskitetyt pienpuhdistamot suunnittelualueella tulevat maksamaan kiinteistöä kohden reilusta 6000 ylöspäin. Viemäröinti mahdollistaa kuitenkin tehokkaamman ja tiiviimmän maankäytön. Kiinteistöjen lukumäärän lisääntyessä myös kustannukset kiinteistöä kohden laskevat. Tämä tuleekin huomioida alueen maankäytön suunnittelussa. Lisäksi keskitetyn järjestelmän etuna kiinteistökohtaisiin verrattuna on vähäisempi huollon ja tarkkailun tarve. Mikäli siirtoviemäri Yli-Iin ja Iin välillä toteutuu, voidaan keskitetyt järjestelmät helposti ja edullisesti kytkeä siirtoviemäriin. Oulussa Antti Tabell Projektipäällikkö LIITTEET 1. Suunnitelmakartta ja osa-aluekartat 2. Rakentamiskustannusarviot osa-alueittain
YLI-II. Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma. Nykyiset ja uudet kiinteistöt. Työnro:21452YV Oulu 9.1.2006 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY
YLI-II Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma Nykyiset ja uudet kiinteistöt Työnro:21452YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA
TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotTäydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)
LisätiedotMASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET
MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotTYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNTA. Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma. Työnro:21353YV Oulu 23.9.2005 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY. Muut toimistot:
RAAHEN SEUTUKUNTA Haja-asutuksen viemäröintisuunnitelma Työnro:21353YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883 030 ESPOO Faksi (08) 8830 333 NÄRPIÖ
LisätiedotVesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin. Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019
Vesihuolto taajaman ulkopuolella - liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö toukokuu 2019 AIHEET Kiinteistöä ei tarvitse liittää laitoksen jätevesiviemäriin,
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä
Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotPuhdistaako vaiko olla puhdistamatta?
Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu
Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton
LisätiedotAURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotMuutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen
Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Johanna Kallio, SYKE / Kestävä vesihuolto Vesihuolto-pohjavesi - neuvottelupäivät, 4.-5.4.2017 Tampere Haja-asutusalueiden
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotKunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotJÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?
Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotSIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotVesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset. Lammin ympäristönsuojelupäivät Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen Lempäälän kunta
Vesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset Lammin ympäristönsuojelupäivät 1.10.2009 Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen Lempäälän kunta Esityksen sisällöstä Taustaa ja tilanne Lempäälän kunnassa Vesihuoltolaki
LisätiedotPudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä
LisätiedotCW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013
RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotLiittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty
Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutusohjelma - lakipäivä SYKE 7.5.2018 Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen
LisätiedotJokioisten kunnan vesihuoltolaitos
Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi
LisätiedotAjankohtaista vesihuoltoavustuksista
Ajankohtaista vesihuoltoavustuksista Osuuskuntailta 11.11.2009 / 19.11.2009 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Vesiosuuskuntien määrä kunnittain Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4
LisätiedotPutkilahden vesihuoltosuunnitelma
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotJäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:
2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai
LisätiedotTornionjoen vesiparlamentti
Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen
LisätiedotKUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014
KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotPORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku
PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax
LisätiedotEnnen hajajätevesiasetusta
8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN
Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotUudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto
Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen
LisätiedotKunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon
LisätiedotYLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti
YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010
MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja
LisätiedotVesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla
LisätiedotSisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet
Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS
Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotHarmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotLounais-Suomen viemäröinti. Laajentamisalueet ja priorisointiselvitys
Lounais-Suomen viemäröinti Laajentamisalueet ja priorisointiselvitys KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 Tarkoituksena Satakunnan ja Varsinais-Suomen potentiaaliset viemäröintialueet -selvityksen päivittäminen
LisätiedotYLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014
YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittely
Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.
LisätiedotToimenpide eriteltynä rakennuksittain:
Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide
Lisätiedotasuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä
1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,
LisätiedotKosken Tl kunta Esityslista Nro 5/2016 Ympäristönsuojelulautakunta Ritva Vainio Kalle Isotalo. Jarno Kankare. Elina Kylämäki Ville Simola
189 Kokousaika Torstai 15.9.2016 klo 18.00- Kokouspaikka Kosken Tl kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Läsnä Poissa Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet: Muut saapuvilla olleet Varajäsenet: Olli-Pekka
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotSisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS
1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ
VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka
LisätiedotLappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen
Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti
LisätiedotLiittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotKOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta
KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus 15.6.2012 Aika Tiistai 19.6.2012 klo 16.00 Paikka Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat nro Liite nro Asia 219 150 Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus
Lisätiedot