KARJALOHJAN KUNTA LUONNOS. Työ: E Kaarina,

Transkriptio

1 KARJALOHJAN KUNTA SÄRKIJÄRVEN JA PUUJÄRVEN VESIHUOLTO YLEISSUUNNITELMA LUONNOS Työ: E22774 Kaarina, AIRIX Ympäristö Oy PL KAARINA Puhelin Telefax Toimistot: Kaarina, Tampere, Espoo ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUE MITOITUSPERUSTEET NYKYTILANNE JÄTEVEDET TALOUSVESI VESIHUOLTOSUUNNITELMA JÄTEVESI Keskitetyn viemäröinnin alueet Kiinteistökohtaisen käsittelyn alueet TALOUSVESI Keskitetyn vedenjakelun alueet Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan alueet KUSTANNUSARVIO LASKENTAPERUSTEET VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTO KIINTEISTÖKOHTAISET JÄRJESTELMÄT SUUNNITELMARATKAISU TOTEUTUS TUKIMAHDOLLISUUDET KARTAT: Kartta 102 Yleissuunnitelmakartta / ARY / ARY / SAS LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 52 (Kiesikatu 8), KAARINA puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 KARJALOHJAN KUNTA SÄRKIJÄRVEN JA PUUJÄRVEN VESIHUOLTO YLEISSUUNNITELMA TYÖ E JOHDANTO Työn tarkoituksena on laatia yleissuunnitelma Karjalohjan kunnan Puujärven ja Särkijärven alueiden vesihuollon järjestämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Työn tuloksena esitetään vesihuoltolinjojen linjaukset sekä vesihuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Puujärven ja Särkijärven alueilla on paikoin tiheätä vakituista ja vapaa-ajan asutusta ilman kunnollista vesihuoltoa. Asutuksen jätevedet kuormittavat Puujärveä, joka kuuluu Natura suojelualueisiin. Olemassa olevan asutuksen jätevesien käsittelyn lisäksi Teilinummen asemakaavoitetun teollisuusalueen vesihuolto tulee ratkaista. Vesihuollon järjestämistä ohjaa Vesihuoltolaki, jonka tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Lisäksi asutusjätevesien käsittelyä ohjaa Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003), joka edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulee vuonna 2014 olla asetuksen mukainen jätevedenkäsittelyjärjestelmä. Uusilla ja peruskorjattavilla kiinteistöillä asetuksen vaatimukset astuvat voimaan heti. Työn tilaajana on Karjalohjan kunta, jonka edustajina ovat toimineet kunnanjohtaja Henri Partanen ja rakennustarkastaja Stig Lindström. Työ on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Kaarinan toimistossa, jossa työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri, tekn.yo, ins. AMK Sampo Saarinen. Yhteistyötahona on toiminut Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueina ovat Puujärven ja Särkijärven ympäristössä sijaitsevat kylät ja haja-asutusalueet. Alueeseen kuuluvat mm. Särkiän ja Puujärven kylät, Kontolan, Pipolan ja Immulan alueet, Puujärven luoteinen ranta-alue sekä Tesvärin rantaalue. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Teilinummen teollisuusalueeseen ja pohjoisessa Pipolan alueen reunalle. Suunnittelualueilla sijaitsee yhteensä noin 280 kiinteistöä. Suurin osa suunnittelualueella sijaitsevista kiinteistöistä on vapaa-ajan asuntoja. Alueella sijaitsee myös muutamia vesihuollon erikoiskohteita, joista merkittävimmät ovat Teilinummen teollisuualue, Pipolan alueella sijaitsevat loma- ja hoitokodit sekä Puujärven kylän pohjoispuolella Tesniemessä sijaitseva asuntovaunualue.

4 Yleissuunnitelma 2/11 Teilinummen teollisuusalueella ja Kontolan alueella on voimassa olevat asemakaavat. Puujärvi on Natura verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue. Suunnittelualueella sijaitsee osittain yksi I-luokan pohjavesialue sekä yksi III-luokan pohjavesialue. Suunnittelualueen rajaus on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 102). 3. MITOITUSPERUSTEET Vesihuollon mitoituksessa on käytetty seuraavia mitoitusarvoja: asuntokunnan koko 2,5 hlö/asuntokunta ominaisvedenkulutus vakituiset asunnot 150 l/as d vapaa-ajan asunnot 150 l/as d asuntovaunualue 470 l/vaunu d jätevesimäärä mitoitusvirtaama q mit = k mit x (Q a /T a +Q v /T v ) K mit = 1,3 Q a = asutuksen keskimääräinen jätevesivirtaama = as. määrä * ominaisvedenkulutus T a = asutusjätevesien muodostumisaika 16 h Q v = vuotovedet, paineviemärijärjestelmä ->10 %*Q T v = vuotovesien muodostumisaika 24 h vedenkulutus huipputuntikulutus q dh = k dh x k dm x Q / 24 k dm = 1,9 (huippuvuorokausikerroin) k dh = 1,8 (huipputuntikulutuskerroin) 4. NYKYTILANNE 4.1 JÄTEVEDET Suunnitelmassa ei ole tarkasteltu kunnallisen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia. Oletuksena on, että jätevedet johdetaan Lohjalle puhdistettavaksi hankkeen toteutusajankohtana. Vesijohtoverkoston mitoituksessa ei ole tehty painetarkastelua, mutta oletettavaa on, että paine on riittävä kaikissa verkoston osissa ja paineenkorottamoita ei tarvita. Rakentamissuunnitelman yhteydessä on syytä tarkastaa mitoitus ja tehdä painetarkastelu. Suunnittelualueen vesihuollon mitoituksessa on huomioitu nykyiset kiinteistöt ja rakentamattomat kiinteistöt. Vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määrät on arvioitu karkeasti karttatarkastelun perusteella. Vesihuollon mitoituksessa vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen jätevesimäärä on yhtä suuri.

5 Yleissuunnitelma 3/ TALOUSVESI Mitoitusarvojen perusteella jätevesiä muodostuu suunnittelualueella seuraavasti: Taulukko 4.1. Suunnittelualueella muodostuvat jätevesimäärät osa-alueittain. SÄRKIÄ PUU- MUUT KONTOLA PIPOLA JÄRVI ALUEET YHT. Vakituiset asunnot Kiinteistöt Asukkaat * Q [m 3 /d] q mit [m 3 /h] 1,4 0,5 0,2 1,3 0,2 3,6 Vapaa-ajan asunnot Kiinteistöt Asukkaat ** Q [m 3 /d] q mit [m 3 /h] 1,8 1,1 1,8 0,7 1,5 6,9 Yhteensä Kiinteistöt Asukkaat Q [m 3 /d] *** q mit [m 3 /h] 3,2 2,4 *** 2,0 2,0 1,7 10,5 * Sisältää alueella sijaitsevien hoitokotien (2 kpl) asukasmäärät. ** Sisältää alueella sijaitsevan lomakodin asukasmäärän. *** Sisältää alueella sijaitsevan asuntovaunualueen (arvio 20 vaunua). Mitoitusarvojen perusteella vedentarve suunnittelualueella on seuraava: Taulukko 4.2. Suunnittelualueen vedentarve osa-alueittain. PUU- SÄRKIÄ KONTOLA JÄRVI PIPOLA MUUT ALUEET YHT. Vakituiset asunnot Kiinteistöt Asukkaat * Q [m 3 /d] q dh [m 3 /h] 2,3 0,8 0,3 2,1 0,4 5,9 Vapaa-ajan asunnot Kiinteistöt Asukkaat ** Q [m 3 /d] q dh [m 3 /h] 2,9 1,8 2,9 1,1 2,3 11,0 Yhteensä Kiinteistöt Asukkaat Q [m 3 /d] *** q dh [m 3 /h] 5,2 3,9 *** 3,2 3,2 2,7 16,9 * Sisältää alueella sijaitsevien hoitokotien (2 kpl) arvioidut asukasmäärät. ** Sisältää alueella sijaitsevan lomakodin asukasmäärän. *** Sisältää alueella sijaitsevan asuntovaunualueen (arvio 20 vaunua).

6 Yleissuunnitelma 4/11 5. VESIHUOLTOSUUNNITELMA 5.1 JÄTEVESI Keskitettyä vesihuoltoa rakennetaan tiheimmin asutuille alueille, jotka on esitetty seuraavissa kappaleissa. Muilla alueilla, lähinnä Puujärven pohjoisrannalla, kiinteistöjen vesihuolto toteutetaan kiinteistökohtaisin järjestelmin Keskitetyn viemäröinnin alueet Keskitettyä viemäröintiä rakennetaan seuraaville osa-alueille: Särkiä Puujärvi Kontola Pipola Kontolan alueen osalta tarkasteltavana oli kaksi eri linjausvaihtoehtoa. Muiden alueiden osalta on tarkasteltu vain yksi vaihtoehto. Kontolan tutkitut vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto 1: vesihuoltolinjat kulkevat tiellä Vaihtoehto 2: vesihuoltolinjat kulkevat vesistössä Yleissuunnitelma sisältää suunnitelman viemäriverkoston runkolinjoista ja aluepumppaamoista sekä tonttilinjoista ja kiinteistökohtaisista pumppaamoista. Verkoston sijoittamista ohjaa olemassa oleva tieverkko, maastomuodot ja maaperä. Suunnittelualueen viemäröinti toteutetaan paineviemäröinnillä. Alueella sijaitsevat kiinteistöt johtavat jätevetensä kiinteistökohtaisiin pumppaamoihin, joista jätevedet johdetaan paineviemäriverkoston avulla aluepumppaamoille. Jätevedet johdetaan Karjalohjan kunnan viemäriverkostoon. Suunnitelman mukaan runkolinjojen yhteispituus on noin 14 km. Tonttilinjojen yhteispituus on vaihtoehdosta riippuen km. Paineviemäreiden halkaisija on runkolinjoissa mm ja tonttilinjoissa 63 mm. Viettoviemäreiden halkaisija tonttilinjoissa on 160 mm. Karjalohjantiellä kulkevan runkolinjan mitoituksessa on huomioitu Teilinummen asemakaavoitetun teollisuusalueen viemäröinti. Pipolan alueen runkolinjan mitoituksessa on huomioitu verkoston laajenemismahdollisuus Nummijärvelle päin. Aluepumppaamoja on 7 8 kpl ja kiinteistökohtaisia pumppaamoja kpl vaihtoehdosta riippuen. Taulukossa 5.1 on esitetty suunnittelualueelle rakennettavan viemäriverkoston pituudet ja pumppaamoiden lukumäärät osa-alueittain.

7 Yleissuunnitelma 5/11 Taulukko 5.1. Suunnittelualueiden viemäriverkoston linjapituudet ja pumppaamot. SÄRKIÄ PUU- JÄRVI KONTOLA PIPOLA YHTEENSÄ VE 1 VE 2 VE 1 VE 2 Viemäriverkosto viemärilinja [m] - runkolinja tonttilinja aluepumppaamo [kpl] kiinteistökohtainen pumppaamo [kpl] Suunniteltu viemäriverkosto liittyy olemassa olevaan viemäriverkostoon kolmesta kohtaa. Liittymispisteissä olemassa olevan verkoston putkikoot ovat seuraavat: 200 mm (Särkiä ja Puujärvi) 225 mm (Kontola) 90 mm paineviemäri, liittyminen pumppaamoon (Pipola) Osa-aluerajaukset, suunniteltu viemäriverkosto ja liittymispisteet olemassa olevaan viemäriverkostoon on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 102) Kiinteistökohtaisen käsittelyn alueet Keskitetyn viemäröinnin alueiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisin järjestelmin. Suurin osa kiinteistöistä sijaitsee Puujärven luoteisrannalla ja Tesvärin rannalla. Lisäksi suunnittelualueen muissa osissa sijaitsee joitakin yksittäisiä kiinteistöjä, joiden liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn piiriin kuuluu suunnittelualueella 52 kiinteistöä, joista 7 kpl on toistaiseksi rakentamattomia. Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn piirissä olevat kiinteistöt on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 102. Kiinteistökohtaisia jätevedenkäsittelyn järjestämisen vaihtoehtoja ovat maasuodattamo, pienpuhdistamot, umpisäiliö sekä kuivakäymälä. Pienpuhdistamoita lukuun ottamatta menetelmät soveltuvat vain yksittäisille talouksille. Pienpuhdistamossa voidaan puhdistaa useamman kiinteistön jätevedet. Maasuodattamo Maasuodattamossa jätevesi johdetaan hiekasta rakennettuun suodatinpatjaan. Puhdistuminen perustuu hiekkakerroksen fyysiseen pidätyskykyyn sekä suodattimessa tapahtuvaan mikrobiologiseen toimintaan. Hiekkakerroksen läpi suotautunut vesi kerätään kokoomaputkistoon ja johdetaan purkuojaan. Maasuodattamossa käytetään yleensä paikalle tuotuja materiaaleja, ei tontin luontaista maaperää. Maasuodattamo on rakennettava suunnitelman mukaan sopivista materiaaleista. Perinteinen maasuodattamo vaatii suuren pinta-alan ja syvän kaivualueen, mutta muuten sen voi rakentaa monenlaiseen maastoon. Maasuodattamoon tarvitaan noin neliömetrin pinta-ala. Hiekan tilalla voidaan myös käyttää suodatinmoduuleja, mikä vähentää pinta-alan tarvetta. Perinteisen vertikaalisen suodattamon sijaan suodattamo voidaan rakentaa myös horisontaaliseksi.

8 Yleissuunnitelma 6/11 Maasuodattamon suodatinkerros tukkeutuu ajan myötä, jonka jälkeen se täytyy kaivaa ylös ja suodatin rakentaa uudestaan. Lika-aineita sisältävä maa luokitellaan pilaantuneeksi maaksi ja se tulee käsitellä sen mukaisesti. Käyttöikä on yleensä vuotta. Käyttöikä riippuu käytetystä suodatinmateriaalista ja saostussäiliön tyhjennystiheydestä. Maasuodattamon fosforinpoistokyky heikentyy merkittävästi muutaman käyttövuoden jälkeen. Siksi maasuodattamon perään voidaan joutua asentamaan fosforinpoistokaivo. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamoiksi kutsutaan tehdasvalmisteisia laitepaketteja, jotka puhdistavat jätevettä biologisesti, kemiallisesti tai biologiskemiallisesti. Markkinoilla on monenlaisia ja monenkokoisia pienpuhdistamoita, joista jotkin mallit on suunniteltu yhden talouden tarpeisiin ja toiset sopivat kyläpuhdistamoiksi. Pienpuhdistamot vievät maapuhdistamoon verrattuna vähän tontin pinta-alaa, ja ne sopivat erilaisiin maastoihin. Niitä on huollettava ja tarkkailtava säännöllisesti, koska puhdistamon toiminta voi häiriintyä esimerkiksi jos jäteveden määrä vaihtelee paljon. Kun valitsee järjestelmän, on otettava huomioon jäteveden laatu, määrä kuormitusvaihtelut puhdistustavoite asiantuntemuksen ja hoidon tarve hoitomahdollisuudet kustannukset Pienille jäteveden käsittelylaitteille on käytössä oma CE-merkintä. CE-merkintä kertoo valmistajan tekemän laadunvalvonnan lisäksi pienpuhdistamon puhdistustehokkuudesta, vesitiiviydestä ja rakenteellisista ominaisuuksista. Suomessa testauksesta vastaa Suomen ympäristökeskus yhdessä VTT:n kanssa. Umpisäiliö Umpisäiliö ei ole jätevedenkäsittelyjärjestelmä vaan varastointisäiliö. Umpisäiliöstä jätevesi kuljetetaan tankkiautolla kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Umpisäiliön käyttö on suositeltavaa vain tilapäiseksi ratkaisuksi tai vapaa-ajan asunnolle. Normaalin viisi henkisen talouden ainoana jätevesiratkaisuna sen käyttökustannukset ovat suuret. Kuljetustarpeen ja kustannusten minimoimiseksi umpisäiliöön tulisi johtaa vain vesikäymälän jätevedet, jolloin pesuvedet käsitellään erikseen maa- tai laitepuhdistamossa. Kuivakäymälä Kuivakäymälä on ympäristöystävällisempi ja edullisempi ratkaisu kuin vesivessa. Se sopii haja-asutusalueille ja erityisesti vapaa-ajan kiinteistöille. Kuivakäymälän myötä jätevesien käsittely helpottuu, koska käsiteltäviksi jäävät ainoastaan pesuvedet. Pesuvedet käsitellään maa- tai laitepuhdistamossa. Käymälää valitessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin siihen, että valittu malli vastaa käyttäjän tarpeita ja että se on helppo tyhjentää ja pitää puhtaana. Kuivakäymälän moitteeton

9 Yleissuunnitelma 7/ TALOUSVESI toiminta vaatii hoitoa ja perehtymistä. Jos kuivakäymälän sijoittaa sisälle, tähän tulee valmistautua jo talon suunnitteluvaiheessa. Kuivakäymäläjätteen voi kompostoida tontilla Keskitetyn vedenjakelun alueet Keskitetty vedenjakelu toteutetaan keskitetyn viemäröinnin alueella. Vesijohtoverkosto rakennetaan viemäriverkoston rinnalle samaan kaivantoon. Vesijohtojen yhteispituus on yhtenevä viemäreiden pituuden kanssa. Johtoverkoston mitoituksessa on huomioitu Teilinummen kaavoitus sekä verkoston mahdollinen laajeneminen Nummijärvellle päin. Runkovesijohtojen halkaisija on mm ja tonttivesijohtojen 50 mm. Jokaiseen tonttiliittymään asennetaan kiinteistökohtainen sulkuventtiili. Verkostoon mahdollisesti rakennettavien paineenkorottamoiden tarve huomioidaan rakennussuunnitelman yhteydessä. Suunnitellun vesijohtoverkoston liittymispisteet olemassa olevaan vesijohtoverkostoon ovat lähes samat kuin viemäriverkoston osalta. Pipolassa liittymispisteen sijainti eroaa hieman. Olemassa olevan verkoston putkikoko kaikissa liittymispisteissä on 110 mm. Suunniteltu vesijohtoverkosto ja liittymispisteet olemassa olevaan vesijohtoverkostoon on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 102) Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan alueet Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan piiriin kuuluvat ne kiinteistöt, joilla toteutetaan kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely. Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan piirissä on suunnittelualueella 52 kiinteistöä. Kiinteistökohtainen vedenhankinta toteutetaan kiinteistökohtaisilla kaivoilla. Vaihtoehtoina ovat rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Alueella sijaitsee kuitenkin useita kallioperällä olevia kiinteistöjä. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja, jolloin veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kalliopohjavedessä saattaa paikoin olla luontaisesti korkeita arseeni-, fluoridi- ja radonpitoisuuksia. Radonin ja fluoridin poistamiseen talousvedestä on olemassa teknisiä, mutta kalliita ratkaisuja. Myös rauta ja mangaani voidaan suodattaa pois. Lisäksi joillakin alueilla on veden riittävyyden kanssa ongelmia etenkin kuivina vuosina. Vuosina koko Suomea koetteli poikkeuksellinen kuivuus, joka aiheutti ongelmia erityisesti haja-asutuksen vedenhankinnalle.

10 Yleissuunnitelma 8/11 6. KUSTANNUSARVIO 6.1 LASKENTAPERUSTEET Keskitetyn vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamiskustannusten arvioimiseksi on käytetty seuraavia laskentaperusteita: Viemärilinjat + rakentaminen (arvioitu kalliolouhinnan osuus 10 %) 63 mm 38 /m 90 mm 42 /m 110 mm 45 /m 160 mm 56 /m Vesijohtolinjat (samaan kaivantoon) 50 mm 3,5 /m 63 mm 3 /m 90 mm 7 /m 110 mm 10 /m Tonttiliittymän sulkuventtiili (kiinteistökohtainen) 120 /kpl Tienalitus /kpl Vesistön alitusten painotus 40 /m Aluepumppaamot /kpl Kiinteistökohtaiset pumppaamot /kpl Yleiskulut (osuus kokonaiskustannuksista) 10 % Kustannuksiin tulee lisätä ALV 22 %. Kiinteistökohtaisten vesihuoltojärjestelmien rakentamis- ja käyttökustannusten arvioimiseksi on käytetty taulukon 6.1 mukaisia laskentaperusteita. Taulukko 6.1. Arvio kiinteistökohtaisten vesihuoltomenetelmien investointi- ja käyttökustannuksista (sis. ALV 22 %) Menetelmä Investointikustannus ( ) vuodessa ( /a) Käyttökustannus Vedenhankinta rengaskaivo* kallioporakaivo* Jätevedenkäsittely Maasuodatin + fosforin poisto Kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpikaivoon ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) Kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkinen perhe) Erilaiset pienpuhdistamot Usean kiinteistön panospuhdistamo (AVL 50) ** * Mahdollisen vedenkäsittelylaitteen (esim. suodattimen) hankinta nostaa investointi-kustannuksia n ja käyttökustannuksia n. 150 /vuosi. ** Sisältää 300 m viemäriverkostoa, jonka osuus kustannuksista on

11 Yleissuunnitelma 9/ VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTO Suunnitelman mukaisen vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 2 milj.. Runkolinjojen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset ovat noin 0,9 1,0 milj. vaihtoehdosta riippuen ja tonttilinjoista aiheutuvat kustannukset noin 1,0 milj.. Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamisesta aiheutuvat kustannukset osa-alueittain on esitetty taulukossa 6.2. Taulukko 6.2. Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamiskustannukset osa-alueittain (ALV 0 %). SÄRKIÄ PUUJÄRVI KONTOLA PIPOLA YHTEENSÄ VE 1 VE 2 Runkolinjat * ,96 M - /m /kiinteistö Tonttilinjat ** ,0 M - /m /kiinteistö Yhteensä ,0 M * Sisältää runkolinjat ja aluepumppaamot. ** Sisältää tonttilinjat ja kiinteistökohtaiset pumppaamot. 6.3 KIINTEISTÖKOHTAISET JÄRJESTELMÄT Kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiskustannukset riippuvat valittavista järjestelmistä. Kiinteistökohtaisen vedenhankintajärjestelmän kustannukset ovat järjestelmästä riippuen. Jätevedenkäsittelyjärjestelmän rakentamiskustannukset ovat järjestelmästä riippuen. Suunnitelman mukaan kiinteistökohtainen vesihuoltoratkaisu toteutetaan 52 kiinteistöllä. Vesihuoltojärjestelmien rakentamisen kokonaiskustannukset ovat enimmillään SUUNNITELMARATKAISU Suunnittelualueella toteutetaan keskitetty vesihuolto esitetyn vesihuoltosuunnitelma (Kappale 5) mukaisesti Särkiän, Puujärven ja Pipolan alueilla. Kontolan alueella suunnitelmaratkaisu on vaihtoehdon 1 mukainen. Vaihtoehdon 1 on toteutettavuudeltaan varmempi ja ratkaisuna kestävämpi. Lisäksi vaihtoehdossa 1 vältetään vesistörakentaminen Natura-alueena olevaan Puujärveen, jota vaihtoehto 2 vaatisi. Kustannuksiltaan vaihtoehdoissa ei ole eroa. Puujärven osa-alueen verkoston mitoitus mahdollistaa Tesvärin kannaksen ja koilliseen suuntautuvan alueen viemäröinnin, jos se nähdään toteutusvaiheessa tarpeelliseksi.

12 Yleissuunnitelma 10/11 8. TOTEUTUS Keskitetyn vesihuollon osa-alueet voidaan toteuttaa erillisinä hankkeina. Kunnan vesihuoltolaitos vastaa Teilinummen asemakaavoitetulle Teollisuusalueelle 104- tietä pitkin johdettavan runkolinjan rakentamisesta. Muiden alueiden rakentamisesta vastaa kiinteistönomistajat (esim. vesiyhtymien kautta). Haja-asutuksen viemäröintiin soveltuu vesiyhtymä -malli, jossa alueen kiinteistönomistajat perustavat vesiyhtymän (esim. osuuskunta) tuottamaan yleishyödyllisiä palveluita omakustannehintaan jäsenilleen. Suunnittelualueelle on suositeltavaa perustaa vesiyhtymä erikseen jokaiselle osaalueelle (yhteensä neljä vesiyhtymää). Kuitenkin vesiyhtymien on syytä olla tiiviissä yhteistyössä keskenään, käyttää yhtenäisiä sääntöjä ja hankkia synergiaetuja yhteistyöllä esim. hankinnoissa. Rakentamis- ja investointivaiheen jälkeen tulee harkita vesiyhtymien sulauttamista yhdeksi yhtymäksi. Suositeltavaa on myös lakkauttaa yhtymät ja liittää verkosto ja asiakkaat kunnan vesihuoltolaitokseen. Vesiyhtymän runkoverkoston rakentamisen rahoitus tapahtuu liittymismaksuilla (osuuskunnissa lisäksi osuusmaksut). Liittymismaksu voidaan sopia eri suuruiseksi liitettävän kiinteistön/alueen mukaan, mutta suositeltavaa on jakaa osa-alueittain verkoston rakentamisen kustannus tasan liittyvien kiinteistöjen määrällä. Vesiyhtymä vastaa verkoston rakentamisesta kiinteistökohtaiselle pumppaamolle asti. Kiinteistönomistaja vastaa pumppaamon ja pumppaamolta kiinteistölle menevän johdon rakentamisesta ja ylläpidosta. Osuuskunnassa korkein päättävä elin on vuosikokous, jossa osuuskunnan kaikilla jäsenillä on yksi ääni. Vuosikokous valitsee hallituksen, joka vastaa osuuskunnan toiminnasta. Vesiyhtymä on vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos, jos se palvelee yli 50 asukasta. Lain mukaan sille tulee tällöin määritellä toiminta-alue. Kunta vahvistaa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön tulee liittyä vesihuoltolaitokseen tai hakea vapautusta liittymisvelvollisuudesta.

13 Yleissuunnitelma 11/ TUKIMAHDOLLISUUDET Valtion vesihuoltoavustusta voidaan myöntää haja-asutusalueen olemassa olevalle vakituiselle asutukselle. Yhden kiinteistön hankkeita ei tueta, vaan hankkeissa tulee olla useampi kiinteistö mukana. Tukea ei myönnetä loma-asutukselle tai uudisrakennuksille, mutta niiden mukanaolo hankkeessa ei estä hankkeen tukikelpoisuutta. Ympäristönsuojelun edistäminen (esim. rantavyöhykkeeltä tulevan kuormituksen vähentäminen) edes auttaa tuen saamista. Tukea voidaan myöntää kunnalle, vesihuoltolaitokselle, vesiyhtymälle tai yksityisille henkilöille. Tukea haetaan alueelliselta ympäristökeskukselta. Tuen myöntämistä ohjaa Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004). Tuen suuruus on noin 20 % toteutuneista rakentamis- ja suunnittelukustannuksista. Kaarinassa, 21. elokuuta 2008 AIRIX Ympäristö Oy Antti Ryynänen DI Sampo Saarinen Ins. AMK, tekn. yo