MUUKON ALUEEN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Lappeenrannan kaupunki MUUKON ALUEEN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNI- TELMA Raportti P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma I P SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LÄHTÖTIEDOT SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT Suunnittelualue Suunnittelualueen nykyinen vedenhankinta Suunnittelualueen nykyinen jätevesihuolto Muukon alue Teollisuusalue ENNUSTEET JA TAVOITTEET Ennusteet Tavoitteet KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KESKITETTY JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY Suunnittelu- ja kustannusperusteet Suunnitteluperusteet Kustannusperusteet Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot Lammikkopuhdistamon korvaaminen ja Muukon jätevedet Lappeenrantaan (VE1) Liittyminen kaupungin verkostoon (VE 2) VAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEENVETO... 9 LIITTEET Liite 1. Investointikustannukset Liite 2. Käyttökustannukset Liite 3. Vertailukustannukset PIIRUSTUKSET Piirustus 001: Asemapiirustus (mk. 1:5 000)

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 1 ( 9 ) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MUUKON ALUEEN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO 2 LÄHTÖTIEDOT Tämä jätevesihuollon yleissuunnitelma on laadittu FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Yleissuunnitelman tavoitteena on selvittää Muukon alueen jätevesihuollon mahdollisuudet ja vaihtoehdot pohjaksi toteutussuunnitelmille. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet Lappeenrannan kaupungilta Mauri Backman sekä Finnish Consulting Group Oy:stä Mikko Stenius ja Lasse Halenius. Suunnittelun lähtötietoina on käytetty seuraavia suunnitelmia: Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys ( , FCG Planeko Oy) Selvitys Muukko-Ilottulan talous- ja jätevesitilanteesta ( , Lappeenrannan seudun ympäristötoimi) Haja-asutuksen jätevesien vaatimusten täyttyminen Lappeenrannassa ympäristötoimen valvonta ja neuvontatyön tulos vuodelta 2007 ( , Lappeenrannan kaupunki) 3 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 3.1 Suunnittelualue Muukon alue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Lappeenrannan ja Joutsenon taajamien välissä noin 10 km Lappeenrannan taajamasta koilliseen. Selvitysalueen itäpuolella on teollisuusalue, joka liittyy tähän selvitykseen. Selvitysalueella on 46 asuinkiinteistöä. Tiheimmällä alueella Muukossa on kiinteistöjä 30 ja asukkaita 70. Tihein alue sijaitsee Muukossa varsin pienellä alueella (n. 0,4 km 2 ): Muukkolanrinne Muukonkankaantie Muukonkuja Nurmentie Kumpulantie. Muukon alue on haja-asutusaluetta. Kaupungilla ei ole suunnitteilla tehdä alueelle yleiskaavaa ainakaan 10 vuoteen tai asemakaavaa ainakaan 20 vuoteen. Näillä näkymin aluetta ei kaavoiteta. Tämä koskee myös Muukon asuntoalueen itäpuolella olevaa teollisuusaluetta. Alueella sijaitsee Joutsenonkankaan (luokka I) pohjavesialue, jonka arvioitu antoisuus on m 3 /d. Joutsenonkankaan pohjavesialueella on Ilottulan- Puslamäen vedenottamo, jonka vedenottolupa on 4000 m 3 /d ja ottamokapasiteetti m 3 /d.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 2 ( 9 ) Kuva 1: Muukon alue (violetilla rajattu eteläinen alue) 3.2 Suunnittelualueen nykyinen vedenhankinta Muukko-Ilottulan alueelle on pohjavedenoton aloittamisen yhteydessä rakennettu vesijohto. Johdon rakentamisen tarkoituksena on ollut korvata pohjaveden alentumisen aiheuttama haitta kiinteistöille. Muukon alueella 33 kiinteistöä on liittynyt ko. vesijohtoon. Alueella on 13 kiinteistöä, jotka ottavat talousvetensä omasta tai yhteisistä talousvesikaivoista. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tekemässä selvityksessä on tutkittu yhdentoista kaivon talousvettä. Tutkituissa talousvesissä ei ollut merkkejä jätevesien pääsystä pohjaveteen. 3.3 Suunnittelualueen nykyinen jätevesihuolto Muukon alue Muukon alueella on 46 kiinteistöä, joista 22 (48 %) imeyttää kaikki jätevetensä ja 10 (22 %) imeyttää ja suodattaa pesuvetensä. Umpikaivoja on 13 kpl. Yhdeltä vanhalta maatilakiinteistöltä Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ei saanut selvitystä. Ympäristöviranomaisten tietojen perusteella Muukon alueen asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisut eivät täytä uuden talousvesien jätevesiasetuksen ja tulevien kaupungin ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia. Alueella on varsin vanhaa rakennuskantaa, mikä selittää sen, että alueen jätevesijärjestelmät ovat keskimääräistä huonommassa kunnossa.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 3 ( 9 ) Teollisuusalue Muukon teollisuusalue viemäröitiin vuonna 1967 noin 1,5 km etelään harjun painanteessa olevalle suolle. Vuonna 1970 suolle rakennettiin lammikkopuhdistamo, joka on pinta-alaltaan m 2 ja veden keskisyvyys 1,2 m (tilavuus noin m 3 ). Muukon lammikkopuhdistamolla käsitellään kyseisen alueen teollisuustoiminnasta syntyviä sosiaalijätevesiä. Lammikkopuhdistamolla on Lappeenrannan ympäristölautakunnan myöntämä vesilain 10 luvun lupa. Ojaan laskettavan puhdistetun jäteveden BHK 7 -vuosikeskiarvo saa luvan mukaan olla enintään 20 mg/l sekä P kok enintään 2 mg/l. Vuonna 2010 puhdistetun jäteveden BHK 7 oli 5 mg/l ja P kok 0,07 mg/l. 4 ENNUSTEET JA TAVOITTEET 4.1 Ennusteet Vesihuoltoteknisten ennusteiden pohjana on väestön ja teollisuusalueen kehitys. Suunnittelualueen väestön ei ennusteta muuttuvan lähitulevaisuudessa. Myös teollisuusalueen laajuus pysynee nykyisenlaisena. Pitkällä tähtäimellä Muukonkankaantien varteen on tulossa uusia teollisuustontteja (Partalan osayleiskaava). Näiden jätevesiä ei ole huomioitu tarkastelussa. Asutuksen vedenkulutuksen on ennustettu olevan noin 140 l/as/d. Vuotovesiä alueella ei ennusteta syntyvän, jos viemäriverkko on kiinteistökohtainen paineviemäriverkko. Muukon teollisuusalueen puhdistamolle on liitetty kolme kiinteistöä, joista johdetaan sosiaalitilojen jätevedet lammikkopuhdistamolle (biologinen käsittely ja laskeutus). Vesiasiakkaina on nykyisellään Lauritsalan Koneistus ja Levy, Terästorni ja Assi Group Oy. Veden kokonaiskulutus vuonna 1996 oli m 3 /a eli 2,9 m 3 /d. Tämän hetkinen vedenkulutus on arviolta 1,0 m 3 /d. Lupaehtojen mukainen maksimivirtaama on 3,0 m 3 /d. Viemärivesimääräarviossa otetaan huomioon myös Muukon alueen pohjoispuolella olevan Ilottulan ja kahden teollisuuslaitoksen Astex Engineering Oy:n ja Joensuun Puuvalmiste Oy viemärivedet. Nämä kohteet voivat muodostaa oman yhteenliittymän, esim. vesiosuuskunnan ja liittyä Muukon kautta Lappeenrannan viemäriverkostoon. Viemärivesimääräennuste on esitetty seuraavalla sivulla taulukossa 1. Väestöja viemärivesimääräennusteet eivät poikkea nykytilanteesta.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 4 ( 9 ) Taulukko 1. Viemärivesimääräennuste Osa-alue Kiinteistöt Asukkaat Viemärivesimäärä (m 3 /d) Muukko (keskusalue) ,8 Muukko (muu alue) ,6 Teollisuusalue - - 1,0 Ilottula ,4 Astex, Joensuun Puuvalmiste + 2 omakotitaloa 2-2,0 Yhteensä 26,8 4.2 Tavoitteet Valtakunnallisissa vesiensuojelun tavoitteissa yhtenä keskeisenä osana on vähentää merkittävästi viemäröimättömän haja-asutuksen aiheuttamaa vesistökuormitusta ja haittoja vedenhankinnalle. Suunnittelualue sijaitsee Joutsenkankaan tärkeällä I-luokan pohjavesialueella, jonka suojelu on ensiarvoisen tärkeä. 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Kiinteistökohtaisessa käsittelyssä vakituinen asutus ja vapaa-ajan asutus saatetaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisen alueen talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen mukaiselle tasolle. Pohjavesialueella jätevesien maahan imeytys on kiellettyä. Tarkastelualueella tulee kyseeseen lähinnä kolme eri jätevesien käsittelyyhdistelmää: 1. Käymäläjätteiden käsittely kompostikäymälässä tai kuivakäymälässä ja muiden jätevesien käsittely tiiviissä maasuodattimessa 2. WC-jätteiden johtaminen umpikaivoon ja muiden jätevesien käsittely tiiviissä maasuodattimessa 3. Kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 5 ( 9 ) Kiinteistökohtaisen jätevesihuollon kustannukset riippuvat teknisten ratkaisujen lisäksi olennaisesti työn toteutustavasta (oma työ/urakkaperiaate). Seuraavassa on koottu yhteenvetona likimääräisiä tonttikohtaisten ratkaisujen rakentamiskustannuksia. Hinnat perustuvat konsultin kokoamaan kustannustietoon. Hinnat ovat arvonlisäverollisia (alv 23 %). Kuivakäymälä ja pesuvesille 2-osainen sakokaivo ja maasuodatus kuivakäymälä pesuvesien 2-osainen saostuskaivo, 2 3 m pesuvesien maasuodatin Yhteensä Käyttökustannukset 120 /a WC-vesille umpisäiliö sekä pesuvesille 2- osainen saostuskaivo ja maasuodatus WC-istuin putkistoineen 900 umpisäiliö 5 6 m pesuvesien 2-osainen saostuskaivo, 2 3 m pesuvesien maasuodatin Yhteensä Käyttökustannukset 720 /a Rakennuskustannusten lisäksi yllä on esitetty myös keskimääräiset käyttökustannukset saostuskaivojen tyhjennyksen osalta. Mikäli kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön, käyttökustannukset ovat noin /a (alv 23 %). Em. kustannukset sisältävät likimääräisiä arvioita saostus- ja umpikaivojen tyhjennyksistä ja perustuvat keskimääräisin kuljetusetäisyyksiin kohteesta lokaauton tyhjennyspaikalle. Tyhjennyksen hinta on riippuvainen kuljetusetäisyydestä. 6 KESKITETTY JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY 6.1 Suunnittelu- ja kustannusperusteet Suunnitteluperusteet Kustannusperusteet Putkilinjaukset on tehty alustavasti peruskartan avulla. Viemärijärjestelmäksi ehdotetaan kiinteistökohtaista paineviemärijärjestelmää. Paineviemärin mitoitusnopeus on v 0,7 m/s. Paineviemärimateriaalina on käytetty PEH PN 10 -putkea. Jätevedenpumppaamot ovat pakettipumppaamoja. Paikallinen lammikkopuhdistamo ehdotetaan korvattavaksi panospuhdistamolla tai bioroottoripuhdistamolla. Viemärijohtojen investointikustannuksien osatekijät ovat putkien materiaalikustannukset, putkien asennuskustannukset ja maatyöt. Putkimateriaalit putkimateriaalin hinnasta on laskettu 20 %:n alennus muiden varusteiden osuus on noin 10 % putkihinnasta

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 6 ( 9 ) Putkien asennus asennuskustannukset on arvioitu InfraRYL:n ja konsultin tietojen perusteella Maatyöt maan kaivu, maan täyttö, tasauskerros ja alkutäyttö sekä raivaus ja viimeistely 60 /m louhinta 50 /m Maatöiden yksikkökustannukset on arvioitu InfraRYL:n ja konsultin tietojen perusteella. Jätevedenpumppaamoiden hinnat on arvioitu pakettipumppaamoiden hintojen perusteella. Yleiskustannuslisä on 20 % sisältäen suunnittelun ja satunnaiset lisätyöt. Tarkastelussa on oletettu, että kaikki osa-alueiden kiinteistöt liittyvät järjestelmiin. Vaihtoehdoille on laskettu investointi- ja käyttökustannukset. Kiinteistöille kuuluvat kiinteistökohtaiset pumppaamot ja tonttijohdot, joiden keskimääräisenä pituutena on käytetty 50 m. Jätevedenpumppaamoiden hinnat on arvioitu pakettipumppaamoiden hintojen perusteella. Lammikkopuhdistamoa korvaavan panospuhdistamon kustannukset on arvioitu konsultin tietojen perusteella. Käyttökustannuksiin on sisällytetty pumppauskustannukset, käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä jätevesien puhdistuskustannukset. Kaikki liitteiden 1 ja 2 investointi- ja käyttökustannukset on esitetty ilman arvonlisäveroa; huomattakoon kuitenkin, että kiinteistölle kuuluvista kustannuksista kiinteistönomistajan on maksettava lisäksi arvonlisävero. 6.2 Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot Lammikkopuhdistamon korvaaminen ja Muukon jätevedet Lappeenrantaan (VE1) Markkinoilla on tehdasvalmisteisia pienpuhdistamoja (esim. panospuhdistamo), joiden kapasiteetti riittää koko teollisuusalueen jätevesien käsittelyyn. Vaihtoehdossa 1 teollisuusalueen jätevedet johdetaan kuten nykyisin lammikkopuhdistamon luo, jossa lammikkopuhdistamo korvataan esim. panospuhdistamolla. Keskimääräinen viemärivesimäärä on arviolta 1,0 m 3 /d. Muukon jätevedet on tarkoitus johtaa tässä vaihtoehdossa Lappeenrantaan. Liitoskohta sijaitsee noin 1,1 km:n päässä lounaassa Kiiskinmäessä. Mitoitusvirtaama q mit on 8,2 l/s (v = 0,7 m/s). Mitoitusvirtaamassa on otettu huomioon myös Ilottulan ja Astex Engineering Oy:n ja Joensuun Puuvalmiste Oy:n jätevedet. Siirtoviemärin koko on du 110 M PN 10. Liitosputken koko Kiiskinmäessä on du 200 M, mikä on riittävä myös Muukon viemärivesille. Kiiskinmäen viemäriputki laskee jätevedenpumppaamolle, jonka kapasiteettia voidaan joutua suurentamaan Muukon viemärivesien takia.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 7 ( 9 ) Liittyminen kaupungin verkostoon (VE 2) 7 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehdossa 2 teollisuusalueen jätevedet johdetaan Muukkoon. Mitoitusvirtaama q mit on 4,4 l/s (v = 0,7 m/s). Paineviemärin pituus on 1,6 km ja paineviemärin koko on du 90 M PN 10. Muukon ja teollisuusalueen jätevedet johdetaan tässä vaihtoehdossa Lappeenrantaan. Mitoitusvirtaama q mit on 8,2 l/s (v = 0,7 m/s). Mitoitusvirtaamassa on otettu myös Ilottulan, Astex Engineering Oy:n ja Joensuun Puuvalmiste Oy:n jätevedet. Liitoskohta sijaitsee noin 1,1 km:n päässä lounaassa Kiiskinmäessä. Siirtoviemärin koko on du 110 M PN 10. Erittely investointikustannuksista on esitetty liitteessä 1. Investointikustannuksiin sisältyy kiinteistöliittymät. Yhteenveto investointikustannuksista on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Investointikustannukset (alv 0%) Vaihtoehto Investointikustannukset VE 1 1) VE 1B 2) VE 2 3) ) teollisuusalueella oma jätevedenpuhdistamo 2) teollisuusalueella 20 m 3 :n umpisäiliö 3) kaikki jätevedet Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle Investointikustannuksiltaan vaihtoehto 1 (erillisvaihtoehto) on 14 % edullisempi vaihtoehto kuin kaikkien jätevesien johtaminen Lappeenrantaan. Käyttökustannukset on esitetty liitteessä 2. Käyttökustannukset on pääomitettu liitteessä 3 käyttäen 30 vuoden pääomitusaikaa ja 6 % laskentakorkoa. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto käyttökustannuksista. Taulukko 3. Käyttökustannukset (alv 0 %) Vaihtoehto Käyttökustannukset ( /a) Pääomitetut käyttökustannukset VE VE 1B VE

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 8 ( 9 ) Käyttökustannuksiltaan vaihtoehdot 1 ja 2 ovat suunnilleen samanarvoisia. Taulukko 4. Vertailukustannukset (alv 0 %) Vaihtoehto Vertailukustannukset on laskettu rakennuskustannusten ja pääomitettujen käyttökustannusten summana. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto vertailukustannuksista. Vertailukustannukset VE VE 1B VE Vertailukustannuksiltaan vaihtoehto 1 on 13 % edullisempi kuin vaihtoehto 2. Vaihtoehdossa 1 teollisuusalueella on oma puhdistamo ja Muukon asuntoalueen jätevedet johdetaan Lappeenrantaan. Taulukossa 5 on esitetty vertailukustannuksina kiinteistökohtaiset kustannukset, kun vertailussa on myös kiinteistökohtaiset ratkaisut. Laskelmassa on vaihtoehdoista 1 ja 2 poistettu teollisuusalueen kustannukset. Taulukko 5. Vertailukustannukset, kun mukana myös kiinteistökohtaiset ratkaisut Vaihtoehto Investointikustannukset/ kiinteistö (alv 0 %) Investointikustannukset/kiinteistö (alv 23 %) Käyttökustannukset/ kiinteistö (alv 0 %) ( /a) Pääomitetut vertailukustannukset/ kiinteistö (alv 0 %) Pääomitetut vertailukustannukset/ kiinteistö (alv 23 %) VE 1 1) VE 2 2) VE 3.1 3) VE 3.2 4) VE 3.3 5) ) keskitetty VE 1: teollisuusalueella oma jätevedenpuhdistamo 2) keskitetty VE 2: kaikki jätevedet Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle 3) kuivakäymälä + maasuodatin 4) umpisäiliö + maasuodatin 5) umpisäiliö Keskitettyjen ja kiinteistökohtaisten vaihtoehtojen etuja ja haittoja ovat seuraavat:

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma 9 ( 9 ) 8 YHTEENVETO Keskitetty ratkaisu Edut hajakuormitus vähenee ja pohjavesiriskit pienenevät soveltuu osuuskuntapohjaiseksi siirtoviemäri Muukosta Kiiskinmäkeen palvelee myös Ilottulaa käyttökustannuksiltaan edullinen Haitat - investointikustannuksiltaan kallis Kiinteistökohtainen ratkaisu Edut itsenäiset ratkaisut investointi- ja käyttökustannuksiltaan edullinen lukuun ottamatta umpisäiliöratkaisun käyttökustannuksia Haitat pohjavesialueelle jää jätevesikuormitusta jätevesien puhdistuksen valvonta maasuodattimessa vaikeaa kokonaiskuormitus jää todennäköisesti suuremmaksi kuin keskitetyssä ratkaisussa lietteiden kerääminen ja käsittely voi aiheuttaa ongelmia vaatii paneutumista ja jatkuvaa hoitoa kiinteistönomistajalta Keskitetyistä ratkaisuista edullisin on Muukon jätevesien johtaminen Lappeenrantaan ja Muukon itäpuolen teollisuusalueen jätevesien käsittely omassa puhdistamossaan (vaihtoehto 1). Vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole kuitenkaan suurta eroa. Sikäli keskitetty jätevesijärjestelmä on selvästi parempi ratkaisu kuin kiinteistökohtaiset ratkaisut, että jätevesipäästöt voidaan pumpata pohjavesialueen ulkopuolelle. Kiinteistökohtaisista ratkaisuista edullisin on käymäläjätteiden käsittely kuivakäymälässä. Nykyaikaiset kuivakäymälät on mahdollista sijoittaa sisätiloihin normaalein mukavuuksin. Harmaiden vesien käsittelyksi riittää 2-osainen saostuskaivo ja tiivis maasuodatin. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Matti Heikkinen dipl.ins. Laatinut: Lasse Halenius dipl.ins.