Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012
2
Sisältö 1 SUOMEN JA SUOMALAISTEN HYVINVOINTI 5 RAKENTUU ELINKEINOJEMME MENESTYKSESTÄ Suomalaisten hyvinvointi pohjautuu innovaatioiden luomaan talouskasvuun 5 Globaali talouskriisi haastaa Suomen uudella tavalla 6 2 SUOMEN INNOVAATIOTOIMINTA MENESTYY KANSAINVÄLISISSÄ 9 VERTAILUISSA JULKINEN RAHOITUS VÄHÄISTÄ Suomi on kansainvälisten vertailujen kärkijoukossa 10 Suomessa julkiset panostukset yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat vähäiset 10 3 TEKESIN TOIMINNALLA ON LAAJA-ALAISET VAIKUTUKSET 13 Tekesin rahoituksella merkittävä vaikutus yli puolessa 13 suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista Tekesin toimintaa arvioidaan säännöllisesti 14 Kasvuyritykset Tekesin tärkein kohderyhmä 21 Tekes rahoittamassa useita suuren 21 kasvupotentiaalin omaavia yrityksiä Tutkimustiedot julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- 22 rahoituksen vaikutuksista osoittavat Tekesin rahoituksen tärkeyden Riskinotto on oleellinen innovaatiotoiminnan piirre 24 Asiakaskokemus vaikuttaa Tekesin rahoituksen 25 hyödyllisyyteen, vaikutuksiin ja tehokkuuteen Lähdeluettelo 26 3
4 Innovaatiotoiminta on talouskasvun moottori, joka mahdollistaa hyvinvointipalvelujen rahoittamisen pitkällä aikavälillä.
1 Suomen ja suomalaisten hyvinvointi rakentuu elinkeinojemme menestyksestä Suomalaisten hyvinvointi pohjautuu innovaatioiden luomaan talouskasvuun Suomalaisten hyvinvointi perustuu suomalaisyritysten globaaleilla markkinoilla menestymisen luomaan vaurauteen ja työpaikkoihin. Olemme hyvinvoinnin kärkimaiden joukossa monilla mittareilla vertailtaessa. Suomen elinkeinoelämän sopeutuminen globaaliin kilpailuun on ollut menestystarina vuoden 2009 lamaan asti. Keskeisenä tekijänä on ollut tuottavuuden jatkuva kasvu. Yksityisen sektorin tuottavuus on kasvanut muita kehittyneitä maita nopeammin. Se on mahdollistanut suuremman teollisuuden volyymin kasvun ja viennin kasvun kuin OECD-maissa keskimäärin. Hyvä tuottavuuskasvu yksityisellä sektorilla on tuonut suomalaisille myös vaurautta ja kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelujamme kansantuote asukasta kohden on kasvanut nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Tuottavuuskasvun takana ovat aineettomat investoinnit ja niiden synnyttämät innovaatiot. Innovaatio ei ole keksintö, vaan uusi tuote, palvelu tai toimintatapa, joka synnyttää taloudellisia tai yhteiskunnallisia hyötyjä. Valtaosan innovaatioista tuottavat yritykset. Innovaatioksi nouseminen edellyttää tällöin markkinoilla koeteltua kilpailukykyä ja menestystä. Yksityisen sektorin työn tuottavuuden kasvu Suomessa on ollut nopeampaa kuin kehittyneissä kilpailijamaissa. Työn tuottavuus teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa Indeksi, 1995=100 175 150 125 100 75 50 25 Hyvä tuottavuuskasvu yksityisellä sektorilla on tuonut suomalaisille nopeamman vaurauden kasvun kuin OECD-maissa keskimäärin. Bruttokansantuote asukasta kohden 1 000 euroa, ostovoimakorjattu vuoden 2005 hinnoin 30 25 20 15 10 5 0 70 75 80 85 90 95 00 05 10 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 Suomi Yhdysvallat EU 12 Suomi OECD Lähteet: EUKLEMS ja ETLAn laskelmat Lähteet: Eurostat ja OECD 5
Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina 1985 2007 ja näistä 80 prosentissa rahoituksen vaikutus on ollut merkittävä. Suomen kauppa- ja vaihtotase putosivat 2011 pitkästä aikaa negatiivisiksi. Miljoonaa euroa 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 06 07 08 09 10 11 12 Vaihtotase Kauppatase Lähde: Suomen Pankki Globaali talouskriisi haastaa Suomen uudella tavalla Tänään kansantalouden kasvu kangertelee. Kauppatase ja vaihtotase ovat pudonneet negatiivisiksi. Viime vuosien ongelmat finanssimarkkinoilla vaikuttivat nopeammin Suomen viennin ja teollisuuden tuotannon supistumiseen kuin muihin kehittyneisiin maihin. Suomen tavaraviennin lasku johtui erityisesti elinkeinorakenteestamme ja samanaikaisesta tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Suomen viennissä korostuu investointihyödykkeiden suuri osuus. Ongelmat näkyvät myös tuottavuuden alenemisena, mutta sen selityksenä on, että yritykset halusivat laman aikana pitää osaavan henkilöstönsä, vaikka liikevaihto laski merkittävästi. Pelkät tavaraviennin tilastot eli kauppatase eivät kerro koko totuutta. Suomalaiset yritykset toimivat entistä enemmän globaaleissa arvoverkoissa, jolloin toiminnot jakaantuvat eri maihin. Jos esimerkiksi Suomessa suunniteltu lopputuote valmistetaan Kiinassa ja viedään Kiinasta Etelä-Amerik- kaan, lopputuote kirjautuu Kiinan tavaravienniksi. Kuitenkin suuri osa tuotteen arvosta jaetaan muihin maihin mukaan lukien Suomi jossa yrityksen muut toiminnot sijaitsevat. Lopputuotteen arvon Suomen osuus ei siis kirjaudu Suomen tavaravienniksi, vaan palveluvienniksi yritysten sisäisinä tulonsiirtoina. Suomen kohdalla palveluvienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta viime vuonna vaihtotasekin painui pakkaselle. Totuutta ei kerro myöskään vaihtosuhde, joka mittaa tuonti- ja vientitavaroiden hintojen suhdetta. Edellä mainitut globaalit arvoverkot vievät pohjan vaihtosuhteelta, samoin se, että vaihtosuhde ei ota huomioon laadun nousun vaikutuksia. Kannattaa käyttää sellaisten ominaisuuksien mittareita, joita tavoittelemme innovaatiopolitiikallamme. Tällainen mittari on tuottavuus. Lähiajan tuottavuuskehitys tapahtuu joko kapasiteetin käyttöasteen nostolla tai sopeutumisella alhaisempaan liikevaihtoon. Jälkimäinen on kohtalokasta työllisyydelle. Molemmissa tapauksissa tarvitsemme pitkällä aikajänteellä jatkuvaa uudistumista ja sen tuomaa tuottavuuskasvua. Tuottavuuskasvu synnyttää myös edellytykset kannattaville investoin- 6 6
Suomen teollisuustuotannon kasvu on ollut nopeaa, mutta globaali kriisi on laskenut tuotantoa enemmän kuin muissa kehittyneissä maissa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 1995 = 100 210 190 170 150 130 52 prosenttia Tekesin rahoittamista pienten ja keskisuurten yritysten projekteista lisäsi yrityksen liiketoiminnan kansainvälistymistä. 110 90 70 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Suomen tavaravienti on laskenut voimakkaasti globaalin kriisin vaikutuksesta. Tavaravienti maittain 1990 = 100 450 Suomi Yhdysvallat EU 15 Lähde: Eurostat, METI, OECD Japani 12 13 000 euroa Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille. 400 350 300 250 200 150 100 50 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Pienten ja keskisuurten yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa keskimäärin 21 euroa liikevaihtoa vuodessa. Suomi Saksa Yhdysvallat Japani Arvoindeksi, kansalliset valuutat, kausitasoitettu, 3 kk liukuva summa. Lähde: OECD Main Economic Indicators 2012 7
Indeksi Luovan tuhon vaikutuksesta resursseja suunnataan heikosti tuottavista yrityksistä korkeamman tuottavuuden yrityksiin. Teollisuuden työn tuottavuus Suomi 1995 = 100 250 200 150 Luovan tuhon vaikutus Tekesin 2000-luvun alussa rahoittamien yritysten tuottavuus kasvoi 3,5-kertaisesti 5 vuodessa verrattuna euromaiden teollisuusyritysten keskimääräiseen kasvuun. 100 50 Olemassa olevien yritysten tuottavuuden kehityksen vaikutus 0 70 75 80 85 90 95 00 05 10 Suomi Ruotsi USA Japani Suomi ilman luovaa tuhoa Lähteet: Groningen University, EU KLEMS, OECD STAN Maliranta (2009, 2012) neille. Nämä yhdessä tuovat uutta liikevaihtoa, vientituloja ja työpaikkoja. Meneillään olevassa talouskriisissä on suhdannevaihtelun lisäksi havaittavissa rakennemuutoksen kiihtyminen sekä globaalilla että kansallisella tasolla. Elinkeinoelämän uudistuminen Suomessa on kiihtynyt niin kutsutun luovan tuhon kautta, mikä tarkoittaa huonosti tuottavien yritysten poistumista markkinoilta ja paremmin tuottavien yritysten syntymistä. Kestävyysvajeen ja valtion velan kasvun tainnuttamiseksi Suomi tarvitsee vahvaa talouskasvua. Suomen tulee varmistaa innovaatioympäristön toimivuus, jolla selvitään globaalin työnjaon, ikärakenteen muutosten ja kestävyysvajeen haasteista. Ikärakenteemme vuoksi työvoiman määrä Suomessa kasvaa hitaasti, joten tuleva talouskasvumme rakentuu entistä vahvemmin tuottavuuden kasvun varaan. Kansantuotteen kasvusta puolet on tullut tuottavuuden kasvusta - jatkossa yhä suurempi osuus. Tuottavuuden kasvu syntyy pääosin aineettomista investoinneista ja niiden synnyttämistä innovaatioista. Siksi tarvitsemme entistä vahvemmat kannusteet innovaatiotoiminnalle ja aineettomille investoinneille laajemminkin. Palvelujen merkitys kasva. Nykyinen rakennemuutos lisää haasteita palvelualojen tuottavuudelle ja työpaikkojen luomiselle. Palvelualat ovat tärkeitä aineettomien investointien tekijöinä ne ovat myös tärkeitä työllistäjiä ja lisäävät ostovoimaa. Tästä huolimatta tarvitsemme teollisia investointikohteita yrityksiin, jotka voivat harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa Suomessa. Teollisuuden kilpailukyky on taloutemme menestyksen avain myös tulevaisuudessa. Korkea tuottavuus on edellytys myös kiinteille investoinneille. 8
Kansainvälisissä vertailuissa Suomi kuuluu innovaatiotoiminnan edelläkävijämaiden joukkoon. 2 Suomen innovaatiotoiminta menestyy kansainvälisissä vertailuissa julkinen rahoitus vähäistä Globaali työnjako ja kilpailu asettavat entistä suurempia haasteita Suomen innovaatioympäristölle. Suomessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö kilpailee globaalisti maiden kanssa, joissa tutkimus- ja kehityspanokset ovat monikertaiset Suomeen verrattuna. Tulevat onnistumiset Suomessa tarvitsevat riittävät resurssit, vahvat strategiset valinnat ja toimivat kumppanuudet kansallisesti ja kansainvälisesti Talouskasvu perustuu entistä enemmän uusien innovaatioiden aikaansaantiin sekä niiden mahdollistamien rakenteiden, toimintatapojen ja liiketoimintojen uudistumiseen. Ne maat, jotka sijoittavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja innovaatioympäristön kehittämiseen, ovat saavuttaneet korkeamman työn tuottavuuden tason ja kasvun. Suomessa yritysten saama julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on vajaa 3 prosenttia yritysten omista panostuksista, kun se OECD-maissa on noin 7 prosenttia. 9
Suomi on kansainvälisten vertailujen kärkijoukossa Suomen innovaatiotoiminta on menestynyt hyvin kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2011: Finland s innovation investment and performance are among the strongest in the OECD area. EU:n Innovation Union Scoreboard 2011: Suomi on kolmantena Ruotsin ja Tanskan jälkeen, ja neljän kärkimaan joukossa Suomi ja Saksa ovat viime vuosina parantaneet suoriutumistaan. WEF:n kilpailukykyraportti 2011: Suomi on innovaatiokyvykkyydessä kolmantena Sveitsin ja Singaporen jälkeen. The Information Technology and Innovation Foundation ITIF 2011: Benchmarking EU & US, Innovation and competitiveness: Suomi on kakkosena Singaporen jälkeen. INSEAD 2010: Global Innovation Index rankings: Suomi on viidentenä Sveitsin, Ruotsin, Singaporen ja Hong Kongin jälkeen. WEF, The Global Information Technology Report, The Network Readiness Index 2010 2011 (tietotekniikan hyödyntäminen): Suomi on kolmantena Ruotsin ja Singaporen jälkeen Suomen julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta jää yhä enemmän jälkeen kilpailijamaista. Julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan Viro (2010) Itävalta (2009) Ranska (2009) Norja (2009) Yhdysvallat (2009) Uusi Seelanti (2009) EU 27 (2009) Iso-Britannia (2010) OECD (2009) Kiina (2009) Korea (2010) Italia (2009) Ruotsi (2009) Saksa (2010) Irlanti (2010) Alankomaat (2009) Tanska (2010) Suomi (2010) Kanada (2010) Japani (2010) % 0 2 4 6 8 10 12 14 Lähde: OECD, Research and Development Database Vertailut osoittavat, että EU:n ja OECD:n vertailuissa Suomi on innovaatiotoiminnan panos- ja tuotosvertailujen mukaan yksi parhaista. Saavutus on mainitsemisen arvoinen, kun otetaan huomioon yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen julkisten panosten vähäisyys Suomessa verrattuna muihin OECD-maihin. Suomessa julkiset panostukset yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat vähäiset Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat melko korkealla tasolla Suomessa. Vahva perustutkimus on jatkossakin tärkeä. Julkisesta rahoituksesta kuitenkin suurin osa kohdistuu sellaiseen tutkimukseen, jolla ei tavoitella hyötyjä elinkeinoelämälle. Noin 2 miljardin euron julkisesta rahoituksesta vain noin 40 prosenttia tavoittelee suoraan kansantaloudel- Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suorat ja epäsuorat valtion tutkimus- ja kehityskannusteet yrityksille ovat Suomessa kolmasosa Yhdysvaltojen tasosta, alle neljäsosa Korean tasosta ja kaksi kolmasosaa Ruotsin tasosta. 10
Suomi on kärkimaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden innovaatioyhteistyössä Tekesillä on kumppanuuksien luonnissa merkittävä rooli. Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Osuus innovoivista yrityksistä 2008-2010 Suomi Itävalta Belgia Tanska Alankomaat Ruotsi Norja Ranska Saksa Portugali Italia % 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey lisia hyötyjä ja elinkeinoelämän menestymistä. Suomessa yritysten saama julkinen rahoitus tutkimus ja kehitystoimintaan on vaatimatonta kilpailijamaihin verrattuna ja olemme jäämässä yhä kauemmas OECD-maiden keskiarvosta. OECD:n vertailun mukaan Suomessa yritysten saama julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on vajaa 3 prosenttia yritysten omista tutkimus- ja kehityspanoksista. OECD-maiden keskiarvo on noin 7 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suorat ja epäsuorat valtion tutkimus- ja kehityskannusteet yrityksille ovat Suomessa kolmasosa Yhdysvaltojen tasosta, alle neljäsosa Korean tasosta ja kaksi kolmasosaa Ruotsin tasosta. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen rahoituksen merkitys on sekä pk-yrityksille että suurille yrityksille tärkeä. Vaikka pk-yritysten rahoitus on tärkeää, myös suurten yritysten projektien rahoituksella on merkitystä. Suuret yritykset voivat hankkia tarvitsemansa osaamisen globaalisti ja rakentaa ydinosaamisensa keskittymät mihin maahan tahansa. Jos Suomi ei tarjoa niiden tarvitsemaa osaamista, samanlaisia kannusteita kuin muut maat ja jos yhteistyökulttuuri ei toimi, menetämme ainoan vetovoimatekijämme. Jos suuret yritykset siirtävät ydinosaamisensa kehittämisen pois Suomesta, yritysten muutkin toiminnot seuraavat ennen pitkää perässä. Siksi suurten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus on Suomelle vielä tärkeämpää kuin suurille yrityksille itselleen. Tekesin rahoituksen ehtona suurille yrityksille on tutkimusyhteistyö pk-yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen yhteistyö rakentaa Suomeen sellaista osaamista, joka sitoo yritysten innovaatiotoimintaa tänne. Myös suuret globaalit haasteet vaativat isojen yritysten mukanaoloa ja verkottumista pk-yritysten kanssa. Tekesin rahoituskannusteet ja ohjelmatoiminta ovat vaikuttaneet merkittävästi yritysten ja tutkimusorganisaatioiden innovaatioyhteistyöhön. Tekesin rahoituksesta yli 70 prosenttia kohdistuu alle 500 henkeä työllistäville yrityksille. 11
12 Tekesin rooli on ollut keskeinen suomalaisten innovaatioiden tuottamisessa. Tekes on vaikuttanut laajasti yritysten kasvuun, innovatiivisten tuotteiden syntyyn ja innovaatiotoiminnan tuotoksiin.
Tekesin toiminnalla on laaja-alaiset 3vaikutukset Julkisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella on selvä tarve. Tarve johtuu markkinapuutteesta ja ulkoisvaikutuksista. Rahoituksessa on olemassa selkeä markkinapuute aloittavien kasvuyritysten kohdalla. Ne eivät saa markkinaehtoista rahoitusta eivätkä yksityisiä pääomasijoituksia siemen- ja aloitusvaiheessa, koska riskit ovat liian korkeat ja tuotto-odotukset liian kaukana. Kansainväliset vertailut osoittavat, että ne yritykset menestyivät parhaiten, jotka olivat saaneet kohtuullisesti julkista rahoitusta sekä merkittävästi yksityistä rahoitusta. Teknologian ja osaamisen siirtyminen panostavasta yrityksistä muiden hyödyksi synnyttää ulkoisvaikutuksia koko yhteiskunnassa. Julkisella toimijalla on tässä tärkeä rooli, koska yritysten saama hyöty omista tutkimus- ja kehityspanoksistaan on alle puolet syntyneistä kokonaishyödyistä. Yli puolet hyödyistä tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ulkoisvaikutuksina, kun syntyvä osaaminen siirtyy eri tavoilla muiden hyödyksi. Se siirtyy työtekijöiden vaihtaessa työpaikkaa, yritysten tehdessä yhteistyötä innovaatiotoiminnassa, liiketoiminnan kumppanuus- ja arvoverkostoissa sekä yleisemmin uusien innovaatioiden rakentuessa kumulatiivisesti aiempien innovaatioiden varaan. Koska yritykset panostavat osaamisen kehittämiseen juuri omien hyötyjen edellyttämällä tasolla, panostukset ovat liian alhaisia yhteiskunnan hyötyjen kannalta ulkoisvaikutusten vuoksi. Tässä on kyse elinkeinotuilta edellytetyistä ulkoisvaikutuksista eli rahoitetun hankkeen yhteiskunnalliset tuotot ovat liiketaloudellisia tuottoja suuremmat. Tekesin rahoituksella merkittävä vaikutus yli puolessa suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista Tekesin rooli Suomen innovaatiolähtöisessä uudistumisessa on ollut merkittävä. Hyytisen ym. (2012) tekemän tutkimuksen (SfinPact-hanke) päätulos oli, että Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia Suomessa 1985 2007 syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista. Lisäksi innovaatioiden Vuonna 2011 päättyneiden Tekesin rahoittamien projektien tuloksena syntyi 470 uutta tai korvaavaa tuotetta 400 uutta tai korvaavaa palvelua 280 uutta tai parannettua prosessia 840 patenttihakemusta 1 020 opinnäytettä 13
Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia Suomessa syntyneistä innovaatioista Tekesin rahoituksella pieni rooli, 11 % Tekesin rahoituksen merkitys korostuu globaaleille markkinoille uusissa innovaatioissa Tekesin rahoituksella pieni rooli, 12 % Ei Tekesin rahoitusta, 38 % Ei Tekesin rahoitusta, 31 % Tekesin rahoituksen rooli merkittävä, 51 % Tekesin rahoituksen rooli merkittävä, 57 % Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt, 960 vastausta Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt, n=613 Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina 1985 2007 ja 80 prosentissa näistä innovaatioiden toteuttajat arvioivat Tekesin rahoituksen vaikutuksen merkittäväksi. Tekes on ollut vuosina 1985 2007 rahoittamassa 79 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista, jotka ovat uusia globaaleille markkinoille. Yli 80 prosentissa näistä innovaatioiden toteuttajat arvioivat Tekesin rahoituksen vaikutuksen merkittäväksi. toteuttajien mukaan yli 80 prosentissa innovaatioista Tekesin rahoituksen rooli oli merkittävä. Tekesin rahoituksen rooli korostui keskimääräistä enemmän globaaleille markkinoille uusissa innovaatioissa, pitkäjänteisissä innovaatioissa ja tieteelliseen läpimurtoon perustuvissa innovaatioissa. Tekes seuraa rahoittamiensa projektien tuloksia sekä projektin päättymisvaiheessa että kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Vuonna 2011 päättyneissä 1 550 projekteissa syntyi 1 150 uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua tai prosessia, 840 patenttihakemusta ja 1 020 opinnäytettä. Tekesin toimintaa arvioidaan säännöllisesti Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa aktiivisesti Tekesin toimintaa sen kolmen päämäärä-alueen kautta: talous ja uudistuminen, ympäristö ja hyvinvointi sekä innovaatiotoiminnan kyvykkyydet. Kustakin alueesta tehdään kolmen vuoden välein erillisselvitys. Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista ja 94 prosenttia tieteelliseen läpimurtoon perustuvista innovaatioista. 82 prosenttia innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä. 14
Erityisesti tieteellistä läpimurtoa edellyttävissä innovaatioissa Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä vaikutus Tekesin rahoituksella pieni rooli, 6 % Ei Tekesin rahoitusta, 6 % Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt, n=194 Tekesin rahoituksen rooli merkittävä, 88 % Tekes on ollut vuosina 1985 2007 rahoittamassa 94 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista, jotka ovat edellyttäneet tieteellistä läpimurtoa. Yli 90 prosentissa näistä innovaatioiden toteuttajat arvioivat Tekesin rahoituksen vaikutuksen merkittäväksi. Päämääräselvitys Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Selvitys kartoitti Tekesin toiminnan vaikutuksia suomalaisten yritysten tuottavuuteen sekä elinkeinoelämän uudistumiseen. Selvityksen mukaan Tekesin rahoituksen ja yritysten kasvun välillä on osoitettavissa selkeä yhteys. Vaikuttavuuteen ja ilmiöiden välisiin syy-seuraussuhteisiin vaikuttavat lukuisat tekijät. Vaikutukset innovaatioprosesseissa, yritysten liiketoiminnassa sekä laajasti kansallisessa innovaatioympäristössä syntyvät usein ketjuuntuneiden ja osin päällekkäisten kausaalisuhteiden kautta. Tutkimusten mukaan innovaatiotoiminnan sekä tuottavuuden ja uusiutumisen välillä on osoitettu selkeä yhteys (Valtakari ym. 2010). Kausaalisuhteiden selvitykset eri osatekijöiden suhteen perustuvat joko tilastollisesti osoitettuun yhteyteen, hankeseurantaan ja yrityskyselyihin perustuvaan yhteyteen tai tutkimuksen kautta yleisesti osoitettuun yhteyteen. 69 prosenttia globaaleille markkinoille uutuusarvoa tuottavista suomalaisista tunnistetuista innovaatioista on saanut Tekesin rahoitusta. 15
Tekesin rahoituksen vaikutusten monitahoinen yhteys Selvitykseen on kerätty runsaasti tutkimustuloksia siitä, millainen yhteys julkisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella on yritysten innovaatiotoimintaan, sen tuloksiin yrityksissä, innovaatiotoiminnan vaikutuksiin yrityksissä ja vaikutuksiin tuottavuudessa ja uusiutumisessa. Analyysin mukaan tuottavuus on teollisuusyrityksissä kasvanut Tekesin myöntämän rahoituksen jälkeen enemmän kuin euromaissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa keskimäärin vuosina 2000 2006. Rahoituksen saantivaiheessa yritysten tuottavuuskehitys oli vaatimatonta, mutta muutaman vuoden jälkeen se ylitti selkeästi vertailuryhmien yritysten tuottavuuskehityksen. Tekesin rahoituksen vaikutuksia on selvitetty lukuisilla eri osaelementtien välisiä kausaalisuhteita selvittävillä tutkimuksilla ja selvityksillä Vaikutukset innovaatiotoimintaan Rahoituksen suorat vaikutukset yritysten innovaatiotoimintaan Innovaatiotoiminnan tulokset yrityksissä Lisääntyneen innovaatiotoiminnan seuraukset/ tulokset yrityksissä Tekesin toimilla on kansallisiin tilastoihin perustuva tilastollisesti osoitettu yhteys Tekesin toimilla on hankeseurantaan tai yrityskyselyihin perustuva osoitettu yhteys Innovaatiotoiminnalla on tutkimuksen kautta yleisesti osoitettu yhteys T & K & I -toiminnan määrä T & K -investointien lisääntyminen T & K -resurssien (työpaikat) lisääntyminen T & K& I toiminnan luonne Riskin ja haasteellisuuden lisääntyminen Hankkeiden/innovaatiotoiminnan laajeneminen Innovaatiotoiminnan toimintatavat Uudet /tiiviimmät yhteistyömuodot ja verkostot Innovaatioyhteistyön laajuus ja syvyys Aineellinen Uudet tuoteinnovaatiot Uudet prosessi-innovaatiot Patentit yms. Aineeton Uudet toimintatapa-innovaatiot Osaamisen ja kompetenssien paraneminen Innovaatioaktiivisuuden lisääntyminen Uuden tiedon ja osaamisen leviäminen Ulkoisvaikutukset Absorptiokyvyn lisääntyminen Suorat taloudelliset vaikutukset yritysten maksuvalmiuteen, vakavaraisuuteen ja kannattavuuteen Tiedon tehokkaampi soveltaminen 16
Tekesin rahoituksen positiivisista vaikutuksista on enemmän tutkimusnäyttöä kuin minkään muun organisaation vaikutuksista. Innovaatiotoiminnan vaikutukset yrityksissä Vaikutukset tuottavuuteen ja uusiutumiseen Lisääntyneen innovaatiotoiminnan tuottavuutta ja uusiutumista edistävät vaikutukset yrityksissä Uudet tuotteet ja palvelut Tuotantoprosessien tehostuminen Tuotannon tehokkuus Liiketoimintaprosessien tehostuminen Innovaatioiden kaupallistamisen nopeutuminen Työvoiman parantunut tuottavuus Teknologian parantunut tehokkuus Tuottavuus Arvoketjun/-verkon toiminnan tehostuminen Uudet liikeideat ja liiketoiminta-alueet Kansainvälistyminen Toimijayhteisöjen syntyminen Kansallisen/toimialan osaamispohjan vahvistuminen Yritysten vaihtuvuus ja yrityskannan uudistuminen Yritysten menestyminen ja kasvu Uusien yritysten synty Yritysrakenteiden turbulenssi ja toimialojen rakennemuutos Elinkeinoelämän uusiutuminen Työnjaon syveneminen ja tehostuminen Uusien tutkimusalueiden syntyminen Uusien teknologioiden käyttöönottoajan lyhentyminen 17
Tekesin asiakkaiden tuottavuus on kasvanut enemmän kuin muissa yrityksissä Suomessa tai ulkomailla. Tuottavuuden kasvu 170 160 150 140 130 120 110 0 00 01 02 03 04 05 06 Tekesin asiakkaat (teollisuusyritykset) Yhdysvaltojen teollisuusyritykset Suomen teollisuusyritykset Euromaiden teollisuusyritykset Tuottavuus on kasvanut Tekesin asiakkaiden (teollisuusyritykset) joukossa enemmän kuin euromaissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa keskimäärin vuosina 2000 2006. Kuvaan valitut Tekesin asiakkaat ovat saaneet rahoitusta Tekesiltä vuosina 2000 2003. Tekesin rahoitus auttoi kasvattamaan yritysten tuottavuutta, joka oli 2000-luvun alussa muiden vertailuryhmien tasolla tai niiden alapuolella. Energiateknologian vienti Suomesta on EU:n korkeimpia. Energiateknologian osuus tavaraviennistä, prosenttia Tanska Italia Suomi Saksa Itävalta Ruotsi EU 15 Ranska Espanja Iso-Britannia Portugali Kreikka Belgia Alankomaat Irlanti % 0 2 4 6 8 10 Lähde: Danish Energy Agency, the Confederation of Danish Industries and the Danish Wind Industry Association. Lähde: Tilastokeskus Tempo Economics Oy 2010 Tekesin rahoitus nostaa rahoitusta saaneen yrityksen tuottavuutta merkittävästi muutaman vuoden viipeellä. 34 prosenttia kaikista Tekesin rahoittamista pienten ja keskisuurten yritysten projekteista vaikuttaa myönteisesti ympäristön tilaan. 18
Päämääräselvitys Hyvinvoiva ympäristö ja yhteiskunta Tekesin hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämäärään kohdistuvassa selvityksessä (Hjelt ym. 2011) todetaan, että Tekes on onnistunut viemään hyvinvoivaan yhteiskuntaan, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteitaan eteenpäin. Selvityksessä osoitetaan että Tekes on pystynyt edistämään sellaisten innovaatioiden syntyä, joilla on ollut myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ympäristön, ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin osalta. Kuitenkin raportissa todetaan, että Tekes ei juuri voi vaikuttaa tulosten laajamittaiseen käyttöönottoon. Todellinen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin, ympäristöön ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä suora vaikuttavuus on pitkälti Tekesin toiminnan ulottumattomissa. Yhteiskunnan hyvinvoinnin, ympäristön ja ilmastonmuutoksen osalta Tekesin toiminnan vaikutukset ovat huomattavissa usein vasta hyvinkin pitkän ajan kuluessa ja välillisten mekanismien kautta. Nyt nähtävissä olevien myönteisten vaikutusten edellytykset on luotu vuosia tai vuosikymmeniä sitten, ja tämän päivän toiminnalla luodaan edellytyksiä tulevalle kehitykselle. Tämä seikka asettaa haasteita niin vaikuttavuustavoitteiden asettamiselle kuin vaikuttavuuden arvioinnille, mikä vaatii lisäpanostuksia.. Pitkäaikaiset ja kasvavat panostukset energiateknologiaan näkyvät toki energiateknologian viennissä, jossa Suomen rooli on vahva. EU-maiden vertailussa Suomi sijoittuu kolmanneksi Tanskan ja Italian jälkeen. Energiateknologian vienti on lähes 9 % koko viennistä. Tällä on välillisiä vaikutuksia ympäristöön, mutta vaikutusketjut ovat moninaiset ja aikajänteet pitkät, jolloin kausaalisuhteiden esiin saaminen on vaikeaa. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet -vaikuttavuusselvityksessä on arvioitu Tekesin roolia innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien aikaansaamisessa taloudessamme (Wallin ym. 2012). Selvityksen mukaan suomalaisten johtavien innovaatiovaikuttajien palautteen perusteella Tekesillä on vankka ymmärrys siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan nostamaan kansallinen innovaatiojärjestelmä uudelle tasolle. On myös löydetty vahvaa näyttöä siitä, että Tekesin käyttämät innovaatioiden edistämiskeinot ovat pystyneet vastaamaan liiketoimintaympäristön uudistuviin vaatimuksiin. Selvityksessä on myös suosituksia toiminnan edelleen kehittämiseksi. Osaan niistä Tekes on jo tarttunut uudistetulla strategiallaan. Selvityksen mukaan Tekesin kunnianhimoinen tavoite olla samalla sekä reaktiivinen että proaktiivinen toimija näyttää osoittautuneen menestykselliseksi. Selvityksen mukaan Tekesin tulee jatkaa itsenäistä, laajan näkökulman toimintaympäristöarviointiaan ja tasapainottaa rahoitussalkkuansa niin, että se tukee innovaatioita pitkällä aikavälillä. Tekesin ei pidä keskittyä liikaa lyhyen tähtäimen opportunistiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, vaikka julkinen keskustelu saattaa odottaa tätä. Analyysissä selvitettiin myös, millaista polkua pitkin toiminta ja tutkimushankkeen aikaansaamat tulokset tukevat innovaatiokyvykkyyksien syntymistä elinkeinoelämässä. Kyvykkyyksien syntymisen välillä kyettiin osoittamaan merkitsevä tilastollinen yhteys. Päämääräselvitys Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet 19
Tekesin vaikutukset elinkeinoelämän kyvykkyyksiin näkyvät laajasti Panokset Toiminta Tuotokset Vaikutukset Tekesin vaikutus projektin haasteellisuuteen Haasteellisuus Yhteistyökumppanien määrä Tekesin vaikutus projektin aikatauluun ja laajuuteen Aikataulu ja laajuus Ulkopuolisten resurssien käyttö Tutkimusryhmän edelläkävijyys Ennen projektia: Tutkimus erottui positiivisesti kilpailijoiden tutkimuksesta Tekninen ja innovaatioosaaminen kilpailijoihin verrattuna parempi Uusi tutkimusalue Uusi tutkimusalue, henkilöstön määrä, erikoistuminen Kaupallistaminen Kaupallistaminen onnistui tai lisääntyi tai tavoitteena ei ollut kaupallistamista Oppiminen ja kehitystyön onnistuminen Tutkimus erottuu kilpailijoista, tason nousu, yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa Tietopohja ja yhteistyö Tietopohja ja osaaminen, yhteistyö yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa Tutkijoita ja lisenssejä teollisuuteen Tutkijoiden siirtyminen ja lisenssien määrä Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet elinkeinoelämässä Alan tietopohja ja osaaminen yrityksissä, projektissa kehitetyn teknologian hyödyntäminen alalla, alan yhteistyösuhteiden lisääntyminen/ tiivistyminen, alan yritysten t&ktoiminnan määrä ja pitkäjänteisyys N= 1 245 Vihreä polku esittää, miten edelläkävijäryhmien tutkimustoiminta lisää innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä elinkeinoelämässä. Tutkimusryhmän edelläkävijyys johdetaan kyselyn vastauksista niin, että ryhmä määritteli oman alansa osaamisen erottuvan positiivisesti kilpailevien ryhmien osaamisesta jo ennen tutkimushankkeen alkua. Tällaiset edelläkävijäryhmät kykenivät oppimaan lisää ja nostamaan entisestään tutkimuksensa tasoa tekemällä yhteistyötä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Sininen polku esittää, miten osaamispääoman siirtyminen yrityksiin lisää innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä elinkeinoelämässä. Tutkijoiden ja aineettomien oikeuksien siirtyminen elinkeinoelämään on mahdollistunut yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöprojekteissa. Tällaisten tutkimushankkeiden synnyttämä tiedon ja osaamisen siirto on edistänyt innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien syntymistä elinkeinoelämässä. Oranssi polku esittää, kuinka tutkimustulosten onnistunut kaupallistaminen edistää innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien siirtymistä elinkeinoelämään. Kun Tekesin rahoitus lisäsi tutkimushankkeen haasteellisuutta ja yhteistyökumppanien määrää ja samalla nopeutti projektin aikataulua, tutkimusryhmä erikoistui uuteen tutkimusalaan ja onnistui tulosten kaupallistamisessa. Kaksi kolmesta julkiseen tutkimukseen perustuvasta suomalaisesta innovaatiosta on saanut Tekesin rahoitusta. 20
Kasvuyritykset Tekesin tärkein kohderyhmä Viime vuosina Tekes on lisännyt rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille. Näiden yritysten kasvuluvut ja hyvä menestys erilaisissa vertailuissa osoittavat, että Tekes on onnistunut valitsemaan laajasta tarjonnasta hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. Vuonna 2011 Tekes rahoitti nopeaa kasvua tavoittelevia nuoria innovatiivisia yrityksiä kaikkiaan 49 miljoonalla eurolla, josta noin kolmannes kohdistui Vigo-kiihdyttämöohjelman yrityksille. Näiden yritysten kumulatiivinen liikevaihto kasvoi neljässä vuodessa 10 miljoonasta eurosta 250 miljoonaan euroon vuonna 2010. Samana aikana yritysten henkilöstön määrä kasvoi kuusinkertaiseksi runsaaseen 1 200 henkeen. Rahoituksen piirissä on kaikkiaan 130 yritystä. Kaiken kaikkiaan Tekes rahoitti vuonna 2011 nuoria, alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä 112 miljoonalla eurolla. Rahoitettaviksi valikoitui 420 yritystä yli tuhannesta tunnustelun tai hakemuksen lähettäneestä yrityksestä. Oman rahoitusosuuden puuttuminen oli yleisin syy rahoituksen epäämiselle. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusohjelmassa olevien nopeaa kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihto kasvoi 10 miljoonasta eurosta 250 miljoonaan euroon 4 vuodessa laman aikana. Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus ei tutkimuksen mukaan syrjäytä yksityistä rahoitusta. Tekes rahoittamassa useita suuren kasvupotentiaalin omaavia yrityksiä Deloitte Technology Fast 50 Finland -listauksen 50 kärkiyrityksestä 43 on saanut rahoitusta Tekesiltä. Kymmenen nopeimmin kasvanutta yritystä ovat kaikki Tekesin asiakkaita. Amerikkalainen Wired magazine listasi syyskuun 2011 numerossa kuumimmat start-up yritykset Euroopassa. Tekes on rahoittanut kaikkia listauksessa mainittuja suomalaisia yrityksiä. Globaali mediayritys Red Herring nimeää vuosittain innovatiivisimmat teknologiayritykset. Uusimman listauksen mukaan 300 yrityksen joukossa oli kahdeksan suomalaisyritystä, ja nämä kaikki ovat Tekesin asiakkaita. Tammikuussa 2012 Talouselämä-lehti valitsi 20 kiinnostavinta start-up -yritystä. Kriteereinä oli muun muassa jo julkaistu ja kiinnostava tuote, mahdollisuus nopeaan kansainvälistymiseen sekä kunnianhimoinen kasvutavoite. Listan 20 yrityksestä 19 on jossain kehityksensä vaiheessa saanut Tekesin rahoitusta. 13 yritystä on Tekesin nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksen piirissä ja näistä yhdeksän on mukana Vigo-yrityskiihdyttämö-ohjelmassa. Meneillään olevan kasvuyritystutkimuksen mukaan nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusohjelmassa Wired Magazinen listan suomalaiset yritykset, joita Tekes on rahoittanut: Rovio, Grey Area, Applifier Oy, Supercell Oy, Heiaheia, Valkee, Uplause Oy, Dealdash, Zokem Oy, Sofanatics Oy. 21
Deloitte Technology Fast 50 Finland 10 nopeimmin kasvanutta yritystä, joita kaikkia Tekes on rahoittanut: 1. Confidex Oy (5513 %) 2. SnooBI Oy (4652 %) 3. Analyse2 (4068 %) 4. Uoma Oy (3015 %) 5. Klikkicom Oy (2308 %) 6. Sympa Oy (2177 %) 7. OptoFidelity Oy (1738 %) 8. Endero Oy (1548 %) 9. Netvisor Oy (1532 %) 10. Beneq Oy (1090 %) (suluissa liikevaihdon kasvu viiden vuoden aikana) Red Herringin (global top 300) listaamat suomalaiset yritykset. Kaikki ovat Tekesin asiakkaita: 1. Beneq 2. Eniram 3. Footbalance System 4. Mendor 5. Microtask 6. Rightware 7. Sendandsee 8. Aditux 100 parhaimman joukossa olivat: 1. Beneq Oy 2. Footbalance System 3. Microtask Oy olevat yritykset kasvavat selvästi nopeimmin. Tutkimuksessa todettiin, että Tekesin rahoitus ei syrjäytä yksityistä rahoitusta. Edelleen jatkuvan tutkimuksen tavoitteena on mitata ja selittää innovatiivisten yritysten kasvua Tekesin asiakaskunnassa 5 6 vuoden aikavälillä. Samalla arvioidaan nuorille innovatiivisille yrityksille tarkoitetun rahoitusinstrumentin (NIY) vaikuttavuutta. Tutkimuksen tekee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus. Tutkimustiedot julkisen tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoituksen vaikutuksista osoittavat Tekesin rahoituksen tärkeyden Suomessa on tutkittu runsaasti Tekesin tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoituksen vaikutuksia yritysten toimintaan ja menestykseen. 2000-luvulta rahoituksen vaikutuksia koskevia tutkimuksia on useita kymmeniä. Ne osoittavat selkeästi rahoituksen positiiviset vaikutukset. Tuoreimmat, 2000-luvulla tehdyt tutkimukset ovat: Tekes on ollut rahoittamassa 60 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina 1985 2007 ja 80 prosentissa näistä innovaatioiden toteuttajat arvioivat Tekesin rahoituksen vaikutuksen merkittäväksi. Hyytinen ym. (2012) Tekesin toiminnalla on selkeitä suoria vaikutuksia yritysten innovaatiotoimintaan. Erityisesti tämä näkyy yritysten omien tutkimus- ja kehityspanostusten lisääntymisenä sekä innovaatiotoiminnan tehostumisena, positiivisina vaikutuksina yritysten innovaatiotoiminnan välittömissä tuloksissa, kuten uusien innovaatioiden synnyssä ja aineettoman pääoman lisääntymisessä. Valtakari ym. (2010) Innovaatiotoiminnan välittömät tulokset näkyvät yrityksissä viipeellä. Tulokset näkyvät tuottavuutta ja uusiutumista edistävinä vaikutuksina sekä yritysten ulkopuolelle leviävinä vaikutuksina. Valtakari ym. (2010) Tekesin toiminnan erillisvaikutuksesta yritysten kasvuun on olemassa vahvaa evidenssiä. Olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden sekä tässä tutkimuksessa 22
suoritettujen analyysien perusteella Tekesin rahoituksella ja yritysten kasvun välillä on osoitettavissa tilastollisesti merkitsevä yhteys. Valtakari ym. (2010) Tutkimusten mukaan Tekesin rahoituksella on vaikutusta elinkeinoelämän uusiutumista välillisesti tukevaan yritysten kasvuun ja menestymiseen. Valtakari ym. (2010) Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä myönteinen vaikutus innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään, kaupallistamiseen sekä yhteistyön laajuuteen ja syvyyteen rahoitusta saaneissa yrityksissä. Ebersberger & Lehtoranta (2008); Kiuru ym. (2008); Viljamaa ym. (2008) Tekesin rahoituksella on merkitsevä positiivinen vaikutus yritysten kasvuun, patentointialttiuteen sekä patenttihakemusten lukumäärään verrattuna muihin yrityksiin. Hovi ym. (2006); Yritystukitietokannan perustaminen -työryhmän loppuraportti (KTM julkaisuja 22/2006); Lehtoranta ym. (2008) Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus pienentää innovaatioprosessin tehottomuutta, kun panosta mitataan innovaatiotoiminnan menoilla ja tuotosta patenttihakemusten lukumäärällä. Lehtoranta ym. (2008) Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus Suomessa on tuottanut 66-kertaiset vaikutukset sijoitukselleen matkapuhelinten kehittämiseen vipuvoimanaan yksityisen t&k:n ja BKT:n kasvu. Walwyn (2007) Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus on lisännyt tuottavuuden kasvua ja parantanut työllisyyttä yrityksissä, joissa on hyvin palkattua tutkimus- ja kehityshenkilöstöä. Tuottavuusvaikutukset ovat suurimmat pk-yrityksissä ja yrityksissä, jotka ovat lähinnä tuottavuuden kärkeä. Ali-Yrkkö (2005); Piekkola (2006) Rahoitus on vaikuttanut yritysten t&k-toiminnan haasteellisuuteen, laatuun, yhteistyöhön ja toteutukseen. Valtakari ym. (2010) Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus Tekesin ohjelmissa lisää sekä suoraa teknologista että markkinoiden ja kansainvälistymisen oppimista. Tämä näkyy tiedon ulkoisvaikutuksina. Autio ym. (2008); Autio ym. (2007) Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin nimenomaan yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämis- Tekesin rahoitus vaikuttaa yritysten strategioihin, yritysten väliseen yhteistyöhön ja projektien haasteellisuuteen, riskipitoisuuteen, laatuun, toimintatapoihin. Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät omia tutkimusja tuotekehitysmenojaan kahdella eurolla. tä sekä innovaatioiden soveltamista ja tietopohjan paranemista. Kiuru ym. (2008); Viljamaa ym. (2008); Hovi ym. (2006) Julkisella rahoituksella on positiivinen vaikutus yritysten innovaatioyhteistyön laajuuteen ja syvyyteen. Rahoitusta saaneet yritykset harjoittavat merkitsevästi laajempaa ja syvempää yhteistyötä kuin ne harjoittaisivat, jos eivät saisi rahoitusta. Lehtoranta ym. (2008) Julkinen rahoitus houkuttelee yrityksiä tiiviimpään yhteistyöhön. Tutkittaessa yhteistyötä perinteisen teollisuuden ja osaamisintensiivisten palveluyritysten välillä, julkinen rahoitus aktivoi teollisuutta tekemään yhteistyötä useamman erityyppisen palveluyrityksen kanssa. Ebersberger (2005) 23
Tekesin rahoitus on lisännyt tutkimus- ja kehitysprojektien riskipitoisuutta ja tuottavuutta, edistänyt yritysten yhteistyöverkoston rakentamista, kasvattanut yritysten henkistä pääomaa nostamalla osaamisen tasoa ja vaikuttanut yritysten pitkän aikavälin liiketoimintastrategioihin. Pekkanen ym. (2004) Tekesin rahoitus on kannustanut yrityksiä tutkimusja kehitystyön lisäämiseen sekä hallittuun riskinottoon. Valtakari ym. (2010) Yhden euron lisäys julkisessa t&k-rahoituksessa johtaa 2,5-kertaiseen lisäykseen yritysten koko t&k-panostuksessa. Einiö (2009) Euro julkista tutkimus- ja kehitysrahaa lisää 2,02-kertaisesti yrityksen koko tutkimus- ja kehitystoiminnan määrää eli vaikutus on suuruudeltaan noin kaksinkertainen. Ali-Yrkkö (2008) Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää organisaatioiden omaa tutkimus- ja kehitystoiminnan panostusta. Kiuru ym. (2008); Ebersberger (2006); Ebersberger (2005) Analyysissä ei havaita julkisen sektorin tutkimusja kehitysrahoituksen syrjäyttävän yritysrahoitusta. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen saaminen lisää seuraavan vuoden yritysrahoitteista tutkimusja kehitystoimintaa. Ali-Yrkkö & Pajarinen (2003) Tekesin rahoitusta saaneet yritykset tekevät enemmän omarahoitteista tutkimus- ja kehitystyötä kuin rahoitusta saamattomat. Ali-Yrkkö & Pajarinen (2003) Tekesin asiakkaiden konkurssiriski on suunnilleen sama kuin konkurssiriski koko yrityskannassamme. Riskinotto on oleellinen innovaatiotoiminnan piirre Riskinotto on oleellinen piirre innovaatiotoiminnassa. Riskinjako on yksi peruste julkiselle yritysten innovaatiotoiminnan rahoitukselle. Tekesin rahoitusta saaneista menee vuosittain konkurssiin noin 1 prosentti mikä on samaa tasoa kuin konkurssien osuus koko yrityskannastamme. Jatkossa konkurssien osuus tullee nousemaan, kun Tekesin rahoitus nuorille, aloittaville yrityksille on kasvanut. Kaikissa maissa aloittavista yrityksistä viiden vuoden päästä hengissä on noin puolet. Tekesin rahoittamista pk-yritysten hankkeista onnistuu kaupallisesti noin kaksi kolmasosaa. Tekesin rahoittamat isojen yritysten hankkeet eivät ole tuotekehityshankkeita, vaan osaamisen kehittämishankkeita. Näiden hankkeiden jälkeen tarvitaan kokonaan yrityksen omilla resursseilla toteutettu tuotekehityshanke. Siksi isojen yritysten osalta ei ole mielekästä eikä helppoa selvittää hankkeen kaupallista onnistumista se on pidemmän kehitysketjun takana. Vuosittain noin prosentti Tekesin asiakkaista menee konkurssiin Konkurssien lukumäärä 70 60 50 40 30 20 10 0 47 40 37 42 47 28 53 67 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Tekesillä on vuosittain noin 5 000 asiakasta, joille oli maksettu rahoitusta viiden viimeisen vuoden aikana tai joilla oli jäljellä Tekesin lainaa. Näistä vuosittain noin prosentti menee konkurssiin. Myös koko Suomessa noin prosentti yrityksistä menee konkurssiin. 58 47 11 24
Asiakaskokemus vaikuttaa Tekesin rahoituksen hyödyllisyyteen, vaikutuksiin ja tehokkuuteen Tekesin rahoituksen ja palvelujen hyödyllisyys, tehokkuus ja vaikuttavuus riippuvat myös siitä, millaiseksi asiakkaat kokevat asioinnin Tekesin kanssa sekä Tekesin palveluiden ja rahoitusinstrumenttien toimivuuden. Tekes kerää asiakaspalautetta säännöllisesti ja anonyymisti sekä rahoitusta saaneilta että kielteisen rahoituspäätöksen saaneilta. Palvelujen laadusta kaikki asiakkaat antoivat arvosanan 3,8, rahoitusta saaneet asiakkaat 4,1 ja kielteisen rahoituspäätöksen saaneet 3,2. Arviointiasteikko on 1 5, jossa 3 vastaa odotettua palvelun tasoa. Vuonna 2011 kaikki asiakkaat antoivat Tekesin palveluiden hyödyllisyydestä keskimäärin arvosanan 4,1, rahoitusta saaneet antoivat arvosanan 4,5. Asteikko oli 1 5, jossa 1 = ei lainkaan hyödyllinen, 3 = neutraali ja 5 = erittäin hyödyllinen. Tekes seuraa asiakastyytyväisyyttä jatkuvasti kunkin rahoituspäätöksen yhteydessä tehtävällä verkkokyselyllä. Vuonna 2011 verkkokyselyyn vastasi 1 050 asiakasta, joten tulosta voidaan pitää edustavana. Lisäksi Tekes teettää kerran vuodessa puhelinkyselyn, jossa vuonna 2011 haastateltiin 300 asiakasta. Molemmissa kyselyissä asiakkaat vastaavat anonyymisti. Tekesin saama asiakaspalaute on ollut hienoisessa nousussa. Asiakkaat antavat palvelujen laadusta keskimäärin arvosanan 3,8, rahoitusta saaneet 4,1 asteikolla 1 5, jossa 3 on odotuksia vastaava laatu. Tekesin rahoitusta saaneet yritykset antavat rahoituksen hyödyllisyydelle arvosanan 4,5 asteikolla 1 5. Tekesin rahoittamista pk-yritysten projekteista onnistuu kaupallisesti vähintään kohtalaisesti noin 60 prosenttia, huonosti onnistuneita tai epäonnistuneita on noin 30 prosenttia. Vuonna 2007 päättyneet Tekesin rahoittamat pienten ja keskisuurten yritysten projektit % 70 60 50 40 30 20 10 0 Onnistui erittäin hyvin, hyvin tai kohtalaisen hyvin Kaupallistaminen ei vielä toteutunut Onnistui huonosti Kaupallistaminen epäonnistui Lähde: Tekesin asiakaskysely 2010 25
Lähdeluettelo Ali-Yrkkö, J. (2008) Essays on the Impacts of Technology Development and R&D Subsidies, A-236, Helsinki School of Economics. Ali-Yrkkö, J. (2005) Impact of Public R&D Financing on Employment, ETLA Discussion Papers no. 980, Helsinki. Ali-Yrkkö, J. M. Pajarinen (2003). Julkinen t&krahoitus ja sen vaikutus yrityksiin Analyysi metallija elektroniikkateollisuudesta. ETLA Discussion Papers No. 846. Autio, E. S. Kanninen R. Gustafsson (2008) First and Second Order Additionality and Learning Outcomes on Collaborative R&D Programs, Research Policy, Vol. 37, 1. Autio E. K. Miikkulainen I. Sihvola (2007) Innovatiiviset kasvuyritykset. Teknologiakatsaus 201/2007. Tekes. Ebersberger, B. (2006) Julkisella rahoituksella tuetun t&k:n vaikutus innovaatiotuotoksiin ja tuloksiin, teoksessa Pesonen, P. (toim.) Uutta tietoa ja osaamista innovaatiopolitiikan käyttöön. ProACTtutkimusohjelma 2001 2005, loppuraportti. Tekes. Ebersberger, B. (2005) The Impact of Public R&D Funding. VTT Publications. Ebersberger, B. (2005). Pattern of Innovative Acitivities among Finnish Firms. VTT Publications. Ebersberger, B. O. Lehtoranta (2008) Effects of Public Funding. VTT WP No. 100. Einiö E. (2009) The Effect of Government Subsidies on Private R&D: Evidence from Geographic Variation in Support Program Funding. Hecer DP no. 263. EU Innovation Union Scoreboard 2011 Hjelt, M. P. Luoma A. Pesola M. Saario V. Kämäräinen A. Maksimainen J. Vesa (2011) Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin, Tekesin päämääräselvitys, Loppuraportti. Hovi, K. (2006). Suomalaisten yritysten innovaatiotoiminnan muuttuvat muodot, teoksessa, Uutta tietoa ja osaamista innovaatiopolitiikan käyttöön. ProACT-tutkimusohjelma 2001-2005, toim. Pekka Pesonen. Tekes teknologiaohjelmaraportti 5. Hovi, K. O. Lehtoranta B. Ebersberger J. Hyvönen (2006) Suomalaisten yritysten innovaatiotoiminnan muuttuvat muodot, teoksessa Pesonen, P. (toim.) Uutta tietoa ja osaamista innovaatiopolitiikan käyttöön. ProACTtutkimusohjelma 2001 2005, loppuraportti. Tekes. Hyytinen, K. S. Kivisaari O. Lehtoranta M. Toivanen T. Loikkanen T. Lyytinen J. Oksanen N. Rilla R. van der Have (2012) Funder, activator, networker, investor...exploring Roles of Tekes in Fuelling Finnish Innovation, Tekes Review 289/2012 Information Technology and Innovation Foundation ITIF 2011: Benchmarking EU & US, Innovation and competitiveness. INSEAD 2010: Global Innovation Index rankings. Kiuru, P. M. Rajahonka S. Kotala (2008) Tekesin hankerahoituksen vaikuttavuus innovaatioprosessia koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa, Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta, Tekesin katsaus 229/2008, Helsinki Lehtoranta, O. J. Hyvönen T. Loikkanen B. Ebersberger (2008) Tuloksia Tekesin rahoituksen kannustinvaikutuksista, Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta, Tekesin katsaus 229/2008, Helsinki OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2011 Pekkanen, J. T. Riipinen S. Leminen (2004) Innovaatio investointina - Osa 2, Tekesin rahoituksen vaikutukset yritysten t&k-toimintaan Kyselytutkimuksen tulokset, Tekes, Teknologiakatsaus 161. Piekkola, H. (2006). Seutukuntien kilpailukyvyn ja innovoinnin tukeminen, teoksessa, teoksessa Uutta tietoa ja osaamista innovaatiopolitiikan käyttöön. ProACT-tutkimusohjelma 2001-2005, toim. Pekka Pesonen. Tekes teknologiaohjelmaraportti 5/2006. Valtakari, M. T. Riipinen M. Rajahonka P. Ilmakunnas L. Väänänen (2010) Katsaus Tekesin toiminnan vaikutuksista tuottavuuteen ja elinkeinoelämän uusiutumiseen, Tekesin päämääräselvitys, loppuraportti, Tempo Economics Oy. Viljamaa, K. T. Lemola S. Kanninen P. Mäki- Fränti R. Volk (2008) Jälkiraportointiaineisto Tekesin rahoittamien hankkeiden tulosten ja vaikutusten kuvaajana, Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta, Tekesin katsaus 229/2008, Helsinki. Wallin, J. P. Laxell ym. (2012) Capabilities for Innovation Activities, draft report 30.1.2012. Tekesin päämääräselvitys. Walwyn, D. (2007) Finland and the Mobile Phone Industry: A Case of the Return on Investment from Government-funded research and Development, Technovation, Vol. 27, pp. 335-341. WEF, Global Competitiveness Report 2011-2012. WEF, Global Information Technology Report, The Network Readiness Index 2010 2011 Yritystukitietokannan perustaminen, KTM julkaisuja 22/2006 26
27
Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijyyttä tavoittelevien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. Tekesillä on ollut tärkeä rooli innovaatioihin perustuvassa elinkeinoelämän ja tutkimuksen uudistumisessa. Tekesin rahoitus on vaikuttanut merkittävästi yli puoleen Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista. Toiminnallaan Tekes on vaikuttanut laajasti yritysten kasvuun, innovatiivisten tuotteiden syntyyn, yritysten strategioihin ja toimintatapoihin, yhteistyöhön sekä projektien haasteellisuuteen, riskipitoisuuteen ja laatuun. Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 Helsinki Vaihde: 010 191 480 www.tekes.fi Maaliskuu 2012 Paino: Markprint Oy Taitto: Mainostoimisto Cake Oy Kuvat: Eeva Anundi, istockphoto