RAPORTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN NEUVONTA- JA KARTOITUSPROJEKTISTA Taustaa Vesilahdella on viime vuosina haettu useita lupia kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiseen ja saneeraamiseen. Lupien käsittelyssä on huomioitu voimassa olleen ns. hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Järjestelmien käyttöönoton jälkeen ei kiinteistöjen omistajilta ole juuri saatu palautetta järjestelmien toimivuudesta tai niiden käytössä ja hoidossa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista. Jotta jätevesijärjestelmiin liittyvää neuvonta- ja lupakäytäntöä voitaisiin kehittää kunnassa, olisi edellä mainittu palaute ensiarvoisen tärkeää. Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 7.12.2010 tarjota haja-asutusalueen kiinteistön omistajille mahdollisuuden saada jätevesijärjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyvää neuvontaa syksyllä 2011. Lisäksi päätettiin, että neuvonnan yhteydessä kartoitetaan hajaasutusalueen jätevesijärjestelmien toimivuutta. Tavoitteena oli paitsi antaa neuvontaa kiinteistön omistajille, saada järjestelmien toimivuudesta käytännön tietoa sekä kehittää kunnan käytäntöjä. Jätevedenkäsittelyn toimivuutta päätettiin tutkia sekä kyselytutkimuksella että näytetutkimuksin. Näytteiden tutkimiseen varattiin Vesilahden vuoden 2011 talousarvioon 3000. Projektin suunnitteluvaiheessa ns. hajajätevesiasetusta (542/2003) oltiin uudistamassa ja aihe herätti runsaasti negatiivisesti sävyttynyttä keskustelua julkisuudessa. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin kevättalvella 2011: ympäristönsuojelulakiin säädettiin uusi luku, minkä lisäksi annettiin uusi asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Projektin neuvontatyön yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi tulikin siten antaa asukkaille tietoa lainsäädännön muuttuneista vaatimuksista. Projekti suunniteltiin puhtaasti neuvontanäkökulmasta. Tarkoituksena ei ollut jätevesien käsittelyvaatimusten valvonta, vaan jätevesijärjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyvien ongelmien kartoitus ja kiinteistönomistajien auttaminen niiden ratkaisemisessa. Projektin toteutus Neuvonta- ja kartoitusprojektista tiedotettiin lähettämällä projektia koskeva tiedotekirje ja kyselylomake (liitteenä) 123 kiinteistön omistajalle. Kirjeet kohdennettiin niiden kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistöihin oli rakennettu uusi jätevesijärjestelmä tai saneerattu vanhaa järjestelmää ns. hajajätevesiasetuksen mukaisesti. Tiedot kiinteistöistä ja niiden jätevesijärjestelmistä saatiin kunnan rakennusvalvontaohjelmasta sekä rakennus- ja toimenpidelupaarkistosta (käyttöönottokatselmus ajalla 1.1.2004-31.8.2011). 1
Tiedotekirjeen liitteenä olevassa kyselylomakkeessa kysyttiin jätevesijärjestelmien rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon liittyviä kysymyksiä sekä annettiin mahdollisuus ilmoittaa halukkuudesta ilmaiseen neuvontakäyntiin. Kyselylomake pyydettiin palauttamaan kuntaan palautuskuoressa (postimaksu valmiiksi maksettu). Niille kiinteistön omistajille, jotka olivat lomakkeessa toivoneet yhteydenottoa ilmaisen neuvontakäyntiajan sopimiseksi, soitettiin ja sovittiin neuvonta-aika. Neuvonta-ajaksi varattiin noin yksi tunti kiinteistöä kohden. Kiinteistökäynnit toteutettiin pääosin marraskuun 2011 aikana. Lisäksi jätevesijärjestelmien toimivuutta päätettiin selvittää näyttein kahdesta kunnan omistuksessa olevasta panospuhdistamosta (koulu- ja päiväkotikiinteistöt) ja yhdestä lypsykarjatilan maitohuoneen jätevesien puhdistamosta. Kiinteistökäynneillä neuvontaa antoivat kunnan ympäristötarkastaja Sari Sassi sekä suurimmassa osassa kiinteistöjä myös jätevesineuvoja Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Käyntien yhteydessä kiinteistön omistajilta kysyttiin kokemuksia jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisvaiheesta, käytöstä ja huollosta sekä toimivuudesta. Laitepuhdistamoiden ollessa kyseessä tehtiin mahdollisuuksien mukaan aktiivilietteen laskeutuvuuskoe. Sekä laite- että maapuhdistamoiden puhdistetusta jätevedestä pyrittiin ottamaan näyte, mikäli näyte oli otettavissa. Samalla, kun otettiin näytteitä tai lietteen laskeutuvuuskoe oli käynnissä, kiinteistön omistajille selostettiin järjestelmän toimintaperiaatetta, annettiin ohjeita puhdistamon käyttöön ja huoltoon liittyen sekä kerrottiin muuttuneesta hajajätevesiin liittyvästä lainsäädännöstä. Tarvittaessa kiinteistöille jätettiin jätevesijärjestelmiin liittyvää kirjallista materiaalia. Neuvontakäyntien yhteydessä otetut näytteet vietiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratorioon tutkittaviksi. Kertaluontoisella näytteenotolla saatiin suuntaa antava tulos puhdistamon toimivuudesta. Näytetulokset lähettiin lyhyen sanallisen analyysin ja toimintaohjeiden kera postitse kiinteistön omistajille loppuvuodesta 2011. Yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista Kiinteistönomistajille lähetetyn tiedotekirjeen mukana olleista kyselylomakkeista 47 kpl (123 kpl:sta) palautettiin kuntaan, joten vastausprosentti oli noin 38 %. Palautetuista lomakkeista 35 kpl oli vakituisen asuinrakennuksen omistajien ja 12 kpl vapaa-ajanrakennuksen omistajien lähettämiä. Lomake oli mahdollista lähettää myös nimettömänä. Vain yksi lomake palautettiin nimettömänä. Kolme vakituisen asuinkiinteistön omistajaa oli päätynyt olla rakentamatta hakemaansa luvan mukaista jätevesijärjestelmää. Näistä yksi kiinteistö oli pääs- 2
syt liittymään kunnallistekniikkaan, joten haetun luvan mukaiselle kiinteistökohtaiselle järjestelmälle ei ollut enää tarvetta. Kahdella vakituisella asuinkiinteistöllä oli edelleen käytössä vanhat järjestelmät. Taulukossa 1 on esitetty pääpiirteittäin kyselytutkimuksessa saadut vastaukset jaoteltuna vakituisen ja vapaa-ajan asunnon omistajien vastauksiin. Vastausten lukumäärät pohjautuvat todellisin vastauksiin eli mikäli johonkin kysymykseen ei ole vastattu lainkaan, ei ole oletettu, että vastaus olisi myönteinen/kielteinen. Taulukko 1. Jätevesijärjestelmää koskeva kysymys Olin tyytyväinen jätevesijärjestelmän suunnittelijan ammattitaitoon. Jätevesijärjestelmän suunnittelijan ammattitaito ei vakuuttanut. Jätevesijärjestelmän rakentaminen sujui helposti suunnitelman mukaan. Jätevesijärjestelmän suunnitelma ei ollut kaikilta osin hyvä, vaan järjestelmää jouduttiin rakennusvaiheessa muuttamaan. Olin tyytyväinen jätevesijärjestelmän rakennusurakoitsijan ammattitaitoon ja työnjälkeen. Jätevesijärjestelmän rakennusurakoitsijan ammattitaito ei vakuuttanut. Jätevesijärjestelmän rakentamista valvottiin. Vakituinen Loma-asunto asunto (35) (12) 19 7 - - 20 8 1-18 8 1-8 ammattilainen 13 omistaja 4 molemmat (yht. 25) Jätevesijärjestelmän rakentaminen on dokumentoitu. 8 4 Jätevesijärjestelmän rakentamista ei dokumentoitu. 15 7 Puhdistetun jäteveden laatua on tarkkailtu. 23 4 Puhdistetun jäteveden laatua ei ole tarkkailtu. 3 2 Jätevesijärjestelmä on toiminut hyvin. 23 9 Jätevesijärjestelmän toiminnassa on ilmennyt ongelmia. 2 - Lietteentyhjennysväli on tiedossa. 18 11 Käyttökustannukset ovat tiedossa. 20 5 Käyttökustannukset ovat ennakoitua suuremmat. 2 2 Jätevesijärjestelmässä ei ole ollut huoltotarvetta. 14 7 Jätevesijärjestelmä on vaatinut huoltoa. 14 3 Jätevesijärjestelmän huoltaa ulkopuolinen huoltoliike. 7 2 Jätevesijärjestelmän huoltaa kiinteistönomistaja itse. 12 4 Omistaja on tyytyväinen valittuun jv-järjestelmään. 28 10 Omistaja ei ole tyytyväinen valittuun jv-järjestelmään. 1 1 Neuvonta kunnassa oli riittävää suunnitteluvaiheessa. 10 5 Neuvonta kunnassa oli riittämätöntä suunnitteluvaiheessa. 4 - Neuvonta kunnassa oli riittävää rakennusvaiheessa. 6 3 Neuvonta kunnassa oli riittämätöntä rakennusvaiheessa. 3-5 ammattilainen 4 omistaja 2 molemmat (yht. 11) 3
Hajajätevesiasetuksessa korostetaan jätevesijärjestelmän suunnitelman merkitystä. Hyvä suunnitelma on toimivan järjestelmän perusedellytys. Asiantuntevan suunnittelijan tulisi valita paras jätevesien käsittelytapa yhdessä asukkaan kanssa, jotta asukkaalla olisi valmiudet käyttää ja huoltaa järjestelmää ohjeiden mukaan. Hyvä suunnittelija osaa myös arvioida järjestelmän käyttökustannukset realistisesti. Kyselytutkimuksen perusteella suurin osa asukkaista vaikutti varsin tyytyväisiltä uuteen jätevesijärjestelmäänsä. Vastauksista saattoi kuitenkin päätellä, että osa asukkaista ei välttämättä ole tietoisia siitä, millaista huoltoa ja hoitoa heidän kiinteistöllä oleva jätevesijärjestelmä vaatisi. Tällaiseen johtopäätökseen viittasivat vastaukset huoltotoimista. Esimerkiksi jossakin vastauksessa ei ollut tietoja kemikaalin lisäyksestä tai ylijäämälietteen poistosta, jota säännöllistä hoitoa edellyttävä panospuhdistamo vaatisi. Kaksi vastaajaa, jotka eivät olleet tyytyväisiä jätevesijärjestelmäänsä, olivat valinneet panospuhdistamon. Syy tyytymättömyyteen saattaa johtua siitä, että valittu jätevesijärjestelmä ei alun perinkään ole soveltunut asukkaan tarpeisiin. Kyselylomakkeessa oli mahdollisuus antaa jätevesijärjestelmiin liittyvää palautetta kuntaan. Annetut palautteet olivat: Firmat kävi aggressiivisesti kimppuun. Kunta reagoi paljon myöhemmin. Vaatikaa kunnon järjestelmiä ja valvokaa toimivuutta, jotta vesistön kuormitus kevenee. Emme edes kysyneet apua. Ei ole otettu kertaakaan yhteyttä. Kunta hyväksyi saneeraussuunnitelman. Ei mitään ohjeita. Palautteista ja niihin liittyvistä vastauksista syntyi sellainen käsitys, että joillakin kiinteistöillä jäteveden käsittelyjärjestelmän saneeraus on lähtenyt käyntiin alueella kiertävän laitemyyjän /-suunnittelijan aloitteesta ja saneeraus on hoidettu avaimet käteen -periaatteella. Tällöin järjestelmän valinnassa ei välttämättä mietitä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja järjestelmän hoito osoittautuu käytännössä asukkaalle liian haasteelliseksi. Kiinteistön omistaja on oletettavasti halunnut täyttää velvollisuutensa saneerata vanhan jätevesijärjestelmän, mutta ei välttämättä ole perehtynyt jätevesiasioihin siinä määrin kuin sellainen kiinteistön omistaja, joka omasta aloitteestaan lähtee saneeraamaan järjestelmäänsä. Yhteenveto neuvontakäynneistä Yleistä Kyselylomakkeissa kysyttiin halukkuutta saada ilmainen jätevesien käsittelyyn liittyvä neuvontakäynti kiinteistölle. Neuvontakäyntiä toivottiin 14 kiinteistölle 4
(n. 28 % vastanneista). Kiinteistöistä 13 oli vakituisia asuinkiinteistöjä ja yksi oli vapaa-ajan kiinteistö. Ko. vapaa-ajan kiinteistön omistaja toivoi, että neuvontakäynti toteutettaisiin vasta kevään 2012 aikana, koska hänellä ei ollut suunnitteilla käyntiä loma-asunnolleen loppuvuodesta. Sovittiin, että tämä neuvontakäynti toteutetaan keväällä 2012. Lisäksi neuvonta/näytteenottokäynnit tehtiin kahdelle kunnan omistuksessa oleville koulu- ja päiväkotikiinteistölle sekä yhdelle lypsykarjatilalle. Näin ollen neuvontakäyntejä tehtiin yhteensä 17 kiinteistölle ja yksi neuvontakäynti toteutetaan loppukeväällä 2012. Neuvontakäynneillä käytiin läpi jätevesijärjestelmän toimintaperiaatetta sekä annettiin ohjeita järjestelmän toimivuuden seurantaan ja huoltoon liittyen. Niillä kiinteistöillä, joilla oli mahdollista tehdä aktiivilietteen laskeutuvuuskoe tai ottaa näyte puhdistetusta jätevedestä, kyseiset toimenpiteet tehtiin. Neuvontakohteista kaksi oli sellaisia, joissa omistaja oli suunnittelijan käynnin jälkeen tullut toisiin ajatuksiin saneeraamisen järkevyydestä ja kohtuullisuudesta eikä saneerausta ollut toteutettu. Kyseisillä kiinteistöillä keskusteltiin erilaisista mahdollisuuksista parantaa jäteveden käsittelyä. Laskeutuvuuskoe Aktiivilietteen laskeutuvuuskokeen avulla selvitetään lietteen määrää ja laatua sekä kontrolloidaan ylijäämälietteen poistotarvetta. Laskeutuvuuskoetta varten prosessisäiliöstä otetaan vettä ilmastusprosessin loppuvaiheessa litran vetoiseen läpinäkyvään astiaan ja näytteen annetaan laskeutua 30 minuuttia. Puolen tunnin laskeutuksen jälkeen elossa olevan aktiivilietteen tulisi olla selkeästi laskeutunut astian pohjalle ja päälle tulisi jäädä selvä, kirkkaampi vesikerros. Toimivan aktiivilietteen väri on suklaanruskeaa eikä näytteen tulisi juurikaan haista. Laskeutuvuus on tärkein lietteen laatua kuvaava ominaisuus ja se kertoo ylijäämälietteen tyhjennystarpeesta, joten kyseisen kokeen säännöllisen suorittamisen merkitystä korostettiin kiinteistön omistajille. Aktiivilietteen laskeutuvuuskoe oli mahdollista tehdä 11 kiinteistöllä. Osa kiinteistön omistajista oli itsekin seurannut puhdistamonsa toimintaa laskeutuvuuskokein, mutta osalle laskeutuvuuskokeen tekeminen oli aivan uutta. Suurimmassa osassa laskeutuvuuskokeita ilmeni, että lietteen laskeutumisessa, määrässä ja/tai laadussa (väri) oli ongelmia. Kiinteistön omistajille annettiin toimintaohjeita tilanteen parantamiseksi ja osaa neuvottiin olemaan yhteydessä laitevalmistajaan lisäohjeiden saamiseksi. Näytetulokset Jäteveden käsittelyjärjestelmän toimivuuden seurantaan suositellaan näytteenottoa vain poikkeustapauksissa. Näin siksi, että järjestelmän puhdistustulos vaihtelee mm. kuormituksen, vuodenajan sekä vuorokauden mukaan ja toisaalta näytteiden tutkiminen on kallista. Todellisen keskimääräisen kuormituksen määrittäminen edellyttäisi jätevesien määrän ja laadun jatkuvaa seu- 5
rantaa. Yksittäisellä jätevesinäytteen analyysillä saadaan kuitenkin suuntaa antava arvio todellisesta kuormituksesta. Neuvontakäyntien yhteydessä otettiin näytteitä kaikkiaan 13 kiinteistön jätevedenpuhdistamosta. Näytteiden analysointikustannukset olivat yhteensä 1798,45, alv 0 %. Lypsykarjatilan maitohuoneen jätevesien puhdistamoa lukuun ottamatta mistään kohteesta ei ollut aiemmin tutkittu jäteveden puhdistumista näyttein. Näytteistä 11 otettiin laitepuhdistamoista ja kaksi maapuhdistamoista. Maapuhdistamoista toinen oli kaikkien jätevesien maasuodattamo ja toinen pelkkien harmaiden jätevesien maasuodattamo. Tulosten mukaan kummatkin maasuodattamot toimivat oikein hyvin, mutta kaikkien jätevesien maasuodattamon näytteen sähkönjohtavuus oli niin alhainen, että oli syytä epäillä näytteen laimentuneen sadevedellä. Laitepuhdistamoista yksi oli jatkuvatoiminen aktiivilietepuhdistamo, yksi bioreaktori ja yhdeksän panospuhdistamoita. Laitepuhdistamoista kolme toimi hajajätevesiasetuksen vaatimukset täyttäen. Kuuden puhdistamon poistuvassa jätevedessä oli liikaa fosforia ja yhdessä liikaa orgaanista ainesta. Yhden puhdistamon puhdistusprosessi ei toiminut normaalisti, vaan puhdistamosta karkasi liikaa kiintoainetta, fosforia ja typpeä. Ohjeet asukkaille puhdistamon käyttöön ja huoltoon Neuvontakäynneillä pyrittiin tähdentämään asukkaille puhdistamon oikean käytön sekä riittävän tarkkailun ja huollon merkitystä. Toisaalta todettakoon, että neuvonta-ajan varanneet asukkaat olivat lähes poikkeuksetta paneutuneet erittäin hyvin puhdistamonsa hoitoon. Erityisen harmilliselta tuntui, että vaikka osa asukkaista oli panostanut puhdistamoonsa käyttämällä ulkopuolista huoltoliikettä ja toimi täysin käyttöohjeiden mukaisesti, ei tämäkään välttämättä taannut puhdistamon toimivuutta. Näytetulosten liitteenä kiinteistöille lähetettiin toimintaohjeita puhdistamon toiminnan parantamiseksi siltä osin, kuin ohjeita oli mahdollista antaa. Tarvittaessa asukkaita ohjeistettiin ottamaan yhteyttä laitevalmistajaan. Johtopäätökset Tämän jätevesiprojektin yhteydessä havaittiin joitakin yleisiä seikkoja, joista on koottu seuraavia päätelmiä: Kiinteistökohtaiseen jäteveden käsittelyyn liittyvä sanasto ja toimintaperiaatteet ovat vain harvoin asukkaille selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Olisi erityisen tärkeää, että kun kiinteistölle suunnitellaan uutta tai saneerataan vanhaa jäteveden käsittelyjärjestelmää, niin jätevesijärjestelmän suunnittelija selvittäisi asukkaalle mahdollisimman tarkoin suunnitellun jätevesijärjestelmän toimintaperiaatteen sekä perustelut valittuun järjestelmään. Lisäksi jo suunnittelijan pi- 6
täisi tähdentää asukkaille puhdistamon huollon ja tarkkailun merkitystä sekä käydä käyttö- ja huolto-ohjeet asukkaan kanssa läpi. Mikäli jätevesijärjestelmä suunnitellaan toimistotyönä ilman kiinteistökäyntiä ja ilman kiinteistön omistajan kanssa käytyä aitoa keskustelua, jää puhdistamon toiminta ja huollon merkitys yleensä auttamatta epäselväksi. Jätevesijärjestelmän saneerauksen onnistumiselle on eduksi, jos innostus saneeraukseen lähtee kiinteistön omistajasta eikä hyökkäävästä markkinoinnista. Huonoin lähtökohta jäteveden käsittelyn valintaan on, että suunnittelijalla on käytössä vain yksi menetelmä, jota hän esittää kohteeseen kuin kohteeseen ilman todellista vaihtoehtojen vertailua. Neuvontatyössä huomattiin, että osa asukkaista koki tulleensa petetyksi investoidessaan huomattavan summan jätevesivesijärjestelmään, jonka toiminta ei vakuuttanut hyvästä yrityksestä huolimatta. Mahdollisuuksien mukaan kiinteistön asukkaiden olisi hyvä olla mukana myös seuraamassa jätevesijärjestelmän rakentamista tai saneerausta ja keskustella rakentajan kanssa eri työvaiheista. Tämä varmasti edesauttaisi järjestelmän toimintaperiaatteen ymmärtämistä. Jätevedenpuhdistamoiden toimivuus riippuu monesta seikasta ja on hyväksyttävä tosiseikka, että kaikkien puhdistamoiden puhdistustulos ei aina täytä vaatimuksia, vaikka kaikki olisikin tehty ns. oikein. Käyttö- ja huolto-ohjeen noudattamisen lisäksi olisi ensiarvoisen tärkeää seurata puhdistamon toimintaa tarkkailemalla näytteenottokaivosta tai purkuputken päästä tulevan puhdistetun veden laatua aistinvaraisesti. Jos ympäristöön pääsevän puhdistetun veden haju tai näkö muuttuu oleellisesti, on syytä ryhtyä selvittämään syytä muutokseen ja ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Projektissa saatujen johtopäätösten perusteella kiinteistön omistajille laaditaan lyhyitä ja ytimekkäitä yleisiä ohjeita kunnan hajajätevesi-internetsivulle. Ohjeet laitetaan kunnan nettisivujen päivityksen yhteydessä kesällä 2012. 7