Kummikirje 2/2014 Kathmandu 19.11.2014 Mugun dalit-tyttöjen kummeille Hyvä kummi! Namaste ja jaimashi Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä! Kuva 1: Perhe Balchorin kylästä Mugusta. Nepalin kylmä kausi on taas alkanut. Kathmandussa tämä tarkoittaa hyisiä sisätiloja, sillä öisin lämpötila laskee nollan tienoille, eikä taloissa ole eristystä. Toisaalta päivällä auringossa saattaa olla hyvinkin lämmin. Mugun läänissä kylmänä aikana sataa usein lunta. Mugussa ero auringon ja varjon välillä on todella suuri: auringossa on hiki, varjossa tulee heti kylmä. Mugun vuorokauden ilmasto on kuin Suomen vuodenajat: päivällä kesä, yöllä talvi. Yleistä tietoa Mugun dalit-tyttöjen kummiohjelmasta ja Mugusta Suomen Lähetysseura tukee yhteistyökumppanimme UMN:n (United Mission to Nepal) kautta kummitoimintaa Mugussa. Mugu on yksi Nepalin köyhimmistä ja vaikeimmin tavoitettavista lääneistä. Tilastojen mukaan Mugu on vähiten kehittynyt alue Nepalissa koulutuksellisesti, sosiaalisesti ja terveydenhuollon suhteen. Kummiohjelmassamme on tällä hetkellä mukana 109 lasta ja nuorta. He ovat kaikki tyttöjä ja alakastisia eli daliteja. Kummilasten lukumäärä vaihtelee hieman vuosittain sen mukaan, kuinka moni on päättänyt opiskelunsa ja kuinka monta uutta on otettu tilalle. Kummiohjelmassa on mukana tyttöjä eri puolilta Mugun lääniä. Mugun kummiohjelma on toiminut vuodesta 2006. Kun kummityö aloitettiin kahdeksan vuotta sitten, koko läänin alueella vain noin 30 dalit-tyttöä kävi koulussa. Vain noin 20 vuotta sitten eivät dalitit saaneet käydä koulua ollenkaan. Tuohon aikaan oli harvinaista, että tytöt, yläkastisetkaan, pääsivät kouluun. Tänä päivänä yli 2000 dalit-tyttöä Mugun läänissä pystyy käymään koulua enemmän kuin viisi ensimmäistä luokkaa! Tämä on ollut valtaisan hieno kehitys. Kummituki mahdollistaa lasten koulunkäynnin. Ilman tukea dalit-lapset, varsinkaan tytöt, eivät usein pääse kouluun. Lapsia tarvitaan kotitöissä. Koulun keskeyttäminen on myös yleistä. Esteitä koulunkäynnin aloittamiselle
ovat myös hyvin pitkät välimatkat ja alueen syrjäisyys, köyhyys, lukutaidottomuus ja tietämättömyys sekä laajalle levinnyt kastilaitos ja sen mukanaan tuoma perinne dalitien epäpuhtaudesta, koskettamattomuudesta. Nepalin kastijärjestelmässä dalitit kuuluvat yhteisöjen pohjasakkaan. Kastilaitois on laissa kielletty, mutta käytännössä elää vahvana, erityisesti syrjäisissä lääneissä. Jotkut lapset joutuvat kävelemään kouluun jopa neljä tuntia yhteen suuntaan. Kummiohjelma on osa projektia, jonka tavoitteena on dalit-tyttöjen koulunkäynnin lisäksi mm. kouluttaa opettajia ja parantaa koulurakennuksia. Koulu on lapsille ilmainen viidenteen luokkaan saakka, joten kummiohjelmassa mukana olevat opiskelevat kuudennelta luokalta ylöspäin. Kummituki tarkoittaa, että tytöille kustannetaan koulumaksujen lisäksi koulutarvikkeet ja kouluvaatteet - kenkiä ja laukkua myöden - kokonaisuudessaan. Tämä tuki on hyvin merkittävä koko perheelle. Kävin Mugussa loka-marraskuun vaihteessa ja oli hauska nähdä se ylpeys ja iloisuus, millä tytöt esittelivät koulutarvikkeitaan! Kummiohjelman myönteisiin vaikutuksiin kuuluu myös asenteisiin vaikuttaminen. Kun vanhemmat näkevät, että myös dalit-lapset voivat käydä koulua ja opiskella, yhä useampi vanhempi lähettää myös dalit-tyttönsä kouluun. Koulutetut dalit-tytöt toimivat todellisina roolimalleina kylissään. He lisäävät valtavasti muiden dalitien tietoisuutta sekä mahdollisuuksistaan että oikeuksistaan. Tyttöjen kouluttamisen tärkeys Tyttöjen koulutus on avain sosiaaliseen muutokseen, tietoisuuden kasvuun ja kehitykseen myös Mugussa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeuksien toteutuminen ovat kehityksen ja köyhyyden vähentämisen edellytyksiä. Mugussa on todettu, että kummiohjelman myötä dalitperheiden sosiaalinen status ja arvostus on kasvanut ja perheet ovat itse ylpeitä koulutetuista perheenjäsenistään. Sekä dalitien että tyttöjen syrjinnän raportoidaan vähentyneen. Näin kummiohjelmassa mukana olevat tytöt kertovat itsekin. Kummityttömme kertovat elämästään hyvin avoimesti. Kuva 2: Maisemaa Mugussa läänin pääkaupungista Gamgadhista kuvattuna. Kastilaitos ei välttämättä määrää nuorten elämää enää niin tiukkaan kuin ennen. Toisaalta vanhoja perinteitä on paljon ja esimerkiksi koulussa laitetaan dalit-tytöt usein istumaan kaikkein huonoimmille paikoille takariviin. Myös ruumiillinen kurittaminen, kuten polttavilla nokkosilla piiskaaminen, on valitettavan yleistä. Jopa opettaja saattaa sanoa dalitille, ettei tästä ole mihinkään. Useimmiten käy myös niin, että vaikka nuoret eivät noudattaisi kastilaitoksen määräämiä rituaaleja, alkavat hekin vanhentuessaan niitä noudattaa, sillä ne kuuluvat myös uskontoon ja hindut uskovat niiden noudattamisen vaikuttavan siihen, millaiseksi seuraava elämä muodostuu. Kummiohjelman aikana on lisäksi todettu myös kylien puhtaanapidon ja henkilökohtaisen hygienian tason kasvaneen. Itsekin Mugussa huomasin, että kylien puhtaimmat kodit olivat usein kummityttöjemme koteja! Tyttöjä kouluttamalla myös avioitumisikä nousee, millä puolestaan on monia vaikutuksia, kuten erilaisten synnytyksiin liittyvien komplikaatioiden ja lapsikuolleisuuden väheneminen. Naimisiinmeno lapsena keskeyttää myös koulunkäynnin lähes poikkeuksetta. Lasten osallistuminen myös muunlaiseen aktiiviseen kerhotoimintaan on kasvanut ja samoin vanhemmat osallistuvat mm. koulujen vanhempainiltoihin merkittävästi aiempaa enemmän. Tämä usein tarkoittaa, että lapset
ovat tulevaisuudessa kiinnostuneempia hoitamaan yhteisönsä ja kylänsä asioita. Kummiohjelmamme vanhemmat tytöt pitävät pienemmille kerhoa, jossa he opettavat mm. hygieniaan liittyviä asioita, oikeuksia ja esimerkiksi keittiöpuutarhan kasvattamista. Keittiöpuutarha tuo vaihtelua muuten kovin yksipuoliseen ravintoon. Tietoa kummioppilaistamme Suurin osa kummioppilaistamme opiskelee peruskoulussa. Nepalin peruskoulu käsittää 10 luokkaa, jonka jälkeen on suuri rautaportiksi kutsuttu SLC-koe (School Leaving Certificate). SLC:n läpäisemisen jälkeen on mahdollista jatkaa vielä 12. luokalle asti. Koululuokista käytetäänkin nimitystä 10 + 2. 12-luokan jälkeen voi suorittaa alemman (bachelor) tai ylemmän (master) korkeakoulututkinnon. Ammattikouluja Nepalissa on vain jonkin verran tarve niille on todella suuri. Peruskoulussa opiskelevien kummioppilaidemme lisäksi kummityttöjämme opiskelee +2 tasolla sekä kandidaatin tutkintoa kasvatustieteistä, teknillisessä ammattikoulussa ja sairaanhoitajakoulussa. Saubhagya BK, josta kerroin viime kirjeessä, sai työpaikan sairaanhoitajana Mugun vieressä sijaitsevasta Bajuran läänistä. Kummituesta ohjautuu rahaa siten sekä koululaisille että pitemmällä opiskeleville. Jatkokoulutus on Nepalissa valitettavan kallista ja ilman tukea täysin mahdotonta dalit-tytöillemme. Kaikille valmistuneille dalit-tytöille järjestetään valmistujaisjuhla. Valmistujaiset on usein ensimmäinen oma juhla dalit-tytölle hänen koko elämänsä aikana ja siksi monesta syystä merkittävä. Dalit-tyttöjen valmistujaisjuhlaan on aina osallistunut myös suuria herroja tärkeitä poliitikkoja myöten ja se on huomattu jopa valtion tasolla! Kuva 3: Elämä Mugussa on töiden sanelemaa. Kaikki työ tehdään alusta alkaen käsin. Elanto saadaan vuorten rinteille pengerretyiltä peltotilkuilta. Dhan Sobha Kulal Yksi kumminuoristamme on 19-vuotias Dhan Sobha Kulal. Dhan Sobha on liikuntavammainen lapsena sairastetun korkean ja hoitamattoman kuumeen takia. Hän opiskelee nyt 11-luokalla, mutta käy koulussa ainoastaan noin kolme kuukautta vuodesta. Koulumatka nimittäin kestää neljä tuntia yhteen suuntaan, sillä Dhan Sobhan kävely on työlästä. Muun ajan vuodesta hän pystyy opiskelemaan kotoa käsin. Alaluokat Dhan Sobha kävi kotia lähellä sijaitsevassa kyläkoulussa. Dhan Sobha kertoo olevansa todella iloinen, sillä hänen opettajansa on ymmärtävinen ja tällainen poikkeusjärjestely opiskelun suhteen sopii opettajalle. Ja koulumatkalla ystävät kantavat reppuni, sanoo Dhan Sobha ujosti mutta iloisesti. Dhan Sobhan haaveena on valmistua opettajaksi ja saada opettaa lapsia omassa kyläkoulussaan. Mutta en uskalla vielä toivoa, että saan jatkaa opiskelua kovin pitkälle. Dhan Sobha murehtii. Hän on perheensä vanhin lapsi ja taloudellisesti on hyvin tiukkaa. Dhan Sobha on lisäksi perheensä ainoa kristitty. Alussa oli hyvin vaikeaa puhua kristinuskosta, mutta nyt äiti ja isä hyväksyvät sen, vaikka eivät itse halua käydä kirkossa. Dhan Sobhan perheen elämä on raskasta ja joka päiväisen leivän kokoon saaminen vaatii paljon työtä. Perhe viljelee hirssiä, mutta ruokaa riittää vain noin neljäksi kuukaudeksi vuodesta. Muun ajan perheen isä tekee
puusepän työtä, josta maksetaan palkkaa noin kolme euroa päivässä. Dan Sovan on myös tehtävä paljon puusepän työtä, josta maksetaan palkkaa noin kolme euroa päivässä. Dhan Sobhan on myös tehtävä paljon työtä: Huolehdin pikkusisaruksistani, kannan vettä, teen ruokaa, hän luettelee. Vapaa-aikaa ei ole. Jos minulle jää aikaa, luen raamattua tai koulukirjoja. Dhan Sobha kertoo, ettei häntä onneksi juurikaan kiusata, sillä hänellä on ystäviä. Mutta kaukaa ihmiset helposti huutavat hänelle ilkeyksiä hänen vammansa ja ontuvan kävelynsä takia. Dhan Sobhan äiti tarjoaa meille ohutta hirssileipää ja vihreitä vihanneksia ruokaa, jota kyläläiset itse syövät päivittäin. Lisäravintoa he saavat hunajasta. Mehiläispesä on talon kyljessä. Kuva 4: Dhan Sobha vanhempiensa kanssa. Bishnu Maya Nepali Olin leikkaamassa ruohoa, kertoo 13-vuotias Bishnu Maya Nepali, kun kysyn, minkä työn hän jätti kesken kiiruhtaakseen haastatteluun. Bishnu Maya on dalit-tyttö Jhakotin kylästä. Olen koulussa luokalla 7 ja tykkään erityisesti nepalin kielestä, kertoo Bishnu Maya Haluaisin itse isona opettajaksi! Bishnu Mayan äiti ei osaa lukea eikä kirjoittaa, isä puolestaan on käynyt koulua muutamia vuosia. Bishnu Mayalla on kaksi pikkuveljeä. Päivät kuluvat monenlaisia kotitöitä tehden koulun lisäksi. Hoidan pikkuveljiäni, leikkaan ruohoa, lakaisen savitalomme lattioita, syötän perheemme kanaa, haen vettä ja polttopuita, osaan tehdä ruokaakin. Bishnu Maya kertoo. Elämä Mugussa on raskasta, töiden sanelemaa. Elanto saadaan pieniltä vuorten rinteisiin pengerretyiltä peltotilkuilta. Kaikki työ tehdään alusta alkaen käsin. Bishnu Mayalla ei jää juurikaan vapaa-aikaa, mutta jos jää, hän tykkää lukea. Meillä on kotona muutama kirja, hän kertoo ylpeänä. Bishnu Maya käy myös vanhempien dalit-tyttöjen pitämää kerhoa ja kertoo oppineensa siellä monia uusia asioita. Osaamme nyt esimerkiksi käyttää vessaa. hän toteaa lisäten Tiedän myös, ettei saa mennä lapsena naimisiin. Pitää voida käydä koulua ja päästä kokeista läpi. Ilta tummuu ja Bishnu Mayan ajatukset alkavat olla jo muualla päivän työt olisi saatettava loppuun ennen pimeyden laskeutumista. Puristan vielä lopuksi Bishnu Mayan jääkylmää kättä. Kuva 5: Bishnu Maya perheineen.
Sabina BK Sabina BK:n (19) kylään tuli paikallisen kumppanimme työntekijä käymään kuusi vuotta sitten. Sabinan kylä sijaitsee kahden päivän kävelymatkan päässä Gamgadhista. Työntekijä kertoi kummiohjelmasta ja Sabina pääsi siihen mukaan. Hän oli tuolloin 7-luokalla koulussa ja ainoa yli viidennellä luokalla oleva dalit-tyttö. Sabina oli yksi kylänsä harvoista koulua käyvistä dalit-tytöistä. Muut lapset kiusasivat minua rikkinäisen koulupukuni takia ja opettaja pani minut istumaan mahdollisimman kauas takapenkkiin. hän kertoo. Tilanne parani, kun sain kummiohjelman kautta uuden koulupuvun ja koulutarvikkeet. Olin niin iloinen niistä! Sabina on perheensä vanhin lapsi. Hänen isänsä on aina pitänyt lastensa kouluttamista tärkeänä, ja sen vuoksi Sabinakin pääsi kouluun, vaikka köyhällä perheellä olikin kaikesta pulaa. Sabinan isä, Rup Bahadur BK, jonka tapasin myöhemmin, kertoi, että Ennen vain yläkastisten lapset pääsivät kouluun, meidän lapsemme eivät. Meillä kaikilla on järki, mutta meidän, dalitien, ei ole annettu käyttää sitä. Nyt tiedämme, että koulunkäynti on avain parempaan tulevaisuuteen. Isä on ylpeä tyttärestään. Sabina oli kylänsä ensimmäinen SLC:n läpäissyt dalit-tyttö yhdessä ystävänsä Jayanti BK:n kanssa. Sabina on juuri valmistunut sairaanhoitajaksi. Nyt hän yrittää etsiä töitä, mikä ei sekään ole aivan helppoa dalit-naiselle, vaikka on koulutuskin. Kaikki yläkastiset eivät anna minun esimerkiksi tulla koteihinsa tai auttaa synnytyksissä. Todennäköistä on, etten saa tehdä työtä omassa kylässäni, vaikka se onkin haaveeni. Otsassani on liian vahva dalit-leima. Mutta tarvetta työlleni on toki muissakin kylissä. sanoo Sabina. Tosiasia on, että koulutettu, elämässä edennyt dalit-tyttö joutuu kohtaamaan paljon kateutta. Sabina kertoo saavansa itse valita tulevan aviomiehensä, mikä myös osoittaa perheenisältä poikkeuksellista avarakatseisuutta. Kosijoita on riittänyt, kertoo Sabina nauraen Mutta ei yhtään yhtä pitkälle koulutettua kuin minä! Sabina kertoo kuulleensa, että hänen kylässä on taas mennyt dalit-tyttöjä 14-vuotiaina naimisiin. Yritän kertoa kaikille, ettei ole hyvä mennä lapsena naimisiin jo terveysriskien takia, hän sanoo Toivon, että Nepalin kastilaitois sortuisi, vaikka se tuntuukin mahdottomalta. Lisäksi toivon, että kaikki tytöt saisivat käydä koulua. Pidämme yhteisen tapaamisen kaikille dalit-tytöillemme ja kansalaisjärjestöjemme edustajille Gamgadhissa. Myös Sabina puhuu kaikille kuulijoille koskettavasti. Hän kertoo kokevansa, miten dalitien omat haaveet muserretaan ja he joutuvat alistumaan toisten ihmisten tahtoon. Toisaalta hän myös antaa esimerkkejä, miten voi edetä, miten voi pitää huolta itsestään ja olla menettämättä toivoaan. Vaikka kylissämme uskotaan, että 20-vuotias on vanha, niin älkää uskoko sitä! Älkää menkö alle 20-vuotiaina naimisiin! Sabina sanoo ja latelee joukon lapsiavioliiton mukanaan tuomia terveysriskejä. Kaikki tytöt kuuntelivat Sabinan puhetta hiiskumatta ja lisäksi puhe radioitiin. Sabinan puhe oli kuultavissa vielä paikallisen radion kautta samana iltana.
Kiitos kummituesta! Terveisin Nepalista Anni Takko, kummityön koordinaattori ja Mugun dalit -tytöt Kuva 7: Dalit-tyttöjemme yhteiseen tapaamiseen Gamgadhiin marraskuussa saapui noin 60 tyttöämme. He esittivät mahtavia lauluja, tanssia, puheita ja jopa näytelmiä! Eräässä näytelmässä tulivat kansalaisjärjestön työntekijät reppu selässä kylään ja kertoivat tupakkaa polttaville lapsille, että näiden tulisi mennä kouluun. Tilaisuus oli todella mukava ja lämminhenkinen. Minuun voit olla yhteydessä: FELM-Nepal / Anni Takko / kummiposti Jhamsikhel, Lalitpur -3 G.P.O. 8975 E.P.C. 2250 Kathmandu Nepal anni.takko @ felm.org Lähetysseuran työtä Nepalissa voi seurata myös Facebookissa: www.facebook.com/suomenlahetysseuranepalissa Sivujen seuraaminen ei vaadi kirjautumista Facebookiin, mutta tykkäämällä sivuistamme näet päivitykset aina omassa uutisvirrassasi. Kummina olet korvaamaton kutsu ystäväsikin! Suomen Lähetysseura, PL 154 (Käyntiosoite: Tähtitorninkatu 18), 00141 Helsinki, puh. 09 12971 kummit@suomenlahetysseura.fi www.suomenlahetysseura.fi/kummit Tilaa uutiskirje: www.suomenlahetysseura.fi/uutiskirje