Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011 työehtosopimuksen, jossa määriteltiin vuosien 2011 ja 2012 palkantarkastukset. Palkankorotusten rakenne oli molempina vuosina samanlainen. Työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu oli osana palkkojen tarkistusta. Palkankorotukset tuli neuvotella ensisijaisesti paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita olivat palkankorotusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Mikäli paikallista ratkaisua ei saavutettu, palkkoja korotettiin 1,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja 0,6 prosentin suuruisella erällä kohdistettuna henkilökohtaisiin korotuksiin (=Paikallinen sopimus erän käytöstä). Ellei erän käytöstä tehty paikallista sopimusta, oli osapuolilla mahdollisuus pyytää liittojen kannanottoa tai ehdotusta erän käytöstä. Jos erän käytöstä ei näinkään sovittu, toteutettiin palkankorotus 1,9 prosentin yleiskorotuksena. Ellei paikallisesti muuta sovittu, korotukset toteutettiin 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Mikäli paikallisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus oli vähemmän kuin 1,9 prosenttia tai korotuksista luovuttiin kokonaan, oli sopimus saatettava liittojen tietoon 15.11.2012 mennessä. Metallityöväen liiton tutkimusyksikkö lähetti metallin pääalan sekä pelti- ja kaivosalan pääluottamusmiehille ja yhdyshenkilöille kyselyn, jolla selvitettiin palkankorotusten toteutuminen työpaikoilla. KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAUSTEN EDUSTAVUUS Kysely lähetettiin 1320 metallin pääalan, peltialan ja kaivosalan pääluottamusmiehelle ja 107 yhdyshenkilölle, yhteensä 1427 henkilölle. Kyselyyn vastasi 856 henkilöä, joista 100 vastasi sähköisesti. Kyselyn vastausprosentti oli 60,0. Kyselyyn vastanneilla työpaikoilla oli yhteensä 52 482 työntekijää ja 52 615 toimihenkilöä (Taulukko 1). Työntekijämäärällä mitattuna kysely kattaa vähän yli puolet koko metalliteollisuuden työntekijöistä. Vastaajista 94,4 prosenttia oli pääluottamusmiehiä ja 5,6 prosenttia yhdyshenkilöitä. Vastanneiden työpaikkojen työntekijöiden alueellinen jakauma vastaa kohtuullisen hyvin jäsenrekistssä olevien työntekijöiden alueellista jakaumaa. Huolimatta pienistä poikkeamista, voidaan kyselyn tuloksia pitää alueellisesti edustavana. Kyselyyn vastanneiden työpaikkojen jakauma vastaa vähintään 20 hengen työpaikkojen osalta kohtuullisen hyvin Tilastokeskuksen kokoluokittaista jakaumaa. Alle 100 hengen työpaikat ovat kyselyssä hieman aliedustettuja ja vastaavasti tätä suuremmat hieman yliedustettuja. Kyselyyn vastanneista työpaikoista 72 prosenttia oli Teknologiateollisuus ry:n jäseniä. Jonkin muun työnantajaliiton jäseniä oli 2,5 prosenttia vastanneista työpaikoista. 19,3 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei työpaikka ole minkään työnantajaliiton jäsen. Reilu kuusi TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneiden työpaikkojen määrä ja niiden työntekijät henkilöstön kokoluokittain Henkilöstömäärä Työpaikkoja Osuus työpaikoista, % Työntekijöitä Osuus työntekijöistä, % Alle 20 169 19,8 1 617 3,1 320 37,5 7 580 14,4 153 17,9 7 237 13,8 132 15,5 13 591 25,9 36 4,2 6 564 12,5 Yli 500 44 5,2 15 893 30,3 YHTEENSÄ 854 100,0 52 482 100,0 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 1

prosenttia vastaajista ei osannut onko työnantaja minkään työnantajaliiton jäsen. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset painottuvat suuriin työpaikkoihin. Työntekijöistä lähes 90 prosenttia on töissä työpaikalla, joka on Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Yhteenvetona voi todeta, että kyselyyn vastanneet työpaikat edustavat varsin hyvin koko metalliteollisuutta sekä alueellisesti että kokojakauman osalta (pois lukien pienimmät työpaikat). Kyselyn antamaa kuvaa palkankorotuksen toteuttamisesta voidaan siten pitää edustavana muiden kuin alle 20 henkeä työllistävien työpaikkojen osalta. Pyöristysten takia kuvioissa esitettyjen prosenttiosuuksien summa ei välttämättä ole aina 100. PAIKALLISET NEUVOTTELUT Vastaajista 68 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla oli keskusteltu työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä. Palkankorotuksen toteutuksesta oli neuvoteltu 73 prosentissa työpaikoista. Palkankorotuksista neuvoteltaessa riittävät tiedot työnantajalta ilmoitti saaneensa 61 prosenttia vastaajista. 18 prosentin mielestä työnantajalta neuvottelutilanteessa saadut tiedot eivät olleet riittäviä. Loput 21 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida tietojen riittävyyttä tai eivät vastanneet tähän kysymykseen. Työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely oli käytössä 54 prosentissa työpaikoista. Työpaikoilla, jotka ovat Teknologiateollisuus ry:n jäseniä, vastaava osuus oli 65 prosenttia. Heikoin tilanne on työpaikoilla, jotka eivät ole minkään työnantajaliiton jäseniä. Niissä ainoastaan 24 prosentissa oli määritelty töiden vaativuudet. Kyselyn perusteella kiinnostus liittojen järjestämiin TES-infotilaisuuksiin väheni edelliseen korotuskierrokseen verrattuna. Nyt infotilaisuuksiin osallistui 52 prosenttia työpaikoista, kun vuotta aiemmin osuus oli 61 prosenttia. Työpaikoista 28 prosentissa infoon oli osallistunut sekä henkilöstön että työnantajan edustaja, 21 prosentissa osallistui ainoastaan henkilöstön edustaja ja kolmessa prosentissa ainoastaan työnantajan edustaja. KOROTUSTEN TOTEUTUS Palkankorotusten toteutustapoja sekä kustannusvaikutuksia voi tarkastella kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on tarkastella tehtyjä sopimuksia työpaikkojen määrällä, jolloin jokainen yksittäinen vastaus on samanarvoinen, eikä työpaikan työntekijämäärällä ole merkitystä. Toinen tapa on painottaa jokaista vastausta työpaikan työntekijämäärällä. Tällöin saadaan parempi käsitys siitä kuinka suuri peitto saadaan, eli kuinka suurta osuutta työntekijöistä tehty ratkaisu koskee. Kustannusvaikutukselta 1,9 prosentin korotuksiin päätyi 90 prosenttia työpaikoista (Kuvio 1). Kuudella prosentilla työpaikoista kustannusvaikutus oli suurempi kuin 1,9 prosenttia. Työntekijämäärällä tarkasteltuna 1,9 prosenttia suurempien korotusten osuus nousee 10 prosenttiin. Tässä näkyy suurempien työpaikkojen vaikutus. Niissä on tehty suhteellisesti enemmän 1,9 prosentin ylittäneitä palkankorotusratkaisuja. Eri palkankorotusmalleista yleisin oli perälauta, eli 1,9 prosentin yleiskorotus (Kuvio 2). 57 prosenttia vastaajista oli päätynyt perälautaan työnantajan kanssa sopien ja 22 prosenttia siksi ettei mitään sopimusta saatu tehtyä. Muuhun kuin perälautamalliin oli päätynyt 20 prosenttia työpaikoista. Paikallisen sopimuksen erän käytöstä oli tehnyt kuusi prosenttia ja paikallisen palkkaratkaisun oli tehnyt 14 prosenttia työpaikoista. Osuus on laskenut edellisestä korotuskierroksesta. Silloin paikallisen palkkaratkaisun oli tehnyt 20 prosenttia työpaikoista. Kokoluokittaisessa tarkastelussa huomio kiinnittyy suurempien työpaikkojen voimakkaaseen kahtiajakoon. Niissä on tehty muita enemmän paikallisia palkkaratkaisuja, mutta niissä korostuvat myös työpaikat, joissa ei ole saatu sovittua mitään paikallisesti. KUVIO 1. Palkankorotuksen kustannusvaikutus, osuudet työpaikoista ja työntekijöistä, % Osuus työpaikoista 6% Tasan 1,9 % 2% 2% 1% 10% 90% Osuus työntekijöistä 88% Pienempi kuin 1,9 % Ei tietoa KUVIO 2. Palkankorotusten toteutuminen työpaikan henkilöstön kokoluokan mukaan, % KAIKKI TYÖPAIKAT Paikallinen palkkaratkaisu Suurempi kuin 1,9 % 1% 14 6 57 22 2 20 7 27 45 28 33 18 8 53 21 15 4 62 18 1 10 7 63 18 1 11 6 58 21 5 Paikallinen sopimus erän käytöstä 39 Korotus sovittiin paikallisesti 1,9 % yleiskorotuksena Korotusta ei saatu sovittua paikallisesti, perälauta Ei tietoa 2 METALLI LIITTO 2013

Sellaisen palkkaratkaisun, jossa korotukset on jaettu suuruisina korotuksina, teki 17 prosenttia työpaikoista. Työntekijämäärällä painotettuna osuus on 22 prosenttia työntekijöistä. Näihin ratkaisuihin sisältyvät osittain tai kokonaan suuruisina tehdyt paikalliset ratkaisut sekä paikalliset sopimukset erän käytöstä. PAIKALLISET PALKKARATKAISUT Paikallisissa palkkaratkaisuissa, joita oli tehty 14 prosentissa työpaikoista ja jotka kattoivat 18 prosenttia työntekijöistä, oli mahdollista sopia palkankorotuksen suuruus, toteutustapa ja ajankohta tai luopua kokonaan korotuksista. Paikallisista ratkaisuista 46 prosentissa korotus oli suurempi kuin 1,9 prosenttia. Työntekijöillä painotettuna osuus on kasvaa 54 prosenttiin. Suurin osa näistä korotuksista oli kustannusvaikutukseltaan korkeintaan 2,5 prosenttia. Korotuksen ajankohtaa oli joko aikaistettu tai lykätty myöhemmäksi 28 prosentissa paikallisista ratkaisuista. Puolet paikallisen ratkaisun tehneistä työpaikoista oli toteuttanut korotukset osittain tai kokonaan senttimääräisinä. eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska sopimusmallit ovat vaihdelleet vuosina. Kysymykset on tehty samanlaisina vuodesta 2009, joten tältä osin saadaan jonkinlainen kuva siitä, miten kokemukset ovat vaihdelleet vuosina. Vastaajista 70 prosenttia oli jokseenkin tai täysin sitä, ettei korotuksen sopimisessa ollut ongelmia (Kuvio 3). Osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä edelliseen kyselyyn nähden, mutta muutos on niin pieni, ettei sitä voi pitää vielä merkittävänä. Vuoteen 2010 verrattuna on tapahtunut pientä kehitystä parempaan. Kokoluokittaisessa tarkastelussa on havaittavissa samanlainen kahtiajako kuin vuotta aiemminkin. Alle sadan hengen työpaikoissa noin 18 prosentilla oli ongelmia korotuksista sovittaessa (Kuvio 4). Tätä suuremmissa työpaikossa ongelmia kokeneiden osuus kasvaa selvästi. Suurimmilla, yli 500 hengen työpaikoilla on tapahtunut kuitenkin selvä muutos. Vuoden 2011 korotuskierroksella 54 prosentilla kyseisistä työpaikoista korotuksen sopimisessa oli ollut ongelmia. Viime kierroksella ongelmia kokeneiden osuus laski 42 prosenttiin. KUVIO 3. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisen sopimisen/toteuttamisen ongelmallisuudesta, % 2012 39 31 9 13 8 2011 34 34 9 13 10 2010 31 33 10 15 11 2009 41 25 9 15 10 sopimisessa ei ollut ongelmia NÄKEMYKSET PALKKOJEN PAIKALLISESTA SOPIMISESTA Jo useana vuonna työehtosopimuksen palkankorotuksiin on liittynyt paikallista soveltamista. Korotuksen suuruudesta, toteutustavasta tai ajankohdasta on ollut mahdollista tehdä paikallinen sopimus, joko osittain tai koko korotuksen osalta. Liitot ovat myös sopineet valmiita palkankorotusmalleja sekä perälaudan tilanteeseen, jossa paikallista sopimusta ei ole saavutettu. Liiton tutkimusyksikön tekemissä kyselyissä on korotuksen toteutumisen ohella kysytty myös vastaajien mielipiteitä paikallisen palkoista sopimisen toimivuudesta ja edellytyksistä. Tehtyjen kyselyjen tulokset KUVIO 4. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisen sopimisen ongelmallisuudesta kokoluokittain vuonna 2012, % 28 28 2 19 23 19 31 8 25 17 33 31 7 20 9 44 36 4 10 7 39 32 11 13 5 44 26 12 8 10 sopimisessa ei ollut ongelmia Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 3

Mielipiteissä palkankorotuksen osittaisesta paikallisesta sopimisesta ei ole tapahtunut merkittävää muutosta aikaisempiin kyselyihin verrattaessa (Kuvio 5). Edelleenkin enemmistö vastustaa, ainakin jossain määrin, palkankorotuksessa olevaa paikallisesti sovittavaa erää. Myös tässä väitteessä työpaikan koko vaikuttaa jonkin verran näkemyksiin (Kuvio 6). Alle sadan hengen työpaikoista vajaa puolet vastustaa paikallisesti sovittavaa korotuksen osaa. Tätä suuremmissa työpaikoissa kielteisesti paikallisesti sovittavaan korotusosuuteen suhtautuvien osuus nousee 60 prosenttiin. Arvioissa pääluottamusmiehen edellytyksistä tehdä sopimuksia on nähtävissä lievää suuntausta parempaan (Kuvio 7). Lähes 60 prosenttia vastaajista oli ainakin osittain kyseisen väittämän kanssa. 26 prosenttia vastaajista piti sopimisen edellytyksiä työpaikallaan ainakin osittain heikkoina. Parhaimmaksi tilanne koetaan hengen työpaikoilla (Kuvio 8). Tilanne heikkenee tasaisesti kun työpaikan koko tästä kasvaa tai pienenee. Heikoimmiksi edellytykset sopimiseen koetaan alle 20 ja yli 500 hengen työpaikoilla. Mielipidekysymysten valossa ei työpaikkojen neuvottelukulttuurissa ole tapahtunut juurikaan muutosta viime vuosina. Vaikka palkankorotuksista on jo useana vuonna neuvoteltu paikallisesti, ei tällainen malli edelleenkään saa enemmistö kannatusta. Selkein muutos edelliseen kyselyyn nähden on tapahtunut kaikkein suurimmilla työpaikoilla. Enää paikallisen sopimisen vastustus sekä ongelmien määrä sopimisessa eivät poikenneet niin jyrkästi pienemmistä työpaikoista. Vaikuttaa siltä, että syksyn 2011 työtaistelun aiheuttama pöly on laskeutunut ja työpaikoilla on palattu normaaliin neuvottelutilanteeseen. KUVIO 5. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisesta sopimisesta, % 2012 10 28 12 23 28 2011 8 25 12 24 31 2010 9 24 14 22 32 2009 10 25 12 25 27 tulee voida sopia osittain paikallisesti KUVIO 6. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisesta sopimisesta kokoluokittain vuonna 2012, % 9 21 9 25 36 3 33 6 25 33 5 24 12 27 33 9 32 12 21 26 12 28 12 23 26 13 27 13 18 29 tulee voida sopia osittain paikallisesti KUVIO 7. Mielipiteet työpaikan pääluottamusmiehen edellytyksistä sopia, prosenttia vastanneista työpaikoista, % 2012 2011 2010 2009 21 38 15 16 10 19 37 16 18 11 19 34 19 16 13 21 35 17 15 11 Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia ovat hyvät KUVIO 8. Mielipiteet työpaikan pääluottamusmiehen edellytyksistä sopia kokoluokittain vuonna 2012, % 25 27 11 25 11 25 36 8 25 6 12 46 15 18 10 24 47 11 14 5 22 37 17 13 10 21 30 17 16 17 Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia ovat hyvät 18.1.2013 Jukka Saviluoto, vastaava tutkija 4 METALLI LIITTO 2013

KYSELYLOMAKE KYSELY TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUN VUODEN 2012 PALKANKOROTUKSEN TOTEUTUMISESTA Vastaajan työpaikka ja paikkakunta: Vastaajan nimi: (Laske seuraavissa henkilömääriin mukaan myös lomautetut, mutta ei vuokratyöntekijöitä) 1. Työpaikan koko henkilöstön lukumäärä: 2. Työpaikan tuotannon työntekijöiden lukumäärä: 3. Työnantaja on 9. Miten palkkojen korotus toteutettiin? 1. Teknologiateollisuus ry:n jäsen 2. MTHL:n jäsen 3. Jonkin muun työnantajaliiton jäsen, minkä? 4. Ei ole työnantajaliiton jäsen 5. En osaa 4. Vastaaja on 1. Pääluottamusmies 2. Työpaikan yhdyshenkilö 5. Onko työpaikalla käytössä työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely (parake)? 3. En osaa 6. Ketkä työpaikan edustajat osallistuivat liittojen yhteiseen TES -infoon? (Merkitse kaikki oikeat vaihtoehdot) 1. Paikallinen palkkaratkaisu 2. Paikallinen sopimus erän käytöstä (korotus toteutettiin 1,3 prosentin yleiskorotuksena ja 0,6 prosentin eränä henkilökohtaisin suuruisin palkankorotuksin) 3. Korotus sovittiin paikallisesti 1,9 prosentin yleiskorotuksena 4. Korotusta ei saatu sovittua paikallisesti ( perälauta eli 1,9 prosentin yleiskorotus) 5. En osaa 10. JOS teitte paikallisen palkkaratkaisun, toteutettiinko korotus prosentteina vai senttimääräisenä? 1. Kokonaan prosentteina 2. Osa korotuksesta prosentteina ja osa senttimääräisenä 3. Kokonaan senttimääräisenä 11. JOS teitte paikallisen palkkaratkaisun, montako prosenttia palkkoja keskimäärin korotettiin? (Eli mikä oli korotuksen kustannusvaikutus?) 1. Pääluottamusmies tai muu henkilöstön edustaja 2. Työnantajan edustaja 3. Ei osallistunut kukaan 1. prosenttia 2. En osaa, miksi? 7. Käytiinkö työpaikalla keskustelu työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä? 3. En osaa 8. Neuvoteltiinko työpaikalla palkankorotusten suuruudesta, toteutustavasta tai ajankohdasta? 3. En osaa 12. JOS teitte paikallisen palkkaratkaisun, miten palkankorotus toteutettiin? 1. Kaikilla yhtä suurena korotuksena 2. Osa saman suuruisina ja osa henkilökohtaisina korotuksina 3. Koko palkankorotus henkilökohtaisesti laskettuina korotuksina METALLILIITTO 2012 K Ä ÄNNÄ>>> 13. JOS teitte paikallisen palkkaratkaisun, mistä asioista tehtiin paikallinen sopimus? (Merkitse kaikki oikeat vaihtoehdot) 1. Korotusten suuruus 2. Korotusten toteutustapa 3. Korotusten ajankohta 16. Saitko työnantajalta riittävät tiedot neuvottelutilanteessa? 2. En 3. En osaa 14. Mikä oli korotuksen ajankohta, JOS sovitte muun ajankohdan kuin 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta? 15. Millä perusteella henkilökohtaiset korotukset toteutettiin? 17. Millä alueella työpaikka sijaitsee? 1. Helsinki 2. Uusimaa 3. Varsinais-Suomi 4. Satakunta 5. Häme 6. Pirkanmaa 7. Kymi 8. Etelä-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Pohjois-Savo 11. Keski-Suomi 12. Vaasa 13. Oulu 14. Lappi 15. Useita alueita tai koko maan kattava työpaikka 18. Mitä olet seuraavista väitteistä? (Ympyröi yksi vaihtoehto jokaiselta riviltä) Palkankorotuksesta sopimisessa ei ollut ongelmia Palkankorotuksista tulee voida sopia osittain paikallisesti Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia ovat hyvät KIITOS VASTAAMISESTA! METALLILIITTO 2012