JÄTEVEDET PUHTAIKSI - RAVINTEET TALTEEN 2011-2013 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA LAITEHUOLTO
Suomen lainsäädännön mukaan haja-asutusalueilla sijaitsevien, ennen 1.1.2004 rakennettujen asuinkiinteistöjen jätevesien puhdistusjärjestelmät tulee saattaa nykyisten vaatimusten (Hajajätevesiasetus 209/2011) mukaiselle tasolle 15.3.2016 mennessä. 1.1.2004 jälkeen rakennetut uudisrakennusten jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee olla uuden asetuksen vaatimuksia vastaavia. Tämä koskee kiinteistöjä, joita ei ole mahdollista liittää kunnalliseen viemäriverkostoon. Jätevesien puhdistusvaatimuksilla ehkäistään muun muassa vesistöjen rehevöitymistä ja sinileväongelmia sekä pohjaveden pilaantumista. Tämän opas on painettu Kaakkois-Suomi Venäjä naapuruusohjelman hanke -esitteen pohjalta päivitettynä.
Tässä oppaassa on ohjeet siitä, kuinka kiinteistöjen jätevesijärjestelmiin liittyvissä asioissa tulee toimia Imatran seudulla: Toimenpidelupa Aina, kun kiinteistöissä tehdään pintaremonttia suurempia kunnostus- tai rakennustöitä, tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen. Jätevesijärjestelmiin liittyvä uusimis- tai korjaustyöt vaativat aina rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän toimenpideluvan. Rakennusvalvontaviranomaisen yhteystiedot löytyvät tämän oppaan lopusta. Suunnitelma Kiinteistön jätevesijärjestelmän uudistamisesta tai korjauksesta tulee tehdä jätevesisuunnitelma, johon liitetään asemapiirrokset ja tarvittavat kuvat. Kuka tahansa suunnitelmaa ei voi tehdä, vaan suunnitelmat teetetään ammattitaitoisella LVI-alan suunnittelijalla tai suunnitteluyrityksellä. Ympäristöviranomainen hyväksyy suunnitelman ja käy tarkastamassa tarvittaessa jätevesijärjestelmän rakennustyön. Suunnitelmaa varten tarvitaan tietoja muun muassa kiinteistön tontin maaperästä ja korkeusvaihteluista. Imatran seudulla toimivia suunnittelijoita ja suunnitteluyrityksiä on listattu tämän oppaan loppuun. Suunnittelijat sekä asennus- ja huoltoliikkeet laskuttavat työstä sen laajuuden ja kuluneen työajan mukaan. Ammattitaitoinen suunnittelija tietää parhaiten, minkälainen jätevesijärjestelmä kiinteistölle soveltuu. Kiinteistönomistaja on vastuussa riittävästä puhdistuksesta ja järjestelmän toimivuudesta.
Eri vaihtoehtoja Jäteveden puhdistusratkaisuja on erilaisia; umpisäiliöt, maahanimeyttämöt, maasuodattamot ja biologis/kemialliset pienpuhdistamot ovat eniten käytettyjä menetelmiä. Valittava jätevesijärjestelmä riippuu muun muassa jätevesien koostumuksesta, tontin maaperästä ja koosta. Ympäristöoloiltaan herkillä alueilla (rantatonteilla ja pohjavesialueilla) viranomaisten vaatimukset jätevesijärjestelmille ovat muita alueita tiukemmat. Käyttö ja huolto Jätevesijärjestelmän suunnitelmaan kuuluu käyttö- ja huolto-ohjeet, joihin tulee perehtyä tarkoin. Säilytä käyttö- ja huolto-ohjeet kiinteistöllä ja opasta kiinteistön mahdollisia muita asukkaita ja käyttäjiä jätevesijärjestelmän käyttöön. Päiväkirjaa on täytettävä huolto-, korjaus- ja tyhjennystapahtumista. Uudempiin jätevesijärjestelmiin kuuluvat hälytysjärjestelmät, joka hälyttävät kun säiliöt täyttyvät tai laitteeseen tulee käyntihäiriö. Mikäli hälytysjärjestelmää ei ole, täytyy säiliöiden täyttymistä ja laitteen toimintaa käydä tarkkailemassa säännöllisesti ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet välittömästi. Joskus hoito- ja huoltotoimenpiteiden tekeminen tuntuu vaikealta. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä alan yrityksiin. Tarvittaessa kaikki hoito ja huolto voidaan saada ammattitaitoisesti ylläpitosopimuksen kautta.
Mistä lähteä liikkeelle? Selvitys Tee selvitys kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja päivitä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet välittömästi, mikäli et ole vielä tehnyt niitä. Tässä vaiheessa järjestelmään ei tarvitse tehdä muutoksia tai parannuksia tehokkuuteen. Täytettäviä selvityslomakkeita ja pohjia käyttö- ja huolto-ohjeisiin saat Imatran seudun ympäristötoimesta tai www.imatranseudunymparistotoimi.fi ja sieltä valitaan kohta verkkoasiointi. Selvitys voi olla myös vapaamuotoinen, mutta valmis kaavake on varmasti helpoin täyttää. Jos kiinteistöllä on vesikäymälä, niin selvitys piti olla tehtynä 1.1.2006 mennessä. Jos kiinteistöllä on kuivakäymälä, niin selvitys piti olla 1.1.2008 mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä, ja se esitetään ympäristöviranomaiselle pyydettäessä! Jos kiinteistön jätevesijärjestelmään tehdään muutoksia tai korjauksia, myös selvitys päivitetään ajantasaiseksi suunnitelmaksi. Liittyminen viemäriverkkoon? Ota selvää, onko asuinalueellesi suunniteltu kunnallista tai vesiosuuskunnan viemäröintiä. Tietoa saat kuntien vesilaitoksilta. Viemäröinti on pitemmän päälle huolettomin tapa käsitellä jätevedet. Liittymismaksut voivat tuntua suurilta. Mutta täytyy muistaa, että kiinteistökohtaisessa jätevesijärjestelmässä on myös hoito- ja käyttökustannuksia. Mikäli viemäröintiä on edes suunniteltu alueelle, kannattaa odottaa lopulliset päätökset viemäröinnin rakentamisesta, ennen kuin aloitetaan oman jätevesijärjestelmän uudistaminen. Lisätietoja viemäröintisuunnitelmista ja vesiosuuskunnista voit kysyä muun muassa kuntien vesilaitoksilta ja Imatran seudun ympäristötoimesta. Kaikille hajaasutusalueille viemäröinnin vetäminen ei valitettavasti ole mahdollista. Kuivakäymälä vaihtoehtona Kuivakäymälä on varteenotettava vaihtoehto kalliille jätevesijärjestelmille! Nykyaikaiset kuivakäymälät voidaan sijoittaa sisätiloihin, ja oikein hoidettuna ne vastaavat käyttömukavuudeltaan vesivessaa. Malleja on erilaisia, ja niihin kannattaa perehtyä huolella ennen ostopäätöstä. Harmaiden vesien eli pesu- ja tiskivesien puhdistuksesta täytyy huolehtia, vaikka käytössä olisikin kuivakäymälä. Vaadittavat puhdistusmenetelmät ovat kuitenkin kevyempiä ja edullisempia.
Aikataulu Vanhojen jätevesijärjestelmien on vastattava hajajätevesiasetuksen (209/2011) puhdistusvaatimuksia viimeistään 15.3.2016 mennessä. Mikäli nykyisessä jätevesijärjestelmässä on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintaongelmia tai kiinteistö sijaitsee ympäristöltään erityisen herkällä alueella, voidaan määrätä tiukempia tai nopeammalla aikataululla tehtäviä toimenpiteitä. Mikäli kiinteistössä tehdään toimenpiteitä, kuten rakennukseen tehtävä perusparannus, kannattaa jätevesijärjestelmä uusia samalla. Viimetinkaan ei jätevesijärjestelmän uusimisessa kannata odottaa, koska ruuhkautumista on odotettavissa! Poikkeukset säädöksiin o Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten pitkäaikaistyöttömät ja -sairaat, voivat hakea vapautusta vaatimusten noudattamisesta. Myös ne kiinteistöt, joiden jätevesikuormitus on vähäinen ja jätevesijärjestelmän uudistustyöt koituisivat muuten kohtuuttoman hankaliksi ja kalliiksi, voivat hakea vapautusta. o Vapautuksen jätevesien käsittelyjärjestelmän uusimisesta saavat ne kiinteistöt, joiden kaikki asukkaat ovat täyttäneet 68- vuotta ennen 9.3.2011. o Ikäpoikkeus ei koske vapaa-ajanasuntoja, ja niitä talouksia jos kiinteistön omistaa useampi henkilö, joista osa on alle 68 -vuotiaita. jos kiinteistöllä asuu yli 68 -vuotias, mutta hän ei ole kiinteistönomistaja. o Vapautus myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, ja sitä haetaan Imatran seudun ympäristötoimesta. Suunnittelija suunnittelee sopivimman systeemin Kun jätevesijärjestelmän uusiminen tai perusparannus on ajankohtaista, ota yhteyttä ammattitaitoiseen suunnittelijaan tai suunnitteluyritykseen. Imatran seudun jätevesijärjestelmien suunnittelijat on listattu tämän oppaan loppuun. Ilman ammattitaitoisen suunnittelijan apua toimivan jätevesijärjestelmän suunnittelu on lähes mahdotonta. Suunnittelutyö voi tuntua kalliilta, mutta toimimaton jätevesijärjestelmä tulee äkkiä vielä kalliimmaksi.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa tarvitaan tietoja muun muassa kiinteistön tontin maaperästä ja korkeusvaihteluista. Maaperätietoja tarvitaan pintaa syvemmältä (yleensä 2-3 m) koska useimmat jätevesijärjestelmät upotetaan maan alle. Lupa tarvitaan Uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen sekä vanhan muutos- ja korjaustyöt ovat aina rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan vaativa toimenpide, joten ota yhteyttä myös kunnan rakennusvalvontaan. Jätevesien käsittelyratkaisuja on olemassa erilaisia, kuten umpisäiliöitä, maasuodattamoita, maaimeyttämöitä ja erilaisia pienpuhdistamoja. Kaikki järjestelmät eivät sovellu kaikkiin kohteisiin. Olemassa olevia rakenteita voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jätevesijärjestelmän korjauksessa. Jos kiinteistöllä esimerkiksi on hyväkuntoiset sako- tai umpikaivot, voi niitä usein hyödyntää osana uutta järjestelmää. Sellaisenaan vanhat järjestelmät eivät kuitenkaan yleensä riitä täyttämään uusia vaatimuksia. Toimenpidelupaa varten tarvitaan: Asianmukaisesti laadittu asemapiirros. Maaperäselvitys tarvittaessa. Ympäristöviranomaisen hyväksymän suunnittelijan tekemä tekninen suunnitelma jätevesijärjestelmästä. Umpikaivo = jäteveden umpisäiliö, jolla tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Sakokaivo eli saostuskaivo = jäteveden yksi- tai useampiosainen vesitiivis, mekaaninen esikäsittelylaite, jonka läpi jätevesi virtaa. Sen tarkoituksena on pidättää jätevedestä laskeutuvat kiintoaineet.
Yhteinen naapurin kanssa? Puhdistusjärjestelmä voi olla yhteinen naapurien tai kyläläisten kanssa, mikäli rakennukset sijaitsevat riittävän lähellä toisiaan. Yhteisten järjestelmien etuna ovat muun muassa kustannusten jako ja suurempien järjestelmien parempi toimintavarmuus. Yhteisten järjestelmien käytöstä, huollosta ja kustannusten jaosta kannattaa tehdä kirjalliset sopimukset, jotta ristiriidoilta vältyttäisiin. Tämä asia tulee huomioida myös kiinteistöä myytäessä tai ostettaessa. Mistä hankitaan? Erilaisia jäteveden puhdistusjärjestelmiä myyvät muun muassa rautakaupat, alan liikkeet ja -valmistajat. Ennen kuin minkäänlaista puhdistusjärjestelmää lähtee ostamaan ja asentamaan, täytyy olla valmiina ympäristöviranomaisen hyväksymän suunnittelijan tekemä tekninen jätevesisuunnitelma ja rakennusvalvontaviranomaiselta saatava toimenpidelupa. Tällöin vältytään ikäviltä yllätyksiltä! Aina myytävät puhdistusjärjestelmät eivät sovikaan kohteeseen!
Esimerkkejä vaadittavista toimenpiteistä: Nykyinen järjestelmä Kiinteistöllä on kuivakäymälä ja kantovesi (ei lainkaan paineellista vettä). Kiinteistöllä on kuivakäymälä (ei lainkaan vesikäymälää), mutta pesuvesi tulee paineellisena vesijohtoa pitkin esimerkiksi keittiöön tai saunaan. Umpikaivo, johon menevät kiinteistön kaikki jätevedet eli sekä WC- että pesuvedet (harmaat vedet). Umpikaivo, johon menevät pelkästään WCvedet Kaikki jätevedet menevät sakokaivon/- kaivojen kautta maahanimeytykseen tai ojaan Vaadittava toimenpide Ei vaadi toimenpiteitä. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä tuli olla tehtynä 1.1.2008 mennessä. Tee se siis heti! Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä (ei tarvitse toimittaa mihinkään). Keittiön ja saunan jätevesille tulee olla asetuksen mukainen puhdistusjärjestelmä 15.3.2016 mennessä. Mikäli kiinteistöllä ei ole esimerkiksi astianpesukonetta tai suihkua, riittää puhdistusjärjestelmäksi yleensä maahanimeytys sakokaivon kautta. Paljon vettä ja pesuaineita kuluttavat suihku ja pesukoneet vaativat lisäkäsittelyn jätevedelle, tällainen on esimerkiksi harmaavesisuodin. Sakokaivojen tyhjennykset on merkittävä ylös selvityksen/suunnitelman päiväkirjaan. Umpikaivo on jatkossakin hyväksytty jätevesien käsittelymenetelmä. Umpikaivon tulee olla kuitenkin ehdottomasti kunnossa ja ehjä, eikä siitä saa olla ylivuotoa tai maaperään imeytystä. Umpikaivon tyhjennyksestä tulee huolehtia riittävän usein. Umpikaivojen jätevesiä saa tyhjentää vain ammattimainen jätteenkuljettaja, joka toimittaa jätevedet asianmukaiseen käsittelyyn. Tiheästä tyhjennystarpeesta johtuen umpikaivon käyttökustannukset tulevat helposti kalliiksi. Joillain ympäristöltään herkillä alueilla umpikaivo on ainut hyväksytty jätevesien käsittelymenetelmä. Tyhjennykset on merkittävä ylös selvityksen/suunnitelman päiväkirjaan. Harmaiden vesien puhdistusjärjestelmä tulee saattaa asetuksen mukaiseksi 15.3.2016. Tämä tarkoittaa yleensä harmaiden vesien johtamista 2-osaisen sakokaivon kautta imeytyskenttään tai maasuodattimeen. WC-vesille tarkoitetun umpikaivon tulee olla ehdottomasti kunnossa ja ehjä, eikä ylivuotoa tai maaperään imeytystä siitä saa olla. Umpikaivon tyhjennyksestä tulee huolehtia riittävän usein, ja umpikaivojen jätevesiä saa tyhjentää vain ammattimainen jätteenkuljettaja, joka toimittaa jätevedet asianmukaiseen käsittelyyn. Tyhjennykset on merkittävä ylös selvityksen/ suunnitelman päiväkirjaan. Sakokaivojen kunto ja riittävä määrä tulee tarkastaa. Sakokaivojen perään tulee liittää asetuksen vaatima puhdistusjärjestelmä 15.3.2016 mennessä. Tämä tarkoittaa yleensä jätevesien johtamista 3-osaisen sakokaivon kautta imeytyskenttään tai maasuodattamoon. Kaikki jätevedet voidaan käsitellä myös pienpuhdistamossa. Sopiva puhdistusjärjestelmä riippuu muun muassa tontin koosta, maaperästä ja paikallisen ympäristön herkkyydestä. Esimerkiksi järvien rannoilla ja pohjavesialueilla on muita alueita tiukemmat vaatimukset. Sakokaivojen tyhjennykset on merkittävä ylös selvityksen/ suunnitelman päiväkirjaan. Harmaat vedet Mustat vedet = pesu-, sauna-, = pelkät WC-vedet ja keittiövedet tai WC-vedet ja harmaat vedet
Mitä maksaa? Yhden talouden jätevesijärjestelmän hankinta- ja rakennuskustannukset voivat vaihdella alle 500:sta reiluun 10 000 euroon. Hinta riippuu tarvittavasta järjestelmästä, maaperä- ym. olosuhteista ja oman työn osuudesta. Kuivakäymälä ja pelkkien harmaiden vesien käsittely on edullisin vaihtoehto. Kunnollinen jätevesijärjestelmä lisää kiinteistön arvoa! Esimerkkejä muutaman eri jätevesijärjestelmän kustannuksista Jätevesijärjestelmä Kuivakäymälä sisätiloissa + harmaiden vesien maaperäkäsittely Maahanimeyttämö tai maaperäsuodatin (+ tehostettu fosforin poisto *) Umpisäiliö kaikille jätevesille Jätevesien biologiskemiallinen pienpuhdistamo Investointikustannukset (ei sisällä suunnittelua) kuivakäymälä 800 3000 (mallista riippuen) + harmaiden vesien käsittely 1500 3000 imeyttämö 2000 4000 suodatin 4000 6000 (+ tehostettu fosforin poisto n. 1000 ) 3-10m 3 1300 4000 (mm. säiliön koosta riippuen) 5000 8000 + asennus Käyttökustannukset vuodessa 100 200 150 250 300 1500 (imuautolla tehtävä tyhjennys 70 100 / kerta + lietteen vastaanottomaksu n. 5,5 /m 3 ) kemikaalikustannukset esim. 75-150 / + huoltoliikkeen tekemä vuosihuolto Hinnat ovat suuntaa-antavia! Huom! Jos kiinteistössä on jo olemassa hyväkuntoiset saostuskaivot, voidaan niitä hyödyntää uuden järjestelmän rakentamisessa, jolloin kustannukset laskevat. *) Tehostettu fosforinpoisto voidaan vaatia, mikäli jätevesijärjestelmän puhdistusteho havaitaan riittämättömäksi tai kiinteistö sijaitsee muutoin ympäristöltään herkillä alueilla (ranta- ja pohjavesialueet). Vakituisen asuinrakennuksen jätevesijärjestelmän parantamiseen voi saada valtion asuntorahaston (ARA) avustusta. Avustuksen myöntäminen perustuu tulo- ja varallisuusharkintaan. Lisätietoja voi kysyä kuntien asuntosihteereiltä. Muista myös kotitalousvähennys. Lisätietoja: www.vero.fi
Käyttö ja ylläpito Uusissa jätevesijärjestelmissä, erityisesti pienpuhdistamoissa, on usein tekniikkaa, joka vaatii perehtymistä ja opettelua. Järjestelmän ylläpito vaatii tarkkailua ja huoltoa. Mikäli tarkkailu- ja huoltotoimet tuntuvat hankalilta, voi huoltopalvelua kysyä laitetoimittajilta, LVI-liikkeiltä sekä kiinteistö- ja huoltoyrityksiltä. Sako- ja umpikaivojen riittävän tiheästä tyhjennyksestä täytyy myös huolehtia. Kaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Kun sopiva tyhjennysväli on kokemuksen myötä selvillä, voi säännöllistä määräajoin tehtävästä tyhjennyksestä sopia tyhjennysyrityksen kanssa. Maasuodattimien käyttöikä oikein asennettuna ja huollettuna on yleensä 20-25 vuotta. Tämän jälkeen suodatinmateriaalit tulee vaihtaa. Mistä apua? Neuvoa voit kysyä näistä paikoista: Imatran seudun ympäristötoimi Ympäristöinsinööri Merja Kaksonen puh. 020 617 4302 merja.kaksonen@imatra.fi Imatran kaupunki Rakennustarkastaja Asuntosihteeri puh. 020 617 111 (keskus) Parikkalan kunta Rautjärven kunta Toimistosihteeri Sari Silventoinen rakennustarkastaja Pasi Kautto Rakennustarkastaja Antti Heinonen puh. 0400 299 281. Puh. 0400-851 951 (keskus) Ruokolahden kunta Jätevedet puhtaiksi - ravinteet talteen Rakennustarkastaja Timo Kapanen Projekti-insinööri Asuntosihteeri Marja Kytösalmi Marja Jääskeläinen puh. 05 269 11 (keskus) puh. 020 617 4305 marja.jaaskelainen@imatra.fi
Jätevesijärjestelmien suunnittelijoita ja kokonaispalvelun tarjoajia Imatran seudulla (päivitetty 18.6.2012) Saimaan haja-asutuspalvelut Oy, Tammiharju 2 C 35, 55800 Imatra puh. 0400 152 120 Eero Kurki eero.kurki@gmail.com, puh. 0500 922 527 Jorma Marin jormamarin@hotmail.com Karelplan Imatra Oy, Lappeentie 17, Imatra puh. 05-414 2300, Eila Backman 040 505 2500, eila.backman@karelplan-imatra.fi Jouko Heiskanen, Maveplan, salaojateknikko puh. 05 474 2260, 0400 153 195, Ruokolahti; jouko.heiskanen@maveplan LVIS-Suunnittelu Kei-Cad Ky, Imatra puh. 05 473 4787, 0400 659 952 LVI-Liukku Ky, F.O. Virtasenkatu 3, Imatra, puh. 010 666 8444 LVIK-insinööritoimisto Termoins Oy, Koskenparras 8, Imatra, puh. 020 743 3770 Etelä-Karjalan Jätevesisuunnittelu, Jyri Hassinen, Mustikkapolku 21, 55320 Rauha, 044 210 8165 jyrihassinen@gmail.com Jätevesikaksikko, Jukka Lifländer puh. 0500 752 300 jukka.liflander@menorengas.fi Matti Kemppinen, rakennusmestari, Kannaksentie 60, 59100 Parikkala, 0400 695 894; matti.kemppinen@pp1.inet.fi Ymppis/Anneli Järveläinen, ympäristötekniikan insinööri, Vuorenaluksentie 17, Juva, puh. 044 322 9636, asiakaspalvelu@ymppis.fi Osuuskunta Oskarit / Lappeenranta, Seppo Kaskinen puh. 05 415 0850 Juha Tervonen, Luumäki, puh. 040 546 7025
TMV Tech Ky, Sirkkelinmiehenkatu 4 B 4, 53500 Lappeenranta, puh. 050 520 4633 tommi.vainikka@pp.inet.fi Insinööritoimisto Geosaimaa Oy, Jorma Ukkonen, Kievarinkatu 2-4, Lappeenranta, puh. 05 415 3730 Insinööritoimisto Aspesa Oy, Asko Arbelius, Lahti, puh. 0400 616 274, www.aspesa.fi Pöyry Environment Oy, Valtakatu 25, Lappeenranta, puh 010 33 370 Ympäristöinsinööripalvelut, Milla Siiri, Riihimäki, puh. 040 589 5123; www.yip.fi SkinnAir Oy, Antti Malaska, LVI-suunnittelija, Rastaankatu 18, 53850 Lappeenranta puh. 0400 881 932; www.skinnair.fi Raita, Ilkka Raita, Astrakanintie 194 05200 Rajamäki puh. 0400 912 111 Jätevesitaitajat, Seppo Huurinainen, Mikpoli MC, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli Puh: 010 616 8362, www.jatevesitaitajat.fi Eero Toivola, Metsäsaimaankatu 7 D 21 53950 Lappeenranta, puh 0400 576 444, eero.toivola@pp1.inet.fi Oppaan on kuvittanut Karoliina Ilonoja.