Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista



Samankaltaiset tiedostot
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Drno --/---/2002

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Puulaveden villi järvitaimen

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Pedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Puula-forum Kalevi Puukko

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

Istutussuositus. Kuha

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Meritaimen Suomenlahdella

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vesijärvestä Sargassomerelle

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Pohjanlahden lohikantojen tila

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Näsijärven muikkututkimus

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Pienten järvien siikaseuranta

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Miksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? Jyväskylä

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Transkriptio:

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010)

Sisältö Villit taimenet Istutustaimenet Lohi Muikku Siika

Villi taimen A. T. 1901: Kalastuksista Puulavedellä. Suomen Kalastuslehti 10: 184-186. Lohi on Puulassa harvinainen. Tavataan enimmiten Läsänkoskesta.

Villi taimen T. H. Järvi 1936: Eräistä Puulaveden ja Läsäkosken järvilohista. Suomen Kalastuslehti 43: 207-212. 1913 lohinäytteitä Läsäkoskesta HUOM: kalat pyydetty kesällä, joten viimeinen kasvukausi kesken ja aliarvio. 90 9 80 8 70 7 60 6 PITUUS, cm 50 40 PAINO, g 5 4 30 3 20 2 10 1 0 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 IKÄ, vuotta HUOM: Aineisto korjattu Monastyrskyn kaavalla, b=0,888 IKÄ, vuotta HUOM: Laskettu edellisten perusteella, l-w-eksponentti b=3,1

Villi taimen T. H. Järvi 1936: Eräistä Puulaveden ja Läsäkosken järvilohista. Suomen Kalastuslehti 43: 207-212. 1914-15 kutulohia Läsäkoskesta: 20 15 NAARAS KOIRAS 15 NAARAS KOIRAS 10 KPL 10 KPL 5 5 0 0 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 8-9 PITUUS, cm PAINO, cm

Villi taimen E. Muhojärvi 1924: Puulaveden lohen kutupaikat. Suomen Kalastuslehti 31: 190. Läsäkoskeen nousi viime syysk. alussa runsaasti lohia kutemaan. Kun vartiointia ei ollut, pyytivät salakalastajat niitä kuuleman mukaan ainakin 40 kpl. Pyynti tapahtui koukulla taskulampun valossa yöllä.

Villi taimen V. Manninen 1934: Kalastuspakinoita Puulavedeltä. Suomen Kalastuslehti 41: 139-141. joulukalaksi on paljon useammin saatu lohia kuin ennen, kun Läsäkoskelta on lohenpoikia laskettu Puulaveden selkiä samoilemaan. Ne muuten pulskistuvatkin hyvin kesäisissä muikkuparvissa ja ovat kerrassaan maukkaita ja kysyttyjä. Usein vain pyritään ne nyppimään liian pieninä uistimella ja nuotalla. Ehkäpä koetettaisiin joskus malttaa korea lohen poikanen laskea vielä kasvamaan!

Villi taimen U. Laakso 1935: Kalanpoikasia Läsäkosken kalahautomosta. Suomen Kalastuslehti 42: 181-182. Järvilohenpoikasia istutettiin yhteensä 33,330 kpl, josta määrästä tuli Puulavesistön osalle 25,330 kpl

1940 1950 1960 1970 Villit taimenet hävisivät

Puulan istutustaimen 1980-1990-lukujen tutkimukset Koivurinta & Marjomäki 1995: Taimen syö Puulavedessä muikkua ja kuoretta. Suomen Kalastuslehti 1/1995: 16-19 Koivurinta 2000 ym. Koivurinta ym. 2000: Taimenen ja järvilohen ravinto ja kasvu Puulassa, Päijänteessä, Konnevedessä ja Säkylän Pyhäjärvessä vuosina 1995-1996. Kalatutkimuksia 164. Kasvu nopeaa, vastaa villin kasvua järvessä hyvän muikkukannan aikana 2-v. istukas: I järvikesän jälkeen 42 cm, >800 g (k.a.) II järvikesän jälkeen 61 cm, lähes 3 kg Heikon muikkukannan aikana selvästi hitaampaa Ravinto Hyvän muikkukannan aikana yli 90 % ravinnon massasta muikkua Muikkukadon aikana söivät pääasiassa kuoretta mutta myös muikkua 3 kg kasvu (2 järvivuotta) = 2500 5000 ravintokalaa Yksinkertaistaen 1-2 ulappa-ha:n pikkukalat joka vuosi

Merkintätuloksia Puula 1992: 500 kpl, 2v., 24,2 cm (k.a.) Marjomäki 2009 http://users.jyu.fi/~tmarjoma/puulantaimenmerkinta1992.doc 1. järvivuosi 2. järvivuosi 3. järvivuosi 1992 1993 1994 700 Pituus, mm 600 500 400 300 200 ei tietoa 0 30 61 91 122 152 182 213 243 274 304 334 365 395 426 456 486 517 547 578 608 638 669 699 730 760 790 821 851 verkko verkko yli 40 mm verkko 27-40 mm uistin nuotta+trooli Pyyntipäivä, vrk istutuksen jälkeen

Merkintätuloksia Jatkuu.. 100 1. järvivuosi 2.järvivuosi 1992 1993 jä i i 1994 3.järvivuosi jä i i 75 50 25 0 0 30 61 91 122 152 182 213 243 274 304 334 365 395 426 456 486 517 547 578 608 638 669 699 730 760 790 821 851 Suhteellinen kertymä, % Elinaika järvessä, vrk

Merkintätuloksia Jatkuu Palautusprosentti tyypillinen 68/500 = 14 % Kokonaissaalisarvioon ja istutusmäärään perustuva tuottoarvio 240 kg/1000 kpl Kalastajahinnalla saalis vastasi istutuskustannuksia

Merkintätuloksia Liekune 1999: 589 kpl, 2 v., 25,8 cm (k.a.) DATA: E-S TE-keskus 650 600 550 500 PITUUS, mm 450 400 350 LIEKUNE ym. PUULA LIEKUNEESTA ALAS ALAISTUTUS 300 250 200 Aika, päivää istutuksesta, 0=27.5.1999

Merkintätuloksia Jatkuu N. 25 % palautuksista Puulan puolelta Puulalta pyydetyt suurempia kuin muualta pyydetyt Palautusprosentti tyypillinen 90/598 = 15 %

Merkintätuloksia Pieksämäki Pitkäsjärvi ja Pyhäluoma 2000: 1000 kpl, 2-v., 25,1 cm (k.a.) DATA: ES TE-keskus 700 600 PUULA MUUT 500 400 300 200 0 30 61 91 122 152 182 213 243 274 304 334 365 395 426 456 486 517 547 578 608 Pituus, mm Pyyntipäivä, vrk istutuksen jälkeen, 0=12.4.2000

Merkintätuloksia 15 % palautuksista Puulan puolelta yli 50 km istutuspaikasta Puulalta pyydetyt suurempia kuin muualta pyydetyt Palautusprosentti tyypillinen 117/1000 = 12 %

Merkintätuloksia Puula Simpiä 2008: 500 kpl, 2-v., 23,2 cm (k.a.) Palautusprosentti HUONO 10/500 = 2 % (1.11.2010) 10.5.2008 (istutuspäivänä) 8 kpl, 27-30 mm verkot, Simpiä 29.1.2009, 44 cm, 1,2 kg, 55 mm verkko, Simpiä 14.9.2009, 49 cm, 1,6 kg, 55 mm verkko, Simpiä

Merkintätuloksia: JärviLOHI Puula Simpiä 2008: 500 kpl, 2-v., 21,4 cm (k.a.) Palautusprosentti HUONO 3/500 = 0,6 % (1.11.2010) 13.5.2008, 25 cm, Karttuu, 35 mm verkko 7.12.2008, 31 cm, 0,35 kg, Simpiä, verkko 4.8.2009, 64 cm, 3,9 kg, Eskola, heittouistin

Muuta LOHESTA Kasvu Koivurinta ym. 2000 I järvikesä >50 cm, n. 1,5 kg II järvikesä >70 cm, 3-6 kg Ennätys 104 cm, 12,4 kg Ravinto Koivurinta ym. 2000 Kuten taimenella Ehkä enemmän pientä (ikä 0+) muikkua 5 kg:n kasvu (2 järvivuotta) = n. 4000-8000 ravintokalaa Yksinkertaistaen 2-4 ulappa-ha:n pikkukalat joka vuosi

Puulan muikusta Tutkittu 80-luvun alkupuolelta lähtien Kasvu Riippuu tiheydestä Pienikokoista (0+ 8-9 cm, 1+ 11-12 cm jne.) Saalis n. 20-120 tonnia/vuosi riippuen kannasta

Puulan muikusta Kannanvaihtelu: kutukanta Marjomäki ym. 2010: Periodic fluctuations in reproduction success of a fish population are driven by an inter-stage effect. Manuscript. 20 18 16 14 Kutukanta, kg/ha 12 10 8 6 4 2 0 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi

Puulan muikusta Kannanvaihtelu: vastakuoriutuneet http://www.paijanne.org/cornet/tuloksia.htm 30000 Poikastiheys (kpl / ha) 20000 10000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Puulan muikusta Kannanvaihtelu: Kesänvanhat Marjomäki ym. 2010 5000 4000 Tiheys, kpl/ha 3000 2000 1000 0 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi

Puulan muikusta Kannanvaihtelu: Syyt Marjomäki ym. 2010 Kutukanta, n. 5 kg/ha turvaa tehokkaan lisääntymisen Runsas vuosiluokka heikentää seuraavaa Miten? Tätä tutkitaan. Kevätkesän sää, varsinkin tuuli

Puulan järvikutuisesta siiasta Poikastuotanto romahtanut??? http://www.paijanne.org/cornet/tuloksia.htm 50 Poikastiheys (kpl / ha) 40 30 20 10 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011