Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa



Samankaltaiset tiedostot
Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

Päivitys TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

POTILAAN HYGIENIAOPAS

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tarttuvien tautien vastustus

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Tietopaketti seksitaudeista

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Lääkityskäytäntösuosituksia

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa


Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

AMGEVITA (adalimumabi)

Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

Minun psori päiväkirjani

Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Miten Truvadaa otetaan

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

Penikkatauti turkiseläimillä

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Tarttuvista taudeista

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

FISC K5 TAVALLISIMMAT LASTENSAIRAUDET

Tärkeää tietoa potilaille

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Transkriptio:

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Poissaolo Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa Oireiden mukainen hoito, vuodelepo. Lääkityksen tarpeellisuudesta neuvoteltava lääkärin kanssa. Oireen mukainen hoito. Tarvittaessa lääkärin määräämä hoito. Influenssa rokote vuosittain., oikea niistämis ja yskimishygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman vuorokauden jälkeen. 1 kuumeettoman päivän jälkeen tai kunnes vointi sen sallii. Eristyksestä ei juuri ole hyötyä. Silmätulehdus Yleensä samojen virusten aiheuttama kuin ylähengitystie tulehduksetkin, voi olla bakteeriperäinenkin 1-5 vrk Selvästi rähmivä silmä voi olla tartuttava Silmien punoitus, kutina, rähmiminen. Bakteeriperäisenä alkaa toispuoleisena ja voi levitä molempiin silmiin, luomiturvotus, vihertävänkellertävä rähmiminen. Tavallisesti oireet häviävät 3-5 vrk:n kuluttua. Tulehtunutta silmää puhdistetaan pyyhkimällä sitä kostutetulla pumpulitupolla, pumpuli vaihdettava joka käsittelykerralla. Bakteeriperäisessä lääkärin määräämä lääkehoito. Henkilökohtainen hygienia ja käsien pesu Riippuu oireiden voimakkuudesta. Yleensä eristämistarvetta ei ole. Tulirokko Bakteeri. Streptokokki ryhmä A nenän ja nielun limakalvoilla, pisaratartunta 2-5 vrk Tartuttavuus häviää 1 vrk antibiootti lääkityksen aloituksesta Kuume, kurkkukipu, oksentelu, ihottuma, jota ei esiinny kasvoilla, "mansikkakieli". Myöhemmin käsien ja jalkojen hilseilyä. 24 h lääkehoidon aloittamisesta. Lapsen toipumistarve on kuitenkin usein pidempi. Nielutulehdus eli angiina Pienemmillä lapsilla virustauti. Isommilla streptokokki ryhmä A bakteeri nenän ja nielun limakalvoilla, pisaratartunta. 2-5 vrk Tartuttavuus häviää 1 vrk kuluttua antibiootti lääkityksen aloittamisesta Kuume, kurkkukipu, mahdollisesti oksentelu, usein valkoiset pilkut kurkussa Streptokokki-A:n aiheuttamassa lääkärin määräämä hoito. Streptokokki-A tartunnassa 24 tuntia antibioottihoidon aloittamisesta

Ripuli/Oksennus tauti Bakteerit, virukset. Suurimmaksi osaksi virusten aiheuttamia, ilma tai Riippuu taudin aiheuttajasta 1-7 vrk Oireinen aika Ripuli, johon saattaa liittyä kuumetta, oksentelua ja vatsakipuja sekä ilmavaivoja Nesteen saanti taattava. Taudin ollessa raju tai sen pitkittyessä käännyttävä lääkärin puoleen - erityisesti pienten lasten kohdalla. Matkustettaessa muistettava ruuan oikea käsittely ja säilytys. Huolellisuus ulkomaisen ruuan suhteen. Päivähoitopaikassa WC tilojen hyvä puhdistus ja huolellinen käsien pesu. 2 oireetonta päivää. Kurkunpään tulehdus Nuhakuume, haukkuva yskä, äänen käheys, sisäänhengityksen vaikeutuminen Oireen mukainen, pystyasento. Jos hengitysvaikeus ei helpota 20 min pystyasennossa ja hengitys on äänekästä, lääkärin hoito., kun vointi sallii Syyhy Virtsatietulehdus 3-6 viikkoa. Uusinta Syyhypunkki, tartunnassa. Leviää itämisaika voi suoraan käsien välityksellä olla lyhyempi Bakteeri Niin kauan kunnes syyhypunkki on häädetty Syheröinen kutiava ihottuma, alkaa ranteista ja sormien väleistä leviten käsivarsiin ja vartalolle. Kutina esiintyy erityisesti öisin ja voi aiheuttaa raapimisen seurauksena ihotulehduksen Apteekista saatava aine. Hoito uusitaan tarvittaessa 1-2 viikon kuluttua... Tihentynyt virtsaamistarve ja Imeväisikäisen hoito kuuluu kirvely, kuume ilman muita oireita sairaalaan. Ummetuksen hoito. Joskus antibiootti-estolääkitys Voi palata hoitopaikkaan kun ensimmäinen hoitokerta on toteutettu Herpes, "yskänrokko" Virus, 4-5 vrk Ontelosyylä Virus, Muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen Kunnes rakkula on kuivunut Huulissa ja suun limakalvolla kutina, pistely, punoitus kohdassa, mihin rakkula kehittyy < 3 v:lla suutulehdus: nielun punoitus ja suun rakkulat 2-6 mm:n läpimittaiset syylät iholla, pääasiassa taipeissa. Puristeltaessa tulee esiin taikinamaista tahnaa. tarvittaessa. Paikallishoito - (voide) tai suun kautta. Lääkitys: kipulääke Paranee usein itsestään. Voidaan poistaa mekaanisesti tai jäädyttämällä Henkilökohtainen hygienia ja käsien pesu

Märkärupi Bakteeri, streptokokki A ryhmä, 2-5 vrk Kunnes rakkulat kuivuneet Märkivä karstainen rupi kasvoissa suun ja nenän ympärillä; saattaa raapimisen tuloksena levitä muualle kehoon. antibioottivoiteella tai antibiootti tbl., henkilökohtaiset pyyhkeet ja puhtaiden vaateiden vaihto 24 h suun kautta otettavan ja 48 h paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta. Päätäi Päätäi, suoraan ihmisestä toiseen ja kampojen, harjojen sekä tekstiilien välityksellä 1-2 vrk Uusi täi kehittyy saivareesta 7-10 vrk kuluttua Päänahan jatkuva kutina, saivareet, joskus oireeton. Päätäitä ja sen eri kehitysmuotoja löytyy yleensä korvien takana ja niskakuopassa. Päätäit poistetaan apteekista saatavalla aineella (ilman reseptiä). Infektoitunut iho hoidetaan lääkärin ohjeen mukaan. Epidemioiden aikana päätäitä saattaa esiintyä kenellä tahansa. Ei käytetä toisen pipoa, kampaa, pyyhettä jne. päiväkodeille oma ohje Lapsen voi viedä päivähoitoon ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Kihomato Kihomato,. Madon munia kulkeutuu peräaukolle ja käsien välityksellä suuhun. Voivat levitä liinavaatteiden ja esineidenvälityksellä. 14-21 vrk Kunnes kihomadot on häädetty Vaihtelevia oireita; peräaukon kutina yleisin, erityisesti iltaisin nukkumaan mennessä ja öisin Samanaikainen hoito koko perheelle. Käytettävissä olevat lääkkeet: Pyrvin(reseptivapaa), Vermox (lääkärin reseptillä).. Lyhyet kynnet, liinavaatteiden, alusvaatteiden ja pyjamien vaihto. Päiväkodeille erillinen STM ohje Hinkuyskä Bakteeri, pisaratartunta 10-14vrk 5 vrk hoidon aloituksesta tai hoitamattomana 3 viikon ajan oireiden Yskää, joka viikon kuluessa kehittyy puuskittaiseksi, jolloin hinkukohtauksia ja oksentelua. Osittain rokotetuilla oireet saattavat esiintyä epämääräisinä.. Rokotus alle 2-vuotiaille rokotusohjelman mukaan, teho alkaa heiketä 5 v. Jos perheessä alle 6 kk ikäisiä tai rokottamattomia lapsia lääkärin määräämä suojalääkitys 5 vrk hoidon aloittamisesta (jos taudin toteamishetkellä yskä on jatkunut yli 3 vk:a, ei eristämistarvetta enää ole). Korvatulehdus Joka viidennellä flunssan jälkitauti Kipu, joka pahenee korvalehteä painettaessa. Korvavuoto, kuume Tarvittaessa lääkärin määräämä hoito ()?

Parvorokko Virus, pisaratartunta 4-20 vrk Enterorokko Virus, pisaratartunta 7-14 vrk Vesirokko 10-23 vrk Heti ennen oireiden alkamista Voi tartuttaa jo ennen taudin puhkeamista ja 4 viikon ajan taudin puhkeamisesta Tartuttavimmillaan 4 vrk ennen oireiden alkua ja 4 vrk rakkuloiden puhkeamisesta Alkaa usein poskien punoituksena, jota seuraa vartalosta raajoihin leviävä ihottuma. Väsymys, lievä lämpö, kurkkukipu, päänsärky sekä mahakipu. Joskus myös nivelturvotus ja nivelkipu Tarvittaessa oireita lievittävä lääkitys. - Kuume, pahoinvointi, pienet rakkulat suun, huulien, poskien limakalvojen alueella, kämmenissä ja jalkaterien syrjässä. Rakkulat puhkeavat haavaumiksi viikossa. Voi aiheuttaa kynsien lähtemistä. Paranee itsestään 7-10 vrk Eri vaiheessa olevia vesirakkuloita iholla, myös hiuspohjassa. Kuumetta ja voimakasta kutinaa. Nestemäiset, viileänä tarjottavat ruuat vähentää suun kivuliaisuutta. Oireen mukainen hoito. Oireiden mukaan. Kevyt hiostamaton vaatetus. Turhaa raapimista tulee välttää. Kutinaa voi lievittää mentholspriillä. Jos jokin perus sairaus asikloviiri lääkärin arvion mukaan. Vältettävä samoja juomapulloja ja rakkulavaiheessa olevien ihorikkojen koskettelua. Hyvä käsi hygienia Haluttaessa rokote (Varilix) - ei kuulu vielä yleiseen rokotusohjelmaan. Oireiden alkaessa taudin tarttuvuus on ohi, joten eristämistarvetta ei ole. Voinnin mukaan hoitoon. Yhden kuumeettoman päivän jälkeen. Eristämisestä ei juuri ole hyötyä. Jos infektiokierre päiväkodissa, voi olla syytä olla pois runsaasti erittävien rakkuloiden aika 5 vrk ihottuman tai kunnes kaikki ruvet ovat kuivia. Vauvarokko Virus, pisaratartunta 3-7 vrk yleensä 6 kk-3 vuotiailla. Tyypillisin 8-9 kk Tuhkarokko Virus, pisaratartunta 9-11 vrk Oireiden 4 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen 4 vrk 6-36 kk kk:n iässä korkea kuume 3 vrk, sen jälkeen pienitäpläinen vaaleanpunertava ihottuma, ensin rintaan ja kaulaan - leviää muualle vartalolle. Kova yskä, kuume, valonarat silmät. Ihottuma vartalolla ja raajoissa, alkaa korvien ja poskien seudulta Oireenmukainen koti hoito Riittävä vuodelepo, oireiden mukainen hoito. Jälkitaudeissa lääkärin määräämä hoito Vaaraton. Ei pystytä tehokkaasti estämään. MPR rokote, jos rokotuksesta huolimatta tartuntaepäily, vasta aineidenmääritys Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen kun yleisvointi sallii 7 vrk ihottuman puhkeamisesta

Vihurirokko Virus, pisaratartunta 14-21 vrk Sikotauti Virus, pisaratartunta 12-28 vrk Noin 7 vrk ennen oireita ja 5 vrk ihottuman 6 vrk ennen oireita ja 7 vrk oireiden Kuume. Niskarauhasten turpoaminen. Ihottuma vartalolla ja raajoissa alkaen yleensä kasvoista Kuume, päänsärky, sylkirauhasten ja leuan alueen turvotus. Kipu suuta avattaessa Oireiden mukainen. Riittävä vuodelepo Riittävä vuodelepo, oireiden mukainen hoito. Vaatii lääkärin määräämän hoidon murrosikäisillä pojilla tai rajuissa yleisoireissa MPR rokote. Jos rokotuksesta huolimatta tartuntaepäily, vasta- aineiden määritys MPR rokote. Rokotuksesta huolimatta tartuntaa epäiltäessä vasta-aineiden määritys 5 vrk ihottuman puhkeamisesta. Vältettävä raskauden alkuvaiheessa olevien tapaamista 9 vrk rauhasturvotuksen alusta Hepatiitti A Virus, viruksella saastuneen veden tai elintarvikkeen ja ulosteen välityksellä. Voi tarttua myös läheisessä kontaktissa henkilöstä toiseen päivähoidossa 15-50 vrk 1 viikko oireiden Voi olla oireeton. Kuume, pahoinvointi, keltaisuus, virtsan värin muuttuminen ruskeaksi ja ulosteen vaalean harmaaksi. Alle 5 vuotiaat oireilevat harvoin. Lapsella oireet lievemmät kuin aikuisella. Oireen mukainen hoito A hepatiitti rokotus, käsienpesu ja hyvä WC hygienia 1 viikko oireiden Hepatiitti B Virus, veri ja eritetartunta 1-6 kk Hepatiitti C Virus, veritartunta (äidinmaito?) 20-120 vrk Kuten hepatiitti-a ssa, mutta alkaa usein hitaammin. Nivelvaivoja, iho oireita Lievemmät kuin hepatiitti B, voi olla oireeton B hepatiitti rokotus. Kertakäyttökäsineiden käyttö verta ja eritteitä käsiteltäessä, eritetahrojen oikea käsittely ja jätteiden oikea hävittäminen. Ei hammasharjoja päivähoitopaikassa Lääkärin ohjeen mukaan Kertakäyttökäsineiden käyttö verta ja eritteitä käsiteltäessä, eritetahrojen oikea käsittely ja Lääkärin ohjeen mukaan Salmonella, muu kuin typhi tai paratyphi Bakteeri,, saastunut ruoka, voi tarttua henkilöstä toiseen ulosteiden ja käsien välityksellä 6-72 h Kuumeiset ripulioireet 4-10 vrk, voi olla oireeton Oireen mukainen. Joskus lääkärin määräämä hoito Hyvä käsi ja WC hygienia ja vaippahygienia Oireiden kesto ja 2 vrk ripulioireiden lakkaamisesta, THL erillinen ohje

Shigella Bakteeri,, elintarvike tartunta 1-7 vrk Kuumeinen veri ripuli, vatsakipu, pahoinvointi 5-7 vrk Oireen mukainen lääkärin määräämä hoito Hyvä käsi ja WC hygienia ja vaippahygienia Oireiden kesto ja 1 negatiivinen ulosteviljely Mykoplasma pneumonia Bakteeri, pisaratartunta 7-21 vrk Yleensä lievä itsestään paraneva, nuha, yskä, kurkkukipu, päänsärky. Voi aiheuttaa hitaasti alkavan keuhkokuumeen jolloin oireena pitkittynyt yskä. Oireen mukainen hoito. Tarvittaessa lääkärin määräämä hoito. Voinnin mukaan. Eristyksestä ei ole hyötyä Tartuntataudit Tuija Munne