Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.2013
Ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tupakkariippuvuus Tupakoinnin terveysvaikutukset Lääkehoito Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja Menetelmäharjoitus Käypä hoito suositus ja toimiva hoitoketju
Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 45/2012. Helsinki 2012.
Päivittäiset tupakoijat koulutustason mukaan, 25-64 v. (ikästandardoitu) % Miehet % Naiset 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0 Alin Keski Ylin Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 45/2012. Helsinki 2012.
Päivittäinen tupakointi, nuoret % Pojat 40 36 35 30 30 25 20 15 15 25 19 % Tytöt 40 35 30 26 25 25 20 15 12 23 19 10 5 0 2 4 0 10 5 0 6 1 0 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 12 14 16 18 12 14 16 18 Päivittäin savukkeita polttavien osuudet (%) 12 18-vuotiaista iän ja sukupuolen mukaan 1981 2011. Taulukot: Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. Helsinki 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö. Osuutta ei raportoitu 12-vuotiailta tytöiltä vuosilta 1997 ja 2003.
Nuorten tupakoinnissa on huomattavia koulutyypin mukaisia eroja % 45 40 35 39 40 40 39 30 25 20 15 10 25 17 22 14 17 10 19 11 5 0 Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Yläkoulu Lukio Ammatillinen koulutus 2000/2001 2002/2003 2004/2005 2006/2007 2008/2009 2010/2011 Päivittäin tupakoivien nuorten osuudet (%) yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa sukupuolen mukaan 2000 2011. Luokka-astevakioidut osuudet, koko maan aineisto (yhdistetyt vuodet). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: www.thl.fi/kouluterveyskysely. Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna 2008.
Nuuskakokeilut yleistyneet sekä pojilla että tytöillä % Pojat 50 % 50 Tytöt 45 40 39 45 40 35 35 30 25 20 15 22 21 13 32 14 30 25 20 15 20 14 10 5 0 6 1 1981 1983 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 10 5 0 7 5 5 4 1 1 1981 1983 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 12 14 16 18 12 14 16 18 Nuuskaa kokeilleiden osuudet (%) 12 18-vuotiaista iän ja sukupuolen mukaan 1981 2011. Taulukot: Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. Helsinki 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö. Osuutta ei raportoitu 12-vuotiailta tytöiltä vuosilta 2003 ja 2007-2009.
Miten vähennetään tupakointia? Lainsäädäntö Aloittamisen ehkäisy Lopettamisen tuki
Tupakkalainsäädäntö Säädetty 1976, voimaan 1977 Pakkauksiin pakolliset varoitustekstit Tupakkamainonnan kielto (voimaan 1978) Haitallisille aineille ylärajat (terva, hiilimonoksidi, nikotiini) Tupakointikiellot kouluihin, julkisiin tiloihin ja julkiseen liikenteeseen Tupakan myynnin kielto alle 16-vuotiaille
Tupakkalainsäädäntö Säädetty 1994, voimaan 1995: Työpaikat savuttomiksi Mainontakielto uloitettiin myös epäsuoraan mainontaan Tupakan myyntikiellon ikäraja 18 vuoteen Tupakointikielto koulujen pihoille
Tupakkalainsäädäntö Säädetty 1999, voimaan 2000-2003 Ravintolat osittain savuttomiksi (50% asiakaspaikoista) vuoteen 2003 mennessä, ei koskenut alle 50 m²:n ravintoloita Ympäristön tupakansavu luokiteltiin syöpää aiheuttavaksi aineeksi Vuonna 2007: Ravintolat pääsääntöisesti kokonaan savuttomiksi Erillisellä ilmanvaihdolla varustettu tupakkakoppi voidaan rakentaa Osalle ravintoloista siirtymäaika vuoteen 2009
Voimaan 2009-2010 Tupakan myynti luvanvaraiseksi Savukkeiden tulee olla itsestään sammuvia Pienet pakkaukset (alle 20 savuketta) kielletään Tupakkaveron korotus
Tupakkalakimuutos 1.10.2010 Tupakkalain painopisteet: Lapset ja nuoret Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka on laissa säädettävin toimenpiteiden yhteiseksi nimittäjäksi määritellyt tupakkatuotteiden käytön loppumisen tulevaisuudessa savuton Suomi 2040
Tupakkalakimuutos 1.10.2010 Tupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyyntipaikoissa (ei koske tupakkakauppaa, josta tuotteita ei saa näkyä ulkopuolelle) (voimaan 1.1.2012) Tupakkatuotteiden luovutus, maahantuonti ja hallussapito 18 vuotta nuoremmilta ei kuitenkaan rangaistava teko Tupakkatuotteiden myynti mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ja niiden ulkoalueilla Suussa käytettävän tupakan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen (maahantuonti sallitaan omaan henkilökohtaiseen käyttöön matkatavarana 30 rasiaa) Tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaateista (4 vuoden siirtymäaika)
Tupakkalakimuutos 1.10.2010 Tupakkasponsorointi Tupakkatuotteiden myyjän tulee olla 18 vuotta täyttänyt Tupakointikieltoja laajennetaan koskemaan lasten ja nuorten käytössä olevia tiloja, asuinkiinteistöjen yhteisiä tiloja, ulkotiloissa järjestettäviä tilaisuuksia ja hotelleja Lisätietoja: VALVIRA http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/tupakka STM hallitusneuvos Ismo Tuominen, neuvotteleva virkamies Meri Paavola
Tupakoijat haluavat lopettaa Miehet Naiset % 100 % 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 vuosi vuosi Huoli tupakoinnin aih. terveyshaitoista Yrittänyt lopettaa 12 kk:n aikana Haluaa lopettaa tupakoinnin Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 45/2012. Helsinki 2012.
Sähkösavuke Yleensä kolme osaa 1. Patruuna, joka sisältää nestettä 2. Lämmityselementti 3. Akku tai paristo Joissakin malleissa patruuna ja lämmityselementti yhdistetty, jolloin suukappale on kertakäyttöinen
Johtopäätökset 1. Sähkösavuke on todennäköisesti terveellisempi vaihtoehto kuin perinteinen savuke, mutta tutkimusnäyttöä tarvitaan huomattavasti lisää 2. Yleispäteviä tutkimuksia on vaikea tehdä koska nesteiden sisältö vaihtelee 3. Sähkötupakkaa ei toistaiseksi voi suositella tupakasta vieroitukseen 4. Lääkkeeksi rekisteröiminen ei realistista ERS lausunto 02/2012: based on current information and available research, ERS does not classify e-cigs as a safe alternative to smoking nor does it consider them an approved tobacco cessation tool or suitable for use in places where conventional cigarette smoking is prohibited.
Mitä nuuska sisältää? Noin puolet nuuskasta on tupakkaa nikotiinitonta nuuskaa valmistetaan myös Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin 2 500 kemiallista ainetta, kuten Nikotiinia 0,5 1,0% suolaa, natriumkarbonaattia, propyleniglykolia, aromiaineita 28 syöpää aiheuttavaa ainetta, esim. nitrosoamiineja (NNN, NNK), aromaattisia hiilivetyjä ja radioaktiivista poloniumia Raskasmetalleja: lyijy, kadmium... Jäämiä tuholais- ja kasvimyrkyistä SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly-Identified Health Risks), Scientific opinion on the health effects of smokeless tobacco products. European Comission 2008
Nuuskan käyttö ja riippuvuus Keskimääräinen nuuskaaja käyttää sitä noin 13 tuntia vuorokaudessa ja saa 20 30 savuketta vastaavan määrän nikotiinia. Nuuskan käyttäjällä veren nikotiinipitoisuus pysyy korkealla tasolla jopa jatkuvasti Nuuskan käyttäjillä on yleisesti vaikeampi nikotiiniriippuvuus kuin tupakkaa polttavilla.
Nuuskan terveysvaikutuksista Nuuskassa on sekä kemiallisesti ärsyttäviä että hankaavia aineita, kuten suolakiteitä Ärsyttää suun limakalvoja Aiheuttaa pysyviä ienrajojen syöpymisvaurioita Ien vetäytyy ja hammaskaula paljastuu. Paljastunut hammaskaula, jolla ei ole kiillettä suojaamassa, värjäytyy nuuskasta, kuluu ja reikiintyy helposti. SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly-Identified Health Risks), Scientific opinion on the health effects of smokeless tobacco products. European Commission 2008
Nuuskan terveysvaikutuksista Nikotiinin vaikutus sydämeen, verenkiertoon ja sitä kautta esim. lihaksiin (vrt. urheilijat) Suu- ja kurkkusyöpä riski 1.5-3 x suurempi (IntJCancer, Roossaar et al, 2008) Haimasyöpä: 2x (Lancet, Luo et al, 2007) Ruokatorvi- (3.5x) ja mahasyöpä (1.4x) (IntJCancer, Zendehdel et al, 2007) SCENIHR (Scientific Committee on Emerging and Newly-Identified Health Risks), Scientific opinion on the health effects of smokeless tobacco products. European Commission 2008
Väittämiä Nuuskaaminen on terveydelle vähemmän haitallista kuin tupakoiminen? Jos aloitat nuuskaamisella on vähemmän todennäköistä, että sinusta tulee tupakoija? Nikotiiniriippuvuus ja sekakäyttö Nuuska auttaa tupakoinnin lopettamisessa? ¾ ruotsalaisista lopettaa tupakoinnin ilman nuuskaa
Vesipiippu Nuorten vesipiippukokeiluista kysyttiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2011, jolloin 18-vuotiaista 23 % ja 16- vuotiaista 15 % ilmoitti kokeilleensa kerran tai pari Säännöllisestä käytöstä ei tilastotietoa Aikuisväestön käytön yleisyydestä ei tällä hetkellä tietoa Vesipiipun polttaminen ravintoloissa ja baareissa Suomessa 1 Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. Helsinki 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö.