HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V KAUPUNGN TEKNLLSET LATOKSET 24 1939 VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS HELSNK 1940
STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES TECHNQUES.-MUNCPAUX 24 1939 RAPPORTS ANNUELS PUBLES PAR L'ADMNSTBTN DES EPVCES TECHNUUS MUNCPAUX. HELSK 1940. TYÖVÄEN KRJAPANO.
SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos... 1 Kaasulaitos...... 19 Sähkölaitos... 37 TABLE DES MATERES Page Administration des services techniques municipaux... V Service des eaux....-... 1 Usine a gaz... 19 Usine d'electricite...,... 37
Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 1939. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana. seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja toimitsija Einar Aittola jäseninä. Toimitsija Aittolan tilalle hänen 4.11.1939 tapahtuneen kuoieman jälkeen valittiin autonkuljettaja Edvin Karlsson. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 19 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 473 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä. oli 495 ja lähetettyjen kirjelmien 152.. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaiseti selostettu tähän tetyissä vesijohto-, ku- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, huhtikuussa 1940. B. Wuolle. lmari Nordberg.
Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1939. Vuonna 1939 vesijohtolaitoksella oli varsin monta tärkeää uudistyötä suoritettavanaan. Ylimääräisten reservinkertausharjoitusten ja sodan takia ei kaikkia töitä ehditty saada valmiiksi, mutta tärkeimmät niistä saatiin kuitenkin joko loppuunsuoritetuiksi taikka väliaikaiseen käyttökuntoon. Saostusaltaiden laajentamistyö annettiin urakalla A. W. Liljeberg O/Y:lle. Työt aloitettiin kesäkuun 20 p:nä, sittenkun työpaikalla ollut kallio oli saatu poislouhituksi. Viimeksimainitun työn, joka aloitettiin maaliskuun 2 p:nä, suoritti niinikään A. W. Liljeberg o /Y eri urakalla. Altaita oli halvemman vaihtoehdotuksen mukaan, jonka kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt, pidennettävä 54.6 m, kun taas vesijohtolaitoksen puoltama vaihtoehdotus tarkoitti 72.8 m pidennystä. Kun urakkatarjousten perusteella edelliseen vaihtoehtoon myönnetty määräraha kuitenkin näytti riittä-, vän jonkin verran suurempaakin laajennusta varten, laitos teki esityksen siitä, että altaita saisi pidentää 69.2 m, jolloin niissä voisi" selkeyttää 120,000 vesikuutiometriin nousevan vuorokausikulutuksen 8 tunnin selkeytysajalla. Altaiden koko pituus tulisi silloin olemaan n. 127 m. Esitys hyväksyttiin. Vuoden vaihteessa olivat itse laajennukset" valmiit, mutta ainoastaan läntisen altaan' vanha ja uusi osa yhdistettiin toisiinsa väliaikaiseen käyttöön, mikä tapahtui,marraskuun 29 p:nä. lmavaaran aiheuttamien työhäiriöiden vuoksi ja sen takia, että vedenkulutus oli vähentynyt noin puoleen, jätettiin yhdistämistyöt muissa altaissa toistaiseksi sikseen. Laitoksella oli siis vuoden vaihteessa käytössä kaksi vanhaa allasta ja yksi laajennettu allas, joiden yhteenlaskettu tilavuus on n. 25,000 m 8, eli n. 7,000 m a suurempi kuin ennen. Altaiden keskuslämmityslaitteet olivat myöskin keskeneräiset vuoden vaihteessa. - Varapadon (neulapadon) rakentaminen, johon hankittiin Vesistötoimikunnan lupa, ja vanhan kiinteän padon korjaaminen annettiin urakalla insinööri Axel Eriksson'ille 1). Suojapadon avulla suljettiin joen läntinen suuhaara heinäkuun 14 p:nä,' jonka jälkeen mainittu haara tyhjennettiin vedestä ja työt siinä voitiin aloittaa. Neulapato ja sen kynnysmuurissa veden alla oleva 3.8 m leveä ja 2.0 m korkea johtotunneli (pohjankorkeus + 1. 52 a. + 1. 79 m NN) valmistuivat syksyllä siihen kuntoon, että patoseinän koepystyttäminen voitiin suorittaa lokakuun 10 p:nä. Turbiinipumput, jotka olivat seisoneet heinäkuun 7 p:stä alkaen, voitiin uudelleen panna käyntiin marraskuun 10 p:nä. Vuoden vaihteessa olivat myös molemmat 32" putkijohdot (toinen painejohto ja toinen selkeytetyn veden johto) itse tunnelissa melkein valmiit. - Samalla aikaa kun varapatoa rakennettiin, korjattiin myös vanha ja hyvin huonossa kunnossa ollut kivipato injektoimalla ja v.arustamalla. se vedenpuolella tiiviillä betonikuorella. Myöskin turbiinikourut ja niiden etukammio, jonka seinät osaksi olivat hyvin huonossa kunnossa, padon rantamuurit, kourujen vetoluukut ja turbiiniputkien läpät korjattiin huolellisesti, samalla kun vanhemmasta turbiinikourusta haaraantuva myllyränni suljettiin betoniseinällä. Vanhat turbiinit korjattiin. Arvioinnin mukaan saatiin kaikkien korjausten avulla 300 a. 350 sl:an nouseva vederihukka poistetuksi, mikä seikka on erittäin suuri merkityksellinen pienimpien vesimäärie'n aikana jo vesivoiman saantiinkin nähden. -:- Molemmat 28,000 min matalapainekeskipakoispumput saostuslaitoksen pumppuasemalla saatiin asennetuiksi, niin että ne voitiin ottaa käyttöön maaliskuun 1 p:nil - Saostuslaitokselle hankittiin kertomusvuonna kaksi uutta sähkönmuuntajaa, toinen 400 kva ja 5000/500 V sekä toinen 50 kva ja 500/220 V muuntaja. Toinen vanhoista 100 kva ja '5000/500 V muuntajista sekä 15 kva, 500/220 V muuntaja siirrettiin varastoon. - Suomenlinnan vesijohtotyö valmistui kertomusvuonna hyvissä ajoin. Johto kulkee maalla 8':na valurautaputkena ja vedessä 6':na teräsputkena (jonka ainevahvuus on 6.5 mm ja jonka teräsaineeseen on sekoitettu hiukan kuparia ja molybdenia). Teräsputket on liitetty toisiinsa erikoisilla vetoa kestävillä muhviliitoksilla. Tämä rakenne teki mahdolliseksi jokaisen vedenalaisen johto-osan asentamisen rannalla ja vetämisen kunkin salmen poikki tynnyrien varassa, jonka jälkeen se laskettiin pohjaan. Rannoilla johdot on aaltovaikutuksen estämiseksi varustettu puuvuo- 1) Sekä saostusaltaiden että varapadon rautabetonirakennepiirustukset on laatinut ins. Emil Holmb,g.. ','
2 rauksella. Pikku' Mustasaareen asti johto valmistui käyttöön otettavaksi kesäkuun 22 p:nä ja so Mustasaareen saakka lokakuun 11 p:nä. Johdon avulla vedenpaine Suomenlinnan vesijohtoverkossa parani.ja tasaantui, niin että se nyt on täysin tyydyttävä. Johdon päähän so Mustasaarella oli muuten vähän aikaisemmin tehty verraten tilava ilmakello paineen tasoittamiseksi. - Heikinkadun 32" vesijohdosta ehdittiin laskea osa Kansallismuseon luota Eduskuntatalon edustalle sekä lyhyt osa Arkadiankadulta satamaradalle päin. Putket ovat teräsmuhviputkia, joiden sisäläpimitta on 840 mm' (eli siis lähemmin 33# kuin 32') ja ainevahvuus 10 mm. - Kun Vanhankaupungin ja Alppilanportin välisen painejohtotyön määrärahaan oli syntynyt melkoinen säästö, sai laitos pyytämänsä luvan käyttää määrärahasta 760,000 mk painejohdon jatkamiseen 32" läpimittaisena Vanhankaupungin Siltasaarella maan tiestä itse pumppuasemalle asti sekä 3,175,000 mk 24" läpimittaisen pääjohdon vetämiseen Sturen- ja Pääskylänkatujen kulmasta 24" painejohdosta Kallion kaupunginosaan Adolfin- ja Harjutorinkatujen kulmaan. Edellistä työtä ei ehditty aloittaa,. kun taas jälkimmäinen johtotyö alkoi syksyllä. Siitä valmistui Pääskylänkadun n. 73 m pituinen osa sekä 33 m Harjukadussa. - Sittenkun M. G. Stenius Aktiebolag nimisen yhtiöl ja Helsmgin kaupungin välillä oli tehty sopimus yhtiön omaisuuden myynnistä kaupungille syksyllä 1938, oli heti sen jälkeen kauan odotettu väliaikainen 8' syöttöjohto kaupungin vesijohtoverkosta Munkkiniemen putkiverkkoon otettu työn alaiseksi. J ohto, joka osaksi on tehty valu rauta- ja osaksi Mannesmannputkista, valmistui kertomusvuonna tammikuun 10 p:nä, jolloin vesijohtovetlä. laskettiin pääasiallisesti siihen osaan Munkkiniemen vesijohtoverkkoa, joka syöttää suurtalojen vesijohtoja, ja Munkkiniemessä vallinnut kova vesipula poistettiin täten. Syöttöjohto kulkee Paciuksen- ja Munkkiniemenkatujen kulmasta Paciuksenkadun lounaista. laitaa ja r8.itiotielinjaa pitkin sekä Huopalahden salmen poikki raitiotiesillari pohjoispuolitse solle Puistotielle. - Rakennustoimiston rakentamiin katuihin on kuten ennenkin laskettu vesijohtoja, jotka enimmäkseen ovat verraten pieniläpimittaisia (kuitenkin vähintään 5"). - Kun uuden vesisäiliön määrärahaan oli syntynyt riittävän suuri säästö, sai laitos luvan samalla määrärahalla tasoittaa säiliön ympäristön jonkin matkan säiliöstä jå kaunistaa se istutuksilla puutarha-arkkitehti Paul Olssonin ehdotuksen mukaan. stutukset saatiin valmiiksi syksyllä. Kertomusvuonna laitos sai helmikuun 1 p:nä haltuunsa ja hoitoons M. G. Stenius Aktiebolagetin entiset vesijohtolaitokset Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa. Niinikään laitos sai vuoden alusta haltuunsa Herttoniemen vesijohtolaitoksen, jonka se kylläkin itse oli rakentanut, mutta satamakennuksen tiliin. Vesijohtolaitoksen yli-insinööriksi tri Lilljan jälkeen teknillisten laitosten hallitus nimitti helmikuun 10 p:nä Viipurin kaupungin apulaiskaupungininsinöörin R. W. Taivaisen. Yli-insinööri Taivainen astu lopullisesti virkaansa kesäkuun 1 p:nä, hoidettuaan sitä maaliskuun 20 p:stä alkaen vain joka toinen viikko. Laitoksen ylikonemestari Axel Luckman kuoli heinäkuun 21 p:nä. Hänen tilalleen otettiin konemestari A. W. Hemikssrn ja uudeksi konemestariksi asemapäivystäjä Erik Hedman. - Rakennusmestari Kaarlo F. Eh, joka uskollisejti oli palvellut laitosta vuodesta 1896 lähtien, erosi virktaan maaliskuun 1 p:nä. Hänen tilalleen otettiin rakenusmestari Oiva Pajunen.. 1. Käyttö.. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastollfset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Kuukausi Vedenkorkeus Vantaas- HeJslngln kaupungin ja Haagan sa padonkynnyksestä Laitoksen kosklvol- Blhklllaltoks1lta ostettu enermitattuna, ml) malla kehitetty ja,gla. josta kulutettiin Sade- Sade- Keskl- Vanhankaupungn päiviä') määrä, lämpll, laitoksella kujutet- Vw\!.ankaup. Pohjavesl- mm C Keskiarvo Suurin arvo tu energia, kwh laitoksella, laitoksissa, kwh kwh Tammikuu...... - +0.00 75,640 305,550-18 48.0-5.' Helmikuu... - +0.19 93,130 266,150 ) 13,944 16.27.1 + 0.5 Maaliskuu... - +0.27 143,080 246,970 16 18.5-1.2 Huhtikuu :... +0.45 +0.94 157,750 17,560 6,291 13 32.0 + 3.2 Toukokuu... +0.03 +0.38 149,400 49,990 6,825 8 24.1 + 9.8 Kesäkuu... - +0.03 12,440 61,390 7,150 8 8.3 +15.5 Heinäkuu... +0.12 +0.33-389.270 7,180 15 77.2 +18.4 Elokuu... +0.10 +0.19-451,270 8,306 7 26.2 +20.0 Syyskuu... +0.10 +0.13-487,780 6,771 9 40.3 +10.3 Lokakuu... +0.13 +0.18-53,510 3,157 9 16.7 + 2.7 Marraskuu... '+0.08 +0.20 44,740 317,230 5,911 18 54.9 + 2.5 Joulukuu... - +0.12 48,060 73,800 6,920 14 27.3-4.4 Koko vuosi... 1-1 +0.94 1 724,240 1 3,20,470 1 72,455 1 151 1 400.8 1 + 5.9 1) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääl1te1yn alaisia. 1) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vä9intään 0,1 mm.
3 Jää lähti Vantaanjvesta sillan ja putouksen väliltä huhtikuun 8 p:nä ja koko joesta ilman räjähdyttämisiä huhtikuun 15 p:nä, joten molempien tapahtumien vä-. lillä oli viikon pituinen aikaero, mikä on sopusoinnussa vanhojen merkkien kanssa. Keitomusvuonna joki jäätyi joulukuun 8-9 p:nä. Jäätymistä häiritsi suppo, mutta johtamalla höyryä vedenottamoon vaikeudet voitettiin. Vedenpuhdistus ja -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu Viime vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 18,132,200 m a. Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa ovat osoittautuneet jonkinverran epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista määrätty suodattimien antoisuuden mukaan. Vedenpuhdistus. Vedenpumppuamlnen. kloorilla koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät; pohjavesilaitoksista pumputut vesi.nlli.ärät sekä keski-, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi Vanhankaupungn laitos, Kokonalspumppuamlnen vuoro-, kaudessa, m8 Yhteensä Pohjaves- Kakkaan Turbni- pintavettä, altkse, pumputtu, Kesklpakols- pumput, pumput,. Kesk- Suurn Pienin määrä. määrä määrä m8 ma. m8 m3 ma - Tammikuu... 756,396 1,349,539 1,605,935 77 1,606,012 51,806 57.420 34,790 Helmikuu... 225,992 1,272,224 1,498,216 9,940 1,508,156 53,863 57,100 40,800 Maaliskuu... 255,899 1,382,005 1,637,904 12,123 1,650,027 53,227 57,020 39,630 Huhtikuu... 247,488 1,332,238 1,579,726 11,822 1,591,548 53,05 59,590 36,990 Toukokuu... 250,570 1,421,231 1,671,801 14,559 1,686,360 54,398 61,230 35,650 Kesäkuu... 184,638 1,383,553 1,568,191 14,239 1,582,430 52,748 63,310 28,900 Heinäkuu... 24,302 1,462,095 1,486,397 12,736 1,499,133 48,359 57,690 31,260 Elokuu... - 1,667,516 1,667,516 15,634 1,683,150 54,295 63,210 32,725 Syyskuu... - 1,647,996 1,647,996 13,286 1,661,282 55,376 63,590 38,420 Lokakuu... - 1,399,600 1,399,600 4,491 1,404,091 45,293 60,320 30,890 Marraskuu... 142,090 1,226,980 1,369,070 10,340 1,379,410 45,980 54,400 32,710 Joulukuu... 223,667 648,427 872,094 8,507 880,601 28.407 34,220 21,070 Koko vuosi... :... 1 1.811,042 116,193,404 118,004,4461 127,754 1 18,132,200 1 49,6771 63,5901 21,070 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 303:11a ja oli niitä vuoden lopussa Vesi mittarit. 4,671 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta... 13 20 25 30 40 50 75 100 mm -------------------------------------- Lukumäärä...... 1031 627 471 537 921 734 313 37 kpl Näistä oli 9 kpl. 50 mm, 46 kpl. 75 mm ja 9 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia...:... 1,366 kpl. isompiin tai pienempiin mittareihin... 280 0 halutun kokeen takia...:... 4 epävarman käynnin takia... 9 pysähtymisen takia................. 52 vian takia osoittimessa tahi taulussa... 15 vuodon takia...:... 55 jäätymisen takia... 52 0 liian pienen käytön takia... 30. Poistettu lakkautetun käytön takia... 366.. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumä!iä oli 2,229. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: eli 29.l % 6.0 0.1 & O.l 0 1.1 & 0.8 & 1.2 0 o 1.1 & 0.8 0 0 7.9 ------------------------------- Yhteensä 2,229 kpl.. eli 47.7 % kaikista asetetuista mittareista kaikista asetetuista mittareista. -
4 Vedenkulutus., Kaikki vesi jaellaan mittarien kautta. Näiden mukaan kulutett vesimäärät olivat seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa...... 7,525,062 m a, eli 41.60 % 10-12 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja T<;>ukolaan rajoittuvalla alueella... J... 4,824,358 26.61 Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla... 376,833» 2,08» 13-15 ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... 3,505,387 19.33» Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... :.. '. Suomnlinnassa... ""... 1".... 52,142» 0.29» 62,927.» 0.35» Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (55,634 maj, Herttoniemessä (r,238 maj, Lautta- ::a!3,...!:.... j.... :.... 503,309» 2.77» --------------------------- 16,850,018 m a, eli 92.93 % Oikaisu: Joulukuun mittarinlukemat myöhästyivät sodan vuoksi, jdsta syystä mittarien mittaama vesimäärä esiintyy arviolta 450,000 m 8 suurempna kuin sen olisi pitänyt olla. Oikaisu otaksutaan kokonaisuudessaan koskevan! yksityiskulutusta -450,000 m 8 eli -2.48 % Yksityiskulutus 16,400,018 m 8, eli 90.45 % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus... l..... Laitoksen oma kulutus... r..... 1,194,836 m 8, eli 93,784» 6.59 % 0.52 Mittarien. mukan (oikaistuna) 17,688,638 m a, eli 97.56 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulip3.j.ojen sammutukseen, rakennustoiniiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettae1sa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...,... 443,562 m 8, eli 2.44 % Yhteensä 18,132,200 m 8, eli 100.00 % Mittaamatta kulutettu vesmaara, joka on arvioitu 2.44 %:ksi pumputusta kokonaisvesimäärästä (18,132,200 m 8), sekä siten myöskin viimeksimainittu pal j ous nä yttävät kovin pieniltä. Vanhastakaupungista pumputtu vesimäärä on kuitenkin määrätty suodattimien antoisuuden mukaan ja on se suurempi kuin painejohtojen mittarien näyttämä vesimäärä. Sitäpaitsi pumputun vesimäärän lisääntyminen v. 1939 olisi ollut varsin suuri (luultavasti n. 9.5 % edellisen vuoden pumppuamiseen verrattuna), ellei vuoden loppupuolella tapahtunut evakuointi olisi supi'ltanut sitä. Tämäkin seikka tekee uskottavdksi, ettei kokonaisvedenpaljoutta ole määrätty liian pienrki. Toiselta puolen on mittarien tarkastusta ja oikaist;a yhä enemmän tehostettu ja laitoksen itse valmistaat mittarit ovat olleet herkkiä ja tarkkoja. Ja mittarnattomasta vesimäärästä tekee vajaus mittarien näytössä pääasiallisen osan. Kuten edelläolevasta selviää, ei laitos voi esittää mitään syytä mittaamatta kulutetu vesimäärän prosenttiluvun (2.44 %) paikkansapitä\väisyyden epäilyle, niin pieni kuin tämä luku onkin. vunna ::: kulut:ttiin :: ::::::::::: :-::::: ::::::::::::: :::::::::::::: ::::::::: :::::::::::::::: :::::: ::::::::::::::::::::::: Lisäys vuonna 1939.... Keskikulutus vuorokaudessa... )... "... ::: : : ::;8.::::: ::: :::::: :::::: :::::::::::::: :::::::::: ::i::::::::::::::::: ::::::::: ::::::::::::::: 17,530,189 m 8 18,132,200 602,011» 49,677 63,590 t 21,070
5 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vedenkulutus, m" Keskkulutus henkel!. - kohu vuorokaudessa, 1895... 846,466 632,101 1,478,567-55.8 31.8 1,173 1900... 1,311,556 701,348 2,012,904 -- 60.1 39.\1 1,286 1905... 1,786,352 808,665 2,595,017-62.\1 42.8 1,452 1910... 2,831,997 - - 1,423,943 4,255,940-80.6 53.6 1,650 1915... 4,963,329 541,70:} 19,625 857,956 6,382,613 86.66 99.6 77.4 2,106 1920... 5,361,152 470,717 40,809 790,671 6.663,349 88.13 93.\1 75.0 2,159 1925... 6,898,416 623,307 49,562 766,737 8,338,022 90.80 108.9 90.1 2,445 1926... 7,372,483 621,748 50,808 989,649 9,034,688 89.06 115.8 94.& 2,567 1927... 7,956,230 604,908 53,521 827,786 9,442,445 91.23 117.8 99.8 2,707 1928... 9,161,379 601,724 46,910 1,144,616 10,954,629 89.611 132.7 110.9 2,816 1929... 10,994,740 700,261 55,084 1,361,122 12,355,862 88.98-145.5 120.6 2,901 1930... 10,587,071 718,542 74,571 870,053 12,250,134 92.\10 139.11, 120.9 2,922 1931... 10,562,263 778,934 63,283 963,222 12,367,702 92.21 134.41 114.7 2,945 1932... 10,801,740 908,413 87,032 850,065 12,647,250 93.118 131.8 112.1 2,993-1933... 10,921,940 910,471 73,441 755,096 12,660,948 94.041 129.9 112.1 3,015 1934... 11,385,958 979,514 77,356 764,462 13,207,290 94.\11 1338 115.3 3,041 1935... 12,027,683 991,678 89,600 898,947 14,007,908 93.58 139.5 119.8 3,140 1936... 13,004,808 1,043,729 92,485 918,083 15,059,105 93.90 146.6 126.6 3,262 1937... 14,364,668 1,137,840 95,338 936,611 16,534,457 94.34-157.1 136.5 3,441 1938... 15,683,506 1,163,272 101,846 581,565 17,530,189 96.68 160.8 143.7 3,605 1939... 16,400,018 1,194,836 93,784 443,562 18,132,200 97.56.. 3,917 8 ) lf\ Mlttanen mittaama kulutus J;:: Vuosi <'!! o.. 1<''' " 1<':01 Kaupungin co o = Yksityis- Laitoksen B B s. E maksama " 0 ".. g ='" co kulutus oma kulutus kulutus S.. ii!: " e. <.. 'l'.. 'l'.. co imlf- Maksavat kuluttajat 1<'0:01 e.b", -"'= g ".. 0 <a r - - 146 162 190 196 198 205 208 223 221 235 245 244 261 278 280 279 1 ) 289. Vesijohdon laitokset.' Laajennukset Ja arvon lisäykset. Vuonna 1939 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesimittarien osto... Vesijohto Kesäkatuun Mechelininkadulta länteen (105 m 6' johtoa)... Vesijohto Suomenlinnaan (451 m 8", 1,115 m 6' ja 1 m 4" johtoa)8)... Vesijohto Joukolantiehen Pellervontieltä lähelle Pellervonkujaa').... Vesijohto Heikinkatuun Kansallismuseon luota etelään päin (288 m 32", 4 m 16 6 ja 2 m 8"" johtoa laskettu ja 111 m 16" ja 32 m 12" johtoa hylätty) sekä Arkadiankadulta pohjoiseen päin (67 m 32" ja 2 m 24"" johtoa)... Vesijohdon uusiminen Ruoholahdenkadussa Hietalahdenkadulta Köydenpunojankadulle, vesijohto Köydenpunojankatuun Ruoholahdenkadulta Lauttasaarenkadulle ja viimeksimainittuun katuun Lauttasaarenrannalle (846 m 12",'7 m 8"" ja 3 m 6' johtoa laskettu ja 120 m 4" johtoa hylättys) sekä vesijohdon uusiminen Köydenpunojankadussa Eerikinkadulta Ruoholahdenkadulle (104 m 56 ja 1 m 4 6 johtoa laskettu ja 104 m 4" johtoa hylätty)... Vanhankaupungin pumppulaitosten, muuntaja-asemien ja kojeistusten täydennys... Vesijohdon uusiminen Porthanink,adussa ja linjassa kortt. n:o 312 edustala 6 ) Vesijohto 1. Kaivopuiston n:o 4 edustalle (105 m 6" johtoa)3).... 499,997: 95 36,106: 75 2,140,954: 45 72,101: 70 1,152,675: 10 1,575,703: 20 64,835: - 25,565: 65 138,822: 05 --------------------------- Siirto 5,706,761: 85 1) Joukko kioskeja on pidettyybtenä kuluttajana. _1) Munkkiniemessä ja Talissa 130 kpl., Haagassa 67 kpl. - 8) Osa tehty v. 1938. - ') Tehty v. 1938. - 5) Osa tehty vain v. 1938.
6 Siirto 5.706.761: 85 Vesijohdon uusiminen V linjassa Porthaninkadulta Suonionkadulle 230 m 6" johtoa 125.525: 30 laskettu ja 235 m 4 6 johtoa hylätty)... --f-.... Toisen pääjohdon muuttaminen ja suurentaminen Helsinginkadun ja Turuntien ris-. teyksessä (18 m 32 6 17 m 24#. 1 m 16' ja 3 m 8'" johtoa laskettu. ja 18 m 32... 7 m 16" ja 13 m 56 johtoa hylätty)....... Vesijohto MaistTaatinkatuun talon n:o 29 kohdalta luoteeseen (65 m, 58 johtoa).... Vesijohto Linnankoskenkatuun Sutelantieltä Valhallankadulle (133 :m 8" ja 3 m 5" johtoa)... :... l.... Vesijohto Lepolankujaan 'Rajasaarenkadulta Linnankoskenkadulle päin (126 m 56 johtoa)... i.... Vesijohto Sutelantiehen Rajasaarenkadulta Linnankoskenkadulle (21 m 8'" ja 3 m 6# johtoa).... Vesijohto Pihlajatiehen Valpurintieltä Kuusitielle päin (244 m 5# jotoa).... Vesijohto Valpurintiehen Pihlajatietä Turuntielle (94 m 6"" johtoa)..... Vesijohto Kuusitiehen Pihlajatieitä Turuntielll)....1..... Vesijohto 1 linjaan Porthaninrinteeltä Castreninkadulle päin (307 n:i. 5" johtoa)..... Vesijohto 1 linjaan Vallininkadulta Helsinginkaqulle (259 m 8" ja /25 m 5" johtoa laskettu ja 180 m 8'" ja 25 m 5'" johtoa hylätty)...,.... Vesijohto Koskelantiehen Osmontieltä Vallinkoskentielle (446 m 5f johtoa).... Vesijohto Untamontiehen Osmontieltä Joukolantielle (476 m 5' johtoa) ja Joukolantiehen 'Untamontieltä Koskelantielle (61 m 5" johtoa)....1..... Vesijohto VäiDölänkatuun Mäkelänkadulta Tuulikinkujalle (156 m 8# johtoa).... Vesijohto sonkyröntiehen Kalervonkadulta Sofianlehdonkadulle (194 m 5" johtoa) Vesijohto Oulunkylän omakotialueelle (Pirkkolaan) Sampsantien ja 4nnikinkujan risteyksestä lähtien ja kulkien Annikinkujassa. Mäkelänkadussa. rautatiealueen poikki sillan länsipuolella. Tuomarinkyläntiessä j.n.e. (295 m :16". 2.687 m 8#. 59 m 6'" ja 561 m 5" johtoa)........ Vesijohto E. Hesperiankatuun kortt. n:o 451 kohdalta länteen päin ja urheilukentän poikki Sivutielle... ;... '.'.... Vesijohto Katajanokan satama-alueen kaakkoisosaan Linnankkdulta koilliseen päin (182 m 5# johtoa) sekä viimeiseen poikkikatuun (8S m 5# r johtoa) :..... Varapato Vantaanjokeen... 1.... Vesijohtokaapeli Sörnäisten niemestä Sompasaareen (220 m 2 %# kaapelia) ja Sompa-.. saaresta Korkeasaareen (440 m 2 %... kaapelia)... :... Väliaikainen vesijohto Munkkiniemeen Paciuksen- ja Munkkinie enkatujen kulmasta son Puistotien eteläpäähän (7 m 8'" johtoa)b)... Vesijohto Hietalahdenrantaan Mallaskadulta Punavuorenkadulle (10 m 8" johtoa).. Vesijohto Punavuorenkatuun Hietalahdenrannasta Perämiehenkadulle (121 m 8" johtoa)... Vesijohto Salomonkatuun Olavinkadulta Annankadulle (74' m 6Ri johtoa). Annankatuun Salomonkadulta E. Rautatienkadulle (133 m 5"" johtoa) ja E. Rautatienkatuun Annankadulta Jaakonkadulle (80 m 5" johtoa)...... Vesijohto Ruusulankatuun Runeberginkadulta pohjoiseen päin (501 m 6" ja 1 m 5" johtoa)... ;.... b) Edlliseltä vuodelta siiryetyillä lääyäyahoilla: 160.195: 95 40.996: - 116.326: 95 112.992: 60 179.018: 20 289.450: 15 79.276: 65 24.564: - 140.351: 70 326.087: 80 323.221: 55 423.389: - 134.965: 70 98.971: 15 3.684.004: 15 55.636: 70 244,411: 20 1.157.875: 70 255,482: 70 681.670: 15 60.012: 30 133.558: 90 167.147: 30 36.692: 90 14.758.586: 55 2 kp. 28.000 min. matalapainepumppuja Vanhankaupungin saosjuslaitokselle...; 35.609: 35 Uusi painejohto Viipurinkadulta Koskelantielle (15 m 12# johtoa. täydennystyö)... :... l... 43.447: 30 Edell. määrärahalla: pääjohto Kallion kaupunginosaan (73 m 24# :johtoa Pääskylil:nkatuun Sturenkadulta kaakkoon ja 33 m 24" johtoa,harjukatuun Aleksis Kivenkadulta Vaasankadulle päin)... 694.917: 20 738.364: 50! ------------ Siirto 773.973: 85 14.758.586: 55 1) Vain maatöitä. _B) V. 1938 laskettiin 305 m 8" valurautajohtoa j 842 m 8" teräsjohtoa (ehkä 334 m 8" teräsjohtoa. kuten v. 1938 vuosikertomuksessa siv. 6 virheellisesti mainitaan).
7 Siirto 773,973: 85 14,758,586: 55 Vesijohdon uusiminen linjassa Siltasaarenkadulta Castreninkadulle päin (täydennystyö)... 9,592: 80 Vesisäiliö Alppilanvuorelle (tasoituksia, istutuksia y.m.)... 609,799: - 1,393,365: 65 mk 16,151,952: 20 c). Vuoden menosäännön määrärahoilla on vielä tehty osia seuraavista töistä: Vanbankaupungin saostusaltaiden laajennus............... 9,289,461: 55 Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki (56 m 32# johtoa)..,...... 299,267: 15 ------- mk 9,588,728: 70 Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon, koska työt eivät olleet valmiit. d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: Kesävesijohto Seurasaareen...,...,'... 114,326: 50 Vesijohto ]oukolantiehen Untamontieltä Väinölänkadule (93 m 6* ja 2 m 5" johtoa)... 78,619: 80 Vesijohto Väinölänkatuun ]oukolantieltä Metsolantielle päin (182 m 8" ja 2 m 6" johtoa)... 92,425: 60 Vesijohto Metsätiehen Kotipolulta pohjoiseen päin (44 m 5' johtoa)... 31,873: 55 5" vesijohto Harjukatuun tonttien 5 b ja 5 c edustalle (maatöitä)... 2,542: 10 Väestönsuojia......... 11,503: 90 Kaasusuojeluvälineitä... 77,426: 90 Tätäkään erää ei ole viety pääoma-arvoon. ------------------ mk 408,718: 35 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pi- tuudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiiliet lukumäärät näkyvät seuraavista tau1ukoista: Helsingin kaupungin putkiverkko 1 ) Yhteen Palo- Sulku- 1 40' 32" 24" 18# 16 12" 8' 6' 5" 4' Bä, posteja, venttl!- lejä, m m m m m m m m m m m kpl. kpl. ]ouluk: 31 p:nä 1938'... :... 4,681 5,353 6,0954,188 5430118,868 32,761 48,063 59,256 12,448 197," 1,527 1,823 Lisäys v. 1939... 429 124-301 861 5,367 2,160 3,597 2 12,841 90 122 Vähennys v. 1939... 18 118 32 180 108 38 464 95 6 11 ]oulnk. 31 p:nä 1939... 14,68115,76416,21914, 18815,613119,697137,948150, 115162,815111,98611209,02611 1,611 1 1,934 Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 296 mm ja tilavuus 14,372 m 8. Eläintarhanvesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 m 8 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN.. Munkkiniemen putkiverkko. sä, 6"?' Y"'1 8" 4" Palo- Sulkuposteja, venttlilejä, m kpl. kpl. Helmik. 1 p:nä 1939... 5 13,12311,44612,8421 7.4 61 11 4;1' 43 Lisäys v. 1939.. - 42 472 2 516 1 2 Jouluk. 31 p:näl 1 1 1 1 1939... 503,165 1,9182,844 7,97711 541 45 1 Talin putkiverkko. 6' 4" Yhteen- Palo- Sulkusä, posteja, 'enttlllejä, m kpl kpl. Helntik. 1 p:nä 1939 7461. 1161 86211 61 Jouluk. 31 p:nä 19391 7461 1161 86211 61 1) Tilastoon on otettu myöskin seuraavat johdot: a) Rakennustointiston kustantamat: Vesijohto. Teatterikujaan Vilhonkadulta alkaen (5 m 6" johtoa laskettu ja 5 m 4" johtoa hylätty); vesijohto Tilkan sillan luota Olymp. ratsastusmaneesille (529 m 8' ja 167 m 5' johtoa); vesijohto Liisanpuistikon halki (106 m 5" johtoa); vesijohto Välskärinkatuun Sandelsinkadulta pohjoiseen (65 m 58 johtoa). b) Väliaikaisesti yksityisten töiden tilillä: Vesijohto Lauttasaarenrantaan tämerenkadulta Harmajankadulle (56 m 5' johto(l.); vesijohto Pirkkolantiehen Kaarelantieltä Lehtotielle (218 m 8" ja 2 m 5' johtoa) ja Lehtotieltä Peltotielle (211 m 8" ja 2 m 5' johtoa) sekä Peltotiehen Pirkkolantieltä Lampuodintielle päin (71 m 6' johtoa). c) Yksityisten töiden tilillä: Vesijohto Mallaskatuun Hietalahdenrannasta Peräntiehenkadulle (150 m 6" johtoa).
8 Haagan putkiverkko. Herttoniemen putkiverkko. Helmik. 1 p:nä 1939... Jouluk. 31 p:näl 1939... 6' 5' 4' 2,4831 3201 911 2,4831 3201 9171 Yhteen- Palo- Sulkusä, posteja, venttl!- lejä, m kpl. kpl. 3,720!1 311 25 Tammik. 1 p:nä 3,72011 311 25 Jou!uk. 31 p:nä Vesljohtolattoksen pääoma-,arvo. i Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1938... L... 131,767,70.0.:- Uudisrakennukset viety pääoma-arvoon tammik. 1 p:nä 1939...... 1,676,276: 15 6' 5" 1939 1,8021 5271 2,32911 19391 1,8021 5!pl 2,32911 Yhteen' Palo- Sulkuposteja, venttl!- sä, lejä, m kpl. kpl. 151 12 151 12 Pääoma-arvo tammikuun l' p:nä 1939...... 133,443,976: 15 Uudisrakennukset vuonna 1939........... f... 14,475,676: 0.5 147,919,652: 20. Kuoletukset...... 5,296,252: 20. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1939... J..:... mk 142,623,40.0.:":"" jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato.... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... :... 30.0. hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja y.m... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot... 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot Arvo / 138 1 -, 1,0.0.0.,0.0.0.::- 860.,30.0.::- 100.,0.0.0.:1-5,0.0.0.:- 15,0.0.0.: - 1,0.60.,30.0.: - 60.9,70.0.: - 370.,90.0.: - 8,80.0.: - 813,30.0.: - (746 m a suodatuspinta-ahi.a)... '546,40.0.:, - Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... 415,20.0.::- Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto... 141,70.0.: ' - Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen........ 3,256,70.0.:- Pyöreät altaat Vanhankaupungip. Siltasaarella...... 45,0.0.0.::- Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... 9,50.8,10.0.: - Kloorikaasukojeet... 33,OD! - Kivisilta Vantaanjoen yli...... 330.,90.0.; - Putkijohdot, sääntelykaivot,. vedenottamo ja putki- Lisäykset 1,157,875: 70. 35,60.9: 35 64,835: - Kuoletukset 75:70. 38,0.0.0.: -.172,60.0.: - 26,30.0.: - 1,0.0.0.: - 39,50.0.: - 381,90.0.: - 86,60.9: 35 12,335: - 133,60.0.: - 461,50.0.: - 11,0.0.0.: - 8,30.0.: - Arvo "/ 1939 1,0.0.0.,0.0.0.: - 1,157,80.0.: - 860.,30.0.: - 10.0.,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 15,0.0.0.: - 1,0.22,30.0.: - 437,10.0.: - 344,60.0.: - 7,80.0.: - 773,80.0.: - 164,50.0.: - 364,20.0.: - 194,20.0.: - 3,123,10.0.: - 45,0.0.0.: - 9,0.46,60.0.: - 22,100.: - 322,60.0.: -. johtosillat... 2,152,30.0.\ - 20.1,60.0.: - 1,950.,70.0.:- Varastorakennukset Siltasaarella."... 49,60.0., - 4,30.0.: - 45,30.0.: - Myllyrakennus... 26,DDD! - 3,40.0.: - 22,60.0.: - Kemistin asuinrakennus hirsistä... 70.,OD - 7,70.0.: - 62,40.0.:- Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä... 8,0.0.D - 8,0.0.0.: - Asuinrakennus tiilistä...... 103,30.0.; - 11,30.0.: - 92,0.0.0.: - Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... 124,50.0.: - 13,50.0.: - 111,0.0.0.:'-.Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)... 12,0.0.0.; -'- 1,40.0.: - 10,60.0.: - Pesutupa ja sauna tiilistä... 18,80.0.: - 2,40.0.: - 16,40.0.: - ----------+----------------------- Siirto 21,685,o.Do.f - 1,258,320.: 0.5 1,618,320.: 0.5 21,325,0.0.0.:-
Siirto Vesisäiliö Eläintarhassa, vanha.... t uusi... Vartijan asuinrakennus hirsistä.... " tiilistä"..."... Vesiiohtotyöpaia tiilistä korttelissa n:o 179... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... Vesipostit satamissa... Vapaakaivot... Putkiverkko...,... Vesimittarit... Kalustot, työkalut ia autot... 9 Arvo Utu 1938 21,685,000: - 9,376,500: - 10,870,900: - 400:- 350,900: - 1,079,500: - 2,700: - Lisäykset Ku.o!etukset 1,258,320: 05 1.618,320: 05 248,000: - 609,799: - 206,599:- 8,000: - 192,100: - 367,500: - 46,900:- 31,600: -' 7,200: - 86,545,000: - 13,783,835: 20 2,615,135: 20 1,060,800: - 499,997: 95 216,397: 95 396,900: - 13],600: - Arvo Utu 11139 21,325,000: - 9,128,500: - 11.274,100: - 400:- 342,900: - 887,400: - 2,700: - 320,600: - 24,400: - 97,713,700: - 1,344,400: - 259,300: - " mk 131,767,700: - 16,151,952: 20 5,296,2?2: 20 142,623,400: "1) 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 1936 kaupunginvaltuusto v"ahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kulutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin m 3:ltä kulutuksen ollessa enintään 1,000 m 3 vuosineljänneksessä, 2: 10 mk kultakin m 8:ltä 1,001 ja 2,000 m S välillä, 2: - mk kultakin m 8:ltä 2,001 ja 4,000 m a välillä sekä 1: 90 mk kultåkin m 8:ltä 4,001 m 8 :stä. ylöspäin. Sama on vedenhinta Herttoniemessä.-Munkkiniemessä, Talissa ja Haaga!,?sa ovat hinnat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:1tä 1939 samat kuin miksi M. G. Stenius AfB aiemmin oli määrännyt ne, s.o. Munkkiniemessä ja Talissa 3: 50 mk m 8:ltä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5: - mk m 8:ltä kulutuksen ollessa enintään 75 m 8 kuukaudessa, 4: 50 mk m 8:ltä kulutuksen yittäessä 75 m 3, mutta ollessa korkeintaan 150 m 8 kuukaudessa, 4: - mk m 8:1tä kulutuksen ylittäessä 150 m 8, mutta ollessa korkeintaan 225 m 3 kuukaudessa, ja 3: 50 mk m 8:ltä kulutuksen ylittäessä 225 m 8 kuukaudessa. Poikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta, joka eri välikirjan mukaan on 1: 50 mk m 8:1tä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (1: 50 mk), jqnka laitos maksaa Haagan kauppalalle vesijohtolaitoksen "käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. Yksityiskulutuksesta Satamaposteista jaellusta vedestä... Kaupungin kulutuksesta.. Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä... Laitoksen omasta veden- 35,354,852: 10 100,319: 60 2,364,908: 20 33,370: 90 Tulot." kulutuksesta... 156,689: 50 38,010,140: 30 Vesimittarien vuokrat... 732,782: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... :... :... :.: "9,357: 50 Voitto tehdyistä asennustöistä;. Tulot... 4,246,762: 30 Menot... 3,517,680: 60 729,081: 70 " Siirto 39,481.361: 50 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n.... " Siirto 39,481.361: 50 77,776: 45 68,264: 45 9,512: - Tulot satamapostien hoidosta ja' kunnossapidosta... 118,997: 15 Menot s:n s:n s:n... 46,372: 15 72,625: - 5,600:- Maa-alueiden vuokrat... Tuot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista... 57,626: 50 Luontoisedut... "117,429:- Sekalaiset tulot... 111,732:,55 ------- mk 39,855,886: 55 1) Pohjavesilaitosten vesijohtolaitokselle siirrettävää pääoma-arvoa ei vielä ole vahvistettu.
10 Vedestä.... Mittarien vuokrista.... Tehdyistä asennustöistä.... Muut tulot..... Tulot Jokaiselta pumputulta vesi kuutio metriltä. penniä 209.628 4.04.l 4.0111 2.117 Yhteensä 219.807 Jos tulot vesmittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 156: 88 mk vuodessa kultakin mittarilta. A. Hallinto. Osa hallituksen menoista.... Palkat....... Tarverahat:. Kaluston kunnossapito Painatus ja sidonta.... Puhelinmaksut.... Autokulut..... Sekalaista.... Mittaukset. y.m.s.... 5,767: 75 22,759: - 13,896: 55 17,214.: 85 57,98!): 05 20,368: 95 mk B. Kassa- ja tiliviraslo. Palkat.... Huoneistomenot. 1) La b 0 r a tor i 0: C. Käyttö. mk 17,660: - 283,060: - 137,993: 15 438,713: 15 Menot. 884,655: - 211,971: 50 1,096,626: 50 Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 207,152: Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet ja muut menot........... 31,869: 65 mk 239,021: 65 Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen k a u p u n g i s t a: a) Turbiinipumput. Vanhasta-. Osa konemestarien palkoista..,... 12,000: - Asemapäivystäjät ja apulaiset... 214,875: 35 Muut käyttö- ja hoitokustannukset... 4,664: 65 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito 49,472: 10 "-------- mk 281,012: 10 Kunturbiinipumpuill<)- on pumputtu 1,811,042 m 8 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 15.617 penniä kuutiometriitä. Varapatotyön vuoksi turbiinipumput samod kuin generaattoriturbiini seisoivat 7/7-10/11 välisenä aikana, jolloin niitä korjattiin. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta' höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitok". sesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista '... Asemapäivystäjät ja apulaiset.... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivät yöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito.... Höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset...:... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 88,364: 70 236,592: - 97,047: 95 134,034: 45 9,053: 10 3,905,650 kwh:sta... 1,951,694: 50. mk 2,516,786: 70 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset... 19,087: 95 S:n menot laitoksen valaistuks. 20,142: 65 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 7,819: 95 S:n uudisrakennuksen sähköstä 42,565: 35 89,615: 90 mk 2,427,170:80 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta. 3,905,650 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän' generaattorin kehittämä virta... 724,240 Yhteensä 4,629,890 kwh Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin... 840,223 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiiri... 3,610,836 Suodatinhiekan pesuun... 38,198 Koko laitoksen valaistukseen... 39,804 Pikku moottoreihin...... 15,649 Uudisrakennuksen tarpeisiin... 85,180 Yhteensä 4,629,890 kwh Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen ja uudisrakennuksen tarpeisiin (178,831 kwh) on mal{ sanut 89,65: 90 markkaa, niin menot keskipakoispump-
11 pujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen sa<'stusaltaisiin... 458,175: 15 Pumppuaminen kaupunkiin... 1,968,995: 65 ------- mk 2,427,170: 80 eli 12.159 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunlilin pumputtua 16,193,404 m a vettä ja 2:545 penniin kuutiometriitä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 18,004,446 m 3, joka kertomusvuonna -ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v. 1939 oli 15.042 penniä knutiometritä, kun vuosikustannukset, 2,708,182: 90 mk,' jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimääräle. 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n g i s s a : Osa konemestarien palkoista......... 8,000: - Suodattimien hoitaja... 29,400: - Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuonessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito... 26,039: 50 84,308: 50 17,453: 10 ------- mk 165,201: 10 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, 0.917 penniä kuutiometriitä. 4) K e m i a 11 i n e n puh d i s t u s ja se l k e y t Y s: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista...... 8,000: Asemapäivystäjät ja apulaiset... 216,097: - Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista... 258,275: 85 Vedenkullltus...,... 52,548:- Aluminiumsulfaattia... 1,139,429: 60 Sammuttamatonta kalkkia... 145,245: 95 Klooria."... 50;044: 80 Aktiivihiiltä... 106,058: 20 Sähköenergiaa... 7,819: 95 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito...,... 31,372: 85 mk 2,014,892: 20 Jos tämä kustannus "jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin'selkeytyskustannukset nousevat 11. 191 penniin kuutiometriitä. 5) Muu t m eno t Va n h a s s a k a u p u n g i s s a: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 62,648: 35 ---------- Siirto 62,648: 35 Siirto Konehuone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantajaiturien kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset.... Puhtaanapito ulkona ja sisällä... Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys Selkeytyslaitoksim polttoaineet ja lämmitys... Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja' muitten 62,648: 35 44,729: 95 68,996: 30' 10,114: 10 78,634: 25 148,989: 95 39,280: 75 29,841: 20 32,527: 40 rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 13,290: 90 Sähkövalaistnslaitteet... 3,326: 40 Sähkövalovirla...:... 20,142: 65 Vedenkulutus...... 2,469: 50 Yövartiointi...,... 35,886: - Sekalaiset kustannukset... 8,967: 90 --------- mk 599,845: 60 tehden 3.3 S 2 pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriitä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 5,727,143: 45 markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä.' 31.810 penniin. 6) P 0 h j a v e s il a i t 0 k s e t: Hoitajat... 52,900: - Käyttökustannukset... 90,237: 05 ------------ mk 143,137: 05 Kun' pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 127,754 m a, niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee 112.041 penniä. D. Putkiverkot ja vesisäiliöt. Putkiverkkoinsinööri, palkka....asennusinsinööri, palkka... Tarkastusinsinööri, palkka... Työnjohto...;... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien 93,960: - 69,600: - 75,480: - 258,102: 10 105,794: 65 korjaus ja: kunnossapito... 293,152: 60 Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... 34,560: 05 ---=-------- Siirto 930,649: 40
12 Siirto 930,649: 40 Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... 66,130: 55 Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus... 31,747: 10 Vedenkulutus....7,672:- Sekalaiset kustannukset... 7,967: 20 Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito 224,037: 70 mk 1,268,203: 95 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 5 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 227 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittat'i- ia asennusosasto, työpaia ia vat'asto. Mittarityöpajan boitaja, palkka... 63,186: 65 Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... 374,560: - Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... 332,998: 80 Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja kunnossapito... 49,293: 55 Tontin ja rakennusten pubtaanapito... 38,811: 10 Valaistus... 9,376: 45 Lämmitys ja pottoaineet... 23,465: 30 Vedenkulutus...'... 6,837: - Yövartija ja sekalaiset menot... 15,828: 10 ------- mk 914,356: 95 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 238 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymise* läpimitta 25 30 40 50 75 100 125 150200 mm Lukumäärä... 5 1940 1481 67 7 3 2 kpl.. F. Yleiset sekalaismenot. Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä... Vuokra ja ero..... Työkaluje* ja kaluston hankinta...:.... Vakuutus$aksut...,... Työntekijäin erinäiset edut... Korot konokuranttitilistä kaupungin kassassa...,..... Vantaan v;esimäärän säännöstelytutkimukset...... 376,341: - 147,400: - 448,280: 05 1,993: 60 403,684.: 85 359,081: 35 37,060: -. Sodanvaru;an aiheuttamat suojelutoimenpiteet.... 238,138: 10 Sodan aihuttamat korjaustyöt ja päivystys...'......... 120,895: 55 Sekalaisetl menot... _,,_.._._.. 5_7_7_:_6_5 G. Kuoletukset ia kmko. mk 2,133,452: 15 Kuoletkset sekä korko pääomavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 ja tammikuun 28 p:nä 1931 tekmien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat Kuoletukset, siv. 8-9........ 5,296,252: 20 7 % kork pääomavelale...... 9,375,841: 45 ------ mk 14,672,093: 65 Jos yh<;listellään edelläolevat menot sekä myös kustannus, ja,ettuna jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiöm.etrille (18,132,200 m 3), saadaan seuraava taulukko:' Menot sekä kustannus Jokaiselta purnputulta iveslkuutlornetrlltä. A. Hallinto...!.... B. Kassa- ia tilivit'asto...... C. Käyttö: 1) laboratorio... 1... 2) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa...,.. 3) suodatus *... l.. 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassakaupungissa...;... 5) muut menot Vanhassakaupungissa... L.: 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 18,132,200 m 8 :11e)....1... 239,021: 65 2,708,182: 90 165,201: 10 2,014,892: 20 599,845: 60 143,137: 05 D. Putkivet'kot ia vesisäiliöt...,:.... E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ia vat'asto... ;.... F. Yhteiset sekalaismenot.... mk 438,713: 15 1,096,626: 50 5,870,280: 50 1,268,203: 95 914,356: 95 2,133,452: 15 mk 11.721.633: 20 G. Kuoletukset ia kmko... 14,672,093: 65 Yhteensä mk 26,393,726: 85 Penniä vesikuutiometritä 1. 318 14.936 0.911 11. 112 3.308 2.420 6.048 0.789 32.374 6.994 5.043 11.766 64.645 80.917 145.562
13 Votto- ja tappiotl. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 9... mk 39,855,886: 55 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 10-12.... Kuo1etukset fa korko, siv. 12... :... :.... Vuoden nettovoitto....-.... 11,721,633: 20 14,672,093: 65 13,462,159: 70 mk 39,855,886: 55 Tila joulukuun 31 p:nä 1939. Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan... 142,623,400:- Keskeneräiset uudisrakennukset...... 9,588,728: 70 Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla... 408,718: 35 152,620,847: 05 Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat............ 13,658,170: 90 Tarvikevarasto...,...:... 8,364,977: 95 Kassa...,............. 93,349: 35 Saatavat... 11;276,157: 45 Ennakkomenot... 3,138: 55 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut... 980,700: - mk 186,997,341: 25 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka... 152,620,847: 05 Konttokuranttitili... 4,501,718: 10 157,122,565: 15 Siirtyvät määrärahat... 13,658,170: 90 Menojäämät......... 1,765,470: 50 Kansaneläkemaksut... 175:- Ta11etetut vakuudet... 988,800: - 173,535,181: 55 Nettovoit:o... 13,462,159: 70 mk 186,997,341: 25 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 1939 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdiste1ty liitteeseen n:o 1. Helsingissä, huhtikuussa 1940. John. L. W. Lillja.
14 Liite n:o 1. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur rattenlednlngsverkets Arsberättelser. v u 081 Ar Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenveslmll.ärä oma-arvo. nuu:,::,den Uppfordrad Verketskapltavatten- värde den 1/ Nyanlllggnlnmängd 1 gar under äret mk mk mk Menot - Utglfter Hallinto, käyttö y.m. 1 Kuoletukset ja korkol) Yhteensä menoja Förvaltnlng, drlft ete. maltll : p per m:j A.morterlngar och räntal) Summa utglfter i --------,-------11--------,-------1 mk m!:ltä mk m.tä p per ml p per ml 1915.... 1920.... 1925.... 1930 1)... 1931...... 1932.... 1933.... 1934.... 1935.... 1936.... 1937.... 1938.... 1939.... 4,382,613 7,583,558-109,92287 443,63519 6,663,349 7,405,705-1,295,62855 2,600,45529 8,338,022 12,845,14572 3,194,23879 4,267,16133 12,250,134 105,715,000-9,057,96624 6,877,62833 12,367,702 112,358,38250 6,011,73460 7,030,60768 12,647,250 115,075,06285 1,623,24735 6,225,95180 12,660,948 112,524,30935 962,94280 6,481,08560 13,207,290 109,069,500-1,038,12275 6,508,87065 14,007,908 106,375,781 30 1,408,44365 7,395,32495 15,059,105104,160,77420 9,321,36945 7,871,69815 16,534,457 108,994,600-7,111,15675 8,696,12240 17,530,189\111,998,12535 24,445,70575 9,808,644110 18,132,200133,443,97615 14,475,67605 11,721,633 1 20 6.951 583,73977 39.026 551,03080 51.117 977,87608 56.1U 11,373,91624 56.847 11,888,00390 49.228 12,416,064 60 51.190 12,294,45380 49.282 12,071,987 75 52.794. 11,945,529 65 52.312 11 ;718,797 85 52.69. 12,285,27875 55.953 12,515,99985 64.64.6 14,672.09365 9.14.6 8.270 11.728 92.846 96.121 98.172 97.106 91.u9 85.277 78.217 74.301 71.397 80.917 1,027,37496 3,151,51609 5,245,03741 18,251,544 57 18.918,611 58 18,642,01640 18,775,53940 18,586,858 40 19,340,85460 19,656,496 20,981,401 15 22,324,64395 26,393,72685 16.097 47.296 62.906 148.990 152.968 147.4.00 148.296 140.731 138.071 130.6119.126.@96 127.360 145.662 Tulot-nkomster VedenmyynU Muut tulot Yhteensä tuloja Vu 0 s 1 Vattenfllrsäljnlngen övrlga nkomster Summa nkomster Ar Nettovoitto Nettovlnst p p p % pääomam 8 :ltä m 8 :ltä m 8 :ltä arvosta mk mk mk mk pper ma p per m8 p per ma % av kapltavärdet 1915...... 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.306 1,608,585 41 25.203 581,210 45 7.66 1920... 3,198,838 36 48.006 352,277 43 5.287 3,551,115 79 53.293 399,599 70 5.4.0 1925... 9,952,270 99 119.860 820,947 69 9.84.6 10,773,218 68 129.206 5,528,181 27 43.04-1930 1)... 20,811,804 95 169.890 1,111,291 54 9.072 21,923,096 49 178.9611 3,671,551 92.3.u 1931... 20,911,592 80 169.082 1,069,942 03 8.761 21,981,534 83 177.738 3,062,923 25 2.73 1932... 23,884,582 10 188.8611 1,070,453 90 8.4.64-24,955,036-197.316 6,313,019 60 5.4.9 1933... 24,977,658 40 197.281 1,104,879 55 8.727 26,082,537 95 206.008 7,306,998 55 6.4-9 1934... 26,044,010 45 197.196 1,168,681 30 8.84-8 27.212,691 75 206.04-3 8,625,833 35 7.91 1935... 27,578,003 75 196.875 1,320,116 90 9.4.24-28,898,120 65 206.299 9,557,266 05 8.98 1936... 29,630,127 10 196.769 1,243,315 65 8.268 30,873,442 75 205.015 11,216,946 75 10.77 1937... 32,275,352 45 195.201 1,502,827 75 9.088 33,718,180 20 204.1l89 12,796,779 05 l1.u 1938...;.. 35,130,024 10 200.397 1,601,842 60' 9.1.36 36,731,639-209.533 14,406,995 05 12.86 1939... 38,010,140 30 209.828 1,845,746 25 10.119 39,855,886 55 219.807 13,462,15970 10.09 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro amorteringama beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7%; därförinnan endast 5% ränta.
15 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 1939. Saostus, selkeytys Ja sterllolntl. Vuonna 1939 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 17 kertaa ja meni tällöin 124,100 m S kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Saostusaltaiden laajennustyöt ovat kertomusvuonna olleet käynnissä maaliskuusta lähtien. Sodan takia ei altaita saatu valmiiksi, mutta oli kuitenkin mahdollista saattaa yksi allas sellaiseen kuntoon, että se voitiin marraskuun 29 p:näottaa käyttöön. Vuonna 1-939 puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 18,686.900 m 8, eli keskimäärin 51,197 m 8 vuoro.kautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimäärä, 68,100 m 3, puhdistettiin elokuun 29 p:nä ja pienin, 21,700 m 8, joulukuun 25 p:nä. Kun vuonna 1938 puhdistettu vesimäärä oli 18,203,800 m 8, niin oli lisäys kertomusvuonna 483,100 m 8, eli 2.7%, sen edellisenä vuonna ollessa 6." %. Lisäyksen pienuus v. 1939 johtuu sodasta ja sitä edelläkäyneestä evakuoinnista. Vuoden kolmena viimeisenä kuukautena puhdistettiin nimittäin ainoastaan vastaavasti 87, 91 ja 55 % niistä vesimääristä, jotka vuonna 1938 puhdistettiin samoina kuukausina. Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Grammaa m" kohden Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia 970,886 kg. 52.0 73. " 36.0 Kalsiumoksiidia 260,661 kg... 14.0 27.6 6.0 Klooria 11,470 kg... 0.62 1.39 0.22 Aktiivihiiltä 14,526 kg. Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 17.9 % aluminiumoksiidia. Veden maun parantamiseksi käytettiin aktiivihiiltä 57 päivänä. Suodatus. Joulukuuhun saakka laitoksen kaikki suodattimet olivat käytännössä, mutta erittäin pienen kulutuksen takia joulukuussa käytettiin silloin ainoastaan suurempia suodattimia. Näiden pinta-ala on 32. 16 m l ja pienempien suodattimien 21. 06 ml. Kumpiakin suodattimia laitoksella on 14 kpl. Suodatusnopeu.s,on ollut n. 5 m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina suodatettiin kertomusvuonna kaikkiaan 18,562,800 m 8 vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Suodattimien käyttöaika Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluet- Pienet suodattlmet 63,771 h Suuret Buodattlmet 68,142 h tuna)... 7,142,300 m 3 11,311,700 m 8 S:n s:n suodatinta kohden tunnissa... Suodattimenpesujen luku 112.0 m S 1,916 166.0 m B 1,503 Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä... Kahden pesun välillä suodatettu m :iä" kohden suodatinpinta-alaa... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesu aika kerrallaan, keskimäärin... Pesuvesimäärä... Pesu vettä pesua kohden Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä... S:n s:n huuhtelua kohden 3,728 m 8 177.0 m 8 33 h 17' 13' 26"" 188,000 m 8 98.1 m 8 2,410 2.63% 10' 30" 46,100 m B 19.1 m 8 7,526 m B 234.0 m 8 45 h 20' 13' 47" 261,600 m S 174.1 m 8 1,931 2.81% 11"" 36"" 62,700 m,8 32.6 ml Suurien ja pienien suodattimien pesuveslmaara yh. teensä on 2. "5 % suodatetusta vedenpaljoudesta. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin 18,004,446 m 8 eli 96.35 % Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä... 124,100 & & 0.660/0 Suodattimien käyttöön: pesu- ja huuhteluvettä.. 558,400 &» 2.99 % Yhteensä 18,686,94 m 8 eli 100.00 %