HEINOLAN KAUPUNKI Terveysliikunnan toimenpideohjelma SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 3 1. Terveysliikunnan suositukset 4 2. Tavoitteet 4 3. Heinolan terveysliikuntapalvelut 5 3.1. Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut 5 3.1.1. Kunnossa Pienestä Pitäen 5 3.1.2. Kunnossa Kaiken Ikää 5 3.1.3. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta 5 3.2. Terveysliikuntaa tukevia hankkeita 5 3.2.1. Proomu-hanke 5 3.2.2. Ikihyvä Päijät-Häme 6 3.2.3. Työniloa-hanke 6 3.2.4. Päijät-Häme liikunnan megamaakunta 6 3.3. Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen 6 3.3.1. Terveysliikuntapalveluverkko 6 3.3.2. Liikuntaan ohjaavien verkosto 6 3.3.3. Informaatiopalveluverkko 7 3.3.4. Koulutuspalvelut 7 3.3.5. Kaupungin työhyvinvointi 7 4. Seuranta- ja tutkimustyö 7 5. Toimenpiteet 8 5.1. Henkilöstöresurssit 8 5.2. Palvelut 8 5.2.1. Terveysliikuntapalveluverkko 8 5.2.2. Liikuntaan ohjaavien verkosto 9 5.2.3. Informaatioverkko 9 5.2.4. Koulutustoiminta 9 5.2.5. Kunnossa Pienestä Pitäen/uudet toimintamuodot 9 5.2.6. Kunnossa Kaiken Ikää/uudet toimintamuodot 9 5.2.7. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta/uudet toimintamuodot 9 5.2.8. Hankeyhteistyö 10 5.2.9. Seuranta ja tutkimustyö 10 2
5.3. Olosuhteet 10 5.3.1. Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus 10 5.3.2. Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen 10 5.3.3. Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen 10 5.3.4. Liikuntatilojen peruskorjaus 10 5.3.5. Päiväkotien ja koulujen piha-alueiden kehittäminen 10 5.3.6. Muut liikuntapaikat 10 6. Loppusanat 10 Terveysliikunnanstrategiatyöryhmä 11 Liitteet: liite 1 liite 2 liite 3 Heinolan kaupungin nimeäminen terveysliikuntakaupungiksi Heinolassa Jyrää Terveysliikuntahanke, hankekuvaus UKK-Insituutin liikuntapiirakka 3
JOHDANTO Heinolan kaupunginhallitus on päätöksellään 27.2.2006 / 155 nimennyt Heinolan kaupungin terveysliikuntakaupungiksi (liite1). 14.8.2006 / 491 kaupunginhallitus päätti nimetä terveysliikunnan toimenpideohjelman suunnitteluun työryhmän, jossa on edustajia eri hallinnon aloilta. Puheenjohtaja ja sosiaalilautakunnan edustaja Heimo Riutta, varapuheenjohtaja ja vapaa-aikalautakunnan edustaja Risto Kalermo, koulutuslautakunnan edustaja Maija Heinonen sekä terveyslautakunnan edustaja Airi Rouhiainen. Työryhmässä ovat toimineet asiantuntijajäseninä johtava kotihoidon ohjaaja Sirkka Judén, fysioterapian apulaisosastonhoitaja Maarit Vihko-Mäkinen, liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen sekä terveysliikuntahankkeen koordinaattori Jenni Kousa. Heinolan kaupungin terveysliikuntatoiminta toteutetaan kokonaisvaltaisesti kaupungin eri tulosalueiden sekä muiden terveysliikuntapalveluita tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyön konkreettisena toteuttamismuotona on Heinolassa Jyrää Terveysliikuntahanke (2007 2012). Hankkeelle on myönnetty OPM:n valtionavustusta vuodelle 2008. Hankekuvaus löytyy osoitteesta: http://www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/terveysliikunta/terveysli ikunta.htm (liite 2) Terveysliikuntatoiminta kohdennetaan palveluiden monipuoliseen tuottamiseen ja liikuntaolosuhteiden parantamiseen. Suomen nykyisen hallituksen politiikkaohjelmaan sisältyy TERVEYDEN EDISTÄMISEN POLITIIKKAOHJELMA. Terveyden edistäminen tukee laajojen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamista ja se liittyy muun muassa hallitusohjelman tavoitteisiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentämisestä, työllisyysasteen nostamisesta, ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamisesta ja terveyserojen kaventamisesta. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Vaikuttamalla keskeisiin kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia kustannuksia. Työikäisen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen osaltaan nostaa työllisyysastetta. Politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet jäsentyvät eri osa-alueisiin. Näinä ovat terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen, kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen, terveitä elämäntapa-valintoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen sekä järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena. 4
Terveyden edistämisen yhteiskunnalliset, taloudelliset, työpaikkatason ja yksilötason hyödyt ovat kiistämättömät. Terveyden edistämisen näkökulma on saatava laajalti omaksutuksi. Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. 1. TERVEYSLIIKUNNAN SUOSITUKSET Valtakunnallisesti merkittävimpänä terveysliikuntasuosituksena voitaneen pitää UKK-instituutin määrittelemää terveysliikuntasuositusta (liite3, UKK-Instituutin terveysliikuntasuositus). Kaikki terveysliikunnan suositukset lähtevät siitä, että liikkumisen tulee olla säännöllistä, riittävän monipuolista, viikoittain toistuvaa ja yksilölliset erot huomioon ottavaa. 2. TAVOITTEET Terveysliikunnan toimenpideohjelman tavoitteena on vähän liikuntaa harrastavien liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Toiminnallisia tavoitteita: - Kaupungin kokonaisvaltaisen terveysliikuntapalveluverkon kokoaminen (terveysliikuntapalveluita tuottavien yhteistoiminta) - Kaupungin oman terveysliikuntapalveluverkon monipuolistaminen (KPP, KKI ja ikääntyneiden sekä erityisryhmien liikuntapalvelut) - Liikuntaan ohjaavien verkoston rakentaminen - Informaatiopalveluverkon rakentaminen - Koulutustoimintasuunnitelman laatiminen - Hankeyhteistyön kehittäminen - Seuranta- ja tutkimustyön kehittäminen - Terveysliikuntaolosuhteiden parantaminen Laajempana tavoitteena on, että Heinolassa Jyrää - terveysliikuntahankkeesta luodaan valtakunnallinen toimintamalli. Yhtenä hankkeen tavoitteista on saada ihmiset ymmärtämään, että jokainen on itse vastuussa omasta toiminnastaan ja terveydestään. 5
3. HEINOLAN TERVEYSLIIKUNTA PALVELUT 3.1. Heinolan liikuntapalveluyksikön tarjoamat terveysliikuntapalvelut. 3.1.1. Kunnossa Pienestä Pitäen Kunnossa Pienestä Pitäen (KPP) on lasten ja nuorten liikunnan edistämishanke. Se käynnistyi vuonna 2003. Mukana on yhdeksän koulua ja yhdeksän päiväkotia. Tavoitteena on mm. lasten liikunta-aktiivisuuden lisääminen päiväkodeissa, kouluissa ja kotona. Myös liikuntaympäristöjen parantaminen sekä ko. henkilöstön koulutustoiminta ja seuranta ja tutkimustyö ovat toiminnan painopisteenä. Yhteistyössä mukana ovat opetusministeriö, Nuori Suomi ry sekä Koululiikuntaliitto. http://www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/kpp/kpp.htm 3.1.2. Kunnossa Kaiken Ikää Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) Heinolan malli on valtakunnallinen toimintamalli, joka on toiminut Heinolassa jo vuodesta 1995. Heinolan Kunnossa Kaiken Ikää toteutus sai kansallisen innovaatiopalkinnon vuonna 1997. Heinolan KKItoiminta tuottaa liikuntapalveluja yritysten henkilöstölle. Tällä hetkellä viikossa on 35 erilaista liikuntaryhmää ja toiminnassa on mukana 36 yritystä. Ryhmät ovat yrityksien henkilöstölle maksuttomia. Yritys maksaa henkilöstömääränsä mukaan osallistumisestaan toimintaan. http://www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/liikuntapalvelut/l iikuntapalvelut.htm 3.1.3. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunnalla on vahvat juuret Heinolassa. Erityisryhmien liikunnanohjaaja on toiminut vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 2006 päättyneen Voimaa ja tasapainoa hankkeen toiminta-ajatusten pohjalta on jatkettu toimintaa myös ikääntyneiden liikuntapalveluissa. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaryhmiä kokoontuu viikossa 34. http://www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/liikuntapalvelut/l iikuntapalvelut.htm 3.2. Terveysliikuntaa tukevia hankkeita Muita terveysliikuntaa tukevia hankkeita ovat mm. Proomu, Ikihyvä Päijät-Häme, Työniloa sekä Päijät-Häme Liikunnan megamaakunta terveysliikuntakonsepti. 3.2.1. Proomu-hanke Proomu on Sosiaali- ja terveysministeriön ja Heinolan kaupungin rahoittama alueellinen perhe- ja kehittämiskes- 6
kushanke 2006 2008. Tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia, kehittää perheille suunnattuja palveluja sekä kehittää perhetyön ammatillista osaamista Heinolassa ja sen lähikunnissa. http://www.heinola.fi/fin/palvelut/hankkeet/proomu/proom u-hanke.htm 3.2.2. Ikihyvä Päijät-Häme Ikihyvä Päijät-Häme on seutukunnallinen tutkimus ja ennaltaehkäisymallin kehittämishanke 2002 2012. Tavoitteena on päijäthämäläisten hyvinvoinnin parantaminen, sairastavuuden vähentäminen, elämänlaadun kohentaminen ja alueen vetovoiman kasvattaminen. http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/ 3.2.3. Työniloa - hanke Työniloa hanke on Jyränkölän setlementin ja Hämeen TE-keskuksen pitkäaikaistyöttömiä työllistävä hanke 2006 2008. Tavoitteena työllistäminen, koulutus, työharjoittelupaikkojen järjestäminen, asukastoiminnan ylläpito ja sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet. http://www.jyrankola.fi/setlementti/tyoniloa.html 3.2.4. Päijät-Häme liikunnan megamaakunta Päijät-Häme liikunnan megamaakunta terveysliikuntakonseptilla pyritään kehittämään Päijät-Hämeen alueesta terveysliikunnan megamaakunta. http://www.paijat-hame.fi/tehtavat/julkaisut/pdf/ Terveysliikunnan_megamaakunta.pdf 3.3. Terveysliikuntapalveluiden kehittäminen 3.3.1. Terveysliikuntapalveluverkko Heinolassa terveysliikuntapalveluita tuottavia tahoja kaupungin lisäksi ovat muun muassa Suomen Urheiluopisto, Reumasäätiön sairaala, Jyränkölän kansalaisopisto sekä eräät järjestöt, yhdistykset ja yksityiset toimijat. Edellä mainittujen palvelujen tuottajien yhteistyötä ja keskinäistä tunnettavuutta tulee kehittää. 3.3.2. Liikuntaan ohjaavien verkosto Liikuntaan ohjaavien verkosto koostuu henkilöistä, jotka työskentelevät joko suoraan tai välillisesti terveysliikuntaan liittyvissä tehtävissä. Liikuntaan ohjaavien verkostoon lukeutuu kaupungin perusturvasta lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa, sosiaalityöntekijöitä sekä sivistystoimesta niin koulutus-, nuoriso- kuin liikuntapalveluiden henkilökuntaa. Tämän lisäksi verkostoon kuuluu eri järjestöjen, yhteisöjen ja yksityisten tahojen toimijoita. Verkoston henkilöiden keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää, jotta asiakkaat pysty- 7
tään ohjaamaan tehokkaasti terveysliikuntapalveluiden käyttäjiksi. 3.3.3. Informaatiopalveluverkko Informaatiopalveluverkossa tulee ottaa huomioon niin palveluiden käyttäjät, tuottajat kuin päätöksentekijät. Tehokkaalla tiedotustoiminnalla luodaan hyvät edellytykset eri verkostojen yhteistyön onnistumiselle. 3.3.4. Koulutuspalvelut Koulutuspalveluiden kehittämisellä pyritään lisäämään terveysliikunnan parissa työskentelevien henkilöiden ammattitaitoa ja erityisesti eri ammattikuntien yhteistyötaitoja. 3.3.5. Kaupungin työhyvinvointi Kaupungin palveluksessa työskentelee 1400 henkilöä. Terveysliikuntahankkeen yhtenä osa-alueena on kaupungin henkilöstön työhyvinvointi. Vuonna 2008 painopisteenä on perusturva ja sivistystoimi. Vuonna 2009 tekninen toimi, ja keskushallinto. 4. SEURANTA- JA TUTKIMUSTYÖ Kunnossa Pienestä Pitäen testaustoimintaa tehdään vuosittain niin päiväkodeissa kuin kouluissa. Oppilaiden seurantajärjestelmään on valittu ns. Nupposen testistöstä viisi osaa (vauhditon pituus, sivuttaishyppely, eteentaivutus, vatsalihastesti ja kestävyyssukkulajuoksu). Seurantatestien pohjalta on laadittu useita opinnäytetöitä Suomen Urheiluopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Parhaillaan on tekeillä kaksi gradutyötä Jyväskylän liikuntatieteen laitoksella Heinolan koululaisten kunnonkehityksestä. Päiväkoti-ikäisten liikunnallista kehittymistä seurataan Nupposen ym. APM-testistön kautta. Kunnossa Kaiken Ikää yritysten henkilöstön kuntoa mitataan vuosittain. Erilaisilla testeillä (UKK-kävelytestillä, puristusvoimamittarilla, rasvaprosentin mittauksilla, liikkuvuustesteillä sekä lihaskuntotesteillä) on kartoitettu henkilöstön kuntoa jo KKI:n aloitusvuodesta (1997) lähtien. Lisäksi Kunnossa Kaiken Ikää koordinaattori on kiertänyt eri yrityksissä sekä kaupungin henkilöstön yksiköissä tekemässä mittauksia yhteistyössä työterveyshoitajien kanssa. Jatkossa Kunnossa Kaiken Ikää testausta kehitetään edelleen. Ikääntyneiden kuntoa on mitattu esimerkiksi Ikihyvä Päijät-Häme hankkeen puitteissa. Lisäksi Voimaa ja tasapainoa hankkeen avulla kartoitettiin ikääntyneiden kuntoa. Perusturvan kanssa ke- 8
hitetään ikääntyneille mahdollisuus mitata oman kunnon- ja terveyden tila säännöllisesti. Lisäksi Suomen Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoiden sekä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijoiden opinnäytetöillä tehdään tutkimus ja seurantatyötä. Tutkimus- ja seurantatyö: http://www.heinola.fi/fin/palvelut/liikunta/kpp/kpp_toimenpiteet. htm 5. TOIMENPITEET Seuraavista toiminnoista laaditaan toimenpidesuunnitelmat 5.1. Henkilöstöresurssit Heinolassa terveysliikunnan parissa työskentelee laaja joukko tekijöitä. Osa heistä päätoimisesti, mutta valtaosalle terveysliikuntapalveluiden tuottaminen kuuluu osaksi toimenkuvaa. Edellä mainittujen henkilöstöresurssien tehokkaalla hyödyntämisellä ja yhteistyöllä voidaan kehittää ja laajentaa terveysliikuntapalveluita. Jotta yhteistyö on tehokasta, tulee eri yhteisöjen terveysliikunnan parissa työskentelevien henkilöiden tuntea muiden tuottamat terveysliikuntapalvelut ja henkilöt. Terveysliikuntapalvelujen tehokas tuottaminen edellyttää terveysliikunnan koordinaattorin tehtävän jatkuvuuden turvaamista. Terveysliikuntapalveluiden suuntaaminen entistä voimakkaammin vähän liikuntaa harrastaville edellyttää lisäresursseja myös liikunnanohjaukseen (osa-aikaisia tuntiohjaajia). Lisäksi liikuntajärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään siten, että seurojen ohjaajat toimivat nykyistä laajemmin terveysliikuntapalveluja tuottavissa tehtävissä. Eri yhteistyötahojen tulee käynnistää neuvottelut ohjaajien yhteistyön lisäämiseksi ja mahdollisten yhteisten työntekijöiden palkkaamiseksi. Yhteistyötä Suomen Urheiluopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa tulee laajentaa liikunnanohjaajaopiskelijoiden työharjoitteluiden ja liikuntaneuvojaopiskelijoiden työssäoppimisjaksojen osalta. Tällä yhteistyöllä monipuolistetaan koulujen liikunta- ja välitunteja, päiväkotien liikuntahetkiä sekä ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntapalveluja. 5.2. Palvelut 5.2.1. Terveysliikuntapalveluverkko Kootaan terveysliikuntapalveluja tuottavien tahojen tiedosto (terveysliikuntapalveluverkko). Tiedoston avulla pa- 9
rannetaan mm. palvelujen markkinointia ja tuottajien keskinäistä tunnettavuutta ja informaation kulkua. 5.2.2. Liikuntaan ohjaavien verkosto Kootaan tiedosto liikuntaan ohjaavista henkilöistä (liikuntaan ohjaavien verkosto). Järjestetään ko. henkilöille koulutustilaisuuksia, joissa henkilöille annetaan tietoa Heinolan kaupungin alueen terveysliikuntapalveluista ja niihin ohjauksesta. Edelleen järjestetään tutustumiskäyntejä palveluverkon eri kohteisiin. Ks. hankekuvaus, liite 2. 5.2.3. Informaatioverkko Liikuntapalvelut valmistelee informaatiosuunnitelman terveysliikuntapalveluiden informoinnista eri kohderyhmille: palvelun käyttäjät (kaupunkilaiset ja ulkopaikkakuntalaiset), terveysliikuntapalveluja tuottavat tahot sekä päätöksentekijät (luottamushenkilöt). Eri informaatiokanavia hyödyntäen luodaan toimiva tietoverkko terveysliikuntapalveluiden markkinoimiseksi. Ks. informaatioverkko, liite 2. 5.2.4. Koulutustoiminta Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan. Vuosittain laaditaan koulutussuunnitelma, jonka painopisteenä on yhteistyötaitojen ja ammatillisen osaamisen parantaminen sekä informaatio/tiedotustoiminnan parantaminen. 5.2.5. Kunnossa Pienestä Pitäen / uudet toimintamuodot Liikuntapalvelujen laajentaminen päiväkodeista ja kouluista perheisiin. Tehostetaan kaupunginosien ja hajaasutusalueiden lähiliikuntapaikoilla tapahtuvaa liikuntatoimintaa koulu- ja päiväkotiaikojen ulkopuolella. 5.2.6. Kunnossa Kaiken Ikää / uudet toimintamuodot Koulutetaan vertaisohjaajia yrityksiin mm. ohjaamaan taukoliikuntoja sekä erilaisia ryhmiä. Vertaisohjaajien ohjaamat ryhmät ovat niin sanottuja matalan kynnyksen ryhmiä erityisesti vähän liikuntaa harrastaville. Lisäksi vertaisohjaajien kouluttamiset mahdollistavat ryhmätarjonnan laajentamisen. 5.2.7. Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikunta / uudet toimintamuodot Ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaa laajennetaan palvelutaloihin sekä sairaalan pitkäaikaissairaiden vuodeosastoille. Vuodeosastoille sekä palvelutaloihin perustetaan liikuntahuoneita, jossa kaupungin liikunnanohjaajat, fysioterapeutit sekä liikuntaan koulutetut sairaanhoitajat ja lähihoitajat voivat ohjata liikuntaa ja kannustaa asiakkaita liikkumaan. 10
5.2.8. Hankeyhteistyö Lisätään terveydenedistämishankkeiden yhteistyötä. yhteistyön toimintasuunnitelma tarkastetaan vuosittain. 5.2.9. Seuranta ja tutkimustyö Suomen Urheiluopiston ja Reumasäätiön sairaalan kanssa kehitetään yhteistyössä terveysliikunnan tutkimustyötä. Asiantuntijoita hyödyntäen tehdään seurantatutkimuksia. 5.3. Olosuhteet Peruskorjaus- ja rakentamissuunnitelmat tarkistetaan vuosittain. 5.3.1. Liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus Keskustan ja kaupunginosien sekä haja-asutusalueiden liikuntaleikkipuistojen peruskorjaus/rakentaminen yhteistyössä liikuntapalvelujen ja viherpalveluosaston kanssa. 5.3.2. Palvelutalojen liikuntaolosuhteiden parantaminen Palvelutalojen sekä vanhainkotien liikuntaolosuhteiden parantaminen (Rakennusten sisätilat / ulkoalueet). 5.3.3. Työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen Heinolan eri työyksiköiden liikuntaolosuhteiden kehittäminen. 5.3.4. Liikuntatilojen peruskorjaus Liikuntatilojen peruskorjaus terveysliikunnan tarpeet huomioon ottaen (mm. uimahallin alakerran peruskorjaus). 5.3.5. Päiväkotien ja koulujen piha-alueiden kehittäminen Päiväkotien ja koulujen pihojen/lähiympäristöjen kehittäminen. 5.3.6. Muut liikuntapaikat Ulkoilureittien, liikuntakenttien, uimarantojen ym. ulkoilualueiden kunnostus ja uudisrakentaminen (mm. urheilupuiston kehittämishanke). 6. LOPPUSANAT Terveysliikunta tehoaa vain tekojen, ei pelkkien suunnitelmien kautta. 11
12
Liite 1 13
14
Liite 3