: Kestävä kehitys -kehitysohjelma 27/8/2013 Versio: 0.5 Kehitysohjelman omistaja: Jukka Mäkelä Kehitysohjelman puheenjohtaja: ohjausryhmän Sirpa Hertell
2 Ohjelmakuvauksen versiohistoria ja hyväksynt tä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Työryhmä: Laitala, Soini, 3.5.20133 Ensimmäinen luonnos ohjausryhmän Erkkilä, Hämäläinen- käsittelyyn Tyynilä, Sekki, Kosonen 0.2 Laitala ja Soini 16.5.2013 Ohjausryhmän käsittelyyn 0.3 Laitala ja Soini 17.6.2013 Ohjausryhmän käsittelyyn 0.4 Laitala ja Soini 19.8.2013 Ohjausryhmän käsittelyyn 0.5 Laitala ja Soini 23.8.2013 Kaupunginhallituksen käsittelyyn 2.9.2013 1.0 Kaupunginhallituksen hyväksymä versio
3 Tiivistelm mä Ohjelman tavoitteena on kehittäää ja parantaa uusia kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunki toimii yhdessä kumppaneiden kanssaa niissä asioissa, joissa se voi tehokkaasti saavuttaa omat ekologisuute een ja kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. Ratkaisut pohjautuvat t korkeaan osaamiseen ja kokonaisvaltaisiin muutoksiin. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinan kestävän kehityksen tavoitteita taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Ohjelmassa tarkastellaan Espoota osana Suomen ja EU: n viitekehystä ja haetaan edelläkävijyyttä tavoitteiden mukaisilla toiminta-alueilla. Ohjelmalla on kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta ohjelman tavoite saavutetaan. Hyötytavoitteet ja niitä toteuttavien projektien tavoitteet kokonaisuudessaan vastaavat ohjelman tavoitteesta. Ohjelmaa toteutetaan projektien, oman tekemisen muuttumise n, uusien kokeilujen ja yhteistyön kautta. Tavoitteena a on rohkeammin ja monipuolisemmin etsiä tapoja, joilla uusia ratkaisuja otetaan käyttöön ja sitä kautta lisätään markkinoiden innovatiivisuuttaa ja ihmisten toimintatapoja. Eri toimijoita kannustetaa an laajasti yhteistyöhön kaupunginn tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman hyötytavoitteista Kestävä elämäntapa, Kestävä verkostomainen kaupunki sekä Espoon luonto ja ympäristö pohjautuvat ihmisten käsitykseen kestävästä elämäntavasta. Hyötytavoitteiden kautta toteutetaan kokonaistavoitetta, jossa kuntalaiset eri rooleissa osallistuvat ja aktivoituvat kestävien ratkaisujen edistämiseen. Asenneilmasto vaikuttaa vahvasti käyttäytymiseen ja toisten kannustami seen. Kestävän kehityksen kasvatus on jo osa varhaiskasvatusta ja opetusta. Espoolaisuu uteen kuuluu myös kestävien ratkaisujen huomioiminen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä ä. Espoon kaupunkikeskukset pohjautuvat sosiaalisesti kestävään rakenteeseen, jossa yhteisöllisyys lisääntyy ja hyvinvointierot vähenevät, ja ne ovat ekologisesti ja taloudellisestii tehokkaita kokonaisuuk ksia. Kaupungin omassa toiminnassa kestävä elämäntapa näkyy mm. kestävinä hankintoina, esimerkkinä reilun kaupan edistäminen ja ekotukitoiminnassa. Ilmastotyön koordinointi -hyötytavoite sekä hyötytavoitteet Kestävät liikkumisratkaisut ja Energiaratk aisut muodostavat toiminnalliseksi kokonaisuuden. Kaupungin esimerkki, kumppaneiden sitoutumine n ja uuden teknologiann hyödyntäminen kokoavat tämän kokonaisuuden tavoitteet yhteen. Kaupungilla a on mahdollisuus vaikuttaa energia- ja liikkumisratkaisuihin luomalla edellytyksiä kestäville ratkaisuille sekä esimerkiksi ohjeiden ja määräysten avulla.
4 SISÄLLYSL LUETTELO 1 Kehitysohjelman austa ja yhteys Espoo-tarinaan... 5... 5 2 Nykytila kehitysohjelman kohdealueella 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella... 8 4 Kehitysohjelman konkreettise et tuotokset............ 14 5 Kehitysohjelman rajaukset... 14 6 Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistäm iselle ja onnistumisellee... 15 6.1 Edellytykset käynnistämi selle... 15 6.2 Edellytykset onnistumise lle............... 15 7 Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä... 15 7.1 Ulkoiset kustannukset vuodessa... 15 7.2 Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet... 16 7.3 Tarvittavat henkilöresurssit... 16 8 Kehitysohjelman organisointi............... 16 9 Kehitysohjelman toteutus... 17 9.1 Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikatauluu... 17 9.2 Kehitysohjelman sisältö... 17 10 Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön...... 17 11 Tärkeimmät sidosryhmät... 17 12 Merkittävimmät riskit... 17 13 Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa... 18 Liitteet... 18
5 1 Kehitysohjelman taustaa ja yhteys Espoo-tarinaan toimintaympäristön, tietoyhteiskuntakehityksen, kaupungistumisen ja ikääntymisen ohella Espoon suuri haaste. Kestävä kehitys on taloudellisen Kestävän kehityksen eri osa-alueita taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen on kehitetty Espoossa monipuolisesti, mutta osa-alueiden välillä yhteistyö ei ole ollut riittävää. Kestävä kehitys -ohjelmatyö kokoaa tavoitteet yhden sateenvarjon alle, jolloin tavoitteiden saavuttaminen ja resurssien käyttö tehostuu. Ohjelmalla luodaan kokonaisvaltainen arvio niistä asioista, joilla kaupunki voi tehokkaasti saavuttaa omat kestävään taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. 2 Nykytila kehitysohjelman kohdealueella Kestävä elämäntapa mahdollistaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. Elämäntapa pitää sisällään asenteet ja teot, joiden yhteisvaikutuksella saavutetaan vaikuttavuutta. Espoossa on korkea koulutustaso ja kaupunginn toimintaympäristö on aktiivinen ja osaava. Kaupunki voi monella tavallaa edistää kestävän elämäntavan kehittymistä. Espoolaisista päiväkodeista kolme neljäsosaa on sisällyttänyt kestävää kehitystä ohjelmaansa ja syyslukukaudesta 2013 lähtien kaikissa Espoon peruskouluissa aihe on yksi lukuvuosisuunnitelman kehittämiskohteista. Espoo hyväksyttiin jäseneksi YK:n yliopiston RCE (Regional Centre of Expertise) -verkoston jäseneksi vuoden 2011 alussa. Ohjelma on perustettu lisäämään kaikenikäisten kuntalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja kestävästä elämäntavasta. Kestävää elämäntapaa edistetään myös espoolaisissa yrityksissä ja yhteisöissä esimerkiks yhteiskuntavastuutyön ja -raportoinnin avulla. Espoon kaupunkikeskuksilla on kullakin oma persoonallisuus ja identiteetti, joita tulisi vahvistaaa Omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan huomioiden haasteet, kuten segregaation ehkäisy, hyvinvointierojen kaventaminen ja asuntojen hallinta- ja omistusmuotojen tasainen sijoittaminen. Omaleimaiset kaupunkikeskukset palvelevat myös niiden lähialueiden asukkaita. Kaavoituksen ja arkkitehtuurin lisäksi omaleimaisuuteen tarvitaan toimintaa ja ihmisiä, alueen asukkaita heissä on omaleimaisuuden todellinen voimavara. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys ja positiiviseksi kääntynyt muuttoliike. Vahvuuksia ovat myös koulutettuu väestö ja alhainen taloudellinenn huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös muuta suomalaista väestöä terveempiä. Vahvuutena voi pitää myös vieraskielisten maahanmuuttoa, joka entisestään nuorentaa väestöä ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Eri väestö- ja ikäryhmien ja alueiden välillä on suuria hyvinvointieroja. Espoossa on hieno, vaihteleva ja monipuolinen luonto metsineen, lintuvesineen, vesistöineen, merenrantoineen ja kulttuuriympäristöineen. Kansallispuistoa Espoossa
6 on 1870 hehtaaria, järviä 95 ja saaria 165. Espoo on myös pinta-alaltaan suuri kaupunki, joten mahdollisuudet luonnon, asumisen ja muiden toimintojen hyvään yhdistymiseen ovat olemassa. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja alueita on miltei 3200 hehtaaria. Suojelualueiden määrää kasvoi merkittävästi, kun Espoon 550- juhlavuoden kunniaksi rahoitettiin 550 hehtaaria arvokkaita metsäalueita. Espoon ympäristön hyvän tilan takaamiseksi on tehty paljon työtä. Espoossa on mm. ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpideohjelma, ilmansuojeluohjelma, meluntorjuntaohjelma, hulevesiohjelma, virtavesien suojeluohjelma, Itämerihaasteen edellyttämä toimenpideohjelma, pilaantuneiden maiden rekisteri ja luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma. Näiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimenpiteitä päivitetään. Espoon vesienhoidon toimenpideohjelma valmistuuu 2014. Ympäristön tilasta raportoidaan säännöllisesti. Sähköiset tiedotuskanavat ovat entistä tärkeämpiää ympäristötiedon välittämisessä. Myös lehdistö on kiinnostunut Espoon luonto- ja ympäristöasioista. Espoon ympäristökeskukseen kuuluva Villa Elfvikin luontotalo on ollut edelläkävijä ympäristötiedon välittämisessä. Keväällä 2013 avattiin Suomen luontokeskus Haltia, joka on näyteikkuna koko Suomen luontoon. Lisäksi vuoden 2013 alusta alkaen HSY: n ilmastoyksikköön kuuluva Ilmastoinfo on välittänyt pääkaupunkiseudun kuntalaisille tietoa ilmastoasioista. Espoon kasvihuonekaasupäästöt olivat 5,7 tonnia (CO2-ekvivalenttia) asukasta kohti vuonna 2012. Merkittävimmät päästölähte et ovat rakennusten lämmitys, sähkönkulutus ja liikenne. Jos myös välilliset päästöt, esimerkiksi ruoka ja muuu kulutus, huomioidaan, hiilijalanjälki oli noin 11 tonnia asukasta kohti. Kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa Espoo on hyvää keskitasoa. Viime vuosina kasvihuonekaasupäästöt eivät ole vähentyneet tavoiteuran mukaisesti. Espoon ilmastositoumukset: - Pääkaupunkiseudun llmastostrategia 2030. Tavoitteenaa on 39 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä (4,3 tonnia CO2- ekvivalenttia asukasta kohden). Espoossa on ollut toimenpideohjelma strategian toteuttamiseksi vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä vuosille 2012 2014. Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteitä - Covenant of Mayors -ilmastositoumus. Tavoitteena on vähintään 20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä. Sitoumukseen liittyy kestävän energiankäytön toimenpideohjelma, joka on hyväksyttyy kaupungin johtoryhmässä. - Kuntien energiatehokkuussopimus (kets). Tavoitteena on 9 % energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan toimintasuunnitelmaa. - Suomen kuuden suurimman kaupungin (kuutoset) kaupunginjohtajat ovat perustaneet ilmastoverkoston. Yhteisesti on sovittu 10 aloitteen edistämisestä (ks. liite). HSY-alueen yhteinen pitkän ähtäimen visio on hiilineutraalius tahtotila on kehittyä ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäksi. vuonna 2050. Espoon
7 Kaupungin toimenpideohjelman mukaisesta ilmastoasioiden edistämisestä ja seurannasta vastaa poikkihallinnollinen ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta ja konsernihallinnosta. Ympäristökeskus koordinoi ryhmän toimintaa. Ilmastoviestinnän tehostamiseksi on laadittu viestintäsuunnitelma, jonka toteuttamisestaa koordinaatioryhmä vastaa. Liikenne synnyttää terveys- ja viihtyisyyshaittoja aiheuttavia päästöjä sekä melua. Lisäksi sen osuus on noin viidennes kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä. Espoolla on lähitulevaisuudessa suuri haaste vähentää merkittävästi liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n energia- ja ilmastopaketin mukaisesti päästökaupan ulkopuolisen sektorin on velvollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2008 Fortum ja Espoon kaupunki aloittivat yhteistyön, jonka tavoitteena on mahdollistaa ladattavien sähköautojen laajamittainen käyttöönotto Espoossa ja näin pienentää liikenteen päästöjä. Espoon monikeskuksinen kaupunkirakenne on vaikuttanut joukkoliikenteen kehittymiseen ja kehittämistyötä tällä alueella on tehty paljon. Tiukentuvat rakentamismääräykset edellyttävät, että julkinen sektori toimii kiinteistö- ja rakennusalalla edelläkävijänä. Julkinen sektori valvooo uusien määräysten noudattamista, tulkitsee määräyksiä ja antaa ohjeita näiden noudattamiseksi. Tavoitteen edistämisen virstanpylväät ovat rakentamisen energiatehokkuutta ohjaava Suomen rakennusmääräyskokoelman uudistus vuonna 20122 sekä vuoteen 2020 kaavailtu nollaenergiarakentamisen tavoiteaikataulu. Espoon kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunutt toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteenaa on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina 2008 2016. EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti on aloitettu valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriönn johdolla sopimuksen jatkoa vuoteen 2020. Espoon kaupunki poikkeaa energiaomistukseltaan, -tuotannoltaan ja -käytöltään monesta muusta Suomen kaupungista, joissa keskeinen osa energiankulutusta ja - tuotantoa liittyy usein teolliseen tuotantoon. Espoon kaupungilla ei ole merkittäviä omistuksia energiantuotannossa. Espoossa teollisuuden osuuss sähkön kulutuksesta vain noinn 7 % eikä alueellaa ole merkittäviä prosessilämmön kuluttajia. Espoon kaupunginn rakennustilavuudesta 2/3 lämmitetään kaukolämmöllä. Kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan energiayhtiö Fortumin yhteistuotantolaitoksella Suomenojalla fossiilisia polttoaineita hyödyntäen. Espoon kaupunki toimii uusiutuvien energiamuotojen toteutusratkaisujen integraattorina mahdollistajanaa ja yhdistävänä osapuolena. Lisäksi Espoon kaupunki on toteuttanut useita uusiutuvan energian ratkaisuja omissa julkisissa rakennuksissa. Espoossa on kaikki innovaatioympäristön elementit läsnä, kuten tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus, vahva perustutkimus, soveltava tutkimus, yritykset ja kaupunki. Tekesin rahoitus Espoon alueelle vuosina 2008-2013 oli 397 miljoonaa euroa yrityksille ja 494 miljoonaa euroa tutkimusrahaa, eli yhteensä 891 miljoonaa euroa.
8 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Espoolaiset toteuttavat kestävää elämäntapaa omassa arjessaan ja kaupungin työntekijät omissa tehtävissään tekemällä kestäviää ratkaisuja. Ekotukitoiminta* on aktiivista ja tuloksellista ja kaupungin hankinnat kestäviä. Espoon kaupunkike skukset pohjautuvat sosiaalisesti kestävään rakenteeseen ja ne ovat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaita kokonaisuuksia. Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavann toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Asuntoja tuotetaan kaupunkirakennetta tiivistäen viihtyisä kävely-ympäristö huomioiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Riittävä ja monipuolinen asuntotarjonta lisää alueiden vetovoimaisuutta sekä tarjoaa vaihtoehtoisia ratkaisuja erilaisten asuntokuntien tarpeisiin. Monipuolisessa asuntotuotannossa ja kaupunkikeskusten kehittämisessä huomioidaan tämän päivän vaatimukset ympäristöystävällisyydestä ja energiatehokkuudesta kaupunkikuvallisen ilmeen lisäksi. Espoolaiset osaavat nauttia lähiluonnosta ja hyvästä elinympäristöstään monin eri tavoin. Ympäristön tila säilyy hyvänä myös tuleville sukupolville. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet on saavutettu. Kulkumuodoista yhteenlaskettuna joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ohittavat yksityisautoilun. Espoo on sähköisen liikkumisen edelläkävijä. Rakentaminen on energiatehokasta. Energiantuotannon pitkän aikavälin painopiste on uusiutuvissa energialähteissä. * ekotukitoiminta on osa kaupungin ympäristöjohtamista. Ekotukihenkilöt edistävät ympäristöasioita työyksiköissä ja kannustavat ympäristövastuulliseen toimintaan. Ekotukihenkilöitä oli vuoden 20122 lopussa 370. Ekotukihenkilöt toimivat oman toimen ohella. Ympäristökeskus koordinoi toimintaa. 4 Kehitysohjelman hyötytavoitteett ja mittarit Hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa hyötytavoitteen ajatuksena on kehittää ja käyttöönottaa keinoja, joilla kuntalaisten ja kumppanien kanssa löydetään uutta intoa ja tahtoa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että espoolaiset toteuttavat kestäväää elämäntapaa omassa arjessaan tekemällä kestäviää ratkaisuja. Kestävän kehityksen portinvartijat ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Kestävää elämäntapa vaatii tuekseen ekososiaalista sivistystä. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta yhteisestä rajallisesta maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Se on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista
9 ihmisistä. Ekososiaalinen sivistys johtaaa ekologisesti ja sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen jokapäiväisessä elämässä. Hyötytavoitteen ajatuksena on kehittää ja käyttöönottaa keinoja, joilla kuntalaisten ja kumppanien kanssa löydetään uutta intoa ja tahtoa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on kannustaa ja innostaa uuden ajattelun ja asenteen kehittymiseen ja kestävien toimintatapamallien käyttöönottamiseen. Ajatuksena on, että löydetään tapoja elämän mittaiseen omaksumiseen ja toimimiseen ja espoolaiset kokevat toiminnan arvokkaana ja ovat myös itse mukana. Tavoitteena on, että espoolaiset toteuttavat kestäväää elämäntapaa omassa arjessaan ympäristöystävällisiää ratkaisuja. Kartoitetaan kestävän kehityksen portinvartijat ensin kaupunginn organisaatiossa ja myöhemmässä vaiheessa koko Espoossa. Portinvartijat* ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Ohjelmakauden aikana otetaan käyttöön mittareita, joilla seurataan niitä konkreettisia muutoksia, jotka pohjautuvat kestävän kehityksen tietämykseen ja valintoihin. * portinvartijat ovat henkilöitä tai organisaatioita, joiden tekemillä valinnoilla ja ratkaisuilla on suuri merkitys muiden toimintaan, esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät ja koulujen vahtimestarit. Hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainenn kaupunkii Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaalisellee eheydelle. Hyötytavoite koostuuu neljästä osa-alueesta. 1) Elinkaarikustannukset ohjaavat kaupunkikehitykseen liittyviä suunnittelu- ja rakentamispäätöksiä. 2) Kaupunkikeskusten imagoa ja identiteettiä kehitetään pohjautuen niidenn omiin vahvuuksiin. Kaupunkikeskukset muodostavat toisiaan täydentävän verkoston, joiden välillä asiointi, työssäkäynti ja harrastaminen ovat sujuvaa. 3) Sosiaalisesti kestävät alueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Asuinalueen viihtyisyyss kannustaa asukkaita huolehtimaan asuinympäristöstään ja luo edellytyksiä alueen yhteisöllisyyden kasvulle. 4) Asuntotuotanto on kaupunkirakennetta tiivistävää. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysra akentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla, siten että samoille asuinalueillee rakentuuu hallinta- ja omistus muodoiltaan erilaisia asuntoja. Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Hyötytavoite koostuu neljästä osa-alueesta. suunnittelu- ja rakentamispäätöksiä. 2) Espoon kaupunkikeskukset pohjautuvatt sosiaalisesti kestävään rakenteeseen, jossa yhteisöllisyys lisääntyy ja hyvinvointierot vähenevät, ja ne ovat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaita kokonaisuuksia. Kaupunkikeskusten imagoa ja identiteettiä kehitetään pohjautuen niiden omiin vahvuuksiin. Kaupunkikeskukset muodostavat toisiaan täydentävän n verkoston, joiden välillä asiointi, työssäkäynti ja harrastaminen 1) Elinkaarikustannukset ohjaavat kaupunkikehitykseen liittyviä
10 ovat sujuvaa. Palvelutarjonnan tulee olla joustavaa, jotta palvelujaa pystytään kohdentamaan alueen tarpeiden mukaan. 3) Sosiaalisesti kestävät alueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Asuinalueen viihtyisyys ja toimintamahdollisuudet kannustavat asukkaita huolehtimaan asuinympäristöstään ja luovat edellytyksiä alueen yhteisöllisyyden kasvulle. Toimiva joukkoliikenne parantaa alueiden ekologisuutta ja mahdollistaa ihmisten kestävän liikkumisen. Toimivat joukkoliikenneratkaisut parantavat arjen sujuvuutta. 4) Espoossa toteutetaan kaupunkirakennetta tiivistävää monipuolista asuntotuotantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla sekoittamalla hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja samoille asuinalueille e. Lisäksi asuntotuotannossa otetaan huomioon myös muita arvoja, kuten ekologisuus, tilatehokkuus, energiaratkaisut, sijainti sekä talon fyysiset ominaisuudet, kuten talotekniset ratkaisut, muuntojoustavuus ja arkkitehtuuri. Hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö hyötytavoite varmistaa, että ympäristön tila säilyy hyvänä ja luontoarvot säilyvät kaupungin kasvaessa. Tavoitteena on myös, että espoolaiset ovat entistä paremmin tietoisia Espoon luontoarvoista ja osaavat nauttia ympäristöstään monin eri tavoin. Kaikki espoolaiset tuntevat vastuuta ympäristöstä ja osallistuvat omalta osaltaan elinympäristönsä vaalimiseen. Tavoitteena on elämän edellytysten takaaminen myös tulevillee sukupolville pitämällä Espoon ympäristön tila edelleen hyvänä ja säilyttämällä kasvun paineissa myös luontoarvot. Kaupunkirakenteen tiivistyessä huolehditaan hyvästä ilmanlaadusta, myös erityisryhmien tarpeet huomioiden. Järvien, saaristovesien ja merialueen tilaa parannetaan vaikuttamalla vesistöjen valuma-alueella tapahtuvaan toimintaan sekä toteuttamalla kunnostusprojekteja. Merellisyys on Espoon arvokas erityispiirre ja sitä tuodaan vahvemmin kuntalaisten ja vierailijoiden tietoisuuteen. Huolehditaan riittävien lähiluonto- ja metsäalueiden säilymisestä kaupunkikeskuksissa. Riittävät viherverkostot ovat yksi edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ilmaston muuttumiseen sopeutuminen edellyttää, että lajistollaa on mahdollisuus siirtyä suotuisampaan elinympäristöön. Viherverkostojen säilyminen varmistetaan Espoon alueellaa ja tehdään kiinteää yhteistyötä naapurikuntien kanssa laajemman alueellisen jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi tavoitellaan espoolaisten entistä parempaa tietoisuutta luontoarvoista ja ympäristöstään ja kykyä nauttia niistä eri tavoin. Kaikkia espoolaisia kannustetaan kantamaan vastuuta elinympäristöstään ja vaalimaan sitä. Hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointii
11 Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi hyötytavoite ohjaa, koordinoi ja johtaa kaupungin ilmastotavoitteiden asettamista ja saavuttamista. Näkökulmana ovat sekä ilmastonmuutoksenn hillintään että sopeutumiseen liittyvät asiat. Kestävä liikkuminen ja energiaratkaisut ovat keskeisiä ilmastotyön painopistealueita. Lisäksi priorisoiduilla toiminta-alueilla tavoitellaan edelläkävijyyttä ilmastoasioissa. Toimitaan laajassa yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kumppanuuksilla parannetaann ilmastotyön vaikuttavuutta ja rakennetaan uusia tapoja toimia. Hyötytavoitteella ohjataan kaupungin ilmastotyötä ja varmistetaan ilmastositoumusten edellyttämien tavoitteiden saavuttaminen. Näkökulmana on sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen liittyvät asiat. Ilmastoasioissa tarkastelun aikajänne on pitkä. Kohti visiota ohjaa lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma, Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteet 2012 2014. Ohjelmassa on kuvattu konkreettiset toimenpiteet, toteuttamisvastuut ja arvioitu toimenpiteiden toteutettavuutta. Työn etenemistä seuraa ja sitä koordinoi kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä. Espoon ilmastotyön painopistealueet - energian suunnittelu ja uusiutuvan energian käyttöönotto (hyötytavoite 5) - monipuolinen kestävä liikkuminen (hyötytavoite 6) - laaja yhteistyö ja kumppanuudet asukkaiden, yritysten ja asiantuntijoidenn kanssa
12 Toimitaan paikallisesti ja käytännönläheisesti, mutta hyödynnetään globaalit ratkaisut, tieto ja kumppaneiden osaaminen. Yhdessä yritysten kanssa rakennetaann yhteistyö- ja kannustinmalleja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (esim. ilmastoklusterin jatkokehitys). Ilmastoasioista viestitään tehokkaasti ja toimitaan yhdessä kuntalaisten kanssa tietoisuuden parantamiseksi. - tavoitellaan edelläkävijyyttä priorisoiduilla toiminta-alueilla Priorisoidaan mitä ollaan tekemässä ja keskitytään niihin asioihin, joilla saavutetaan paras vaikuttavuus. Toimitaan edelläkävijää -asenteellaa ja luodaan tekemisessä uusia hyviä käytäntöjä. Tehdään kiinteää yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hyötytavoite 5: Energiaratkaisut Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite 5: Energiaratkaisut hyötytavoitteen avulla edistetään muutoksia alueellisissa tai paikallisissa energiantuotantotavoissa ja kestävämpää energiankäyttöä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään mm. kaavoitusvaiheen energiaselvitysten ja suunnitelmien avulla sekä tarjoamalla kaikille toimijoille avointa energiapaikkatietoa. Omassa toimitilarakentamisessa toteutetaan pilottirakennuksia, jotka toimivat tiekarttana kohti tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa rakentamista. Olemassa olevien toimitilojen energiatehokkuutta, tilojen käyttöastetta ja tilatehokkuutta parannetaan. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia energiantuotantotavoissa ja edistää kestävämpää energiankäyttöä. Työn painopistealueita ovat energian suunnittelu ja uusiutuva energia. Painopistealueisiin vastataan toteuttamalla energiatehokkaitaa julkisia palvelurakennuksia, kaavoituksen energiasuunnittelulla, avoimella energiapaikkatiedolla sekä erityisesti pientalorakentajien energianeuvonnalla.. Energiaselvitysten ja suunnitelmien laadinta on osa julkista suunnitteluprosessia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään. Kaavoitusvaiheessa mahdollistetaan uusiutuvan energian tuotanto kaava-alueilla. Energiavalintoihin vaikutetaan avoimeen dataan perustuvalla aurinko- ja geoenergian paikkatiedolla, kuten energiakartoilla, kattopintojen aurinkoenergiapotentiaalin selvittävällä laserkeila-aineistolla sekä alueellisilla energiasuunnitelmilla. Luodaan edellytyksiä myös kaukokylmän käytön lisääntymiselle. Yksityiset tahot voivat datan avulla kehittää omaa energiasuunnitteluaan ja uusia energiasuunnittelua helpottavia työvälineitä. Kaupunkisuunnittelu tarjoaa kaikille energiamarkkinoiden toimijoille avoimeen dataan perustuvaa energiapaikkatietoa sekä kanavia ja työkaluja Espoon alueelle pääsemiseksi. Myös julkisten rakennusten mittaustietoa jaetaan avoimesti yleiseen käyttöön. Tietoa käytetään energiaratkaisujen arviointiin ja kehittämisee en. Samalla tuotetaan uutta tietoa uusiutuvan paikallisen energian ratkaisuihin. Kaupunki toimii alustana, mahdollistajana ja kannustajana uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa.
13 Tutkitaan uusiutuvan energian tuottamisen liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia joko kaupungin tai yksityisen sektorin toimintana. Tehdään kiinteää yhteistyötä alan toimijoiden kanssa (Fortum aurinkoenergia, GTK maalämpö ja kallioenergia). Edistetään uusiutuvan energian suunnittelua ja käyttöönottoa pilottialueiden kautta (esim. Ämmässuo, Hista). Tutkitaan pientuulivoiman mahdollisuuksia. Espoossa ei ole maakuntakaavassa tutkittuja ja osoitettuja tuulivoiman tuotantoonn soveltuvia alueita. Omassa toimitilarakentamisessa toteutetaan pilottirakennuksia, jotka toimivat tiekarttana kohti tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa rakentamista. Elinkaaritehokkuuteen panostetaan ja päätökset tehdään elinkaariperusteisesti. Olemassaa olevien toimitilojen energiatehokkuutta, tilojen käyttöastetta ja tilatehokkuutta parannetaan. Vaikutetaan myös muiden kuin kaupungin omistamien tilojen tilankäytön tehostumiseen. Hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite 6: Kestävätt liikkumisratkaisut hyötytavoitteella haetaan monipuolisesti keinoja, joilla voidaan kasvattaaa joukkoliikenteen suosiota ja käyttöä. Tavoite sisältää mm. liityntäliikenteen ja -pysäköinnin kehittämistoimet, taloudellisten kannustimien käytön lisäämisen, poikittaisliikenteen kehittämisen ja lisäämisen sekä uusien joukkoliikennemuotojen kehittämistoimenpiteet. Sähköisen liikkumisen kehittymiseen vaikutetaan kaupungin vahvalla esimerkillä. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, esimerkiksi reitistöjä, parannetaan. Höytytavoitteen keskeisin sisältö on kestävän liikkumisen periaatteet ja kehittämishaasteet sekä kaupungin rooli tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin ratkaisuilla infrastruktuuriin, tonttitarjontaan ja kaavoitukseen sekä viranomaislupiin ja julkisiin hankintoihin on merkittävä vaikutus kestävien liikkumisratkaisujen saavuttamisessa (kuten sähköautojen suosiminen, työsuhdeautojen ehdot ja päästörajat). Joukkoliikenne, sen houkuttelevuuden lisääminenn ja palvelukonseptien kehittäminen ovat vaikuttavuudeltaan keskiössä. Sähköisen liikkumisen kehittyminen vaatii kaupungin vahvaa esimerkkiä. Hyötytavoitteella haetaan monipuolisesti keinoja, joilla voidaan kasvattaa merkittävästi joukkoliikenteen suosiota ja käyttöä. Keinoja ovat liityntäpysäköinnin, metron liityntäliikenteen, joukkoliikenteen palvelukonseptien ja kävely- ja pyöräilyverkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen, taloudellisten kannustimienn käytön lisääminen (työpaikkojen joukkoliikennetuki), autopaikkojen suunnittelunormien uudistaminen sekä uusien joukkoliikennemuotojen ja niiden yhdistelmien kehittymisen tukeminen. Äly- ja vähähiiliseen liikkumiseen liittyvät tutkimushankkeet ja -ohjelmat tukevat ja mahdollistavat tavoitteiden saavuttamista (esim. VTT Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne, Tekes T3-OtaEbus). Pyöräilyn edistämisohjelmalla kannustetaan asukkaitaa pyöräilyyn työ- ja vapaa-ajanmatkoilla. Hyötytavoitteiden mittarit
14 Mittareiden avulla seurataan hyötytavoitteiden kehittämisalueillaa tapahtuvaa muutosta valtuustokauden aikana. Mittarit määritellään ohjelmasuunnitelmassa, kun hyötytavoitteiden kehittämisprojektit ovat määritelty. 5 Kehitysohjelman konkreettiset tuotoksett Seuraavassa on alustava kuvaus mahdollisista tuotoksista. Ohjelmasuunnitelmassa määritetään tuotokset ja niiden mittaaminen. Viihtyisyys ja yhteisöllisyys kaupunkikeskuksissa lisääntyvät, hyvinvointierot vähenevät ja asukkaiden palvelutarpeisiin vastataan entistä paremmin. Kokeillaan ja otetaan käyttöön uusia ratkaisuja esimerkkialueilla (esim. Vermontie). Puurakentaminen lisääntyy ja kaupunki vaikuttaaa koko toimialan kehittymiseen. Puurakentamista toteutetaan paitsi uudiskohteissa myös korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Toteutettavien uudis- tai täydennysrakentamiskohteiden asuntojen omistus- ja hallintamuodot ovat vaihtelevia, mikä tukeee sosiaalistaa kestävyyttä ja eheyttä. Kaupunki täydentää luontopolku- ja lintutorniverkostonsa ja rakentaa järvien rannoille reitistöjä. Luonnossa liikkuminen ja sen havainnointi tulee kiinteäksi osaksi espoolaisten arkea. Lähimetsät ja kouluille tärkeät koulumetsät (koulumetsähanke) säilyvät ja asukkaat pitävät niistä huolta yhdessä kaupungin kanssa. Asukas- ja yritysyhteistyötä lisätään esim. vesistöjen kunnostuksessa. Perustetaan yhteisprojekteja, joihin sisältyy esim. tiedotusta, tapahtumia, talkoita. Toimitaan kiinteässä yhteydessä Osallistuva Espoo -ohjelman kanssa. Villa Elfvikin luontotalo toimii ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Luontokoulun kohderyhmänä ovat päiväkoti-ikäiset yläkoululaiset) ja muut pääkaupunkiseudun luontokoulut tuovat synergiaa toimintaan. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranevat. Reittien talvikunnossapitoa parannetaan ja kunnossapitoa priorisoidaan. Reitistöä laajennetaan pyöräilyn edistämisohjelmaa toteuttaen sekä hyödyntäen paikallistietoa suunnittelussa. Joukkoliikenteen tukeminen ja kehittäminen sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen tukevat yksityisautoilun vähenemistä. Lippujen hinnoittelu ja henkilöautoliikenteeseen kohdistuvat ruuhkamaksut kannustavat joukkoliikenteen käyttöön. Testiympäristöjä otetaan käyttöön, esim. ajoneuvopäästötön Otaniemi. Kaupungin oman ajoneuvokaluston hankinta perustuu vähäpäästöisyyteen. Sähköautojen latausinfrastruktuuri osoitetaan kaavoituksessa tai rakennusluvissa. Vähäpäästöisille ajoneuvoille on käytössä pysäköintietuuksia. Energia- ja elinkaaritaloudellisuuden edelläkävijätason pilottikohteita on toteutettu ja suunnitteilla omassa toimitilarakentamisessa. Tilankäytön tehokkuus ja tilojen käyttöaste ovat parantuneet. Uusiutuvan energiantuotannon ja -käytön osuus on kasvanut. 6 Kehitysohjelman rajaukset Kehitysohjelman rajaukset tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. Mukaan toteuttamiseen tarvitaan kaikki espoolaiset ja kaupungin työntekijät. lapset ja alakoululaiset. Luontokeskus Haltian luontokoulu (kohderyhmänä
15 Suurin osa asuntokannasta on jo rakennettu ja niiden muuttaminen energiatehokkaiksi vie aikaa ja tapahtuuu korjausrakentamisen yhteydessä. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat maailmanlaajuisia ja espoolaiset valinnat vaikuttavat Espoon rajojen ulkopuolella akin, toimitaan silti Espoossa. Luonto- ja ympäristöasioissa vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua. Kestävässä liikkumisessa keskitytään kehittämistoimiin ja etsitään malleja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä sähköautoilun edistämiseen. Ilmastotyön koordinointi keskittyyy niihin toimiin, joiden avulla kaupunki voi edistää Espoon ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista yhdessä asukkaiden, kumppanien ja sidosryhmien kanssa. 7 7.1 Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle Edellytykset käynnistämiselle Kehitysohjelman suunnittelussa on määritelty ja tunnistettu kaupungin keskeisiä haasteita ja toimenpiteitä kestävän kehityksen edistämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kehitysohjelman käynnistäminen edellyttää, että keskeiset kestäväää kehitystä tukevat kaupungin ja kumppaneiden toimenpiteet toteuttavat valtuuston päättämiää kestävän kehityksen tavoitteitaa ja kaupungin työntekijät tukevat ohjelman toteuttamista. Ohjelman käynnistäminen vaati päätöksen taloudellisista resursseista. 7.2 Edellytykset onnistumiselle Hyötytavoitteiden saavuttaminen on haastavaa. Ne ovat myös jatkuvia tavoitteita kaupungille. Mittarointi ja selkeä mitattava tavoite mahdollistaa etenemispolun rakentamisen ohjelman tavoitteiden toteutumiselle. Ohjelmatoim minnan pitää pohjautua oikeaa arvioon nykytilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Kysymyksessä on muutosjohtamisprosessi, jonka keskeinen johtamishaaste on kannustamisessa ja sitouttamisessa sekä tavoitteen johdonmukaisessa saavuttamisessa. Kaupungin oman toiminnann organisointi ja olemassa olevien toimintojen yhteen saattaminen hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on pitkäjänteistä työtä. Eri aikoihin ja eri tarpeisiin perustetuilla projekteilla on omat tavoitteet. Ulkoisten kumppaneiden kanssa toimiessa on tärkeää, että tavoitteena on juuri ohjelman hyötytavoitteiden saavuttaminenn kestävästi. Tutkimushankkeidenn roolina on, että käyttöön saadaan uutta tietoa, jonka hyödyntämisaika ulottuuu yli ohjelmakauden. 8 8.1 Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä Ulkoiset kustannukset vuonna 2014 Kokouskulut ja matkakustannukset 15 000 euroa Materiaali- ja painatuskustannukset 5 000 euroa Kumppanuustoiminta 100 0000 euroa Selvitykset ja pilotoinnit 80 000 euroa yhteensä 200 000 euroa
16 8.2 Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Kansallisen rahoituksen mahdollisuudet käydään läpi ( esim. Tekes, Hyödynnetään myös EU:n rahoitusvälineitää (esim. EAKR, LIFE, Horizon 2020). Sitra). 8.3 Tarvittavat henkilöresurssit vuonna 2014 Tarkentuuu myöhemmin. Alustavan arvion mukaan: ohjelmapäällikkö ja omistaja 0,5 htv viestintähenkilöt 0,4 htv ohjausryhmän jäsenet ja asiantuntijat 5 htv Projektitoiminnan vaatimat muut resurssit tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. 9 Kehitysohjelman organisointi
17 Kehitysohjelmien viestintäperiaatteiden mukaan ohjelmat ovat Espoon strategista ydintoimintaa, josta viestitään avoimesti. Viestintä tukee asetettuja tavoitteita ja rakentaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan syksyllä 2013 osana ohjelman suunnitteluv vaihetta. 10 Kehitysohjelman toteutus 10.1 Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu Ohjelman kesto on valtuustokausi 2013 2016. Vaiheet ja ohjelmasuunnitelmassa. aikataulu tarkentuvat 10.2 Kehitysohjelman sisältö Ohjelma toteutetaan kumppanuushankkeina, projekteina ja tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. toimenpiteinä. Nämä 11 Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön - Reilun kaupan kaupunki -hankkeen Espoon toiminta - YK-yliopiston RCE-verkoston Espoon toiminta - Uudenmaan ELY-keskuksen kokoaman Ympäristökasvatuksen ja tietoisuuden edistämisryhmä Välkkeen hanke Strategian rattailla (odottaa rahoituspäätöstä) - Energiaratkaisuissa tapahtuu kehitystä paljon, esim. normit, tuotekehitys - Yhteistyö PKS- kuntien, 6-kaupunkie en, HSY:n, HSL:n ja valtion viranomaisten kanssa - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys aihealueen poikkihallinnollinen kehitysohjelma, Osallistuva Espoo -ohjelma - tapahtumat, konferenssit pari kolme jossa kannattaa olla esillä 12 Tärkeimmät sidosryhmät - Kaupungin sisällä koulut, päiväkodit, vapaa sivistystyö, ekotukitoim inta ja Villa Elfvikin luontotaloo - Espoon koulutuskumppaniyhteisöt ja tutkimuslaitokset (VTT, Aalto, HY, ammattikorkeakoulut ym.) - Asukkaat, kolmas sektori, kansalaisyhdistykset, yritykset - Fortum Oyj ja muut energialaitokset - EVE, Tekes, Veolia - Muut seudun kunnat, HSY, HSL 13 Merkittävimmät riskit - Asukkaat eivät tunnista asian merkittävyyttä eivätkä lähde mukaan
18 - Tehdään päällekkäistä työtä - Tieto ei kulje - Hyvä tahtotila, mutta konkreettisuus puuttuu - Asenteiden jäykkyys kaikillaa tahoilla - Oikea-aikaisten resurssien ja rahoituksen puute - Ei osata määritellä kaupungin roolia mahdollistajana - Ei löydetä nopeasti vaikuttavia ratkaisuja ja aiheen mielenkiinto laantuu - Kumppanit eivät lähde yhteistyöhön kaupungin kanssa - Ohjausryhmä ei onnistu tavoitteessa valita toteutussuunnitelmaan ne projektit, jotka parhaiten edistävät hyötytavoitteiden saavuttamista - Viranhaltijat eivät sitoudu riittävästi ja tulosten käytäntöönvienti ei toteudu 14 Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa Ohjelmakuvaus tarkentuu syksyn 2013 aikana ohjelmasuunnitelmaksi. Valmisteluvastuu on asiantuntijoista kootulla työryhmällä (viranhaltijatyöryhmä). Suunnittelutyöhön osallistuvat laajasti kaupungin eri työryhmät ja verkostot (esim. ilmastoasioiden koordinaatioryhmä, kestävän kehityksen kasvatuksen työryhmät). Ohjausryhmä on kiinteästi mukana ja ohjaaa työn etenemistä. Liitteet - Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet 2012 2014 - RCE toimintasuunnitelma - Kestävän kehityksen kasvatus Espoossa -KEKE selonteko 2012 - Kuutosten kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteet - Espoon kaupungin toteuttamat uusiutuvan energian hankkeet - Suomi, jonka haluamme 2050 -Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuss