Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Samankaltaiset tiedostot
Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry Espoo

Metsäenergiaa tarvitaan

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

METSÄ SUUNNITELMÄ

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

METSÄ SUUNNITELMÄ

Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle Esko Välimäki ja Juha Inkilä

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Kehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Suomen metsien inventointi

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

1. JOHDANTO. 1.1 Opinnäytetyön taustaa

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Korpien luontainen uudistaminen

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma/ bioenergia. Juuso Sipola POLTTOHAKKEEN TUOTANTOKETJU

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Tukien pääperiaatteita

Energiapuun mittaus ja kosteus

Maanmittauslaitos, lupanro 2879/MML/15, Karttakeskus 2013, 2014

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

r; :-" Peltue.. \... ~~~\,~ \,.. ' { \\ i -, '\'I' }",.,~,:... ;.:.1.. ; \I'"_... \ -,,

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Kokemuksia tuorehakkeen poltosta

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

MMT, dosentti Risto Lauhanen, MMM Juho Lahti, FM Kari Laasasenaho, FT, dosentti Raimo Timonen, prof.emer. Jouko Laasasenaho & DI Alpo Kitinoja

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

KIEMET Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu Infokorttisarja

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

KAUPIN METSÄTAITORATA

Kangasmaiden lannoitus

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

n.20,5 ha

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

ONNELA Kunta: Sotkamo

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

SIMO-seminaari Helsinki

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

UPM Metsäsuunnitelma

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Korjuuvaihtoehtojen kannattavuus metsänomistajalle nuoren metsän harvennuksessa hankintakaupalla

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Suomessa vuonna 2005

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsäpolttoaineiden proomukuljetus

Transkriptio:

13. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 2,0 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 31 kilometriä. Taulukko 13. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 4,9 4,9 3150 22 5,75 Kokonaispoistuman tilavuus harvennuksen jälkeen tavoiterunkoluvun ollessa 2000 kappaletta hehtaarilla on 15,9 kiintokuutiometriä. Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä Tehollinen lämpöarvo 32,37 MWh.

Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 289,75 Korjuukustannukset muodostuvat perkausharvennuksen urakkahinnoittelusta, kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon ja tienvarsihaketuksesta. Korjuukustannukset 447,31 Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 289,75 447,31 = -157,56.

14. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 1,1 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 36 kilometriä. Taulukko 14. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 7,7 7,7 1130 23 17 Runkoluku 3,7 3,6 1000 4 3 Kokonaispoistuman tilavuus harvennuksen jälkeen tavoiterunkoluvun ollessa 1000 kappaletta hehtaarilla on 9,9 kiintokuutiometriä.

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 23,76 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 20,20 MWh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 212,65. Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon ja tienvarsihaketuksesta. Korjuukustannukset 245,92 Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 212,65 245,92 = - 33,27.

15. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 2,0 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 40 kilometriä. Taulukko 15. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 9 9 1200 40 27,9 Runkoluku 4,5 4 4000 21 4,4 Kokonaispoistuman tilavuus harvennuksen jälkeen tavoiterunkoluvun ollessa 1200 kappaletta hehtaarilla on 42 kiintokuutiometriä.

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 100,8 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 85,68 MWh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 902,16. Korjuukustannukset muodostuvat raivaussahalla suoritettavasta kaadosta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta sekä kaukokuljetuksesta lämpölaitokselle. Korjuukustannukset 1012,44. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 902,16 1012,44 = - 110,28.

16. Tutkimuskohde Peltojen välissä kulkevan ojan varsi. Pinta-ala 0,25 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 33 kilometriä. Taulukko 16. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 5,4 7 1100 11 8,3 Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Runkoluku Tilavuus d0,30, cm kpl/ha m3/ha Runkolulu 4 1600 4 Kokonaispuuston tilavuus on 0,25 hehtaarilla on 3,75 kiintokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 9 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 7,96 Mwh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 80,55 Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon ja tienvarsihaketuksesta. Korjuun kustannukset 111,16. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 80,55 111, 16 = - 31, 05.

17. Tutkimuskohde Joen ja ojan rannat. Pinta-ala 0,9 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 37 kilometriä. Taulukko 17. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 8,3 7 2940 67 19 Kokonaispuuston tilavuus on 0,9 hehtaarilla on 60,3 kiintokuutiometriä. Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 144,72 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 123,01 MWh.

Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 1295,24. Korjuukustannukset muodostuvat siirtelykaato hakkuusta ja kasauksesta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta sekä kaukokuljetuksesta lämpölaitokselle. Korjuun kustannukset 1643,18. Hakkeesta saatavan tulon sekä aiheutuvien kulujen erotus on 1295,24 1643,18 = - 347,94. 18. Tutkimuskohde

Viljelyn päättymisen seurauksena metsittynyt pelto. Pinta-ala 2,5 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 25 kilometriä. Taulukko 18. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3, cm m kpl/ha m3/ha dm3/r Runkoluku 4,2 4,1 4720 23 4 Kokonaispuuston tilavuus on 2,5 hehtaarilla on 57,5 kiintokuutiometriä. Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 138 irtokuutiometriä. Tehollinen lämpöarvo 117,30 MWh. Hakkeesta saatava hinta käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa on 1235,10.

Korjuukustannukset muodostuvat raivaussahalla suoritettavasta kaadosta, kuormatraktorilla kuljetuksesta tienvarsivarastoon, tienvarsihaketuksesta sekä kaukokuljetuksesta lämpölaitokselle. Korjuun kustannukset 1337,71. Hakkeesta saatavan tulon sekä korjuusta aiheutuvien kulujen erotus on 1235,10-1337,71 = - 102,61.