Arabianrannan pohjarakenteiden. pitkäaikainen toimivuus. SGY:n Pohjanvahvistuspäivä

Samankaltaiset tiedostot
DEEP MIXING 2015 (SAN FRANCISCO) JA MASS STABILISATION 2015 (LAHTI) KONFERENSSIT, MASSASTABILOINTIKÄSIKIRJA SEKÄ MUUTA AJANKOHTAISTA

Naantalin kaupunki Asuntomessualue LUONNOS KUSTANNUS- Matalalahden rantarakenteiden geotarkastelu

Elementtipaalulaatat rautateillä

EPS koerakenne E18 Muurla

RAK Computational Geotechnics

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

Naantalin kaupunki Asuntomessualue LUONNOS KUSTANNUS- Matalalahden rantarakenteiden geotarkastelu


KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ H. LAUHAKARI

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Käytettäessä Leca -kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Paaluseminaari 2015 Ajan vaikutus geoteknisen kestävyyden kehittymiseen

RAK Computational Geotechnics

FIN-C2M projekti Projektiesittely Leena Korkiala-Tanttu Aalto-yliopisto

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Maanvaraisia perustuksia pudotustiivistetylle louhetäytölle. Pohjanvahvistuspäivä 2014 Juha Häkkänen Aalto-yliopisto / Ramboll Finland Oy

SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen

Betonipaalun käyttäytyminen

Enäranta Korttelit 262 ja Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

TAMPEREEN KANSI JA AREENA - RD PAALUTUS

Paksuseinäisen betonirakenteen kuntotutkimus yhdistetyllä ainetta rikkomattomalla menetelmällä

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

ALUEELLINEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS KORTTELIT 5705, 5706, 5707 JA 5708 (SAVIALUEELLA SIJAITSEVAT TONTIT)

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

TERRAFAME OY:N KAIVOSHANKE. Geosuunnitelma Primary heap, lohkot 5 ja 6. Primary heap, lohkot 5 ja 6

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, ja 448-3

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Torpparin alikulkusilta - Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla. TRY Olli Asp

EUROKOODI JA GEOTEKNIIKKA TALONRAKENTAMISESSA

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 447-2, JA 448-2

Betoniteollisuuden paaluseminaari

Massastabiloinnin laadunvarmistuskairaukset

MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PIRTTIRANTA MAAPOHJAN KOKONAISVAKAVUUS TULVAPENKEREEN RAKENNETTAVUUS Kuntek/geotekniikka, H.

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

JULKINEN Rantaradan stabiliteetin parantaminen syvästabiloinnilla

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.

EPS-SOLUMUOVIN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET MELUESTERAKENTEISSA

ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan

Kuva: Olli Häkämies. Kalasatamaan rakennetaan koteja asukkaalle. Naapurikaupunginosa Arabianranta (oikealla) on jo lähes valmis.

Rautatiesilta LIITE 3 1/7

Teräsbetonipaalujen kantavuus

Pohjarakentamisen kustannustietoja

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen

Inspecta Tarkastus Oy Teräspaalupäivä 2014

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

Turun Kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Skanssin kaava alue

Ajankohtaista pohjarakenteista. Siltatekniikan päivät , Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä

Sillan on tarkoitus kestää 30 vuotta. Silta on mitoitettu kestämään 400 kg/m² kuorma.

Sillan ja maan yhteistoiminta

Firstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

SUORITUSTASOILMOITUS

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

1.3 Lähtötiedot: Pohjakartta ja alustava kaavaluonnos sekä Turun kaupungin alueella aikaisemmin tekemät pohjatutkimukset.

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Veli-Matti Uotinen

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

VII-122-1,88 ja 91 (Pyynikin sairaala), Tampere

Ajankohtaiset perustusten vahvistamisen RR- ja RD-paalutuskohteet. Jari Mara, SSAB

Lujat teräkset käytössä Todennettua kilpailukykyä. Antti Perälä Technology Manager

HITSATUT PROFIILIT EN KÄSIKIRJA (v.2010)

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti

Ylijäämämaiden hyötykäytön pilottikohteita pääkaupunkiseudulla, ABSOILS

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari

8IT Nimi ja seura 1. osak. 2.osak. 3.osak. 4.osak. 5.osak. yht. keskiarvo Oskari Wallin PuKu 10 10

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Syvästabilointi Laadunvalvonta geofysikaalisilla reikämittausmenetelmillä ja mekaanisilla kairausmenetelmillä

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Infra55-riskilista. Riittämätön aikataulu vaikeuttaa koko hankkeen onnistumista

Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET

Transkriptio:

Arabianrannan pohjarakenteiden SGY:n Pohjanvahvistuspäivä 27.8.2015 pitkäaikainen toimivuus Paavo Lahdenperä, Juha Forsman, Antero Olaste Ramboll Finland Oy Ilkka Vähäaho, Kalle Rantala, Osmo Korhonen, Miia Paatsema Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston geotekninen osasto Helena Färkkilä-Korjus Helsingin kaupungin KSV Leena Korkiala-Tanttu, Aalto yliopisto

Jatkoa artikkelisarjalle... Vähäaho, I. 2000. Deep wet soil-mixing test at Old City Bay in Helsinki. Proc. 4 th Int. Conf. Ground Improvement Geosystems, Helsinki, 2000. 55-62pp. 7. 9.6.2000. Vähäaho, I. 2002. Deep mixing at Old City Bay in Helsinki. Tokyo Workshop 2002 on Deep Mixing. Kitazume, M. and Terashi, M. (eds.), Port and Airport Research Institute & Costal Development Institute of Technology, Tokyo, 2002. 204-210pp. 15. 16.10.2002. Vähäaho, I., Kangas, H., Takahashi, H. and Kitazume, M. 2005. Effect of permeability and stiffness of treated column on consolidation phenomenon of improved ground. Proc. 16 th Int. Conf. Soil Mech. & Found. Engng. Osaka 2005. p. 1269-1274. Vähäaho, I. 2009. Long-term follow-up monitoring of column treated ground. Int. Symp. on Deep Mixing & Admixture Stabilization, Okinawa, 2009. 19. 21.5.2009. Lahdenperä, P., Forsman, J., Vähäaho, I., Rantala, K., Korhonen, O. and Korkiala-Tanttu, L. Long-term performance of a deep mixed column-wall at Arabianranta (Helsinki, Finland). San Francisco, 2015.

Taustatietoa Alue vanhaa merenpohjaa Täytöt tehty pääasiassa viimeisen 100 vuoden aikana Pohjamaa savea ja liejusavea (paksuus 0 25 m) Kova pohja viettää merelle päin Rantapuistoalue valmistunut 1980-luvulla Asuinkäytössä 2000-luvulla Uusi kuormitustilanne --> Pysty- ja vaakasiirtyminen Paaluperustusten toimivuus? à Maan vaakasiirtymät hallintaan salpaseinällä?

Maaperän geoteknisiä ominaisuuksia (Vähäaho 2000)

Täyttöhistoria Arabianranta, ilmakuva v. 1932, muokattu. (http://kartta.hel.fi) Arabianranta, ilmakuva v. 2014. (http://kartta.hel.fi)

Salpaseinän rakenne ja geometria 1/2: Suunniteltiin pysäyttämään maan vaakasuuntaiset siirtymät (paaluperustusten toimivuus haluttiin varmistaa) Testirakennetta koekuormitettiin ja instrumentointiin. Seinämä myös FEM-mallinnettiin. Laaja instrumentointi ja laadunvalvonta Leikkauslujuusvaatimus pilareiden ylä- ja alaosille 400/750 kpa

Salpaseinän rakenne ja geometria 2/2: Salpaseinän kokonaispituus 680 m Koostuu liki 10000 stabilointipilarista. Seinämän koerakenneosio tehtiin syvästabiloinnin märkämenetelmällä Seinämän loput osat tehtiin kuivamenetelmällä(soveltui paremmin Arabianrantaan) Sideainemäärä: sementti (170 250 kg/m 3 ) Syvästabilointia kuivamenetelmällä Arabianrannassa.

Rakennusvaiheet

Maan vaakasiirtymänopeudet [mm/vuosi] 30 70 mm/vuosi 0 5 mm/vuosi Ennen rakennustöitä Rakennustöiden jälkeen

Kokonaisvaakasiirtymät rakennustöiden jälkeen [mm]

Pystysiirtymät (Painumat) Painumat olleet suuria eteenkin rantapuiston kohdalla.

Vaurioituneet inklinometriputket Maan painuminen aiheuttanut negatiivista vaippahankausta à Inklinometriputken nurjahtaminen? Epäluotettava mittatieto?

Laskentapoikkileikkaus alueelta 4 -A), B) ja C) kuvastavat inklinometriputkien sijainteja. -Poikkileikkauksen inklinometriputket mitattu 2014. -Hyvä poikkileikkaus tarkempaa tutkimusta varten -FEM-mallin tulokset mittaustulosten kanssa samaa luokkaa

Salpaseinän pitkäaikaistoimivuus A) Salpaseinän mantereen puoli B) Salpaseinän kohta C) Salpaseinän rannan puoli Kolmen eri inklinometrin tulokset rakennusalueelta 4.

Salpaseinän pitkäaikaistoimivuus Salpaseinä on kallistunut hieman paalulaattaa kohti. Maanpaine on erisuuruinen eri puolilla salpaseinää.

Salpaseinän kohdistuva maanpaine Taso, Z [m] Maanpaine [kn/m 2 ] Maanpaine paalulaatan puolella (mantereen puoli) Maanpaine meren puolella Paalulaatan takia maanpaine onkin suurempi salpaseinän meren puolella! Mittaukset sekä FEM-laskenta antoivat saman tuloksen.

FEM-mallinnus (PLAXIS-2D), Herkkyystarkastelu ja mahdolliset kehitysideat?

FEM-mallinnus, vaakasiirtymät FEM-mallin tulokset linjassa mittatulosten kanssa Ennuste tulevalle Salpaseinä Meri 700 mm Maan vaakasiirtymät ennustettu FEM:illä (v. 2004-2064).

FEM-mallinnus & Herkkyystarkastelu Sisäistä lujuutta olisi voinut hieman pienentää? Kyseinen tulos tarkasteltu tosin vain tältä rakennusalueelta Pysyvän rakenteen kokonaisvarmuutta ei myöskään pidä unohtaa Kokonaissiirtymä v. 2014 [mm] 180 kpa Pilareiden leikkauslujuus(pilareiden ylä-/alaosille): 1 = 400/750 kpa 0.5 = 200/375 kpa 0 = 20/30 kpa

FEM-mallinnus & Herkkyystarkastelu Mallinnetussa poikkileikkauksessa salpaseinä oli 13,8 m leveä ja 12,8 m korkea. Toimivassa FEM-mallissa salpaseinää kavennettiin à ei esiintynyt ongelmia Poikkileikkauksen kohdalla minimileveys seinämälle oli 7,0 m kaatumista vastaan(laskettu käsin). Salpaseinä

FEM-mallinnus & Herkkyystarkastelu Salpaseinän puuttuessa muodostuu stabiliteettiongelma paalulaatan alle (salpaseinän päätyjen alueet. Salpaseinä toimii paalujen suojarakenteena. Ei salpaseinää

Johtopäätökset ja yhteenveto 1/2 Salpaseinä ja tiheä paalutus ovat hidastaneet maan sivusuuntaista liikettä paljon (alkuperäinen liikenopeus jopa 50 mm/vuosi) Rantapuisto painuu ja siirtyy vaakasuunnassa kohden merta nyt ja tulevaisuudessa (15...25 mm/vuosi?) Mantereen puolella salpaseinää maan sivusiirtymät ovat pieniä tai pysähtyneet (0 5 mm/vuosi) Salpaseinä pysyy paikallaan (0 1 mm/vuosi) Salpaseinän päätyjen vieressä liike on suurinta (4 mm/vuosi)

Johtopäätökset ja yhteenveto 2/2 Salpaseinä toimii paalujen suojaseinänä Suurimmat maan liikkeet eteläpään paalujen kohdalla ovat olleet 88 mm ja ennusteen perusteella lopullinen sivusiirtymä olisi 115 mm. Päätyjen lähelle sekä rantapuiston kohdalle ehdotettiin uusia inklinometriputkia jatkoseurannan vuoksi. Inklinometriputken nurjahtamista olisi hyvä tutkia vastaisuudessa. Arabianrannan salpaseinä toimii.

Salpaseinä (Alue 1) pysyy paikallaan. Rantapuisto painuu ja siirtyy vaakasuunnassa kohti merta.

Kiitos! Kysymyksiä / kommentteja? Koko versio diplomityöstä on vapaasti saatavilla internetistä Aalto Docs -arkistosta.