2009 Suurimmasta pienimpään, tuotanto hyvissä hyppysissä Yrityskehän 20 v -numero
METALLIKETJU 2009 Yrityskehä Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija Yrityskehä Oy Kuortaneentie 18 62100 Lapua Puh (06) 437 4674 Fax (06) 437 4675 www.yrityskeha.fi Päätoimittaja: Juha Lahtinen Kuvat Pauli Mörsky Sivunvalmistus Work and Roll Aineistot Ilmoitukset toimitetaan sivunvalmistukseen PDF-tiedostona Painopaikka I-Print Ilmoituskoot ja hinnat (alv 0 %) 2/1 420 x280 mm 2000 1/1 210 x 280 mm 1200 1/2 pysty 92 x 260 mm 650 1/2 vaaka 192 x 130 mm 650 1/4 pysty 45 x 260 mm 350 1/4 vaaka 92 x 130 mm 350 1/6 vaaka tai pysty 250 Sisältö 2 Pääkirjoitus, Lahtinen. 3 Vuonna 1989, Antti Ala-Talkkari 4 Nimitys- ja palkitsemisuutiset 5 Yrityskehän 20-vuotisjuhlat 8. 8. 2009 6-7 Matti Mäkynen ja Yrityskehä 8-9 Esittelyssä viisi vahvaa Metalliketjun lenkkiä: J-P Mäkiranta Ky, Kurikka 10 Kannoston Konepaja Oy, Koskenkorva 11 Härmän CNC-koneistus Oy, Ylihärmä 12 Ferrum Steel Oy, Seinäjoki 13 Metallityö Palmu Oy, Lapua 14 Sitran matkassa Saksassa, Juha Lahtinen 16-17 Koneteollisuuden kasvuohjelma, Mauri Heikintalo, SITRA 18 Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2010 2
Lahtinen. Kesällä käydään kalassakin Kesäaikana olemme toivottavasti kaikki ladanneet akkujamme varmasti vaativaa loppuvuotta varten; kuka golfaten ja kuka kalastaen. Verkot ja verkottuminen eivät ole mitään uusia asioita yritysmaailmassa. Niiden tavoitteena on ollut kasvattaa asiakkaan ja valmistajan välistä rajapintaa, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat toisensa paremmin ja hyödyttäisivät mahdollisesti koko yritysverkkoa. Aina näin ei tietenkään käy; hyöty saattaa jäädä hetkelliseksi ja kustannustehokkuudessakin voi olla parantamisen varaa. Oma suu on aina lähempänä kuin pussin suu. Yrityskehä ei ole uusi sekään. Miten joidenkin mielestä vain välikäden asemassa oleva toimija voi menestyä kaksikymmentä vuotta ja olla nyt kenties vahvempi kuin koskaan? Sitä sopii miettiä. Ehkä tietämisellä ja osaamisella on asiassa jotain tekemistä? Jospa kalastaja tietää, mihin ja milloin verkkonsa laittaa. Ehkä hän myös osaa laittaa saaliinsa niin, että tarjottavaa löytyy niin huippukokille kuin kotikissallekin. Kalastusverkoissa on erilaisia silmäkokoja erilaisille saaliskaloille; on muikkuverkkoa, ahvenverkkoa ja haukiverkkoa. Yrityskehänä olemme onnistuneet pyytämään isojakin kaloja, muttemme ole unohtaneet niitäkään, jotka saavat leipänsä muikuista. Hyvänä esimerkkinä käy 25g hahlomutteri pikku ahven, joka ei paljon tunnu verkossa kun sitä nostaa, mutta kun niitä nostaa satojatuhansia kuten hahlomuttereitakin on tehty, niin onpa yllättäen tullut tonneittain kalaa. Silmäkokoja säätämällä tulemme jatkossakin etsimään sopivaa purtavaa koko verkostollemme. Yrityskehä on ollut aina luotettava kalakaveri. Verkonnostajalla ja soutajalla on oltava yhteisesti sovitut tavat veneessä, ettei verkkomies tipu mereen; niin myös kumppaneilla yritysmaailmassa pelisäännöt sovitaan yhteisesti, ettemme kukaan tipu kyydistä vaan pidämme toisemme pinnalla. Kalavaleet ovatkin enempi onnenonkijoitten juttuja. 3
Vuonna 1989 20 vuotta sitten kokoontui joukko henkilöitä yhteen keskustelemaan yhteisyrityksestä. Ajatuksena oli yhdistää voimavaroja laajemmalla alueella. Oli koettu, että yksittäisten yritysten henkiset ja materiaaliset resurssit voitaisiin yhdistämällä saada kaikkia osapuolia eniten hyödyttävään käyttöön. Haettiin siis kilpailukykyä ja olemassaolon oikeutusta selkeällä lisäarvon tuonnilla. Yhteismarkkinointi, parhaiden osaamisalueiden käyttö, konekapasiteettien järkevin hyödyntäminen, suurempien kokonaisuuksien toimittaminen jne. olivat sanoja joita lausuttiin. Pyrittiin kokoamaan alueellisesti merkittävä yritysrypäs, jolla saataisiin leipää ja kasvua osakas- ja yhteistyökumppaneille. Tie tähän päivään on ollut monivaiheinen, jo itse perustamisajankohta osui 80-luvun lopulla orastavaan lamaan. Tähän päivään osakas- ja yhteistyöyrityksissä on tapahtunut muutoksia ja verkosto on kasvanut merkittäväksi ja monipuoliseksi. Nykyinen olemassaolommekin osoittaa, että tavallemme toimia ja sillä ajatuksella, joka 80-luvun lopulla synnytettiin, on ollut tilaus, joka täytyy kuitenkin joka päivä ansaita uudelleen ja siihen pyrkiessä tulee myös uusiutua. Kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana on Yrityskehä saanut synnytettyä merkittäviä yhä jatkuvia asiakkuuksia suuriin kansainvälisesti tunnettuihin päämiehiin. Jatkossakin tarvitsemme näitä kansainvälisesti toimivia päämiehiä kumppaneiksemme. Yrityskehän tulevaisuutta tullaan jatkossa parantamaan yhä parempien resurssien kokoamisella ja voimavaroja yhdistämällä. Antti Ala-Talkkari Yrityskehä Oy, Hallituksen puheenjohtaja 4
Nimitys Juha Lahtinen on nimitetty Yrityskehän toimitusjohtajaksi 1. 9. 2009 alkaen. Lahtinen on toiminut Yrityskehän palveluksessa aiemmin markkinointipäällikkönä ja vuoden 2009 alusta asti varatoimitusjohtajana. Lahtisella on yli 10 vuoden kokemus metalliyritysten operatiivisen liiketoiminnan sekä myynti-, vienti- ja markkinointitehtävien johtamisesta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Juha Lahtinen on koulutukseltaan logistiikkainsinööri. Matti Mäkynen jatkaa yhtiön palveluksessa sekä Yrityskehän hallituksen jäsenenä. Yrityskehä palkitsee tekijöitä Yrityskehän Vuoden Tekijänä eli alihankkijana palkittiin J-P Mäkiranta Ky Kurikasta. Rosterista palkintotaulua oli vastaanottamassa Yrityskehän 20-vuotisjuhlan yhteydessä yrittäjä Jussi-Pekka Mäkiranta Pitkäaikaisesta yhteistyöstä Yrityskehä palkitsi Metallityö Palmu Oy, Lapuan Ruhasta. Rosteritaulun kävivät luovuttamassa yrittäjä Juha Palmulle Matti Mäkynen ja Juha Lahtinen 5
Juhlan hetki Yrityskehä 20 vuotta uraauurtavaa työtä Etelä-Pohjanmaalla Lapualla on tehty kaksikymmentä vuotta uraauurtavaa työtä verkostomaisesti toimivan alihankinnan hyväksi. Yrityskehän perustamiskirja allekirjoitettiin 20.12.1988 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 27.9.1989. Yrityskehä Oy vietti 20-vuotisjuhlaansa lauantaina 8.8.2009 Lapualla. Juhlavuotenaan Yrityskehällä on yli 60 alihankkijaa eli Tekijää, kuten yrityksessämme alihankkijoitamme kutsumme. Välillisesti yritys työllistää useita kymmeniä ihmisiä pääosin Etelä- Pohjanmaan alueella, joskin tekijöitä on jo Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Toiminta-ajatuksena on palvella alihankintayrityksenä uudelta lähtötasolta. Vaativia osatoimituskokonaisuuksia Yrityskehä Oy markkinoi teollisuudelle vaativia osatoimituskokonaisuuksia, joissa voidaan hyödyntää erikoisosaaminen ja kapasiteetti. Yrityskehä Oy ostaa palvelut ympäröivän maakunnan metalliyrityksiltä ja kantaa kokonaisvastuun tilauksista ja projekteista tilaajalle. Yrityskehä Oy voi hankkia myös muita erikoispalveluja maakunnan monilta osaamiskeskuksilta. Yrityskehälle tärkeintä on auttaa asiakaskumppaneitamme tuottamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä koneita ja laitteita. 20-vuotisjuhlassa on juhlapuhujana Elinkeinoelämän keskusliiton - EK:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja, Sacotec-yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Zitting. Ei tainnut sanaa verkottuminen olla yleisessä päivittäisessä kielenkäytössämme, niin kuin se on tänään. Uskon, että liikkeelle lähtö oli 20 vuotta sitten hyvin pragmaattista, arvaten- Ylinnä: EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting vastaanottaa Yrityskehän standaarin toimitusjohtaja Juha Lahtiselta. Yllä: Vuosien aikana Mäkynen on saanut lukuisia uusia ystävyyksiä ja vahvistanut entisiä. Kättelyvuorossa Jorma Rajamäki kin pyrkimyksenä oli löytää jonkinlaisia yhteistyön muotoja kun toisella on tiettyä kapasiteettia, koneita, laitteita, osaavia käsiä, niin toinen voisi hyödyntää tätä vapaata kapasiteettia yhteiseksi menestykseksi. Vuodet ovat varmaankin opettaneet yhdessä tekemis- 6
tä, Antti Zitting totesi juhlapuheessaan. Juhlassa esiintyi lapualainen taiteilija Juhamatti viihdyttäen lauluillaan vieraita pianistin säestyksellä. Yrityskehä on kehittänyt toimintaansa koko 20 vuoden ajan toimitusjohtaja Matti Mäkysen johdolla. Juhlan yhteydessä Keskuskauppakamari ojensi Matti Mäkyselle Kultaisen elämäntyömerkin tunnustuksena vuosien ansiokkaasta työstä maan elinkeinoelämän hyväksi. Merkin Matti Mäkyselle luovutti Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen. Yrityskehän 1. hallituksen jäseniä ryhmäkuvassa. Vasemmalta lukien Pentti Järvi, Matti Rahkola, Pekka Ranta, Mauno Kari, Kari Penttilä, Antti Ala-Talkkari ja Matti Mäkynen. Kaunis sää suosi juhlavieraitten makuja musiikkiosuuksia. Juhlan päätteeksi vieraat kuljetettiin Vanhan Paukun musiikkifestivaaliin jokilaivalla. Matti Mäkynen ja puolisonsa Sinikka Mäkynen. 7
Yrityskehä tarvitsee rinnalleen hyvät ja uskolliset tekijät Matti Mäkynen kuuluu erottamattomana osana eteläpohjalaisen Yrityskehä Oy:n historiaan. Hän on oikea henkilö kertomaan, miten kaikki sai alkunsa ja miten tähän on tultu. Palaamme nyt vuoteen 1988. Olin silloin Lapuan Yrittäjien puheenjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen jäsen sekä Lapuan seudun ammattikoulun liittohallituksen varapuheenjohtaja. Kaupungin ja Yrittäjien järjestämänä Lapuan Nuorisoseuralla pidettiin paneelikeskustelu, jossa pohdittiin Lapuan elinkeinoelämän kehittämistä varsinkin teollisuuden ja kaupan palveluiden kannalta. Maaseudun Kone Oy:n silloinen toimitusjohtaja Pentti Järvi korosti puheenvuorossaan salintäyteiselle yleisölle edessä olevaa metalliteollisuuden rakennemuutosta. Hän kehotti lapualaisia yrittäjiä tarttumaan nopeasti metallin alihankinnan ulkoistamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Järven puheesta uskonvahvistusta Sain Pentin puheenvuorosta valtavasti uskonvahvistusta. Olin jo pitkään myös miettinyt alihankinnan kehittämistä omaksi liiketoiminnaksi. Asetettu työryhmä selvitti sitten asian perusteellisesti. Ryhmään kuuluivat Kari Mäenpää, Asko Harju, Jorma Holma, Mauno Vähämäki, Sakari Kumara ja Kari Tuomi. Itse sain toimia puheenjohtajana. Osakeyhtiö nähtiin selkeimmäksi yhtiömuodoksi ja idea kehittämiskelpoiseksi ja eteenpäin vietäväksi, Mäkynen kertoo yhtiön perustamista edeltävistä vaiheista. Kokonaisvaltaisen alihankinnan toteuttamisesta kiinnostui aluksi 11 osakasta. Perustajaosakkaiksi lähtivät Mäkysen itsensä lisäksi Antti Ala- Talkkari, Jorma Ulvinen, Heikki Nyrhilä, Kari Penttilä, Matti Rahkola, Heikki Koivunen, Mauno Kari ja Esko Loimainen. Hallitukseen valittiin osakkaiden ohella Asko Harju, Pentti Järvi ja Pekka Ranta. Vaativa Pinnalla pysymisen taito Matti Mäkynen on luotsannut Yrityskehää ja pitänyt sen kilpailukykyisenä kaksikymmentä vuotta. 8
osakaskoulutus Kauhavan Yrittäjäopistolla kesti kokonaisen vuoden. Hankkeen pohjatyöllä oli valtava merkitys työn onnistumiselle, Matti Mäkynen korostaa. Toiminnassa hyvään alkuun päästyämme tuli 90-luvun lama. Se krassasi tulosta ja jouduimme ottamaan aikalisän. Pääoma hupeni ja jouduimme tekemään osakepääoman korotuksen, hän kertoo. Kun sitten maailmalla suhdanteet kääntyivät, olimme heti täysillä mukana. Onnistumiseen tarvittiin ennakkoluulottomuutta Matti Mäkynen nostaa mielellään esille Yrityskehän synnylle ja kasvulle viiden ennakkoluulottoman päämiehen edustajat. Rauno Airo, Matti Perävainio, Antti Laaksonen, Teppo Raitis ja Tapio Kivenne uskoivat alusta saakka Yrityskehään ja tekijöihimme, hän sanoo kiitollisena. Asiakkaille on oltava uskottava ja riittävän avoin, samoin tekijöille. Yrityskehä ei olisi yksin mitään, vaan se tarvitsee rinnalleen hyvät ja uskottavat tekijät sekä luonnollisesti asiakkaat. Ja toisinpäin. On myös aina muistettava, että tuotteen hinnan ja laadun määräävät aina päämies ja tuotteen loppukäyttäjä, Matti Mäkynen korostaa. Nyt elämme vuotta 2009. Elämme maailmanlaajuisen taantuman keskellä. Onko se meille mahdollisuus vai uhka? Tekeminen on kaikin mahdollisin keinoin säilytettävä Suomessa myös tulevina vuosina. Siihen tarvitaan meidän kaikkien yhteistä tahtoamme. Näin näemme tilanteen ja haluamme pysyä mukana, Mäkynen sanoo vakaasti. Uskomme huomiseen. Tulevia tarpeita varten vahvistamme nyt toimintaamme. Asiakkaamme tarvitsevat jatkossa aivan uutta tehokkuutta. Ja tuohon tarpeeseen me vastaamme, hän sanoo. Päivääkään en vaihtaisi pois Matti Mäkysen tuntevat monet, mutta nostetaanpa siitä huolimatta hänen taustastaan esille muutama merkkipylväs. Ensimmäinen elämäni kohokohta oli tietenkin oma syntymä. Huomenlahjaksi Herra antoi sitkeyden elämisen taipaleelle. Sitä lahjaa on sittemmin monesti tarvittu. Kotoa vanhem- miltani sain hyvät matkaeväät. Ammattitaitoni hain putkimiehen apurina Tiitun Vesijohtoliikkeessä, hän aloittaa. Toinen kohokohta oli yrittäjäksi ryhtyminen vuonna 1966. Kolmas kohokohta osui vuoden 1975 öljykriisin aikoihin. Maalämpöpumppujärjestelmä oikeuksineen oli myynnissä. Ensimmäinen ja ainoa Suomessa. Muut ovat seuranneet perästä. Innostuin heti ja tartuin tilaisuuteen. Panostukset uuteen liiketoimintaan olivat ankarat ja usko tuotteeseen piinkova, hän kertoo. Vuoteen 1980 ajoittui neljäs käännekohta. Silloinen Imatran Voima, Neste ja valtiovalta tekivät energiapoliittisen täyskäännöksen. Olimme edellä aikaamme 20 vuotta, mutta silloin lämpöpumppujen parissa tehty työ kantaa yhä hedelmää. Entiset työntekijämme ovat onnistuneet ja sitkeästi hakeneet paikkansa energiabisneksessä. Perusbisnekseen ja muille toimialoille on hakeutunut yrityksen 43 entistä työntekijää. He työllistävät nyt yli 170 työntekijää. Toivotan heille jatkuvaa menestystä, Matti Mäkynen sanoo. Huippuhetkistä viides osui 1980- luvulle. Silloin aloitti LVI- ja Koneistushuolto Oy. Vuosikymmenen loppupuolella ryhdyimme valmistamaan mäntätoimisia Hydrojet-painevaraajia Suomen ainoana valmistajana. Vuonna 1985 perustin Lapuan Konevuokraus Oy:n. Kuudes kohokohta ajoittuu 1980- luvun lopulle. Silloin tehtiin sisarusten kesken toimialajärjestelyjä. Silloin perustettiin Hydroll Oy, Pumtek Oy, Ranomec Ky ja Koneistus Metek Oy. Aina olen hakeutunut sellaisille toimialoille, mitä lähinaapurit eivät tee. Yrittäjänä olen saanut kaiken, mitä yrittäjänä voi kokea. Sekä hyvät että huonot puolet, ja myös saanut nähdä mitä viisi eri vuosikymmentä on tuonut tullessaan, Matti Mäkynen sanoo. Vanhan ja kuluneenkin sanonnan mukaan: Päivääkään en vaihtaisi pois. Yllä vasemmalla: Ei se ole trossaamista, jos voi olla varma asiastaan. Oikealla: Hannoverin messuilla ulkomaankauppaliiton yhteisosastolla jo 90-luvun puolivälissä. Vasemmalla: Jorma Luoma ja Yrityskehän toimittamia koneita 90-luvulla. Alla: Yrityskehän osakkaita oppimassa Jouko Havusen johdolla JTO:n ja Vaasan yliopiston järjestämässä osakaskoulutuksessa. 9
ME TEKIJÄT. Yrittäjän pitää olla aina optimisti Kurikkalainen J-P Mäkiranta Ky on tehnyt yhteistyötä eteläpohjalaisen Yrityskehä Oy:n kanssa toimintansa alusta eli vuodesta 1990 saakka. Se on jatkossa myös valmis isompiin haasteisiin. Yhteistyö ei ole vuosien varrella oleellisesti muuttunut, vain sähköiset tarjous- ja tilaustoiminnat ovat tulleet lisänä yritysten väliseen yhteydenpitoon, yrittäjä Jussi-Pekka Mäkiranta sanoo. Mäkirannan kokoonpanoyritykselle tämä yhteistyö on sopinut hyvin. Markkinointityötä ei näin toimien tarvitse itse tehdä, yrittäjä sanoo. Taantuma on hieman muuttanut asioita. Toimitiloja tarvittaisiin lisää, mutta asia on vielä suunnitteluvaiheessa. Samoin uusia investointeja on suunnitteilla, mutta ne odottavat vielä toteutumistaan. Mäkiranta kertoo. Aikaisempaa iskukykyisempi Pohjalaisen metalliteollisuuden yhteistyökykyä ja palvelutarjontaa kurikkalaisyrittäjä pitää hyvinä. Yhteistyö kehittyy kaiken aikaa parempaan suuntaan, alueen tarjonta kasvaa, paranee ja monipuolistuu, hän sanoo. Kilpailun Jussi-Pekka Mäkiranta tietää lisääntyvän jatkossa. Se muuttuu myös yhä rajummaksi. Kilpailijoita tulee tulevaisuudessa varmaan myös ulkoa sekä luonnollisesti kotimaasta yhä enemmän. Tuotannon ulkoistamisen yrittäjä uskoo lisääntyvän ja monipuolistuvan. Viennin hoitavat Mäkirannan yrityksen osalta päämiehet. Tuotanto jää pääsääntöisesti kotimaan markkinoille. Mäkirannan mukaan yrittäjän pitää olla aina optimisti. Hänen mukaansa varautuminen uuteen jo orastavaan nousuun tulee aloittaa entistä iskukykyisempänä. Me Tekijät viisi vahvaa Metalliketjun lenkkiä esittäytyy 10
Komia on, ja julumetun isoo se Kannoston uus pora Parempia aikoja orotelles täs mennähän. Kapasiteettia kyllä löytyy, ku vaan löytyys teettäjiä, Kannoston Konepaja Oy:n Veli-Matti Kannosto pukee sanoiksi monen muunkin yrittäjän suhdannebarometrin. Ilmajoen Koskenkorvalla toimivalla konepajalla on pitkät perinteet vaalittavanaan. Yrityksen juuret juontavat sadan vuoden taakse. Silloin Veli- Matin isoisä Frans Kannosto aloitti pajatoiminnan ja jota Veli-Matin isä Olavi Kannosto sitten jatkoi. Veli-Matin johdolla yritys on toiminut vuodesta 1977. Metalliteollisuuden alihankintakoneistusta harjoittava yritys on keskittynyt aarporaukseen. Joustava organisaatio mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemat toimitukset yksittäisistä protokappaleista sarjoihin, yrityksen kotisivut lupaavat. Uusi avarruskone tuorein laitehankinta Koskenkorvalaisyritys on viime vuosina investoinut toimitiloihin. Niihin on hankittu mm. uusi lattiamallin avarruskone noin vuosi sitten. Suora yhteistyö Yrityskehä Oy:n kanssa on vasta lähtökuopissa, vaikkakin eräälle Yritysketjun Tekijälle on osia tehty jo yli 15 vuotta. Hyvin todennäköisesti tulevat yhteistyökuviot löytyvät juuri aarporauksen suunnalta. Muutoksia ei näihin meirän touhuuhin varmahan tuu, samaa rataa on menty jo yli 30 vuatta. Konehia vaan on aijan kulues koitettu kasvattaa, hän kertoo. Uusin aarpora on jo sen verran suuri, ettei sitä isännän mukaan todennäköisesti tarvitse enää suurentaa; suurin työstettävä kappale voi olla mitoiltaan 13000 x 3000 x 1000. Julmetun suuri on pora, Yrityskehän Juha Lahtinen vahvistaa. Kannoston Konepaja on etsinyt omat kanavansa. Veli-Matti Kannosto uskoo vakaasti, että vielä suomalaisillekin tekijöille maailmalta töitä löytyy, kunhan ajat tästä paranevat. Kannoston koneistamat osat on tähän saakka myyty kotimaisille ostajille, vaikka lopputuotteet matkaavatkin laivojen kyydissä pääosin muille maille. Loppuvuoden ennusteet eivät Koskenkorvan vinkkelistä katsottuna kovin kummoisilta vielä näytä. Kattotahan ny ens vuanna näihin aikoohin, olisko yhtään kiiruhee. Meillon ainaki varauruttu jo kovaa uutehen nousukautehen, terät on valamihiksi terootettuna, Kannosto vakuuttaa. Jo sata vuotta koneistusta. Veli-Matti Kannosto jatkaa isoisänsä jalanjäljissä. ME TEKIJÄT. 11
Asiakkaat arvostavat palvelun helppoutta ja joustavuutta ME TEKIJÄT. Hinnan lisäksi asiakkaat arvostavat laatua ja toimitusvarmuutta. Siihen olemme panostaneet aivan erityisesti. Lisäksi asiakkaat arvostavat myös palvelun helppoutta ja joustavuutta, Härmän CNC-Koneistus Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pouhula kertoo. Ylihärmäläisyhtiö on nc-koneistukseen erikoistunut alihankintayritys, joka valmistaa metallialan osia ja osakokonaisuuksia. Härmän CNC-Koneistus on tehnyt yhteistyötä Yrityskehä Oy:n kanssa kuusi vuotta eli vuodesta 2003. Yhteistyö on lisääntynyt vuosi toisena jälkeen, sen toimitusjohtaja toivoo tulevina vuosina jatkuvan ja yhä lisääntyvän. Yhden asiakkaan kanssa on helppo toimia keskitetysti ja vakiintuneilla toimintamalleilla, toimitusjohtaja sanoo. Yritys sekä valmistaa että toimittaa tuotteensa asiakkaan ehdoilla. Laadun takeena on kattava konekanta ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä käytössä oleva ISO 9002:n mukainen laatujärjestelmä. Koneistusyrityksellä on CNC-koneita kaikkiaan 13 kappaletta. Niistä sorveja kahdeksan ja koneistuskeskuksia viisi. Toimitilat ovat nyt 1400 neliömetrin laajuiset ja yritys aikoo jatkaa hyväksi havaitsemallaan hallitun kasvun tiellä. Kuuntelemme asiakkaan tarpeita herkällä korvalla, eikä konekantaa päästetä liian vanhaksi, Pouhula kertoo. Piristymistä havaittavissa Kilpailu alalla on kiristynyt koko ajan eikä kehityksessä toista päätä näy. Loppuvuoden suhdannenäkymissä Heikki Pouhula näkee jo valon kajastusta. Pientä piristymistä on havaittavissa, hän sanoo. Yrityksen tuotteista menee välillisesti vientiin arviolta 50 prosentin osuus. Päämarkkina-alueena on Suomi. Asiakkaina on kansainvälisesti merkit- täviä yrityksiä koneenrakennus- ja elektroniikkateollisuuden aloilta kautta Suomen. Erikoisalansa edustajana asiakaskunnasta löytyy myös maailmanlaajuisesti toimiva vesisuihkupropulsiovalmistaja. Härmän CNC-koneistuksen osakkaista tuotannonsuunnittelija Joni Ylinen ja Toimitusjohtaja Heikki Pouhula. 12
Yrityskehä ainakin 10 vuotta edellä aikaansa Ferrum Steel Oy on Seinäjoen Kapernaumissa toimiva terästen esikäsittelypalveluja tekevä yritys. Yrityskehälle yhtiö on toimittanut polttoleikattuja aihioita nyt puolentoista vuoden ajan. Ferrum Steelin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Tero Pukkila sanoo, että Yrityskehän perustaminen 20 vuotta sitten on ollut todella kaukonäköinen teko. Hieno ja hyvä asia tällainen puhdas verkostoyritys, joka hoitaa tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Yrityskehä on ainakin kymmenen vuotta edellä muita, hän sanoo. Seinäjokelaisyrityksen keskeisiä asiakkaita ovat hitsaavat ja koneistavat konepajat. Terästen esikäsittelypalveluja ovat polttoleikkauksen ohella plasmaleikkaus, poraukset, sahaukset, hitsaukset, särmäykset ja koneistukset. Alihankintaverkostonsa avulla yritys palvelee myös pintakäsittelyä, märkämaalausta, pulverimaalausta, kuumatai sähkösinkitystä tarvitsevia kumppaneitaan. Vuonna 2005 perustettu Ferrum Steel toimii 2000 neliömetrin tiloissa. Suunnitelmissa on tuhannen neliön laajennus, jonka toteuttamisaikataulua ei vielä ole lyöty lukkoon. Yrityksessä työskentelee yhteensä 30 alan rautaista ammattilaista. Tuotteet voivat olla joko levymäisiä tai pitkiä teräksiä. Uusi konekanta mahdollistaa Pukkilan mukaan kustannustehokkaan ja laadukkaan toiminnan. Konekantaa uusimme asiakkaiden tarpeiden mukaan, hän sanoo. Toimitusjohtaja Tero Pukkila ja työnsuunnittelija Kati Virtanen ovat tyytyväisiä tuoreista ISO 9001-laatu- ja ISO 14001-ympäristölaatusertifikaateistaan. Haastava tilanne Ferrum Steelillä on noin 200 asiakasta ympäri Suomea. Alan kilpailu tulee pääosin Suomesta, mutta nyt jo Suomenlahden takaa Virostakin. Tuotannon ulkoistamisesta puhuttaessa Tero Pukkila käy mietteliääksi. Suomalaista työtä on vaarassa karata esimerkiksi Puolaan, Slovakiaan, ja jopa Kiinaan ja Intiaan saakka. Taantuma on kurittanut yrityksiä eri tavalla. Elokuun lopulla Tero Pukkila sanoo katsovansa jo aavistuksen verran myönteisemmällä mielellä tulevaisuuteen. Hinta ei Ferrum Steelin alalla ole välttämättä kaupan ykköskriteeri, vaikka tärkeä osatekijä onkin. Useimmissa tapauksissa toimitusvarmuus ja laatu ratkaisevat. Ferrum Steel toimittaa koko tuotantonsa Suomeen, mutta noin 90 prosenttia valmiista tuotteista päätyy lopulta vientiin. ME TEKIJÄT. 13
Hahlomutteri on pysynyt valikoimassa vuosikymmenen ME TEKIJÄT. Lapualainen Metallityö Palmu Oy on tehnyt katkeamatonta yhteistyötä Yrityskehä Oy:n kanssa pian 15 vuoden ajan. Yksi tuote on pysynyt samana toistakymmentä vuotta. Muuten tuotteita on tullut ja mennyt, toimitusjohtaja Juha Palmu sanoo. 25 gramman painoista hahlomutteria yritys on valmistanut yhteistyövuosien aikana lähes miljoona kappaletta! Metallityö Palmun ja Yrityskehän yhteistyö on elänyt ja muuttunut vuosittain. Yhteistyö on mielekästä ja tuo lisää työmahdollisuuksia. Samalla yhteistyö Yrityskehän kanssa tuo meille mahdollisuudet päästä kiinni isompiin tilaajiin, Juha Palmu sanoo. Vuosia jatkuneen yhteistyön Palmu näkee yrityksensä toiminnalle merkittäväksi tukijalaksi. Vaikka taantuma on puraissut nyt osan töistä, uusia etsitään joka päivä, hän sanoo. Uusia kumppaneita etsitään koko ajan Haemme sekä uusia töitä että uusia yhteistyökumppaneita koko ajan. Nykyiselle toiminnallemme tämänhetkiset 350 neliömetrin toimitilat Lapuan Ruhassa riittävät, toimitusjohtaja sanoo. Eteläpohjalaisen teknologiateollisuuden yhteistyökykyä Palmu pitää hyvänä. Palveluja on maakunnassa riittävästi saatavilla. Kilpailu alalla on kovaa. Kilpailijoita riittää sekä kotimaassa että maan rajojen ulkopuolella. Toivon tosissaan, että ensi vuosi olisi suhdannenäkymiltään nykyistä parempi. Tunnelin päässä saisi jo näkyä valon kajastus, Palmu sanoo. Yrityskehän nivomalta yhteistyöltä Juha Palmu sanoo toivovansa jatkossa vanhemman toimijan vakautta ja varmuutta sekä lisääntyviä työtilaisuuksia. Hinta on alan kilpailussa pysynyt tärkeänä osatekijänä, mutta toimitusjohtajan mukaan myös tuotteiden toimitusvarmuus ja laatu painavat yhteistyökumppaninvaakakupissa todella paljon. Juha Palmu ja Matti Mäkynen ovat tehneet yhteistyötä Yrityskehän puitteissa likipitäen viisitoista vuotta. 14
15
Sitran matkalla Saksassa Viikkoa ennen juhannusta sunnuntai aamupäivällä kokoontui SITRAn matkaryhmä Helsinki-Vantaalle tarkoituksena lähteä fact finding matkalle Saksaan. Matkan tavoitteena olisi uusasiakashankinta ja toissijaisesti informaation hankinta yleisesti saksalaisesta liiketoimintatavasta konepajateollisuuden alihankintatoiminnassa. Kaiken kaikkiaan matkan tulisi antaa informaatiota kuinka suomalaisyrityksen kyvyt riittävät pääsenään sisälle erityisesti Saksan markkinoille. Ryhmässä oli isompia ja pienempiä alihankinta yrityksiä niin Savosta, Pohjanmaalta, Keski-Suomesta kuin Pirkanmaalta ja Satakunnasta, osalla yrityksistä oli toimintaa Suomen rajojen ulkopuolellakin. Ryhmässä oli kymmenkunta yritystä ja Sitran edustajia. Kesäisenä sunnuntaina lensimme Frankfurtin kautta Düsseldorfiin, josta matka jatkui pikkubussilla Bielefeldiin, jossa yövyimme. Matkalla ryhmämme alkoi tutustua toisiinsa ja saimme heti hyvän porukkahengen aikaiseksi. Maanantai-aamuna matkustimme Harsewinkeliin CLAASin tehtaalle, jossa tutustuimme erityisesti puimurien valmistukseen tämän jättimäisen maatalousyhtiön päätehtaalla. Tämän yli 3 miljardin liikevaihtoa pyörittävän perheyhtiön tehdas oli vaikuttava niin kooltaan kuin todella uusine logistisine ratkaisuineen. Lähes kaiken yhtiö valmistaa itse edelleen. Iltapäivällä vierailimme sitten pienemmän kaivos- ja lentokenttäkoneita valmistavan GHH Fahrzeuge GmbH:n tehtaalla Gelsenkirchenissä. GHH liikevaihto oli hieman yli 30 M ja tehdas oli todella pieni verrattuna aamuiseen jättiläiseen. GHH osoittautui yhtiöksi, joka käytti myös alihankintaa, mutta kovasti olivat hekin laman kurimuksessa. Vierailun jälkeen bussimatkamme jatkui yöpymiseen Bremenissä. Tiistaivierailumme alkoi Delmenhorstissa ATLAS Weyhausenin tehtailla. ATLAS valmistaa pyöräalustaisia kaivinkoneita sekä autonostuteita. Tällä tehtaalla huomasimme jo tutumpia toimittajanimiä vierailumme aikana eli he käyttivät myös alihankintaa, vaikka paljon tehtiinkin itse. Iltapäivällä vierailimme BOMAGin tehtaalla. BOMAG on yksi maailman suurimmista maanrakennuskoneiden valmistajista yli 600 M liikevaihdolla. Heillä oli taantuma purrut kovaa ja todella suuria määriä koneita oli varastossa. Yövyttyämme Wiesbadenissa oli seuraavana päivänä vuorossa Terex Demag GmbH Zweibrückenissä.Tämä amerikkalaiseen TEREX-ryhmään kuuluva yhtiö yhtiö rakensi kuorma-auto alustaisia puominostureita yli 650 M vuosivauhdilla. Yhtiö osti paljon osia alihankinnasta erityisesti naapurimaista. Viimeisenä vierailukohteena oli japanilaisomisteinen FAUN, joka oli Terex Demagin kilpailija. Tuotteet olivatkin hyvin samankaltaisia kuin edellisenä päivänä näkemämme. Liikevaihdoltaan FAUN oli puolet pienempu kuin Terex Demag. He osasiavat japanilaiseen tapaan käyttää alihankintaa. FAUNilta matkamme jatkui Frankfurtiin, josta lensimme kotiin viettämään juhannusta hieman muita myö- 16
Yllä: pieni osa Bomagin pihavarastoa, koneita oli kaiken kaikkiaan satoja varastossa. Hieman vanhempikin malli oli esillä Terexin pihamaalla. Iltaruuan yhteydessä pääsimme näkemään vanhaa saksalaista rakennusarkkitehtuuriakin Bremenissä. Viereinen sivu: Osa ryhmästä CLAASin näyttelytilojen edustalla. Kaupunkikuva hemmin koneen laskeutuessa juhannusaatto yönö puolen yön aikaan Vaasaan. Yrityskehän Juha Lahtinen CLAASin tehtaalla vähän isomman puimurin edessä. Matkalla tehokkaasti oppien Matkalla ymmärrys saklaiseen teolllisuuteen kasvoi, kuten oli tarkoituskin. Matkan jälkeen kunkin osallistujayrityksen oma vastuu korostuu, että matkalla avautuvat mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täyspainoisesti. Yrityskehä pyrkii välttämään matkan jäämistä teollisuusturismiksi, joka ei johda jatkotoimiin eikä jo käytettyyn aikaan nähden arvokkaisiin tuloksiin. Matkalla oli lisäksi tärkeänä tarkoituksena voida oppia tehokkaasti yhdessä. Tämä toteutui paitsi yritysvierailuilla, myös keskustelemalla sopivan tiiviissä matkajoukossa osallistujien henkilökohtaisista näkemyksistä matkan opeista ja viemällä näitä yhdessä eteenpäin. Matkan loppuseminaari pidetään alihankintamessujen yhteydessä Tampereella. 17
Sitran Heikintalo: kysynnän laskiessa teollisuus tarvitsee lisää asiakkaita Sitra, kuvaaja Sami Kulju Monella yrityksellä on tulevina kuukausina edessä mietinnän paikka. Kysynnän laskiessa metalliteollisuus tarvitsee lisää asiakkaita tai valikoimiinsa uusia tuotteita, ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo Sitrasta sanoo. Koska alihankinta ei Suomessa kasva ja kysyntä laskee nykyisestään, yritysten on katsottava yhä selkeämmin maailmalle. Missä on yrityksen tulevaisuus. Se on vakavan harkinnan paikka, Heikintalo kehottaa miettimään. Iso suomalainen koneteollisuus on pärjännyt globaalissa kilpailussa hyvin, mutta pk-sektori on väistämättä uuden tilanteen edessä. Pk-sektori ei Heikintalon mukaan ole varautunut uuteen ja nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen riittävän hyvin, koska kotimaassa on tuotteille riittänyt tähän saakka hyvin kysyntää. Mitään ei ole menetetty Mitään ei ole vielä menetetty, ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo lohduttaa. Suomalaisilla alihankintaverkostoilla on hänen mukaansa hyvät perusedellytykset menestyä myös maailmalla. Tähän saakka ulos ei ole liiemmälti tarvinnut vilkuilla, koska kotimarkkinat ovat vetäneet hyvin. Mukaan vaan, nyt on taottava, kun rauta on kuumaa, Heikintalo kannustaa katsomaan kotimaan rajojen yli. Tuotteilta vaaditaan niin meillä kuin muuallakin laatua ja innovatiivisuutta sekä niiden valmistajilta osaamista ja hintakilpailukykyä. Suomalainen teollisuus tarvitsee hänen mukaansa nyt entistä enemmän markkina- ja bisnesinfoa. Kotimaassa toimiminen on tuttua, mutta lisää tietoa tarvitaan mahdollisten kohdemaiden kysynnästä, hintatasosta, liiketavoista ja oikeasta toiminnasta sekä ongelmista, riskeistä ja vaaroista. Oppirahat on maksettava. Vienti vaatii pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Myös tavoite on oltava selvillä ja yrityksen on mitoitettava paukut oikein. Yrityksen koko ei hänen mukaansa ole rajoittava tekijä. Tahtotila ja into ratkaisevat, Heikintalo korostaa. Suomalaisyritysten verkostoituminen on Sitran ohjelmajohtajan mukaan kotimaassa hyvällä mallilla. Vientiveturit ovat verkostoituneet tahoillaan hyvin alaspäin. Pk-sektorin keskinäisessä verkostoitumisessa sen sijaan on parannettavaa. Myös verkostoituminen maailmalle puuttuu monelta kokonaan. Lähemmäs markkinoita Väkisinkin murros on edessä, Heikintalo ennakoi. Töitä ei jatkossa riitä Suomen kaikille alihankkijoille. Isot yritykset siirtävät toimintojaan koko ajan lähemmäs markkinoita. Halvempi työvoima on sekä uhkakuva että samalla mahdollisuus, hän sanoo. Vienti ei nyt oikein suju. Harmaata ja hiljaista on Mauri Heikintalon mukaan kaikkialla. Saksassa ja Ranskassa on havaittavissa elpymistä, Japanissakin on elpymisen merkkejä, mutta tilanne ei vielä näytä hirveän hyvältä. Ennustaminen on Mauri Heikintalon mukaan aina vaikeaa. Nyt vieläkin vaikeampaa. Hän sanoo odottavansa syksyä ja sen myötä nousun käynnistymistä. Minulla on sellainen tunnelma, ettei ainakaan enää alaspäin mennä, hän miettii. Lasku on pysähtynyt. Pk-sektorin kannalta tuhannen taalan kysymyksiä ovat nyt, löytyykö töitä ja koska. Kaikki yritykset ovat supistuvilla markkinoilla vakavan mietinnän ja muutoksen edessä. Potti pienenee pakosta, eikä pelissä ole enää tilaa kaikille toimijoille, hän sanoo. 18
www.iprint.fi 19
VERKKO on pätevä pyydys, mutta vasta KALASTAJA ottaa saaliin Metalliteollisuudessa ja miksei muunkinlaisessa kalastus on sikäli kaksisuuntaista, että sekä tekijät että teettäjät hakevat hyviä saaliita. Ei syödäkseen, vaan saadakseen molemminpuolisen hyödyn kautta kestävää yhteistyötä ja menestystä. Tässä kohdassa Yrityskehä antaa verkkonsa molempien osapuolten käyttöön. Se kun on siinä sopivasti keskellä, ja on ollut jo kauan. Yrityskehällä on tietoa, taitoa ja aikaa etsiä ja löytää sopivin tekijä kuhunkin työhön. Valmistajat Asiakkaat 60 yritystä 600 ammattilaista 600 konetta 6 hehtaaria teollisuustilaa Suuryritysten ja PK-sektorin strateginen osto Yrityskehä Toimintamme kulmakivet Kokonaistoimittajuus ja verkostomme hallinta Toimitusvarmuus Toimitusaika Tasainen, odotetun mukainen laatu Joustavuus Luotettavuus Hyvät henkilösuhteet Pitkät asiakassuhteet Jatkuva kehitystyö varmistamassa, että kaikki prosessin vaiheet toteutetaan tehokkaasti Yrityskehä Oy Kuortaneentie 18 62100 LAPUA puh. (06) 437 4674 fax (06) 437 4675 www.yrityskeha.fi