VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Vuosisuunnitelma VUODELLE

VTM dnro 3/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Vuosisuunnitelma VUODELLE 2 013

VALTION TAIDEMUSEON VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2013 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 11.12.2012 ja j ohtoryhmässä 12.12.2012 Kannen kuva: A kseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, yksityiskohta luonnoksesta Pariisin paviljongin kupolifreskoihin (1899, Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma),

SISÄLTÖ 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 4 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 4 4 VALTION TAIDEMUSEON STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA 7 5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 9 5.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 10 5.1.1 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys 10 5.1.2 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys 10 5.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) 11 5.2.1 Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta 11 5.2.2 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut 12 5.2.3 Julkaisutoiminta 14 5.2.4 Tieto- ja asiantuntijapalvelut 14 5.2.5 Taideteosten lainaus ja talletukset museosta 14 5.2.6 Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta 14 5.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 15 5.3.1 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen 16 5.3.2 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta 16 5.3.3 Tutkimusprojektit 17 5.3.4 Julkaisuvaihto 17 5.3.5 Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana 17 5.4 TUKIPALVELUT (TA IV) 18 5.4.1 Viestintä ja markkinointi sekä kävijätutkimus 18 5.4.2 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 19 5.4.3 Tietohallinto 19 5.4.4 Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto 20 5.4.5 Kuljetus 20 5.4.6 Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut 20 5.5 TALOUDELLISET TAVOITTEET 21 6 YHTEENVETO TULOSTAVOITTEISTA 23 LIITE 1 Toiminta strategisten painopisteiden mukaan LIITE 2 Kustannusvastaavuuslaskelma LIITE 3 Käytettävissä olevat määrärahat tulosalueittain 3

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Organisaatiomuutos Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että Valtion taidemuseo säätiöitetään ja että sen valtion rahoituskustannus siirretään yleisistä budjettivaroista taiteen veikkausvoittovaroista katettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Valtion taidemuseon ja sen henkilöstöryhmien edustajista koostuvan työryhmän koordinoimaan muutosta. Tavoitteena on, että uusi organisaatio, erillislailla säädettävä julkisoikeudellinen laitos, voi käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Vuosien 2009 2011 aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu kansainvälinen arviointi linjaavat valmistelutyötä. Em. työryhmän valmistelutyöntueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutosryhmän, jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt sekä henkilöstöryhmät ovat edustettuina. Muutosryhmän tehtävänä on valmistella muutostyötä myös muiden toimintatapojen osalta kuin pelkästään hallinnollisen muutoksen näkökulmasta. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan organisaation toimintatapoihin sekä talouden ja toiminnan suunnitteluun erittäin merkittävällä tavalla. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. 4

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Talous Vuoteen 2013 liittyy erityistä taloudellista epävarmuutta, sillä Ateneum- ja Kiasmarakennusten huomattavat peruskorjaukset tulevat vaikuttamaan tulostavoitteisiin. Peruskorjausten aikataulu sekä vaikutukset näyttelytoimintaan ja tulonmuodostukseen ovat vielä ennakoimattomia. Peruskorjaussuunnitelmien täsmentyessä voidaan joutua vuoden aikana tekemään näyttelytoimintaa koskevia muutoksia. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Tämä näkökulma tulee otetuksi huomioon korostetusti muutosprosessin yhteydessä. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee myös sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät ole täysin pystyneet budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat suurelta osin yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu tulevaisuudessa aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saata- 5

vuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisö-ryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Taiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin käytön mahdollisuudet. Aineistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Henkilöstö Lähitulevaisuudessa yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Eläkkeelle siirtyminen laajemminkin yhteiskunnassa merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Eläköityminen ja organisaation taloudellisen toimintapohjan kaventuminen korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. organisaatiomuutoksesta aiheutuva työnantajastatuksen vaihtuminen, toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Tämä on erityisen tarpeellista, koska VTM:llä on säännönmukaisesti ollut vaikeuksia rekrytoida osaavaa henkilökuntaa vaativiin tehtäviin. 6

4 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. 7

Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Organisaatiomuutosprosessiin liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. 8

5 TOIMINTA JA TULOSTAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Valtion taidemuseon toiminta on yksilöity tapahtuvaksi neljällä tulosalueella: Kulttuuriperinnön hoito (TA I), Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (TA II), Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (TA III) ja Tukipalvelut (TA IV). Tulosalueista budjettivaroin rahoitetaan kulttuuriperinnön hoito. Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta rahoitetaan budjettivarojen lisäksi omalla tulorahoituksella ja yritysyhteistyötuloilla, taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen budjettivarojen lisäksi ulkopuolisella rahoituksella sekä tukipalvelut (viestintä ja markkinointi) budjettivarojen lisäksi yritysyhteistyötuloilla. Kulttuuriperinnön hoidon tulosalueella vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Yleisölle suunnatun näyttely- ja ohjelmistotuotannon tulosalueella tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaan tyytyväisyyttä. Palveluiden yleisölähtöisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 92 % on tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen, tavoitettavuuteen ja palvelujen sujuvuuteen. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on 2,7 miljoonan euron tulokertymä. Tuloilla katetaan noin 15 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista ja noin 49 % erilliskustannuksista. Tästä seuraa, että hintatuella tulee kattaa noin 48 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. Tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella (3 %). Näyttelyihin ja teattereihin tavoitellaan yhteensä 405 000 kävijää, joista 55 % on maksavia. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella painopiste on taidemuseon tulevan oikeudellisen muodon muutoksesta sekä organisaatiomuutoksesta aiheutuvissa henkilöstön kehittämis- ja muutoshankkeissa. Hallinto- ja tukipalvelujen tulosalueella keskitytään oikeudellisen aseman muutosprosessin toteutusvaiheeseen, jolloin vuoden 2012 aikana valmistellut asiat toiminnan ja talouden järjestämisestä toteutuvat niin, että toiminta uudessa organisaatiossa on välttämättömiltä osilta mahdollista. Seuraavassa esitetään vuoden 2013 tulostavoitteet tulosalueittain (luvut 5.1 5.4). Lopuksi käsitellään lyhyesti taloudellisia tavoitteita, niihin liittyvää tavoitteiden asetantaa ja seurantaa (luku 5.5). Liitteessä 1 esitetään Valtion taidemuseon toiminnan määrällisiä tavoitteita strategisten painopisteiden mukaan jaotellusti vuonna 2013. 9

5.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 5.1.1 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Valtion taidemuseon taidekokoelmien kartuttamisessa, inventoinnissa ja luetteloinnissa, esilläpidossa, säilytyksessä, hoidossa ja konservoinnissa, lainaus- ja talletustoiminnassa sekä katsastuksessa ja valvonnassa noudatetaan Valtion taidemuseon kokoelmasääntöä ja kokoelmapoliittista ohjelmaa (2011). Digitaalisen kokoelman kartuttamista ja hoitoa ohjaa Valtion taidemuseon digitointistrategia (2010). Kokoelmatoiminnassa sitoudutaan EU:n tavoiteasetannan mukaiseen kokoelmien liikkuvuuteen. Kokoelmatoiminnan kehittämisen tukena toimii eri toimintayksiköiden edustajista muodostettu kokoelmahallinnan koordinointiryhmä. Erityisenä kehittämiskohteena on hankintoja koskevan rahoituspohjan laajentaminen. Valtion taideteostoimikunnan talletuskokoelman (13 350 teosta) yhdistäminen vuoden 2013 alusta Valtion taidemuseoon merkitsee kokonaisteosmäärän kasvua noin viidenneksellä. Kokoelman hoidon kannalta lisäys on suuri erityisesti kun tiedossa on, että kokoelmassa on paljon huoltoa odottavia teoksia. Vuoden 2013 aikana tulevat kokoelmanhoidolliset kriteerit määriteltäväksi myös tämän talletuskokoelman osalta. Priorisointisuunnitelmiin perustuvaa omien kokoelmien konservointia pyritään lisäämään erillisprojektein. Luonnoskirjakokoelmien kuntoinventointia jatketaan sekä tehdään piirustus- ja vesivärikokoelman konservointia ja digitointia. Vuonna 2013 jatketaan kokoelmien 10-vuotisinventaariota. I Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. 5.1.2 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen keskusarkiston perustoiminnassa painottuvat kokoelmien kartuttamisen ohella tietovarantojen saavutettavuuden parantaminen, aineistojen digitointi, digitaalisen aineiston säilyvyyden varmistaminen ja verkkosaatavuuden lisääminen sekä aineistojen hallintaan liittyvien tietokantojen kehittämistyö. Vuonna 2013 resursseja suunnataan kokoelmien luettelointiin ja arkistoinnin kehittämiseen. Arkistokokoelmien luettelointitilannetta selvitetään entistä yksityiskohtaisemmin ja tehdään suunnitelma mm. Portfolio-ohjelmaan tallennetun digitaalisen valokuva-aineiston hallintaa varten. Kokoelmien digitaalista saavutettavuutta edistetään edelleen. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen puitteissa tehtävää digitointityötä jatketaan ottaen huomioon digitaaliseen muotoon saatettujen aineistojen saattaminen asiakasliittymäratkaisujen välityksellä yleisölle. Osa KKA:n suunnittelemista, aineistoja esittelevistä verkkosivuratkaisuista toteutetaan yksikön toimintaresurssien puitteissa. 10

II Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. 5.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) 5.2.1 Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseon näyttely- ja ohjelmatoiminnan perustana on näyttelypoliittinen ohjelma (VTM dnro 6/500/2006). Valtion taidemuseon näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2013. Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumissa pidetään jatkuvasti esillä museon kokoelmiin kuuluvia suomalaisen ja kansainvälisen taiteen merkkiteoksia, jotka valottavat suomalaisen taiteen historiaa ja merkitystä. Lisäksi Ateneumin kokoelmista kootaan eri näkökulmista ja tiettyä teemaa valottaen pienimuotoisia fokus-näyttelyjä. Symbolismia taustoittava ja suomalaista taidetta esittelevä teemaripustus Symbolismin hengessä Ateneumin kokoelmista on esillä 3. kerroksessa 28.4.2013 saakka. Eero Järnefeltin 150-juhlavuoden kunniaksi kootaan näyttely taiteilijan keskeisimmistä teoksista kokoelmanäyttelyn yhteyteen ja samalla esitellään Järnefeltin piirustuksia ja grafiikkaa. Erikoisnäyttelyt Syksyllä 2012 avattu näyttely 52 sielua jatkuu alkuvuodesta. Ateneumin vuoden 2013 näyttelyohjelmistossa nähdään Presidentinlinnan taidetta ja keisarillinen kokoelma ja syksyllä Tuusulanjärven taiteilijayhteisö näyttely, joka esittelee 1900-luvun alun Tuusulan taiteilijayhteisön luomistyötä ja elämää. Projektitoiminta Konservointilaitos toteuttaa tilaustyönä pääosin vuoden 2013 aikana erillisrahoituksen turvin Tasavallan presidentin kanslian hallinnoiman Keisarillisen kokoelman konservointityön. Kokoelmaan kuuluu 35 teosta. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit 11

Syksyllä toteutetaan pitkäkestoinen kokoelmanäyttely, joka luo läpileikkauksen Kiasman kokoelmiin 1960-luvulta tähän päivään. Samalla juhlistetaan Kiasman 15- vuotissyntymäpäiviä. Uusia kokoelmahankintoja ja Kiasman saamia lahjoituksia ryhdytään esittelemään omassa tilassaan. Erikoisnäyttelyt Kiasman vaihtuvat näyttelyt keskittyvät kotimaisten taiteilijoiden yksityisnäyttelyihin. Keväällä nähtävässä Eija-Liisa Ahtialan näyttelyn ytimenä on moniosainen installaatio Missä on missä. Marja Kanervon tilateoksia esittelevä näyttely nähdään toukokuusta alkaen. Loppuvuodesta toteutetaan mediataiteen kahden eri sukupolven edustajan, Erkki Kureniemen ja Mika Taanilan näyttelyt, jotka jatkuvat vuoden 2014 alkupuolelle. Lisäksi vuoden aikana on esillä Dan Perjovschin suoraan tilaan toteutettu piirustusinstallaatio. Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseon toiminnan ytimen muodostaa museorakennuksen toisessa kerroksessa esillä oleva Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimiljöö (interiöörimuseo) alkuperäisine huonekaluineen ja taideteoksineen. Erikoisnäyttelyt Alkuvuodesta esitellään Michelangelo ja Sikstuksenkappeli näyttely, jossa nähdään Casa Buonarrotin kokoelmista valikoima Michelangelon originaalipiirustuksia Sikstuksenkappelia varten. Kesäkaudelle on esillä Puut ovat runoja näyttely, jossa aihetta lähestytään universaalisti maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta. Loppuvuoden Eläinten vallankumous näyttely avaa grafiikan kokoelmaa. Lisäksi nähdään Vilpittömiä valheita näyttely, jossa nähdään Hanna Haaslahden teoksia teemalla aaveita ja kaksoisolennot. 5.2.2 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Yleisötyö Valtion taidemuseon museoyksiköiden toimintoja kehitetään VTM:n saavutettavuus- ja monikulttuurisuusstrategian pohjalta. Ateneumin taidemuseon organisaatiorakenteen myötä museopedagoginen, asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintapa on lähtökohtana kaikelle toiminnalle. 12

Kiasman yleisötyö tuo yleisön näkökulman museon tarjontaan. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjelmiston kohdentamiseen näyttelykohtaisesti yleisöstrategian mukaisille kävijäryhmille. Yleisötyö nähdään myös kehittämistyönä, jonka avulla parannetaan yleisösuhdetta ja edistetään yleisölähtöistä toimintatapaa. Sinebrychoffin taidemuseossa painotetaan yleisötyötä ja oheisohjelmiston tuotteistamista. Museo jatkaa online-opetuksen kehittämistä päänäyttelyiden yhteydessä. Tavoitteena on saada MCCA:n stipendi kansainvälisten kouluprojektien toteuttamiseen Washingtonin The National Museum of Women Artists-museon kanssa. Tavoitteena on VTS-metodin (Visual Thinking Strategies) lanseeraaminen Suomeen. Taiteidenvälinen ohjelmisto: Ateneum-sali ja Kiasma-teatteri Ateneum-salin ohjelmisto on yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Ateneum-salin päätavoitteena on tarjota uusia näkökulmia Ateneumin näyttelyiden teemoihin monitaiteellisten esitysten, tapahtumien ja puheohjelmien kautta. Kiasma-teatteri tutkii kevätkaudella 2013 dokumenttia esitystaiteessa dokumenttiaiheisen näyttelyn yhteydessä. Syyskaudella nähtävä ohjelma liittyy näyttelyihin ja sen lisäksi suunnitteilla on seminaari/keskustelutilaisuuksia näyttelyiden yhteyteen. Teatteri toimii kansainvälisissä verkostoissa, erityisesti IETM, International Contemporary Performing Arts Network:ssä ja kansainvälisen Proposals hankkeen myötä kiinteässä yhteistyössä Artsadminin (UK) ja Santarcangelo (Italia) esittävän taiteen festivaalin kanssa. Lisäksi uusi EU-hanke SharedSpace on tarkoitus aloittaa 2013 rahoituksen siihen varmistuessa. III Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (tuotokset ja laadun hallinta) Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 13 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 9 kpl. IV Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä 405 000 kävijää, joista 55 % on maksavia kävijöitä. V Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat verkkopalvelua kehitetään yhdessä museoyksiköiden kanssa. Lisäksi koordinoidaan Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeessa Valtion taidemuseon osallistumista asiakasliittymään ja Valtion taidemuseon digitointihankkeissa digitoitujen aineistojen saatavuutta. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelun perustana ovat henkilökunnan palvelualttius ja tavoitettavuus sekä palveluiden sujuvuus. Tavoitteena on luoda puitteet onnistuneelle museovierailulle. Valtion taidemuseon asiakaspalvelun tasoa kehitetään jatkuvasti museovalvojille, kassavirkailijoille ja informaatiopisteen hoitajille järjestetyllä asiakaspalveluun, turvallisuuteen sekä museon kokoelmiin ja erikoisnäyttelyihin liittyvällä koulutuksella. 13

Museotilojen toiminnallisuutta, käytettävyyttä ja viihtyvyyttä kehitetään. Vuonna 2013 jatketaan Ateneumin yleisötilojen toimivuuden parantamista, jolloin huomiota kiinnitetään kaiken museon jakaman tiedon saavutettavuuteen. Kävijäpalautteelle asetetaan tavoite, joka koskee näyttelyyn liittyviä palveluja. Asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan ja kehitetään yhdestä kahteen kertaa vuodessa museoissa toteutettavien kävijätutkimusten avulla. Selvitetään mahdollisuuksia tehdä ennakoivia kävijätutkimuksia näyttelyiden suunnitteluvaiheessa. VI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. 5.2.3 Julkaisutoiminta Valtion taidemuseon julkaisutoiminta perustuu innovatiiviselle julkaisu- ja myyntituotteiden kehittämiselle. Toiminnan organisoimiseksi ja tulokertymän kasvattamiseksi laaditaan suunnitelma kokonaisratkaisusta, joka pitää sisällään myymälätoiminnan, julkaisu- ja myyntituotteiden tuotannon, kohderyhmäkohtaisten tuoteryhmien kehittämisen sekä jakelun ja myynnin vahvistamisen myös verkossa. Lisäksi kehitetään osakustannusmalleja muiden kustantajien kanssa. 5.2.4 Tieto- ja asiantuntijapalvelut Tieto- ja asiantuntijapalveluita toteutetaan opetuksen, luentojen, lausuntojen, tutkijapalvelun ja neuvonnan sekä median palvelemisen välityksellä. Tavoitteena on, että toimintayksiköt tarjoavat korkeatasoista visuaaliseen taiteeseen ja taidemuseoalan kehittämiseen liittyvää tietoa ja asiantuntemustaan omilla osaamis- ja toiminta-alueillaan. Toimintaan osallistuu koko henkilökunta ja sitä pyritään tukemaan kehittämällä maksullisia palveluja. Korkeinta asiantuntemusta suunnataan erityisesti kotimaisiin, mutta myös ulkomailla oleviin taidemuseoihin, alan asiantuntijoille ja tutkijoille. Konservointilaitoksen asiantuntijapalvelujen tarjoamista jatketaan edelleen rajoitetusti resurssien puutteen vuoksi. Asiantuntijapalveluita ovat varsinaiset konservointipalvelut, materiaalitekninen tutkimusanalytiikka, röntgenkuvaukset, aitoustutkimukset ja konservoinnin neuvontapalvelut. Viranomaislausunnot tehdään yhteistyössä taidemuseon asiantuntijoiden kanssa. 5.2.5 Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Museoiden taideteosten lainaus- ja talletustoimintaa koskevia periaatteita on täsmennetty kokoelmasäännössä ja kokoelmapoliittisessa ohjelmassa 2011. Lainauspyynnöt käsitellään aina yhteistyössä konservointilaitoksen kanssa ja tavoitteena on, että vain sellaiset teokset lainataan, jotka kuntonsa puolesta ovat riittävän kestäviä kuljetusta ja esillepanoa 14

varten. Konservointilaitos arvioi myös lainauskohteiden ja talletuskohteiden olosuhteiden tason ennen lainan tai talletuksen myöntämistä. Valtion taidemuseon alaisuudessa toimii Valtion taideteostoimikunta, jonka tehtävänä on hankkia taidetta valtion kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin sekä huolehtia valtion taidekokoelman hoidosta. 5.2.6 Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta Kansainvälistä verkostoa kehitetään ja kansainvälisyyttä vahvistetaan kaikilla toiminnan osa-alueilla. Kansainvälinen lainaustoiminta on kasvanut yhteistyöverkoston rakentamisen myötä ja muodostaa suhteellisen ison osan koko lainaustoiminnasta. Ateneumin Helene Schjerfbeck näyttelyyn pohjautuva näyttely on esillä tammihelmikuussa 2013 Waldemarsuddenissa (Tukholma) ja Göteborgin taidemuseossa maaliselokuussa 2013. Keväällä 2013 toteutuu Nordic Art (München), mikä on laaja pohjoismaisen taiteen näyttely- ja tutkimusprojekti. Ateneum osallistuu projektiin teoslainoilla että tutkimuspanoksella. Lisäksi yhteistyössä Kadriorgin taidemuseon (Tallinna) kanssa valmistellaan Kadriorgissa vuonna 2013 esiteltävää näyttelyä Ateneumin kokoelmiin kuuluvista Ilja Repinin teoksista. Kiasman näyttelyiden vuosi 2013 on vahvasti kotimainen ja samalla kansainvälinen maailmalla tunnettujen ja tunnustettujen suomalaistaiteilijoiden myötä. Mukana vuodessa on myös eurooppalaisten taiteilijoiden sooloprojekteja. Jouko Lehtolan näyttelyn aikana julkaistaan Jouko Lehtolan Säätiön ja Hatje Cantzin tuottama kirja valokuvataiteilijan tuotannosta. Dan Perjovschin näyttelyn yhteistyökumppanina toimii hollantilainen Van Abbe museo. Eija-Liisa Ahtilan näyttely ja kirja on tuotettu yhteistyössä Tukholman Moderna museetin ja ranskalaisen Carré d'art-musée d'art contemporain de Nîmes n kanssa. Jonas Mekasin filmi-installaatio toteutetaan yhteistyössä Liettuan suurlähetystön ja vilnalaisen The Jonas Mekas Visual Arts Centerin kanssa. Mika Taanilan ja Erkki Kureniemen näyttelyt toteutetaan yhteistyössä tanskalaisen Århus Kunstbygning nykytaiteen keskuksen ja Trondheimin taidemuseon kanssa. Registraattorit 5.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt siirtää museoalan kehittämistoiminnan vastuun painopistettä Museovirastolle vuodesta 2013 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden henkilötyövuoden ja valtakunnallisten kehittämistehtävien siirtämistä Valtion taidemuseosta Museovirastoon. Keskittämisellä pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä sekä vahvistamaan ja tehostamaan museoalan kehittämistoimintaa. Museovirastolle siirtyvät Valtion taidemuseosta seuraavat tehtävät ja osaaminen: Aluetaidemuseoiden museolain mukainen sopimusohjaus 15

Taidemuseoiden kokoelmayhteistyö Yhteisten Museoalan teemapäivien järjestäminen Muut strategisiin tavoitteisiin liittyvät kehittämistehtävät ja hankkeet Taidemuseoalan rakenteiden tuntemus, taidemuseoalan kehittämisen osaaminen Kehyksessä toimiva Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kulttuuritoimijoille suunnattu Kulttuuria kaikille -palvelu irtaantuu vuonna 2013 Valtion taidemuseon yhteydestä ja jatkaa toimintaansa yhdistyksen alaisena. Valtion taidemuseo jatkaa yhteistyötä uudelleenorganisoidun palvelun kanssa. 5.3.1 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Taidemuseoalan valtakunnallisen kehittämisen painopiste on taidemuseoalan yhteisten strategisten linjausten kehittämisessä. Valtion taidemuseo osallistuu aluetaidemuseoiden museolain mukaiseen sopimusohjaukseen ja toimii asiantuntijana taidemuseoiden kokoelmayhteistyössä ja työnjaossa taidemuseoiden kesken. Valtakunnallisen taidekokoelmakartoituksen päivitys käynnistynee vuonna 2012 valmistuneen suunnitelman mukaisesti Museoviraston hankkeena. Tavoitteena on kansallisen kokoelman kokoelmakuvaus. Lisäksi vahvistetaan kokoelmavarantojen saavutettavuutta tukemalla VTM:n digitointistrategian tavoitteita ja osallistumalla opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeeseen ja Museoviraston Museo 2015 -hankkeeseen. VII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt. 5.3.2 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Valtion taidemuseossa harjoitetaan yhteistyötä myös muiden kuin taidemuseoiden kanssa. Tällaisia tahoja ovat erilaiset tutkimus-, opetus- ja kuvataiteen museo- ja arkistointitoimintaa harjoittavat yhteisöt kuten yliopistot, kulttuuri- ja oppilaitokset, arkistot ja kirjastot sekä yhdistykset. Näiden lisäksi sidosryhmätoimintaa harjoitetaan olemalla aktiivisessa yhteydessä kotimaisiin taideyhdistyksiin, taidealalla toimiviin säätiöihin ja seuroihin. Yleisenä tavoitteena ovat maamme kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ja tunnettuuden lisääminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lisäksi keskeistä on yhteistyö Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin ystäväyhdistysten kanssa. Yritysyhteistyön avulla saatavia varoja suunnataan, aiempien vuosien tapaan, yleisösuhteen kehittämiseen niin laadullisesti kun määrällisestikin. Kyseisillä varoilla ja sopimuksilla panostetaan erityisesti markkinointitoimenpiteisiin; suurta yleisöä on entistä voimakkaammin pyrittävä saavuttamaan maksetun markkinoinnin keinoin taloudellisen tilanteen ja yleisen kilpailutilanteen edelleen kiristyessä. Valtion taidemuseon muille kuin museoyksiköille pyritään myös löytämään sponsorointimahdollisuuksia omin voimin, ilman ulkopuolista ostopalvelua. 16

Joka toinen vuosi järjestettävä Euroopan Registraattoreiden konferenssi (ERC2014) järjestetään Helsingissä 2014. Registraattorit ovat ammattikuntana keskeinen osa taidemuseotoimintaa ja ERC2014 antaa suomalaisille taidemuseoille erinomaisen tavan esitellä osaamistaan ja rakentaa luottamusta kansainvälisesti keskeisten taidemuseoammattilaisten kanssa. Valtion taidemuseon registraattorit jatkavat konferenssin valmistelua vuoden 2013 aikana. 5.3.3 Tutkimusprojektit Valtion taidemuseon roolia tutkimustiedon tuottajana ja julkaisijana arvioidaan parhaillaan uudelleen ja arvion tuloksena valmistuvaa tutkimusstrategiaa on valmisteltu vuoden 2012 aikana ja se valmistunee vuonna 2013. Ateneumin taidemuseo jatkaa European Revivals tutkimus- ja näyttelyprojektihanketta, joka toteutetaan vuosien 2009 2017 aikana. Tutkimusprojekti nostaa ensimmäistä kertaa eri maiden kansalliset renessanssit yhteiseen tarkasteluun. Nordic Japonisme eli Pohjoinen japonismi on Ateneumin vetämä Pohjoismainen tutkimusja näyttelyprojekti, joka tähtää vuosien 2015 2016 näyttelyihin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Pääkuraattoriksi on kutsuttu Minnesotan yliopiston professori Gabriel P. Weisberg ja tammikuussa (7-8.1.2013) järjestetään kansainvälinen konferenssi Ateneumsalissa, johon on kutsuttu asiantuntijoita muista kansallisgallerioista Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Kuvataiteen keskusarkisto vetää Erkki Kureniemen tuotantoa koskevaa tutkimushanketta liittyen Kureniemen arkistoon, mikä julkaistaan Kiasman näyttelyn yhteydessä 2013. Kuvataiteen keskusarkisto tekee yhteistyötä Ateneumin kanssa osana Ateneumin tulevien suurten näyttelyiden taustatutkimusta. Keskusarkistossa selvitetään miten syksystä 2008 jatkunut perustutkimushanke, Suomen kuvataiteen bibliografia, voidaan pitää ajantasaisena, kun OKM:n KDK-rahoitus päättyy. Konservoinnin tutkimusprojektit tuottavat konservaattoreille syventävää tietoa konservointitoimenpiteiden perustaksi ja ovat osaltaan avuksi taidehistoriallisessa aitoustutkimuksessa. Vuoden 2013 aikana jatketaan kokoelmateosten materiaalikartoitusta sekä kobolttia sisältävien pigmenttien epäpuhtauksien tutkimusta taideteosten ajoituksen apuna. 5.3.4 Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan luotujen periaatteiden mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa tavoitteena kartuttaa Valtion taidemuseon kirjastojen aineistoja sekä tiedottaa tätä kautta myös taidemuseon omasta näyttely- ja tutkimustoiminnasta. 5.3.5 Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana Taidemuseon tehtävänä on ylläpitää ja kehittää myös kansainvälisiä suhteita kuvataiteen alalla. Osallistumisen yleisenä tavoitteena on verkottumisen ohella vaikuttaa taidemuseo- 17

laitosta koskeviin päätöksiin ja sopimuksiin sekä lisätä maamme museoiden ja taiteen tunnettuutta myös kansainvälisesti. 5.4 TUKIPALVELUT (TA IV) 5.4.1 Valtion taidemuseon sisäiset prosessit ja strategiat Vuonna 2013 keskitytään muutosprosessin linjaamiin kehittämistoimenpiteisiin. Valtion taidemuseo vastaa omalla panoksellaan tulevista, oikeudellisen aseman muutoksesta aiheutuvista henkilöstön kehittämis- ja muutoshankkeiden sekä sisäisten uudistusprosessien läpivienneistä. Lisäksi tuetaan strategioiden jalkauttamista ja toimeenpanoa (arviointi-, digitointi-, kokoelma-, tutkimus-, verkkoviestintä-, saavutettavuus- ja diversiteettistrategia sekä yritysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen liittyvät strategiat) ja ydintoimintoihin liittyvien prosessien kehittämistä. 5.4.2 Viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö sekä kävijätutkimus Viestinnässä ja markkinoinnissa valmistellaan uuden organisaation lanseerausvaihetta. Tähän kiinnittyvät intran ja ulkoisten verkkosivujen uudistamiset, monet organisaation näkyvyyteen ja ilmeeseen liittyvät kysymykset sekä organisaation talotyylin mukaiset materiaalituotannot. Sisäisessä viestinnässä painopiste on muutosviestinnässä. Valtion taidemuseon markkinoinnissa kartoitetaan uudet varainhankintamahdollisuudet ja selvitetään mahdollisuudet uusien yhteistyötuotteiden ja mallien kehittämiseksi. Kaupallisen liiketoimintamallin strategisen suunnittelun, toimintaperiaatteiden ja resursoinnin selvitystyö on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään museokaupat, verkkokaupan, kenttämyynnin, tuotevalikoimat ja tuotteistuksen. Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmistotoiminnan toteutumista ja tehdään suunnitelmallista markkinointiyhteistyötä talouselämän eri sektoreiden kanssa. Yritysyhteistyössä keskitytään sponsorointiprosessin ja kokonaisuuteen liittyviin uudelleenjärjestelyihin ja prosessin rakenteelliseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Yleisötutkimus Yleisötutkimus keskittyy laadullisiin tutkimuksiin ja ne tarjoavat näkökulman erilaisten yleisöjen taidemuseotoimintaan kohdistamiin odotuksiin. Vuosittain toteutetaan 1-3 laadullista yleisötutkimusta ja kartoitusta. Painopiste on kävijä- ja asiakastyytyväisyystavoitteiden sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen seurannassa. 18

5.4.3 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa Valtion taidemuseon yleisen henkilöstökoulutuksen kehittämisestä ja vuosittaisen koulutusohjelman laatimisesta. Huomion kohteina ovat mm. muutoksen hallinta ja muutosjohtaminen, osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen sekä uusi toimintakulttuuri. Vuonna 2011 aloitettua muutoksenhallintakoulutusta jatketaan suunnaten koulutustapahtumia sekä koko henkilökunnalle että erityisesti esimiehille. Ulkopuolista lisärahoitusta tullaan hakemaan organisaation muutosprosessiin liittyviin koulutuksiin. Osaamista vahvistetaan tarjoamalla koulutusta mm. projekti-, tuottajuus-, hankinta- ja hankerahoitusosaamiseen. Vuoden aikana tulee henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän siirtäminen, testaus ja tuotantokäytön valmistelu ajankohtaiseksi. Palvelukeskusyhteistyö on purettava sekä niitä vastaavat työt organisoitava joko ostopalveluna tai talon sisäisenä tehtävien uudelleen järjestelynä. Vuoden aikana pyritään vahvistamaan henkilöstöhallinnon resursseja. Henkilöstöhallinnon toiminnan painopisteenä on lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin, jaksamisen ja muutoksenhallinnan tukeminen. Erityisesti oikeudellisen aseman muutos sekä sisäiset hankkeet, edellyttävät näihin asioihin panostamista, koska henkilökunnan jaksaminen joutuu kovalle koetukselle muutostilanteen valmistelussa. VIII Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. IX Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Tuottavuushankkeeseen liittyen henkilöstön kokonaismäärätavoite on 222. 5.4.4 Tietohallinto Tietohallinnon osalta merkittävin painopiste on tietohallinnon toiminnan muutosprosessin läpivieminen ja sopeuttaminen uuden organisaation edellyttämään toimintamalliin. Muutos edellyttää tehtäväksi myös talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien muutokseen liittyvät tietotekniset osuudet. Valtion taidemuseossa toteutetaan kulttuuriomaisuuden digitointiin liittyvää digitointistrategiaa. Tietohallinto on mukana kulttuuriomaisuuden digitointityössä tietotekniikan perusinfrastruktuurin kehittämishankkeilla sekä Muusa-palvelun kautta. Muusa-palvelun maksullista palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään sekä Muusa-ohjelmiston kehitystyötä jatketaan. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän ja pitkäaikaissäilytyksen järjestelmien liittymät otetaan huomioon keskeisinä kehitysprojekteina. Valtion taidemuseo osallistuu myös Museo 2015 hankkeeseen taidemuseaalisen asiantuntemuksen varmistamiseksi ja Muusa-palvelun tulevaisuuden kehityslinjauksissa otetaan huomioon hankkeen tavoitteet. Valtion taidemuseon keskeiset tietojärjestelmäpalvelut sekä Muusa-palvelu sijaitsevat vuonna 2009 hankitussa CSC:n konesalipalvelussa. Palvelimien teknisiä käyttöpalveluja hankitaan CSC Tieteellinen laskenta Oy:ltä inhouse hankintana. CSC:n kanssa tehty so- 19

pimus umpeutuu vuoden 2013 aikana ja sitä ennen suunnitellut uudet menettelytavat otetaan käyttöön. 5.4.5 Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Kiinteistöhallinnossa pyritään toteuttamaan Ateneumin sisäpihaan kohdistuvat muutokset ja lisärakentaminen. Ateneumin puiston kahvilarakennusta sekä Ateneumin maanalaista laajennusta pyritään edistämään. Energian säästöohjelmaa jatketaan tarkoituksena saada säästöjä kulutuksessa. Tavoitteellinen säästö on 9 %:n lasku laskennallisesta kokonaiskulutuksesta. Lisäksi tehdään omia workplace tutkimuksen esiintuomia tilankäyttöön liittyviä muutoksia. Materiaalihallinnossa kehitetään ja toteutetaan koko VTM:ta koskeva tilaustenhallintaprosessi, jolloin tavaran vastaanotto ja jakelu rationalisoidaan. Tämä edellyttää henkilöstön kouluttamista ja tilamuutoksia mm. tavaran vastaanottamiselle. Turvallisuus- ja riskihallinnossa jatketaan turvallisuusstrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Riskienhallintaprosessissa keskitytään käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. Salivalvojien valmiuksia lisätään kouluttamisella. Lisäksi järjestetään pelastusharjoituksia ja turvallisuuskoulutuksia, poistumisharjoituksia sekä tehdään arviointeja ja raportointeja. Harjoituksissa opetellaan eri uhkatilanteiden hallintaa. 5.4.6 Kuljetus Kuljetuspalvelut tuotetaan vuokratulla kuljettajahenkilöstöllä ja omalla ajoneuvokalustolla. Kuljetuspalveluiden ostosopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun. 5.4.7 Valtion taidemuseon muut kehittämishankkeet ja hallinto- ja tukipalvelut Valtion taidemuseon oikeudellinen palvelu on keskittynyt taidemuseolle spesifisen sopimusjuridiikan kehittämiseen. Erityisesti sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen digitaalisten verkkohankkeiden alueella vaatii huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikkökohtaisesti ja edunvalvontana valtakunnallisella tasolla. Mahdollisuuksien mukaan oikeudelliset palvelut antaa taidemuseoalan juridista konsultointia valtakunnan tasolla. Vuonna 2013 painottuvat tekijänoikeudellisten lisenssiratkaisujen selvittelyn lisäksi näyttelysopimusten kehittäminen, sopimustilanteen tarkistaminen oikeudellisen aseman muutosta vastaavasti ja sopimuspolitiikan toimivuuden arviointi. Lisäksi jatketaan KAMyhteistyötä. Vuonna 2013 Valtion taidemuseon tulevaan oikeudellisen aseman ja organisaatiorakenteen muutos edellyttävät lisäresursointia erityisesti työ- ja organisaatiojuridiikan osalle. Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan vuoden 2014 aloittavan uuden organisaation arkistonmuodostuksen käynnistämiseen. Tätä varten laaditaan uusi tiedonhallintasuunnitelma ja diaarikaava sekä valmistaudutaan yhteistyössä tietohallinnon kanssa uuden kirjaamisjärjestelmän käyttöönottoon. Samaan aikaan valmistaudutaan Valtion taidemuseon arkistonmuodostuksen päättämiseen. 20

Taloushallinnon tietojärjestelmät siirretään palvelukeskuksesta ja niistä kehitetään toimivat ja automatisointia hyödyntävät järjestelmät. Keskeinen uudistamistyö liittyy budjetointiin ja raportointiin sekä seurantakohteisiin. Uusi organisaatiomuoto muuttaa oleellisesti taloushallinnon osaamisalueita ja tämän vuoksi laadittavan koulutussuunnitelman mukaiseen koulutukseen panostetaan vuoden aikana. Lisäksi erilaisia kilpailutuksia on tehtävä kuten vakuutuskilpailutus. 5.5 TALOUDELLISET TAVOITTEET Kun näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta tulosalue II:lla on maksullista toimintaa, asetetaan sille sisällöllisten tavoitteiden ohella myös taloudellista tulosta koskevia tavoitteita. Tulosalueen toiminta rahoitetaan asiakkailta saatavien aitojen tulojen ja yritysyhteistyötulojen ohella talousarviossa myönnettävällä hintatuella kulttuuripoliittisista syistä. Tämän vuoksi maksullisen toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tavoitteen asettelun painopiste on siinä, kuinka paljon kustannuksista katetaan tuloilla ja kuinka paljon hintatuella. Kiinteistöjen peruskorjaukset saattavat aiheuttaa tuntuvia muutoksia näyttelytoiminnan ohjelmistoon ja sitä kautta tulonmuodostukseen. Peruskorjausten aikataulu sekä kokonaisvaikutukset ovat vielä ennakoimattomia. Kustannusvastaavuus Liitteessä 2 esitetään maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ja siihen perustuvat tunnusluvut vuoden 2013 osalta. Laskelmassa on otettu huomioon, että tuottojen ja hintatuen lisäksi maksullisen toiminnan erilliskustannuksia katetaan sponsorirahoituksella. Sponsorirahoitusta vastaavista menoista on osan (150 000 euroa) oletettu olevan maksullisen toiminnan menoja ja kohdistuvan siten tulosalueelle II (Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta). Loput (350 000 euroa) on kohdistettu tulosalueelle IV markkinointiin ja viestintään. Laskelman mukaan tuotoiksi on arvioitu 2,7 milj. euroa, erilliskustannuksiksi 5,5 milj. euroa ja kokonaiskustannuksiksi 18,1 milj. euroa. Näiden arvioiden pohjalta laskettu tuottojen ja erillis-kustannusten erotus eli käyttöjäämä on 2,8 milj. euroa. Tuottojen ja kokonaiskustannusten erotus eli alijäämä on 15,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan erilliskustannuksista katetaan maksullisen toiminnan tuotoilla 2,7 milj. euroa eli hintatuen tarve (=käyttöjäämä-sponsorirahoitus) on 2,6 milj. euroa. X Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (toiminnallinen tehokkuus) Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) a)tuotoilla katetaan 15 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista b)tuotoilla katetaan 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista c) Hintatuen määrä on 48 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista Tunnusluvut ja kustannuslaskenta Taidemuseon toiminta on luonteeltaan sellaista, että tavanomaisten tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavien tunnuslukujen laskeminen ei ole mahdollista. Sitä vastoin muun 21

tyyppisiä tunnusluja lasketaan tulosalueilla II (näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta) ja IV (hallinto-, tuki- ja asiakaspalvelut). Tulosalueen II tunnusluvut ovat ainakin osin suhteellisen laajasti käytössä eri alojen kulttuurilaitosten toiminnan kuvauksessa. Niillä mitataan näyttelykäynnin keskihintaa ja keskituloa, kävijöiden määrää sekä näyttelyjulkaisujen myytyjä määriä painosta kohden. Tulosalueen IV tunnusluvuilla mitataan hallinnollisten palvelujen osuutta taidemuseon kokonaiskustannuksista. Taidemuseon tunnusluvut on esitetty ensimmäistä kertaa vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa taulukkomuodossa kattaen tulosprisman osa-alueet. Kyse on tilivelvollisuusuudistukseen liittyvistä budjetoinnin muuttuneista käytännöistä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisista ohjaavista numeerisista tavoitteista, vaan näitä tunnuslukuja koskevista arvioista tulevien vuosien osalta. Esitetyt taloudelliset tavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia johtuen kulttuurialan luonteesta. Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Suoritteiden määrän osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. Näyttelykäynnin keskihinnassa syntyy eroavaisuuksia alustavan ja lopullisen vuosisuunnitelman välillä, sillä vuoden aikana voidaan näyttelytoimintaan kohdentaa lisärahoitusta mitä ei alustavassa vuosisuunnitelmassa voida ennakoida. XI Valtion taidemuseon tulostavoite vuodelle 2013 (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Näyttelykäynnin keskitulo 5,2 euroa b) Näyttelykäynnin keskihinta 3,9 euroa c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin 60 % d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % Taidemuseon kustannukset lasketaan tulosalueittain ja toiminnoittain. Toimintoluokittelu on varsin karkea. Toiminnot ovat samat kuin tulosalueiden alaluokittelut tässä tulossopimuksessa. KUSTANNUKSET TULOSALUEITTAIN (1000 EURO) Tulosalue 2009 2010 2011 TA I 1 296 1 474 1 648 TA II 8 633 6 630 6 274 TA III 718 730 763 TA IV 15 212 14 561 16 249 Liitteestä 3, jossa kuvataan ensisijaisesti taidemuseon eri tulosalueille vuonna 2013 käytettävissä olevat määrärahat, näkyy samalla eri tulosalueiden kustannusten suuruusluokka ja kustannusten määrien keskinäiset suhteet. 22