MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2013
SISÄLLYS 1. Toimintakertomus s. 3 1.1 Johdon katsaus s. 3 1.2 Vaikuttavuus s. 11 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus s. 11 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus s. 14 1.3 Toiminnallinen tehokkuus s. 16 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus s. 19 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus s. 26 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus s. 34 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta s. 36 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet s. 36 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu s. 43 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen s. 52 1.6 Tilinpäätösanalyysi s. 56 1.6.1 Rahoituksen rakenne s. 56 1.6.2 Talousarvion toteutuminen s. 56 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma s. 57 1.6.4 Tase s. 58 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma s. 58 1.8 Arviointien tulokset s. 59 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä s. 59 2. Talousarvion toteutumalaskelma s. 60 3. Tuotto- ja kululaskelma s. 64 4. Tase s. 65 5. Liitetiedot s. 67 6. Allekirjoitus 1
Museoviraston organisaatio 1.3.2012 alkaen 2
1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Toiminnan, talouden ja toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristö Vuosi 2013 oli edelleen talouden ja toiminnan sopeuttamista vuoden 2012 kehysratkaisuun. Museovirasto on onnistunut sopeuttamisessa hyvin. Tavoitteena on pidetty tiukkaa menotaloutta sekä rakenteiden ja toimintamallien uudistamista. Määrärahojen ja henkilöresurssien väheneminen on edellyttänyt Museoviraston toiminnan painopisteiden ja palveluiden uudelleen arviointia. Myös fyysinen toimintaympäristö on uudistunut ja muuttunut merkittävästi. Toimitilaratkaisut saatiin valmiiksi vuonna 2013, kun kaikki Helsingin toiminnat museoita lukuun ottamatta siirtyivät Sturenkadulle. Myös Kansallismuseon maanalaiset tilat valmistuivat. Kansallismuseon näyttely-, konservointi- ja säilytystiloille laadittiin kehittämissuunnitelma, joka on luovutettu opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti syksyllä 2012 työryhmän laatimaan esityksen Museoviraston kiinteistöjen hallinnasta. Työryhmän esitys valmistui toukokuussa 2013. Valmistelut kiinteistöjen luovuttamiseksi Senaattikiinteistöille ja Metsähallitukselle käynnistyivät sen jälkeen ja kiinteistöjen luovutus toteutui vuoden lopussa. Kiinteistöjen hallinnan siirron seurauksena Kulttuuriympäristön hoito -osaston tehtävät on otettu uudelleen tarkasteluun ja toiminnan sopeuttaminen uuteen toimintaympäristöön on käynnistetty. Rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut tehdään vuoden 2014 alussa. Kansallismuseon organisaation rakenteiden uudistaminen alkoi syksyllä 2012 ja saatiin päätökseen vuoden 2013 lopussa. Uudistuksen tavoitteena on ollut resurssien oikea kohdentaminen, asiakaspalvelun vahvistaminen, toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen sekä toimintakulttuurin uudistaminen nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Museopalvelujen näkökulmasta merkittävä strateginen valinta on ollut Suomen kansallismuseon keskittyminen kansallisesti merkittävien kokoelmien ja kohteiden ylläpitoon. Tuottavuuden parantaminen Museovirasto on löytänyt tiukentuneen talouden haasteisiin onnistuneita ratkaisuja. Tavoitteina on pidetty tiukkaa menotaloutta, tuottavuuden lisäämistä ja mahdollisuutta siirtää säästyneitä toimintamäärärahoja seuraaville vuosille niin, että ainakin vielä vuonna 2015 toimintaa voidaan rahoittaa sopeuttamiseen tarkoitetuilla määrärahoilla. Museovirastossa otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa uudenlainen sopimusohjausjärjestelmä. Pääjohtaja on tehnyt aikaisemman mallin mukaisesti tulossopimuksen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Museoviraston tehtävät jaettiin palvelutuotteisiin. Osastonjohtajat tekivät palvelutuotteiden toteuttamiseen perustuneet palvelusopimukset pääjohtajan kanssa ja edelleen omat palvelusopimukset osastojen toimintayksiköiden esimiesten kanssa. Sopimusohjausta varten tehtiin sopimusohjauksen käsikirja. Kulttuuripolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö Museovirasto on ollut aktiivisesti mukana kulttuuriympäristöstrategian valmistelussa. Strategia käsitellään valtioneuvostossa vuoden 2014 alussa. Museovirasto on kehittänyt yhteistyötä myös muiden virastojen kanssa. Voimassa ollut yhteistyösopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa uudistettiin vuoden 2013 alussa. Kiinteistöjen hallinnan siirron yhteydessä solmittiin Museoviraston vuokraamiin kohteisiin liittyvä yhteistoimintasopimus. Metsähallituksen kanssa on niin 3
ikään solmittu yhteistyösopimus. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin Liikenneviraston kanssa neuvottelut kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevan yhteistyösopimuksen solmimisesta. Museovirasto on vahvistanut rooliaan kansainvälisessä kulttuuriperintöalan yhteistyössä. Suomi valittiin marraskuussa 2013 Unescon maailmanperintökomitean jäseneksi. Maailmanperintökomiteassa Suomea edustavat Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet ja Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Museovirasto käynnisti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Unescon aineettoman kulttuuriperintösopimuksen toimeenpanon valmistelun ja Faron sopimuksen ratifioinnin valmistelun. Museovirasto on ollut mukana European Heritage Heads Forumissa, European Heritage Leagal Forumissa ja Nordic Heritage Heads Forumissa. Museovirasto on toiminut Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyön seurantaryhmän (Monitoring Group) puheenjohtajana heinäkuusta 2013 alkaen. Virasto on aktiivisesti mukana myös rannikkoseutujen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön teemaryhmissä. Suomi on vuosina 2013-2014 Itämeren maiden neuvoston puheenjohtajamaa. Museovirasto on osallistunut puheenjohtajuuskauden ohjelmaan kuuluvan Itämeren piirin kulttuurireitit -foorumin järjestämiseen. Museovirasto on yksi Suomen edustajista Euroopan neuvoston kulttuurin, kulttuuriperinnön ja maiseman johtokomiteassa sekä ICCROMin toimielimissä. Pohjoismaista yhteistyötä on jatkettu mm. arkeologisen kulttuuriperinnön suojelussa (viranomaistoiminta, metsien kulttuuriperintö). Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamista hankkeista virasto on ollut mukana ilmastonmuutoksen ja kulttuuriympäristön suhdetta tutkivassa CERCMA-hankkeessa. Museovirasto on ollut mukana Venäjän ja Suomen välisessä ENPI-rahoitteisessa Linnasta linnaan hankkeessa. Lisäksi Suomen kansallismuseo on tehnyt näyttely-yhteistyötä Pietarin Venäläisen taiteen museon kanssa. Työtyytyväisyyden kehittyminen Museovirastossa toteutettiin joulukuussa 2013 VM Baro -työtyytyväisyyskysely viidennen kerran. Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,46 (3,38). Työtyytyväisyysindeksi on noussut korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin, mitä voi pitää erinomaisena saavutuksena. Vuoden 2013 työtyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että Museovirasto on myös henkilökunnan mielestä onnistunut sopeuttamistoimissa. Viraston johdon tavoitteena on parantaa työtyytyväisyyttä edelleen. VM Baro yleisindeksi 2008-2013 3,6 3,4 3,2 3 2,8 1 Tulostavoitteiden toteutuminen Suomen kansallismuseon toimintaa keskitettiin aikaisempaa voimakkaammin. Museotoiminnan painopiste on ollut Kansallismuseossa, jonne myös Kulttuurien museon toiminnat siirrettiin vuoden 2013 aikana. Museotoimintaa on ollut Suomen merimuseossa Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseossa, Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä, Hämeen linnassa, Olavinlinnassa, Hvitträskissä ja Louhisaaren linnassa sekä Urajärven ja Alikartanon museoissa. Kunnat ja järjestöt vastasivat Kotkaniemen, Lamminahon, Lyytikkälän ja Yli-Lauroselan talomuseoiden sekä Paikkarin torpan avoinna pidosta. 4
Viranomaistoiminnan kehittäminen on toteutunut muiden toimintojen kustannuksella. Vuoden 2013 aikana suojelurekisterien ajantasaistamista voitiin kuitenkin tehdä ja niiden määrällistä ja laadullista tasoa kohottaa. Kulttuuriympäristön suojeluun liittyvien lausuntojen valmisteluajat pitenivät Salama-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Ennen Salaman käyttöönottoa lausuntojen keskimääräinen käsittelyaika oli 38 pv ja ajoissa käsiteltiin 83 % lausunnoista. Vuonna 2013 käsiteltiin määräajassa 1186 (69 %) asiaa ja määräaika ylittyi 531 asiassa. Vuoden 2013 keskeinen tulostavoite oli Museoviraston hallinnassa olleen kiinteistökannan siirtäminen Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Siirto toteutui vuoden loppuun mennessä erittäin nopealla aikataululla ja Museovirasto siirtyi strategisten kiinteistöjen osalta vuokrajärjestelmään. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen on ollut keskeinen painopistealue talouden ja toiminnan sopeuttamistilanteessa. Museovirastossa on sisäinen työhyvinvointia parantavia toimia suunnitteleva työryhmä. Sturenkadun toimipisteissä työskentelevien lounasruokailumahdollisuudet ovat huomattavasti entistä paremmat. Työhyvinvointia tuettiin myös kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Työterveyshuollossa toteutettu kokonaisvaltainen uudistus on osoittautunut toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistuneeksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2011 2012 2013 2014 1 Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* 2 Viraston mukanaolo politiikka-ohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa** x - x - x - x 10 * Resurssit koostuvat Museoviraston budjettivaroista ml. lisäbudjetit, jaettavista avustuksista, investointimäärärahoista sekä käytettävissä olevista työllisyys- ja RISE-resursseista. ** Keskeisillä ohjelmilla tarkoitetaan toimialan valtakunnantason, ministeriötason sekä tarvittavissa määrin maakuntatason ohjelmia, lakeja valmistelevia ryhmiä sekä EU- ja EN-tason komiteoita. Mukanaolo merkitsee vähintään valmistelu- tai muiden työryhmien jäsenyyksiä. Pitkäkestoisella kulttuuriperinnön vaalimiseen osoitetulla resurssien seurannalla pyritään arvioimaan yhteiskunnan panostusta ja oman toiminnan vaikuttavuutta. Museoviraston tilinpäätös osoittaa vuoden 2013 tilikauden kulujäämää 35 480 307,57 euroa. Kulujäämässä ovat mukana omat budjettivarat ja jaettavat avustukset. Investoinnit on huomioitu poistoina. Kulujäämään sisältyvät myös oman toiminnan tuotot, jotka olivat vuonna 2013 5,18 miljoonaa euroa. Kulujäämä pienenee omien tuottojen lisääntyessä. Museovirasto on ollut mukana keskeisenä toimijana kulttuuriympäristöstrategian valmistelussa. Strategia valmistui vuoden 2013 loppuun mennessä ja se esitetään valtioneuvostolle hyväksyttäväksi 2014 vuoden alussa. Haagin sopimukseen liittyvä kohdeluettelo valmistui vuonna 2013 ja Museovirasto teki opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen osapuolien kuulemisesta ja luettelon hyväksymisestä. Suomi ratifioi aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toukokuussa 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi sopimuksen toimeenpanon valmistelun Museovirastolle. Museovirasto on saanut valmisteltavakseen myös Faron sopimuksen ratifioinnin. 2011 tot. 2012 tot. 2013 tavoite 2013 tot. 3 Museoiden kävijämäärä* 414 790 328 974 310 000 330 892 Linnojen kävijämäärä 162 792 143 444 170 000 160 088 4 Medianäkyvyyden määrä - - 947 5 Laatumuuttujien kehitys** - - _ 5
*Museoiden kävijämäärään on laskettu kaikki asiakkaat, myös tilavuokra-asiakkaat, sekä linnoista että museokohteista. **Laatumuuttujien kehitystä ei ole voitu seurata, koska mediaseurantaa ei ole kustannussyistä voitu toteuttaa useaan vuoteen. Suomen kansallismuseon museoiden ja linnojen yhteen laskettu kävijämäärä oli 490 980. Museoiden kävijämäärä 330 892 ylitti asetetun tavoitteen (310 000) 6,3 %:lla. Linnojen kävijämäärä 160 088 kävijää jäi alle tulossopimuksessa asetetun tavoitteen (192 000) 16 %, mutta kasvoi edellisvuoteen (143 444) verrattuna yli 10 %:lla. Kokonaiskävijämäärään sisältyvät myös mm. museoiden ja linnojen tilavuokra-asiakkaat. Oheispalveluiden käytön lisäyksellä on keskeinen vaikutus museon tunnettuuden kasvuun ja kynnyksen madaltamiseen hyödyntää kohteiden sisältöpalveluita. Verkkomedioiden automaattiseurantaan perustuva mediaseuranta otettiin käyttöön elokuussa. Museoviraston tiedotteet ylittävät uutiskynnykset hyvin. Viraston verkkosivuille perustettiin blogi. Osa kirjoituksista herätti vilkasta keskustelua, josta saatiin myös paljon kehittämisajatuksia. Toiminnallinen tehokkuus Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2013 ja toteutumatiedot 2011 tot. 2012 tot. 2013 tavoite 2013 tot. 6, 8 Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, e 2,44 2,84 2,8 2,58 7, 9 Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, e 2,16 3,13 2,4 2,87 10 Henkilötyövuodet* 361 293 320 298,6 Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden ja linnojen käynnin keskihinta eli käynnin kustannus laski vuodesta 2012 ja saatiin tavoiteluvun alle. Museo- ja linnassa käynnin keskitulo laski myös edellisvuodesta ollen kuitenkin asetettua tavoitetta korkeampi. Keskihintaa laskivat henkilöstömenojen pienentyminen ja nousseet kävijämäärät. Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 298,6. Tavoitearvo 320 alittui selvästi. Henkilötyövuodet lisääntyivät edellisestä vuodesta viidellä henkilötyövuodella (1,7 %). Tulossopimuksen 2011-2014 tulostavoitteet 2011 tot. 2012 tot. 2013 tavoite 2013 tot 11 Kirjaston asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) / lainat ulkopuolisille 0,014 0,039 0,055 0,035 Kirjaston lainaustoiminnan tuottavuus ylitti tavoitteen vuonna 2012 ja jatkoi nousua vuonna 2013. Vuoden 2011 tunnusluku ei ole verrattavissa myöhempiin lukuihin, koska kirjasto oli suljettu tuolloin koko alkuvuoden. Tuotokset ja laadunhallinta Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2013 ja toteutumatiedot 2011 tot. 2012 tot. 2013 tavoite 2013 tot. 12 Käynnit* MV:n verkkosivuilla 3 546 608 3 935 638 4 500 000 4 146 314 13 Lausuntojen käsittelyaika, pv 36 35 45 Ei saatavissa. 14 Museoiden kokonaiskävijämäärä 414 790 328 974 310 000 330 892 Museoiden näyttelykävijöiden määrä 15 Museoiden maksavien kävijöiden osuus näyttelykävijöistä 251 733 40,2 % 52 % 45 % 55,8% 6
16 Museoiden alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä 19 % 17,51 % 15 % Ei laskettavissa vuodelta 2013 17 Linnojen kokonaiskävijämäärä Linnojen näyttelykävijöiden määrä 414 790 162 792 328 974 143 444 310 000 170 000 330 892 160 088 18 Linnojen maksavien kävijöiden osuus 88,2 % 62 % 85 % 88.8% näyttelykävijöistä 19 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 4 9 7 5 20 Esinetietojen digitointiaste** 39,9 % 45 % 45 % 45 % * Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. ** Esinekokoelmien saatavuusaste perustuu arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä. Museoviraston verkkosivujen (www.nba.fi) käyntimäärä kasvoi 5,4 %. Museoviraston läsnäolo sosiaalisessa mediassa vahvistui ja seuraajien määrä lisääntyi tasaisesti. Virastolla oli vuoden lopussa käytössä 19 sosiaalisen median kanavaa. Uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja sen ajoittuminen muuton yhteyteen pitkitti kulttuuriympäristöä koskevien lausuntojen käsittelyaikoja. Asetettua tavoitetta ei saavutettu, sillä annetussa ajassa käsiteltiin 69 % asioista. Palvelukykyä ja laatua on kehitetty sisäisellä ja ulkoisella ohjeistuksella ja koulutuksella. Maksaneiden kävijöiden osuus näyttelykävijöistä kasvoi sekä museoissa että linnoissa. Ravintola- ja kokouspalveluiden laatua parantamalla pyrittiin lisäämään myös muuta maksullisten palveluiden käyttöä. Kansallismuseossa kokous- ja tilapalveluiden käyttäjäyhteisöjen lukumäärä kasvoi 58 asiakasyrityksestä ja - yhteisöstä 68:een. Voimakasta kysynnän kasvua oli tilatuissa opastuksissa, joiden määrä kasvoi Suomen merimuseossa runsaat 22 %, Kansallismuseossa lähes 19% ja muissa museoissa ja linnoissa 7%. Myös tapahtumien määrä kasvoi, Kansallismuseossa lähes kaksinkertaistui. Museoviraston julkaisutoiminta otettiin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Julkaisutoiminnan uudistamisen keskeinen tavoite on tuottaa julkaisuja, jotka ovat toiminnan kannalta vaikuttavia ja joilla on kysyntää. Tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja julkaistiin entistä enemmän sähköisenä. Julkaisuvaraston määrää saatiin pienennettyä noin 25 000 kirjalla myyntikampanjoilla ja osallistumalla Helsingin kirjamessuille. Journalistista kuva-arkistoa valmisteleva hanke eteni suunnitellusti. Journalistinen kuva-arkisto perustetaan Eduskunnan päätöksen mukaisesti Museoviraston kuvakokoelmien yhteyteen vuoden 2014 alusta. Journalistinen kuva-arkiston kokoelmat karttuivat yhteensä noin 4 miljoonalla kuvalla. Merkittävin yksittäinen kokoelma oli kuvatoimisto PressFoton kuva-aineisto. Tulossopimuksen 2011-2014 tulostavoitteet 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2013 tavoite 2013 toteutuma 21 Valokuvien sähköisen luetteloinnin aste* 5,1 % 5,2 % 5,0 % 2,4% 22 Sähköisesti luetteloitujen esineiden 2,7 % 2,7 % 7 % 8,0% saatavuus internetissä % 23 Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus 1,4 % 1,5 % 1,5 % 32 % internetissä % 24 Hoidetut muinaisjäännökset, lkm 127 53 100 27 25 Museoviraston myöntämin hoitoluvin 22 12 13 12 hoidetut muinaisjäännöskohteet, lkm 26 Määräajassa annetut lausunnot, % 78 % 79 % 60 % 63% 27 Käynnit** muissa verkkopalveluissa 1 469 952 1 386 112 2 500 000 1 691 085*** (Rakennusperinto.fi, Merikeskusvellamo.fi, Kuvakokoelmat.fi, Museo Finna, Suomen kauppalaivastotietokanta) 28 Kulttuuriympäristön kartta-aineistojen 368 042 27 306 254 1 300 000 2 464 906 katselu WMS-rajapinnan kautta. (Paikkatietoikkuna, Kulttuuriymparisto.nba.fi)** 9 Muinaisjäännökseen kuuluvan 52,6 % 48 % 45 % 53% 7
rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä 30 ARTI-palveluiden asiakasyhteydenotot - 6 550 x 8 504 31 Asiakastyytyväisyysindeksi ARTI - kirjasto - kuvakokoelmat - 4,1 - - - - - 3.8 32 Sidosryhmätyytyväisyysindeksi**** - - - - * Kuvakokoelmien voimakkaan kasvun vuoksi laskentatapaa on jouduttu muuttamaan. Uudessa laskutavassa on otettu huomioon kuvakokoelmien nykyinen kokonaismäärä on 8 000 000 kuvaa. Esinekokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä. **Käyntejä mitataan sivulatausten määrän perusteella. *** Rakennusperinto.fi on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, Merikeskusvellamo.fi yhdessä Kotkan kaupungin kanssa. **** Resursseja sidosryhmäkyselyn toteuttamiseen ei ollut. Museoviraston kuvakokoelmien digitointiaste-tavoite on kunnianhimoinen. Vuonna 2013 kuvakokoelmissa jatkui erillisrahoitteinen projekti, jossa digitoitiin yli 16 000 kuvaa. Kuvien sähköisessä luetteloinnissa on siirrytty hierarkkiseen luettelointiin. Yksittäisten kuvien sijaan aineistot luetteloidaan joko hankintaerä-, kokoelma- tai kokoelmanosatasolla. Uuden laskutavan mukaisesti kuvakokoelmien sähköisen luetteloinnin toteutuma on 4 %. Museoviraston hoitamien muinaisjäännöskohteiden määrä pieneni edellisvuoden 53:sta 27:ään. Syynä oli toteutettujen tuottavuusvähennysten lisäksi Museoviraston omien budjettimäärärahojen sekä ulkopuolisen (TEM) rahoituksen väheneminen. Muille toimijoille myönnettiin 12 muinaisjäännösten hoitolupaa. Kiinteistöjen hallinnansiirron valmistelu Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille sitoi huomattavan määrän resursseja. Hallinnansiirtoon valmistavia kiinteistökatselmuksia tehtiin 20. Hallinnansiirto toteutettiin ennätysajassa. Museoviraston verkkopalveluiden kävijämäärät kasvoivat maltillisesti. Tilastossa on mukana ensimmäistä kertaa Museoiden Finna, jonka kautta voi tutustua Suomen kansallismuseon, Kulttuurien museon ja Suomen merimuseon kokoelmiin. Kulttuuriympäristön kartta-aineistojen käyttö sähköisen rajapinnan kautta on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun aineistot avattiin ilmaiseen käyttöön. Käytön määrä indikoi kulttuuriympäristön suojelun merkitystä ja korostaa rekisteri- ja paikkatietoaineiston merkitystä. Arkisto- ja tietopalvelut osastolla on vuodesta 2012 lähtien seurattu uuden arkisto- ja tietopalveluyhteydenottoja kuvaavan tunnusluvun kehitystä. Kaikkien arkisto- ja tietopalveluiden osalta tehtiin vuonna 2012 asiakaskysely, jonka keskiarvo oli 4,1 viisiportaisella asteikolla. Kyselyyn vastasi kuitenkin vain 17 asiakasta. Kuvakokoelmien syksyllä 2013 toteuttaman laajan asiakaskyselyn asiakastyytyväisyysindeksi oli 4,2 joten tulos oli hyvä. Kyselyyn vastasi 415 henkilöä. 2011 luodaan 2012 vakiinnutetaan 2013 arvioidaan 2014 kehitetään 33 Yhteinen palvelukonsepti x x x x Arkisto- ja tietopalveluiden yhteinen asiakaspalvelukonsepti otettiin käyttöön vuonna 2011 ja yhtenäiset palvelut vakiinnutettiin vuonna 2012. Vuonna 2013 palvelukonseptin vahvuuksia ja heikkouksia arvioitiin yhteisessä kehittämispäivässä. Tuloksia työstetään edelleen asiakaspalvelutyöryhmässä ja yksiköissä mm. osallistavilla ryhmäkehityskeskusteluilla. 8
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2013 tavoite 2013 toteutuma 2,1 1,7 2,5 3,1 34 Koulutustilaisuuksiin osallistuminen (työpäivää / htv) 35 Kokonaishenkilötyövuosien määrä 361 293 320 298,6 36 Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,38 3,0 3,46 37 Käynnit* Museoviraston intranetissä 877 234 715 971 900 000 749 916 *Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. Henkilöstökoulutukseen käytettiin toimintavuonna 3,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi asetettu 2,5 työpäivää ylitettiin. Koulutukseen käytetty aika lisääntyi merkittävästi edellisistä vuosista. Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen jouduttiin panostamaan erityisesti siitä syystä, että vuoden 2012 henkilöstöleikkauksista aiheutuneet tehtävien uudelleen järjestelyt edellyttivät henkilöstön osaamisen päivittämistä uusien tehtävien mukaiseksi. Vuonna 2012 toimintansa aloittaneen ONNI -kehittämisryhmän työ alkoi näkyä koulutustoiminnassa. Ryhmä koordinoi ja järjesti koulutustilaisuuksia koulutussuunnitelman ja kehitys- ja arviointikeskusteluissa esitettyjen tarpeiden pohjalta. Henkilöstöhallinnossa otettiin käyttöön uusi perehdyttämisohjelma. Sitä varten laadittiin tulokkaan käsikirja, jonka mukaisesti perehdyttämistä on toteutettu. VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa kuudennen kerran syksyllä 2013. Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,46. Työtyytyväisyysindeksi nousi edellisestä vuodesta (3,36). Tuloksen perusteella voi todeta, että vuoden 2012 henkilöstö- ja määrärahaleikkaukset pystyttiin vaikeasta tilanteesta huolimatta toteuttamaan vähin vaurioin. Henkilöstövähennysten jälkeen yksi työhyvinvoinnin uhkista on töiden kasaantuminen ja työpaineen lisääntyminen, koska viraston tehtävät eivät ole vähentyneet. Tilanteeseen pyrittiin vastaamaan aloittamalla yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimijoiden kanssa yhteinen priorisointikoulutushanke. Vuonna 2013 toiminnan parantamiseksi toteutettiin ensimmäisen kerran myös esimieskysely. Viraston henkilökunnalle tarjottiin Intranetissa ja sisäisessä verkkolehdessä ennätysmäärä tietoa ja uutisia. Merkittävistä aiheista, kuten muutot, Kansallismuseon kehittämishanke, Salama-asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja kiinteistöjen hallinnan siirto, tiedotettiin useita kertoja etenemisen eri vaiheissa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista järjestettiin koko henkilökunnalle joka toinen kuukausi. Tuloksellisuuden kehittyminen lähivuosina Museovirasto on asiantuntijavirasto, jonka keskeinen tuloksellisuuteen vaikuttava voimavara on henkilöstö. Tuloksellisuuden parantaminen kehittyy parhaiten tekemällä perusteltuja strategisia valintoja, kehittämällä toiminnan prosesseja, yhdistämällä voimavaroja muiden toimijoiden kanssa ja ylläpitämällä hyvinvoivaa ja aloitekykyistä työyhteisöä. Museoviraston tuottavuutta parannetaan tietojärjestelmiä uudistamalla. Arkisto- ja kokoelmatilojen saaminen asianmukaisiin säilytysoloihin turvaa aineiston säilymisen pitkällä tähtäimellä ja edistää sen käytettävyyttä. Arkistojen ja kokoelmien palvelukyvyn parantaminen on haasteellista nykyisillä resursseilla. Asiakaspalvelun aukioloaikoja ei pystytty pidentämään, joskaan lyhennetyt aukioloajat eivät ole merkittävästi vaikuttaneet tuloksellisuuteen. Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantaminen palvelee viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä sekä kansalaisia, jotka voivat tutustua digitaalisiin aineistoihin paikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen kautta rahoitettavien kulttuuriperinnön digitointihankkeiden kuten Kuvakokoelmat.fi -palvelun käytön lisääntyminen on osoitus lisääntyneestä kiinnostuksesta kulttuuriperintöaineistoja kohtaan. 9
Kulttuuriympäristön rekistereiden sisältöpuutteet ja eri toimijoiden tietojärjestelmien yhteensopivuus ovat ratkaisematta. Toimintavuonna valmistunut esiselvitys kulttuuriympäristön kokonaisarkkitehtuurista johtaa tilanteen kohenemiseen. Museoviraston asema kiinteistönhaltijavirastona päättyi, kun kiinteistöt siirtyivät Senaatti-kiinteistölle ja Metsähallitukselle vuoden 2013 lopussa ja Museovirasto siirtyi Senaatti-kiinteistöjen vuokralaiseksi. Riippumatta siitä, kenelle vastuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen, linnojen ja kartanoiden, ylläpidosta kuuluu tulevaisuudessa, Museovirastolla säilyy suojelu-, hoito- ja restaurointiasiantuntijuus. Käyttäjäpalveluiden tuottajana tavoite on saattaa kulttuuriperintökohteet asiakkaiden käyttöön saavutettavina ja vetovoimaisina. Syksyllä 2012 laadittua ja opetus- ja kulttuuriministeriölle esiteltyä Suomen kansallismuseon tilojen tulevaisuussuunnitelmaa tarkennettiin vuonna 2013. Tavoitteena on ratkaista kokoelmien säilytystila- ja konservointilaitoskysymys, Kulttuurien museon perusnäyttelyn sijoittaminen sekä Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyjen sijoittaminen. Tilaratkaisujen toteutuminen Museoviraston esittämän suunnitelman mukaisesti edistäisi Suomen kansallismuseon toiminnan tuloksellisuutta merkittävästi. Museoviraston yhteistyö valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeitten kanssa on vakiintunut ja toimii hyvin. Asianhallintajärjestelmä Salaman käytön vakiinnuttaminen, tilaustenhallintajärjestelmä Tilha ja henkilöstö- ja talousjärjestelmä Kieku tulevat muuttamaan toimintatapoja ja tehostamaan toimintaa. 10
1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Museoviraston toiminta tukee valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön osalta esitetyistä kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisista vaikuttavuuden tavoitteista seuraavia: Kulttuurisen perustan vahvistaminen Kaikkien väestöryhmien kulttuuriin osallistumismahdollisuuksien tukeminen Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovitus sekä ympäristötietojen sähköinen saatavuus Oman toiminnan tuloksellinen kehittäminen Museoviraston toiminta-alaa koskevia vaikuttavuustavoitteita on valtion talousarvion lisäksi esitetty seuraavissa hallinnonalan suunnittelu- ja strategia-asiakirjoissa Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020 Kulttuuripolitiikan strategia 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön aluekehittämisstrategia vuosina 2003 2013 Opetusministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma 2011-2015; sekä teema- ja sektoristrategioissa ja -ohjelmissa. Tulossopimuksen 2011-2014 tulostavoitteet 2011 2012 2013 2014 1 Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* 2 Viraston mukanaolo politiikka-ohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa** x - x - x - x 10 2011 tot. 2012 tot. 2013 tavoite 2013 tot. 3 Museoiden kävijämäärä* 414 790 328 974 310 000 330 892 Linnojen kävijämäärä 162 792 143 444 170 000 160 088 4 Medianäkyvyyden määrä - - - 947 5 Laatumuuttujien kehitys** - - x x *Museoiden ja linnojen kävijämäärään on laskettu kaikki asiakkaat, myös tilavuokra-asiakkaat. **Laatumuuttujien kehitystä ei ole voitu seurata, koska media-analyysiin tarvittava mediaseuranta ei ole ollut kustannussyistä käytössä useaan vuoteen. Museoviraston toiminnan vaikuttavuutta voidaan tarkastella sekä vaikuttavuutta osoittavien mittareiden avulla että arvioimalla eri palveluiden keskeisiä vaikutuksia yhteiskunnalle ja kansalaisille. Museoviraston tarjoamia palveluita ovat Kokoelmat ja kohteet, Sisällöntuotanto, Tietojärjestelmät, Ohjaus ja tuki sekä Viranomaispalvelut. Kokoelmat ja kohteet Museovirasto huolehtii kansallisesti merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisestä, kartuttamisesta, tutkimuksesta ja sitä koskevan tiedon ylläpidosta. Kulttuuriperintöä ovat mm. Suomen kansallismuseon esinekokoelmat, Museoviraston arkisto, kirjasto, kuvakokoelmat, arkeologiset 11
kokoelmat sekä arkeologiset kohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kulttuuriperintö on asiakkaiden käytettävissä sekä paikallisesti että verkon kautta hyvin hoidettujen kokoelmien ja kohteiden sekä niihin liittyvien palvelujen kautta. Museovirastossa laadittiin yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa suunnitelmia Suomen kansallismuseon tilaratkaisuista toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Tilasuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat kokoelmien keskitetty hallinta ja hoito sekä siihen liittyvä yhteistyö pääkaupunkiseudun muiden museoiden kanssa, Kansallismuseon kiinteistön varaaminen yleisökäyttöön sekä uuden näyttelytilan rakentaminen vetovoimaisten ja vaikuttavien kansainvälisten ja kotimaisten yhteistyönäyttelyiden järjestämiseksi. Säilytystilojen tarve kasvaa, vaikka keskusvaraston uudelleen järjestelyllä on saatu järjestettyä lisää säilytystilaa. Vuonna 2013 purettiin Kulttuurien museon perusnäyttely, käynnistettiin Anjalan kartanon perusnäyttelyn purkaminen ja tyhjennettiin Hylkysaaren kiinteistö. Asiakaspalvelun haasteisiin on pystytty vastaamaan hyvin keskeneräisistä tilajärjestelyistä huolimatta. Kansallismuseon eri kokoelmista lainattiin runsaasti esineitä sekä kotimaisten että ulkomaisten museoiden järjestämiin näyttelyihin. Suomen merimuseon kokoelmapolitiikan laatiminen vahvisti ymmärrystä merihistoriallisen kansalliskokoelman valtakunnallisesta roolista. Suomen merimuseo verkostoitui sekä kokoelmanhallintaa että museon yleisötyötä ja vaikuttavuutta tukevasti meriklusterin toimijoiden kanssa. Arkisto- ja tietopalvelut -osaston asianmukaiset säilytystilat ovat parantaneet arkeologisten esinekokoelmien, kuvakokoelmien ja arkiston ylläpitoa. Arkistoaineistojen digitointiprojektissa tietokantaan vietiin arkeologian ja rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportteja. Aineistojen käyttöaste on korkea, joten digitointi paransi huomattavasti niiden saatavuutta ja käytettävyyttä. Aineistojen keskittämistä Sturenkadun päätearkistoon jatkettiin edelleen. Arkistosiirtoja tehtiin Museoviraston eri toimipisteistä n. 200 hyllymetriä aineistojen saamiseksi yhteisen asiakaspalvelun piiriin. Digitointi lisää myös kuvakokoelmien vaikuttavuutta. Vuonna 2013 kuva-aineistoja avattiin julkisesti saataville erittäin paljon mm. Finnaan. Toinen vaikuttavuuden kannalta keskeinen kanava on kuvakokoelmat.fi -palvelu. Museoviraston koordinoima valtakunnallinen Museo 2015 -yhteistyöhanke tuottaa työkaluja museokokoelmien sähköisen kokoelmahallinnan käyttöön ja kehittämiseen. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK) Museovirasto on auttanut muita museoita rajapintojen rakentamisessa ja saamaan omat aineistonsa hankkeen Finna-palveluun. Museoita varten on kehitetty oma näkymä, Museo Finna. Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon koordinoimassa Journalistinen kuva-arkisto -hankkeessa on kehitetty valmiudet aloittaa lehtikuvaajien ja sanoma- ja aikakauslehtien kuvakokoelmien tallentaminen ja julkaiseminen osana kulttuuriperintöä. Museoviraston hallinnoimien rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaisjäännöskohteiden säilyminen kansallisena kulttuuriomaisuutena turvattiin asiantuntevalla hoito- ja restaurointitoiminnalla. Museoviraston hallinnassa olleiden linnojen, museokiinteistöjen, kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kohteiden saavutettavuutta sekä kohteiden palvelutasoa parannettiin, mikä lisäsi paikallista vaikuttavuutta. Urajärven kartanomuseon restauroinnin yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuuksia, joissa esiteltiin restaurointi- ja konservointimenetelmiä. Muinaisjäännösten hoidossa on panostettu kohteiden saavutettavuuteen ja hoitoon. Hoitokohteiden valikoimassa on ollut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Hoidettujen kohteiden määrä on supistunut, mikä vaikuttaa niiden saavutettavuuteen ja vaikuttavuuteen. Ehdotus Haagin sopimuksen kohdeluetteloksi saatiin valmiiksi ja esitettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Yhteistyöjulkaisu liikuntaympäristöistä kulttuuriperintönä valmistui. Museovirasto aloitti uudempien terveydenhoidon rakennusten kartoittamisen. Rakennusperintörekisterin täydentäminen keskittyi Museoviraston hallinnasta siirtyneisiin kiinteistöihin sekä lailla suojeltuihin kohteisiin. 12
Sisällöntuotanto Museovirasto tuottaa ja jakaa kulttuuriperintöä koskevaa tietoa mm. museoiden näyttelyiden, saavutettavien kohteiden, tapahtuma- ja yleisötoiminnan, verkkoaineistojen ja julkaisujen sekä viestinnän avulla. Laadukkaat ja tutkimukseen perustuvat kulttuuriperinnön tieto- ja asiantuntijapalvelut, kulttuuriperintökasvatus sekä muun sisällöntuotanto tarjoavat asiakkaille tietoa ja elämyksellisiä oppimispalveluita. Kansallismuseon yleisötoiminnan keskeinen teema oli kulttuurin monimuotoisuus, joka näkyi sekä näyttelyissä (Avartuva maailma, Miranda) että yleisötyön sisällöissä (tapahtumat, yleisöohjelma). Painotusta vahvisti Kulttuurien museon integroituminen Kansallismuseoon. Vuonna 2013 jatkettiin toiminnan vuorovaikutteisuuden kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitettiin monipuoliseen pedagogiseen toimintaan ja ohjelmatarjontaan. Vilkkaan näyttelytoiminnan ansiosta vaihtuviin näyttelyihin liittynyt oheisohjelma oli runsasta. Suomen merimuseo tavoitti kiertonäyttelyillä asiakkaita yhteensä 100 545 henkilöä, joka ylitti tavoitteen n. 50 %. Monipuolisella tarjonnalla on tavoitettu laaja yleisöpohja, laajennettu yleisön käsitystä museon palveluista ja madallettu kynnystä tulla kulttuuriperinnön äärelle. Julkisuuskuvan uudistumiseen on pyritty vaikuttamaan modernilla ja rennolla viestinnällä. Asiakkaille suunnattujen verkkopalvelujen käyttö kasvaa tasaisesti. Tietojärjestelmät Museovirasto ylläpitää ja kehittää kulttuuriperintöä koskevan tiedon säilyttämistä, seurantaa ja saatavuutta edistäviä tietojärjestelmiä, menetelmiä, palveluita ja kokonaisarkkitehtuuria. Palveluita ovat mm. kulttuuriperintöä tukevat tietojärjestelmät, tietovarannot ja rekisterit sekä niitä koskeva kansallinen kehittämistyö. Palvelut tarjoavat laadukasta tiedon hallintaa ja saavutettavaa tietoa niin alan toimijoille ja viranomaisille kuin kiinnostuneille kansalaisillekin. Yhtenäisten tietojärjestelmien kehittäminen palvelee sekä toiminnan tehostamista että mahdollisuuksia käyttää kulttuuriperintöaineistoja. Museovirastossa oli vuonna 2013 käynnissä merkittäviä kehittämishankkeita kansallisten tietojärjestelmien kehittämiseksi. Museo 2015 -hanke kehittää museoalalle yhteistä kokoelmanhallintajärjestelmää. Kulttuuriympäristön paikkatietoaineistot tulivat avoimesti ladattaviksi kansallisen paikkatietoportaalin kautta, ja niiden käyttö on kasvanut. Sähköistä viranomaistietoa jakavaan SADe-ohjelman palveluun on rakennettu väylää kulttuuriympäristöä koskevan tiedon jakeluun. SALAMA-asianhallintajärjestelmä otettiin käyttöön helmikuussa 2013. Salama toimii Museovirastossa käsittelyssä olevien asioiden rekisterinä eli hallintodiaarina. Salaman myötä on otettu käyttöön sähköinen allekirjoitus sekä mahdollisuus lähettää lausunnot sähköpostilla asiakkaalle. Järjestelmä parantaa asiakirjojen saatavuutta ja toteuttaa Julkisuuslain vaatimuksia. Ohjaus ja tuki Museovirasto tukee kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista ja ohjaa museoita. Museovirasto parantaa kulttuuriperinnön yhteisvastuullisen suojelun ja hoidon edellytyksiä. Keinoja ovat osallistuminen lainsäädännön valmisteluun, yhteiskunnallinen keskustelu, avustuspolitiikka, kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmä- ja asiantuntijayhteistyö, ohjeet ja oppaat sekä kehittämishankkeet. Museovirasto toteutti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, osallistui kirkkolain muutosprosessiin ja kehitti muinaismuistolain soveltamiskäytäntöjä. EU-lainsäädännön valmistelun ja kansallisen toimeenpanon seurantaa ja sisältöön vaikuttamista jatkettiin. Energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hallintaan liittyviä linjauksia haettiin sidosryhmäyhteistyönä. 13
Museoviraston tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Arkeologian laatuohje otettiin käyttöön. Sen tarkoituksena on ohjata viraston omaa viranomaistoimintaa, tutkimusten rahoittajia ja toteuttajia. Kuvakokoelmat järjesti yhteistyössä Suomen valokuvataiteen museon kanssa Valtakunnalliset kuvaarkistopäivät, joissa oli myös kansainvälinen osuus. Ohjelma keskittyi digitointiin ja museoiden kuvakokoelmien kehittämiseen. Suomen kansallismuseon merkittävin kehittämistehtävä on TAKO-verkoston ylläpito ja koordinointi yhteistyössä Kehittämispalveluiden kanssa. Verkostossa on mukana yli sata kulttuurihistoriallista museota. TAKOlla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen tallennustyönjako ja nykydokumentointihankkeiden koordinointi. Tallennustyönjakoa koskevan sopimuksen Museoviraston kanssa on allekirjoittanut 92 museota. Museoviraston koordinoima Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hanke saatiin päätökseen. Sitran, Museoviraston, Kotkan kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin rahoittamassa yhteistyöhankkeessa kehitettiin työkaluja asiakaslähtöisten museopalvelujen rakentamiseen ja uusia toimintamalleja museoiden johtamiseen. Pilottikohteina hankkeessa olivat Merikeskus Vellamo Kotkassa ja Hämeenlinnan Linnanniemen museot. Kehittämishankkeen tulokset on esitelty Altistutaan asiakkaille -julkaisussa ja Vaikuttava museo - verkkosivustolla, jossa tulokset ovat museokentän hyödynnettävissä. Viranomaispalvelut Museovirasto palvelee yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaamalla kulttuuriperinnön suojelun lakisääteisistä viranomaispalveluista mm. lausuntojen, lupien, tieto- ja asiantuntijapalveluiden, kannanottojen, avustusten käytön seurannan, asiantuntijayhteistyön sekä kehittämishankkeiden avulla. Lausunnot ovat osa vuorovaikutteista viranomaistoimintaa. Virasto keskittyy valtakunnan- ja maakuntatason asioihin. Maakuntamuseoiden resurssien epätasaisuus pakottaa käsittelemään paikallisiakin asioita. Painotus on valtakunnallisten kohteiden ja ympäristöjen turvaamisessa sekä arkeologisessa kulttuuriperinnössä. Muinaismuistolakiin perustuvat tutkimusluvat indikoivat maankäytön ja rakentamisen volyymiä. Vuosi oli vilkas ja muinaismuistolakiin perustuvia lupia myönnettiin 117. Virasto vaikutti myös erityisesti julkisten ja valtion rakennusten korjauksiin ja restaurointeihin niin, että kulttuuriarvoja vaalitaan esimerkillisesti ja ratkaisut ovat innovatiivisia. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Museovirasto vastaa valtion talousarviossa Museovirastolle siirrettyjen valtionavustusten jakamisesta. Museoiden harkinnanvaraiset valtionavustukset Vuonna 2013 avustuksiin oli käytettävissä yhteensä 1 296 000 euroa. Museoviraston jakamia harkinnanvaraisia valtionavustuksia oli kolmenlaisia: ammatillisesti hoidettujen museoiden innovatiiviset hankkeet, ammatillisten museoiden kokeiluhankkeet ja valtionosuuden ulkopuolella olevien museoiden avustukset. Ammattimuseoiden innovatiivisten hankkeiden tukemiseen käytettiin 647 000 euroa. Hakijoita oli 66 ja avustus myönnettiin 38 museolle. Avustuksilla vahvistettiin museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuettiin innovatiivisia toimintamuotoja ja museon ja toimintaympäristön välistä vuoropuhelua ja verkostoitumista, sekä suuntaamalla kehittämistoimia yhteiskunnallisesti merkittäviin painopisteisiin. Avustukset kohdennettiin ensisijaisesti näihin kehittämisalueisiin: kulttuurisen moninaisuuden ja moniarvoisuuden eri ulottuvuudet kulttuuriperinnön tallentamisessa ja esittämisessä, hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, luova sisällöntuotanto ja tuotteistaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, asiakaslähtöinen 14
palveluiden suunnittelu sekä lasten ja nuorten kulttuurisen lukutaidon ja kulttuurimyönteisen arvopohjan vahvistaminen. Avustustoiminnan vaikuttavuuden laajentamiseksi vuonna 2013 avustusta myönnettiin ensimmäistä kertaa ammatillisten museoiden kokeiluhankkeisiin Kokeilutonni. Tavoitteena oli kannustaa museoita kokeilemaan uusien ideoiden toimivuutta. Hakijoita oli 42 ja avustus myönnettiin 10 museolle. Avustuksen vaikuttavuuden tukemiseksi ja arvioimiseksi Kokeilutonniin liitettiin kaksi avustuksen saaneille tahoille suunnattua työpajaa, joista ensimmäinen järjestettiin vuonna 2013. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten sekä säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämien museoiden tukemiseen käytettiin 639 000 euroa. Hakijoita oli 206 ja avustus myönnettiin 155 museolle. Paikallisen eiammatillisen museotoiminnan tukemisessa pyritään museotoiminnan perusedellytysten kuten kokoelmien hallinnan ja hoidon sekä perusnäyttelyiden tason nostamiseen ja museoiden hallussa olevan laajan rakennetun kulttuuriperinnön säilymisen turvaamiseen. Avustuksilla on paikallista vaikuttavuutta. Avustuksia on kohdennettu myös paikallismuseoiden toiminnan suunnitelmallisuutta ja kehittämistä edistäviin hankkeisiin, painopisteenä vapaaehtoistyö, paikallinen identiteetti ja yhteisöllisyys, kulttuuriperintökasvatus ja muut yhteistyö- ja kehittämishankkeet. Avustukset suomalaisen kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Museoviraston käyttöön 150 000 euron määrärahan käytettäväksi kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen tarkoitettuihin avustuksiin. Avustusta haki 75 toimijaa ja se myönnettiin 31 kansalaisjärjestölle ja -yhteisölle, erityisesti maaseutu- ja työväenperinteeseen liittyviin hankkeisiin. Avustuksia myönnettiin myös muihin paikallisen kulttuuriperinteen tallentamiseen liittyviin hankkeisiin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämisavustukset sekä muinaisjäännösten hoitoavustus, avustukset maailmaperintökohteille ja perinnelaivojen korjaus- ja entistämisavustukset Rakennusten entistämisavustuksia haettiin noin 9,8 milj. euroa (442 kpl). Jaettu summa oli noin 17 %, 1,63 milj. (193 kpl, 43 % hakijoista). Haettu tuki oli keskimäärin 16 800, myöntöjen keskiarvo 6100 (36 %). Hakemusten vaihteluväli oli 462-617 450. Suurin myönnetty summa oli 80 000. Muinaisjäännösten hoitoavustuksia haettiin 43:lle kohteelle. Sitä myönnettiin 29 hakijalle eli 67 %:lle kohteista. Haettujen ja myönnettyjen avustusten suhde ei ollut yhtä edullinen, 159 716 ja 31 400, 19,7 %. Haettujen summien keskiarvo oli 3 700, myöntöjen keskiarvo hieman yli 1 900 euroa, suhde 52 %. Hakemusten vaihteluväli oli 120-50 000. Suurin myönnetty summa oli 12 000. Maailmanperintöhakemuksia vastaanotettiin 46 ja avustus myönnettiin 18 hakijalle (39 %). Tukea haettiin 457 250 ja jaettiin 270 000 (59 %). Haettujen summien keskiarvo oli noin 9 900, myöntöjen yli 9 600 eli 97 %. Hakemusten vaihteluväli oli 750-150 000. Suurin myönnetty summa oli 150 000. Perinnelaiva-avustuksia haettiin 29 kpl ja myönnettiin 13 + 9, 75 %:lle hakijoista. Haetut summat olivat yhteensä 1 157 906, myönnetty summa kokonaisuudessaan 106 731 eli 9,2 %. Avustusta saavat myös telakat ja arvokkaat huviveneet. 15
1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuneet henkilötyövuodet, kustannukset ja tuotot palvelukokonaisuuksittain vuosina 2013, 2012 ja 2011 (varsinainen ja maksullinen toiminta yhteensä) Palvelukokonaisuudet Htv:t 2013 Htv:t 2012 Htv:t 2011 Muutos % 12/11 Muutos % 13/12 Kustannukset 1 000 2013 Kustannukset 1 000 2012 Kustannukset 1 000 2011 Muutos % 12/11 Muutos % 13/12 Tuotot 1 000 2013 Tuotot 1 000 2012 Tuotot 1 000 2011 Muutos % 12/11 Muutos % 13/12 1 2 3 4 5 6 Kokoelmat ja kohteet Sisällöntuotanto Tietojärjestelmät Ohjaus ja tuki Viranomaispalvelut Sisäiset palvelut 70,4 64,8 84,1-23 % 9 % 10 200 6 673 7 893-15 % 53 % 2 070 2 005 2 218-10 % 3 % 75,5 69,2 94,3-27 % 9 % 4 466 4 082 4 153-2 % 9 % 2 712 2 696 2 667 1 % 1 % 4,1 5,3 4,4 19 % -22 % 350 857 484 77 % -59 % 42 1 47-98 % 4100 % 15,3 14,3 16,7-15 % 7 % 1 112 1 075 1 071 0 % 3 % 252 356 262 36 % -29 % 21,2 20,1 22,5-11 % 5 % 1 170 1 220 1 191 2 % -4 % 1 1 5-80 % 0 % 63,4 78,3 100,1-22 % -19 % 15 307 15 233 16 642-8 % 0 % 96 84 37 127 % 14 % Yhteensä 249,9 252,0 322,2-22 % -1 % 32 605 29 140 31 434-7 % 12 % 5 173 5 143 5 236-2 % 1 % 16
17
Yllä on esitetty Museoviraston toiminnan jakautuminen varsinaiseen toimintaan ja maksulliseen toimintaan vuosina 2012 ja 2013. Henkilötyövuosien määrä oli 252,0 vuonna 2012 ja 249,9 vuonna 2013. Yllä on esitetty Museoviraston varsinaisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Varsinaiseen toimintaan kohdistui 192,1 henkilötyövuotta vuonna 2012 ja 188,2 henkilötyövuotta vuonna 2013. Yllä on esitetty Museoviraston maksullisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Maksulliseen toimintaan kohdistui 59,9 henkilötyövuotta vuonna 2012 ja 61,7 henkilötyövuotta vuonna 2013. 18
1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Museoviraston taloudellinen toiminta on jaettu varsinaiseen toimintaan ja maksulliseen toimintaan, jotka taas on jaettu kuuteen palvelukokonaisuuteen. Kokonaisuudet muodostuvat Museoviraston viidestä substanssipalvelukokonaisuudesta (kokonaisuudet 1-5) sekä sisäisistä palveluista (6). Seitsemäs kokonaisuus sisältää välilliset henkilöstöön liittyvät toiminnot. Kokonaisuuksiin on määritelty toiminnot, joita käytetään niin kirjanpidossa kuin työajanseurannassakin. Menojen ja tulojen osalta käytetään kirjanpidossa aina toimintokoodia muilta osin kuin henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut kohdistetaan toiminnoille tehdyn työajan perusteella. Museoviraston palvelukokonaisuudet: 1. Kokoelmat ja kohteet 2. Sisällöntuotanto 3. Tietojärjestelmät 4. Ohjaus ja tuki 5. Viranomaispalvelut 6. Sisäiset palvelut 7. Välilliset henkilöstökustannukset Kokonaisuuksille 1 6 on vyörytetty toiminnoille kirjattu välillinen työaika ja sen henkilöstökustannukset sekä yleishallinnollinen työaika ja sen henkilöstökustannukset mukaan lukien yleishallinnollisten toimintojen muut kustannukset (7). Edellisten sivujen taulukossa ja grafiikassa on esitetty vyörytetyt tiedot, mutta seuraavien kappaleiden taulukoissa tiedot on esitetty toiminnoille suoraan kohdistetuilla luvuilla. Kokoelmat ja kohteet Osastotason palvelu 2011 2012 2013 htv htv htv 111 Kokoelmien hallinta ja saatavuus 33,56 1 516 795 25,89 1 516 795 28,34 2 300 103 112 Kokoelmapalvelut 4,06 163 217 6,56 302 761 9,13 481 740 113 Restaurointi 15,53 4 689 825 9,68 3 208 072 7,71 3 606 479 114 Kohteiden hallinta 13,91 864 988 8,62 840 173 8,70 804 722 115 Kohteiden määrittely 1,70 55 783 1,35 64 294 1,97 117 875 111 Kokoelmien hallinta ja saatavuus Kulttuurihistoriallisten kokoelmien palvelu muodostuu eri yksiköiden suorittamista toiminnoista: kartuttaminen, luettelointi, digitointi, kokoelmien hallinta, säilyttäminen, konservointi ja esinelogistiikka. Myös tuotokset kuten kokoelmiin liitetyt uudet, luetteloidut, digitoidut, konservoidut, esille otetut esineet jne. ovat niin erilaisia, että tulosta suhteessa panoksiin on vaikea kuvata. Arkeologisten kivikauden kokoelmien siirto uusiin säilytystiloihin lisäsi kokoelmien hallintaan käytettyä työmäärää, mutta paransi kokoelmien järjestystä, käytettävyyttä ja saatavuutta. Aineistojen inventointia tehtiin systemaattisesti. Metallinilmaisinharrastuksen lisääntymisen myötä yksityishenkilöt toimittivat kokoelmiin runsaasti metalliesineistöä. Tämän aineiston käsittelemiseen ei ollut riittävästi resursseja. 19
Kuvakokoelmien digitointiprojektin yhteydessä kokoelmien saatavuus parani. Aineistot ovat paremmin sekä yleisön saavutettavissa että kokoelmina hallittavissa. Arkiston ja kuvakokoelmien hallintaan käytettyä työmäärää lisäsi Museoviraston eri toimipisteistä päätearkistoon toimitettu aineisto (200 hm asiakirja-aineistoa ja noin 30 000 kuvaa). Pidemmällä aikavälillä tämä kuitenkin näkyy tuottavuuden parantumisena. 112 Kokoelmapalvelut Arkeologisten kokoelmien keskittämisen myötä asiakkaita on voitu palvella yhdessä toimipisteessä. Kokoelmista otettiin esille tutkijoita ja näyttelylainoja varten edellistä vuotta enemmän esineitä, vaikka asiakaspalvelu oli suljettuna vuoden alkupuoliskon. Määrän kasvu johtunee kiinnioloajan jälkeisestä aineistopyyntöjen kasaantumisesta sekä mittavista kokoelmia hyödyntävistä tutkimusprojekteista. Arkiston asiakaspalveluun käytetty työmäärä lisääntyi etenkin kiinteistöjen hallinnansiirtoon liittyvien aineistopyyntöjen myötä. Kuvakokoelmista aineistoja otettiin asiakkaille esille lähes sama määrä kuin aiempina vuosina, mutta lievä lasku johtunee media- ja kustannusalan vaikeuksista sekä aineiston digitaalisen saavutettavuuden kasvusta. Kokoelmien digitointi lisää myös palvelujen tuottavuutta. Vuonna 2013 Kuvakokoelmat käytti runsaasti resursseja sisäiseen kuvauspalveluun, sekä Kansallismuseon kokoelmien että Kuvakokoelmien omien aineistojen kuvauksiin. Virkatyönä tuotettiin yli 3600 kuvaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjaston kävijämäärä ja lainausmäärä kasvoi ja itsepalvelu lisääntyi. Suomen kansallismuseon kokoelmapalveluiden asiakaslähtöisyyttä rajoittavat keskeneräiset kokoelmien säilytyksen tilaratkaisut. Kokoelmaneuvonnan ja asiantuntijapalvelun tarve kasvaa jatkuvasti. Pitkälti sähköpostitse tapahtuvan palvelun määrä ei ole tarkasti seurattavissa. 113 Restaurointi Museoviraston omien kiinteistöjen restaurointi- ja korjaustoiminnassa tuottavuutta on käytettävissä olevien euromääräisten panosten kohdistuminen oikea-aikaisiin ja kohteiden säilymistä edistäviin tai käyttäjien toimintaa turvaaviin toimenpiteisiin. Resursseja on kohdistettu erityisesti vesikattojen korjauksiin ja museoiden toimintamahdollisuuksia parantaviin hankkeisiin. Museoviraston rakennuttamishankkeille osoitettu investointimomentti 75 oli toimintavuonna 2,0 miljoonaa euroa. Siitä 100 000 euroa kohdistettiin museolaivojen restaurointiin. Lisärahoitusta, 177 688 euroa, saatiin Kaakkois-Suomen TE- ja ELY-keskuksilta. Osan rahoituksesta on muodostanut edellisten vuosien siirtomääräraha, yhteensä 1 111 941 euroa. Vuoden suurimpia hankkeita olivat Urajärven kartanomuseon konservointi sekä Olavinlinnan muurinkorjaukset ja linnan keittiötilojen kunnostus. Turun linnassa maalattiin esilinnan peltikatto, esteettömyyttä parannettiin ja aloitettiin poistumistievalojen ja turvavalaistuksen uusiminen ja parantaminen. Suuri osa hankkeista toteutettiin määräaikaisella työvoimalla. Seurasaaren museorakennuksia konservoitiin neljän hengen konservointiryhmän voimin. Yhteistyöhankkeista merkittävin oli Langinkosken keisarillisen kalastusmajan matkailupalveluja kehittävä hanke, jossa EAKR-rahoitteisen suunnitteluvaiheen projektinjohdosta vastasi Kotkan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Museoviraston, Kotkan kaupungin, Langinkoskiseuran ja Metsähallituksen edustajat. Uutena yhteistyöhankkeena käynnistyi Kotkan linnoitusten (Kyminlinna ja Katariinan polku/patteri Katariina ja Fort Katariina) kehittämishanke yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. 20