Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Hallinnonalan toimintaympäristö Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat vahvasti Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä osaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Yhteiskunta kansainvälistyy ja maahanmuuttajaväestön osuus kasvaa. Peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä vuosina ja 21 nykytasolla. Perusopetuksen päättävien hakeutuminen on viime vuosina suuntautunut aikaisempaa useammin ammatilliseen koulutukseen. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei vielä tapahdu muutoksia. Ikäluokkien kehityssuunnat ovat erilaisia eri alueilla. Muutokset edellyttävät koulutukselta ja tutkimukselta korkeaa laatua, koulu-, oppilaitos- ja koulutuksen järjestäjä- sekä korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä ja koulutusjärjestelmän tehostamista. Erityisenä haasteena koulutusjärjestelmälle on maahanmuuttajien määrän kasvu. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen laadun kehittäminen. Tavoitteena on, että perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu. Korkeakoulujen opiskelija (FTE) 1) -opettajasuhde Ammattikorkeakoulut Yliopistot 25 17,7 14,3 26 17,8 14,3 arvio 17,8 14,3 1) Laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä (FTE, full time equivalent) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
28 arvio 17,8 14,3 arvio 17,7 14,2 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus 25 26 28 arvio arvio T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,48 3,45 3,7 3,8 Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,4 2,4 2,4 2,4 Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) 1 6 1 6 1 7 1 8 Suomen Akatemian myöntövaltuus (milj. ) 176 25,6 245,6 258,5 Suomen Akatemian tutkimusvirat 286 3 37 321 Tohtorintutkinnot 1 422 1 49 1 59 1 594 Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Lisäksi kootaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa ammattiopistostrategian mukaisesti, toteutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja kehitetään ennakointia. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on, että perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee ja vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 6 % vuonna 212. Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 2) 25 26 28 arvio tavoite Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 4,7 41,9 43,7 44,5 perustutkintoon johtava koulutus 39,4 4,1 41, 41,5 valmistavat koulutukset 3) 1,3 1,8 2,7 3, Lukiokoulutukseen sijoittuneet 53,3 51,1 5, 5,5 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 3, 2,5 3, 3, peruskouluissa 2,5 2, 2,5 2,5 kansanopistoissa,5,5,5,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 92,7 91,2 91, 92, Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,3 4,3 5,7 6, Yhteensä 97, 95,5 96,7 98, 2) Lähde: Tilastokeskus. Ammatilliseen koulutukseen valmistavia koulutuksia koskeva luku on vuoden 25 osalta arvio. Kansanopistoissa järjestettävää perusopetuksen lisäopetusta koskevat luvut ovat arvioita sekä vuodelta 25 että 26. 3) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 4) 24 25 26 28 arvio tavoite Ylioppilastutkinto 71,4 72,3 75, 74, työllistyneet 3,2 3,1 3, 28, jatko-opintoihin siirtyneet 41,2 42,2 45, 46, Ammatillinen perustutkinto 73,4 75,5 76,7 77, 77,5 työllistyneet 63,4 66,3 67,5 68, 68,5 jatko-opintoihin siirtyneet 1, 9,2 9,2 9, 9, Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 85, 86,6 88,5 89, työllistyneet 74,7 76,2 78 78,5 jatko-opintoihin siirtyneet 1,3 1,4 1,5 1,5 Ammattikorkeakoulututkinto 88,3 88,7 89,3 89,3 89,8 työllistyneet 84,7 85,2 86,1 85,7 86,2 jatko-opintoihin siirtyneet 3,6 3,5 3,7 3,6 3,6 Yliopistotutkinto 89,3 88,8 89,9 9, 9, työllistyneet 84,9 84,4 85,5 85,5 85,5 jatko-opintoihin siirtyneet 4,4 4,4 4,4 4,5 4,5 Tohtorintutkinto työllistyneet 83,7 83,5 82,4 84, 84,5 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 5) 25 26 28 arvio tavoite Ammattikorkeakoulututkinto 25,1 25,2 25, 24,9 Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,4 27,2 27,1 Keskeyttäminen 6) 25 26 28 arvio tavoite Lukio 2, 2,1 2, 2, Ammatillinen peruskoulutus 9,5 9,5 8,5 8, Ammattikorkeakoulu 6,4 6,9 6,3 6,2 Yliopisto 4,7 5, 4,2 4,2 Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat 4) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 5) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus. 6) Lähde: Tilastokeskus. Syyskuussa opiskelleiden tilanne seuraavan vuoden syyskuussa. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muuhun koulutukseen. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Yliopistojen rakenteita kehitetään ja taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan. Hallitus turvaa taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset tehdä laadukasta, monialaista perus- ja soveltavaa tutkimusta ja vahvistaa talouden innovaatiokapasiteettia strategisilla osaamispanostuksilla. Tavoitteena on, että opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja korkeakoulujen tuloksellisuus paranee. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus 23 25 arvio Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushtv (YO) 1,53 1,66 1,73 7) 1,78 Tohtorintutkinnot/professori (YO),57,63,67,69 Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta (YO) 1,45 1,53 1,67 1,74 AMK-perustutkinnot/päätoim. opettaja (AMK) 3,5 3,5 3,5 3,5 Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus 26 28 arvio arvio Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (YO) 9 294 9 254 1 4 11 Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (AMK) 7 243 7 18 7 5 8 Kv-opettaja/tutkijavaihto, yli 1kk, kpl (YO) 1 685 1 718 1 8 1 85 Kv-opettaja- ja asiantuntijavaihto, yli 1kk, kpl (AMK) 19 12 13 14 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (YO) 5 434 6 6 8 7 4 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (AMK) 4 595 5 4 5 7 6 Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä, parannetaan opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä parannetaan opettajien työolosuhteita. Tavoitteena on, että opettajien kelpoisuustilanne paranee ja halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain 5. Opettajien kelpoisuus 8) 25 28 arvio tavoite Yleissiv. koulutuksen opettajista kelpoisia, % 88 88 89 Amm. peruskoulutuksen opettajista kelpoisia % kelpoisia % 76,4 77 78 Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan. 7) Vuoden, opetus- ja tutkimushenkilöstössä kaikki rahoituslähteet. 8) Päätoimiset opettajat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Opiskelijat ja tutkinnot 23 24 25 26 (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä 59 85 58 4 57 94 57 93 57 51 57 Perusopetus uudet opiskelijat 61 3 59 83 57 55 58 57 65 56 5 päättötodistuksen saaneet 6 83 63 83 63 76 66 65 57 65 opiskelijamäärä 583 13 581 8 578 11 568 72 56 61 54 Lukiokoulutus uudet opiskelijat 42 61 4 59 39 55 39 4 37 6 35 suoritetut ylioppilastutkinnot 9) 35 18 34 65 34 6 32 79 33 1 33 opiskelijamäärä 12 87 118 53 116 35 114 14 112 39 11 Ammatillinen peruskoulutus 1) uudet opiskelijat 6 9 6 35 61 86 64 71 68 6 71 2 suoritetut tutkinnot 36 4 36 6 37 22 37 28 39 4 4 8 opiskelijamäärä 11) 142 2 143 78 146 5 149 68 155 22 156 7 Ammatillinen lisäkoulutus 12) uudet opiskelijat 23 91 25 58 29 17 31 33 5 34 5 suoritetut tutkinnot 12 45 13 4 14 32 16 17 18 1 18 9 opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 13) 14 72 24 28 4 33 84 35 35 opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 16 72 18 94 19 77 22 15 24 5 27 1 Ammattikorkeakoulun perustutkinnot 14) aloittaneet 32 84 32 69 33 26 32 37 32 12 32 suoritetut tutkinnot 2 5 2 67 21 14 2 77 2 57 2 6 opiskelijamäärä 96 12 116 83 116 7 115 76 114 73 114 2 josta ulkomaalaiset opiskelijat 3 48 3 73 3 93 4 6 5 4 6 2 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet 31 24 63 1 38 1 6 2 4 suoritetut tutkinnot 6 18 15 18 45 opiskelijamäärä 35 61 1 5 2 7 2 7 4 Yliopiston perustutkinnot 15) uudet opiskelijat 2 94 2 97 2 786 2 15 19 648 19 6 suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 2 883 2 717 2 913 3 814 5 879 1 suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 12 411 12 588 12 92 13 128 13 884 14 518 opiskelijamäärä 147 85 149 167 151 3 152 164 152 198 152 josta ulkomaalaiset opiskelijat 2 89 3 48 3 221 3 619 3 9 4 3 Yliopiston tohtorintutkinnot 1 257 1 399 1 422 1 49 1 524 1 594 9) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 1) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. 11) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 12) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 13) Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä. Osa opiskelijamäärän lisäyksestä johtuu vuoden 24 alusta lukien tilastoinnissa tapahtuneista muutoksista. 14) Lähde AMKOTA-tietokanta, opiskelijamäärä 2.9. läsnäolevat. 15) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, perusoikeutta taiteen vapauteen sekä kieleen ja kulttuuriin, hyvinvointia ja tasa-arvon kehittymistä yhteiskunnassa. Päämääränä on luoda sekä kansallisesti että kansainvälisesti suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille, edistää kulttuuripalveluiden saatavuutta ja luoda kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin, vahvistaa luovan talouden, kulttuurin tuotannon, yritystoiminnan ja viennin kehittymistä sekä edistää kulttuurin tuntemusta ja kulttuurista osaamista yhteiskunnassa. Vaikuttavuustavoitteet: Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluiden tuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä kulttuuriaineistojen digitointia ja digitaalista saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden sekä osallistumisen edistäminen Taiteen ja kulttuurin perusrakenteen ylläpitoa kehitetään taiteen- ja toimialoittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa, saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin lähi- ja peruspalveluina vahvistetaan. Vähemmistöjen ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia vahvistavia toimintamuotoja arvioidaan ja edistetään. Kulttuurituotannon, -viennin ja luovien alojen edistäminen Vahvistetaan luovan talouden kehittymistä tukemalla luovien alojen sisältötuotantoa, yrittäjyyttä, kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä ja kulttuurivientiä. Tuetaan liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista, tuottaja- ja manageriosaamista, tekijänoikeusosaamista sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Eräitä taide- ja kulttuurialojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja 26 tavoite Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat, 1 henk. 2 698 2 768 2 6 Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet 16) 2 469 2 469 2 469 Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 henk. 4 528 4 546 4 6 Museoille myönnetyt henkilötyövuodet 1 158 1 158 1 158 Sinfoniaorkesterien 17) ja Kansallisoopperan kuulijat, 1 henk. 96 96 1 15 Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet 1 33 1 33 1 33 Kotimaiset pitkien elokuvien ensi-illat 11 14 11 Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateatterissa, 1 henk. 929 1 514 1 5 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 kpl 12 579 1 863 1 5 Pää- ja sivukirjastojen määrä 858 837 837 Fyysiset kirjastokäynnit, 1 kpl 59 526 57 272 57 Kirjastojen verkkokäynnit, 1 kpl 37 652 4 16) Valtionosuuden perusteena käytetyt laskennalliset henkilötyövuodet. 17) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Liikuntapolitiikka Liikuntatoimen tehtävänä on liikuntaa edistämällä tukea väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana. Eettiset ja yhteiskuntavastuulliset arvot ohjaavat toimintaa. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet sekä keski-ikäiset miehet. Hillitään ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla. Liikkumisympäristöt otetaan huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla, tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa sekä laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Aktivoidaan paikallistasoista toimintaa kehittämällä vapaaehtoistoimijoiden koulutusta ja suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä kuntien ja seurojen yhteistyöhön. Kehitetään koulutustoiminnan sisältöä ja laatua lasten ja nuorten, terveyttä edistävän liikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan tarpeisiin. Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Parannetaan huippu-urheilun toimintaedellytyksiä tukemalla valmennustoimintaa, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidopingtoimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä. Edistetään kumppanuuksia yhteiskuntavastuullisen huippu-urheilun tukemiseksi. Liikunnan tunnuslukuja 26 tavoite Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat 15 64-vuotiaat, % 18) miehet 62,8 67,5 68 naiset 65,7 72,8 73 Nuorisotyö ja -politiikka Opetusministeriön vastuulla olevan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman tavoitteina ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Ohjelmaa toteuttamalla voidaan vähentää korvaavien erityispalvelujen tarvetta. Nuorisolain (72/26) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Samalla toimeenpannaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa nuorisotyön alueella. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. 18) Lähde: 26 ja Kansanterveyslaitos, (AVTK), OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Nuorisotyön tunnuslukuja 26 tavoite Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) 13 15 17 Jäseniä järjestöissä (hlöä) 85 85 85 Nuorten työpajatoiminta Pajat, lkm 21 21 23 Nuoret pajoissa, lkm/vuosi 7 1 8 81 8 5 Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % 7 7 7 Nuorisotyöttömät, lkm 26 5 22 2 19 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Kuntia palvelujen piirissä (lkm) 157 23 25 Nuoret palvelujen piirissä (%) 6 77 9 Valtionosuusmäärärahat opetusministeriön hallinnonalalla (1 euroa) 28 varsinainen varsinainen 28/ tilinpäätös talousarvio talousarvio muutos 29.1.3 Yleissivistävä koulutus 1 85 18 1 964 779 2 15 346 5 567 29.1.34 Koulurakentaminen 47 7 57 4 55 7-1 7 29.2.3 Ammatillinen koulutus 526 434 561 346 624 89 63 463 29.3.3 Vapaa sivistystyö 142 77 152 219 157 569 5 35 29.3.31 Ammatillinen lisäkoulutus 116 13 126 474 135 461 8 987 29.3.32 Oppisopimuskoulutus 126 663 127 63 126 237-826 29.3.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 16 949 18 945 19 684 739 29.4.3 Ammattikorkeakoulut 362 45 373 589 39 472 16 883 29.8.3 ja 52 Kirjastot 11 956 115 189 119 546 4 357 29.8.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 46 665 56 972 67 938 1 966 29.8.32 ja 52 Museot 19 354 25 192 3 875 5 683 29.8.33 Kuntien kulttuuritoiminta 5 541 5 563 5 588 25 29.8.34 Kirjastorakentaminen 6 1 5 7 5 4-3 29.9.5 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 14 677 15 973 16 183 21 29.9.5 Kuntien liikuntatoimi 16 772 16 996 18 794 1 798 29.91.5 Kuntien nuorisotyö 7 14 7 272 7 539 267 Yhteensä 3 371 121 3 63 672 3 797 141 166 469 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Kunnat ja kuntayhtymät 2 595 763 2 795 617 2 923 799 128 182 Kunnat 1 427 669 1 537 589 1 68 89 7 5 Kuntayhtymät 1 168 93 1 258 28 1 315 71 57 682 Yksityiset 775 357 835 55 873 342 38 287 Vuoden valtionosuusprosentti on opetus- ja kirjastotoimessa 41,89. Luvun 28.9 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä. Tasausten perusteella on tehty 1 483 euron vähennys momentille 29.1.3 ja 75 euron vähennys momentille 29.8.3. Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään -1 558 euroa. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (147/21) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle on 414, milj. euroa eli 1,5 % enemmän v. 28 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi yhtiön jakamattomien voittovarojen rahastosta puretaan edunsaajien käyttöön 17 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovarojen kokonaismäärä vuodelle on 431 milj. euroa. Tämä on 4,691 milj. euroa vähemmän kuin mihin kehysvaiheessa varauduttiin. Vähennys on kohdennettu edunsaajien kesken jakosuhdelain mukaisesti. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.6.53 tieteen tukemiseen 81,3 milj. euroa, momentilta 29.8.52 taiteen tukemiseen 191,9 milj. euroa, momentilta 29.9.5 liikunnan tukemiseen 116,1 milj. euroa ja momentilta 29.91.5 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 41,8 milj. euroa. Lisäksi taiteen osalta noudatetaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (154/21, muut. 1191/25) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien siirtoa, joka on enintään 11 % eli 13,1 milj. euroa vuonna, joka on samalla viimeinen vuosi kun kirjastojen valtionosuuksia rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.6, 8, 9 ja 91 vuodelle ehdotetaan 966,1 milj. euroa, mistä 431, milj. euroa eli 44,6 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 22 TP 23 TP 24 TP 25 TP 26 TP TP 28 TA TA Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 8, 86,6 87,3 89,8 9,8 11,6 115,2 119,5 veikk.varat 35,5 58,6 59, 48,5 39,9 36,5 24,7 13,1 budj.varat 44,5 28, 28,3 41,3 5,9 74,1 9,5 16,4 Tiede 188,9 21,5 239,9 239,8 261,3 27,6 283,7 326,5 veikk.varat 76,2 75,8 75,7 75,7 79,5 76,6 77,1 81,3 budj.varat 112,7 134,7 163,8 164,1 181,8 194, 26,6 245,2 Taide 222,2 228, 243,2 26, 274,3 281,6 311,2 35,3 veikk.varat 144,2 13,1 128,6 136,8 15,4 152,3 164,5 178,8 budj.varat 78, 97,9 114,6 123,2 123,9 129,3 146,7 171,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Liikunta 84,4 85,8 9, 93,1 99,1 11,4 16,9 119,4 veikk.varat 83,3 83,9 88,1 9, 97,8 1,1 14,1 116,1 budj.varat 1, 1,9 1,9 3,1 1,3 1,3 2,8 3,3 Nuoriso 22, 22,3 3,8 34,3 39,9 42,7 47,1 52,2 veikk.varat 2,3 2,7 28,6 31,5 35,2 36, 37,5 41,8 budj.varat 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 6,7 9,6 1,4 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 339,2 348,4 351,4 334, 362,9 365, 383,2 417,9 Veikkausvoittovarat yhteensä 359,5 369,1 38, 382,5 42,8 41,5 47,9 431, Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 2 69 2 645 5 254 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 58 5 169 941 228 441 Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 37 948 29 99 67 938 Valtionosuus ja -avustus museoille 18 47 12 468 3 875 Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 13 16 16 44 119 546 EU:n kulttuuripääkaupunki -hanke 1 2 3 Liikunnan koulutuskeskukset 16 36 3 331 19 637 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 1 6 1 873 12 473 Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hallinnonalan tietohallinto Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 26 215 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna ovat sähköisen asianhallinnan hankkeiden toteuttaminen, hallinnonalan yhteisen tietovaraston kehittäminen ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Vuoden talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset Opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen kehittämisen (ammattistartin) ja ammatillisen koulutuksen lisättyjen opiskelijapaikkojen arvioidaan pidemmällä aikavälillä pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja. Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta voidaan tarvittaessa suunnata eriytetysti tyttöjen ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve tulee kasvamaan. Opetusministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa. Tuottavuusohjelman vaikutukset Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 39 henkilötyövuotta. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset opetusministeriön hallinnonalalla vuonna Opetusministeriö -6, Opetushallitus -12,4 Valtion yleissivistävät oppilaitokset -,8 Valtion ammatillinen koulutus -,6 Yliopistot -25, Harjoittelukoulut -16,2 Suomen Akatemia -4, Arkistolaitos -3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus -2,4 Varastokirjasto -,6 Valtion taidemuseo -6,8 Museovirasto -4, Näkövammaisten kirjasto -3, Yhteensä -39,8 Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 28 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 29.1.34 Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 45, 71, laajuuksien vahvistamisvaltuus 55, 55, 29.3.52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
perustamishankevaltuus 1, 1, laajuuksien vahvistamisvaltuus 1,5 1,5 29.6 Tiede tutkimushankevaltuus 245,6 258,5 29.8.34 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) perustamishankevaltuus 4,5 4,5 laajuuksien vahvistamisvaltuus 4, 3,5 29.8.7 Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) kalustamis- ja varustamisvaltuus 2,9-29.8.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 2, 1,8 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 284 367 279 233 215 277-63 956-23 1. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 11 25 853 26 615 762 3 2. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 21 2 749 21 39 29 1 3. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 26 8 3 8 773 473 6 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 5 686 4 686 4 61-625 - 13 22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 13 63 14 563 14 563 29. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 135 983 135 135 5. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 485 585 585 51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 2 341 2 571 2 524-47 - 2 (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) 72 54 64 786-64 786-1 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 1 959 2 14 2 117-23 - 1 (7.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 1. Yleissivistävä koulutus 1 96 876 2 87 11 2 143 28 56 269 3 1. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 414 47 96 54 742 6 836 14 2. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -27 6 2-4 - 67 2. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 249 16 299 16 144-155 - 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 3. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 1 85 18 1 964 779 2 15 346 5 567 3 34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 47 7 57 4 55 7-1 7-3 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 521 621 1 346 725 117 2. Ammatillinen koulutus 563 66 6 24 637 694 37 454 6 1. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 31 34 434 8 425-26 9-76 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) 3 26 3 26 3 26 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 899 1 434 1 434 3. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 526 434 561 346 624 89 63 463 11 3. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 465 419 458 642 475 2 16 558 4 2. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 14 428 14 29 15 359 1 15 8 21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 927 9 34 1 14 8 9 3. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 142 77 152 219 157 569 5 35 4 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) 116 13 126 474 135 461 8 987 7 32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) 126 663 127 63 126 237-826 - 1 (34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) 35 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 16 949 18 945 19 684 739 4 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 1 1 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 9 578 9 428 9 786 358 4 4. Ammattikorkeakouluopetus 367 783 378 542 395 475 16 933 4 2. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 3 31 2 95 2 95 21. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 68 2 3 2 53 5 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 3. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 362 45 373 589 39 472 16 883 5 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 49 541 1 485 49 1 852 47 366 98 25 1. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 296 263 1 358 388 1 427 74 69 352 5 2. Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 277 13 5 14 337 837 6 3. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 73 184 75 93 79 126 3 223 4 4. Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 8 3 6 2. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 26 817 32 699 23 267-9 432-29 21. Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi (siirtomääräraha 2 v) 5 5 87. Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) 2 2 88. Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) 5 5 6. Tiede 27 61 283 739 326 47 42 731 15 1. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 325 34 79 36 171 2 92 6 2. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 446 18 449 21 115 2 666 14 3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 746 2 66 2 645-15 - 1 4. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 526 1 55 1 587 37 2 2. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) 15 1 5-5 - 5 5. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) 13 55 137 433 169 941 32 58 24 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 76 62 77 148 81 256 4 18 5 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 12 282 12 32 13 75 1 385 11 7. Opintotuki 737 41 836 459 87 973 34 514 4 1. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 625 665 685 2 3 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) 31 43 2 9 25 5 4 6 22 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 644 984 75 5 776 394 25 894 3 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 23 746 25 4 27 3 1 9 7 58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 4 268 4 294 4 494 2 5 59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 31 989 34 7 36 6 1 9 5 8. Taide ja kulttuuri 392 276 426 383 471 344 44 961 11 1. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 372 5 82 5 42 338 7 2. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 329 17 298 18 556 1 258 7 3. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 823 2 398 2 678 28 12 4. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 57 18 198 18 863 665 4 5. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 37 7 134 6 968-166 - 2 6. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 511 4 553 5 52 967 21 7. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 583 611 28 5 8. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 87 843 967 124 15 3. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 74 451 9 478 16 44 15 962 18 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 13 812 19 444 29 99 1 546 54 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) 4 47 6 785 12 468 5 683 84 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) 5 541 5 563 5 588 25 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 6 1 5 7 5 4-3 - 5 36. Euroopan kulttuuripääkaupunki 211 - hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v) 2 2 4. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) 23 252 252 5. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 1 487 1 325 11 695 1 37 13 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 1 997 11 88 13 16 2 72 19 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 188 8 189 2 191 886 2 686 1 53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 16 795 17 542 18 458 3 54. Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) 3 627 3 816 3 746-7 - 2 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 2 2 56. Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 8 7. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 11 2 145 2 5 355 17 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 589 739 739 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 2 77 4 4 5 8 68 15 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 17 17 9. Liikuntatoimi 11 441 16 818 119 413 12 595 12 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 1 99 14 65 116 82 12 17 12 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) 1 342 2 753 3 331 578 21 91. Nuorisotyö 42 686 47 16 52 662 5 556 12 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 35 963 37 483 41 789 4 36 11 51. Nuorten työpajatoiminta, ehkäisevä huumetyö ja verkkonuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 6 723 9 623 1 873 1 25 13 Yhteensä 6 541 69 6 989 663 7 56 258 57 595 8 Henkilöstön kokonaismäärä 34 99 35 228 34 631 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Y l e i s t ä. Opetusministeriön hallinnonalalla tärkeänä tavoitteena on tukea perusopetuksen laadun parantamista perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelman mukaisesti. Erityisen myönteistä on myös, että yliopistojen määrärahat nousevat yhteensä 24 prosenttia ja tieteen 15 prosenttia ja että kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön määrärahat kasvavat noin 1 prosentilla. Rahoitusta suunnataan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään yhteensä yli 4 opiskelijalla. Opiskelijamäärälisäykset suunnataan hallitusohjelman mukaisesti alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle jatkokoulutuspaikka. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
T u o t t a v u u s o h j e l m a. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion uudessa tuottavuusohjelmassa vuosille 212 215 opetusministeriön hallinnonalalle kohdistuu 181 henkilötyövuoden vähennys. Kun otetaan huomioon opetusministeriön hallinnonalan henkilöstömäärä tuolloin, henkilötyövuosien vähennyksiä joudutaan vähennystavoitteen saavuttamiseksi kohdistamaan suhteellisesti suurina mm. valtion yleissivistäviin oppilaitoksiin, Arkistolaitokseen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Valiokunta pitää välttämättömänä seurata meneillään olevan tuottavuusohjelman vaikutuksia ja toimia niin, ettei näiden koulujen ja laitosten perustehtävän hoitaminen vaarannu tuottavuusohjelman takia. O p p i l a s - j a o p i s k e l i j a h u o l t o. Valiokunta pitää myönteisenä, että opetusministeriö on myöntänyt vuonna kunnille yli 1,5 miljoonaa euroa erityisavustusta esi- ja perusopetuksen oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Kuluvan vuoden talousarviossa lähes 1,3 miljoonaa euroa on osoitettu valtionavustuksina käynnistyneen oppilashuollon kehittämistyön vakiinnuttamiseen esi- ja perusopetuksessa sekä laajentamiseen koskemaan lukiokoulutusta vuosina 28. Lisäksi opetusministeriö on asettanut Opetushallituksen käyttöön 2 miljoonaa euroa avustuksina oppilashuollon palvelurakenteen kehittämistoiminnan laajentamiseksi uusiin kuntiin vuonna. Oppilas- ja opiskelijahuolto edellyttävät tiivistä yhteistyötä koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kesken. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan syrjäytymistä koskevassa lausunnossa esittämään siitä, että oppilashuoltoon liittyvien tietojen saantia ja luovutusta oppilaitoksille sekä henkilötietojen käsittelyä koskevat menettelyt selkeytetään (SiVL 1/28 vp MINS 5/28 vp). Olemassa olevat yhteistyön esteet on poistettava ja parannettava eri viranomaisten välistä tiedonsaantia. On hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeiden arvioimiseksi pikaisesti. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa syrjäytymisen ehkäisemisestä todettuun ja tukee valiokunnan opetusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tekemiä esityksiä tarvittaviksi toimenpiteiksi. H a l l i n n o n a l a n r a k e n t a m i s - j a p e r u s k o r j a u s t a r p e e t K o u l u j e n r a k e n t a m i n e n j a p e r u s k o r j a u k s e t. Eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota valtion tuen riittämättömyyteen perustamiskustannusten rahoituksessa. Jo pelkästään home- ja kosteusvaurioisten koulujen korjaukset vaatisivat huomattavasti nykyistä enemmän rahoitusta. Valiokunnan mielestä on hyvä, että hallitus nyt puuttuu tähän epäkohtaan ja esittää täydentävässä talousarvioesityksessä peruskoulujen ja lukioiden rakentamiseen ja peruskorjauksiin tarkoitetun myöntämisvaltuuden korottamista varsinaisen talousarvioesityksen 41 miljoonasta eurosta 71 miljoonaan euroon. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että myös valtion kouluissa on mm. homeongelmia ja peruskorjaus- ja muita rakentamistarpeita. Valtion tulee huolehtia myös omien oppilaitostensa asianmukaisesta kunnossapidosta. L i i k u n t a p a i k k a r a k e n t a m i n e n. Valiokunnan mielestä työllisyysperusteista liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta tulisi erityisesti tässä tilanteessa myös lisätä. K a n s a l l i s e n r a k e n n u s p e r i n n ö n k u n n o s s a p i t o. Valiokunta käsittelee jäljempänä mom. 29.8.75 perusteluissa Museoviraston hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden kunnossapitoa. K u l t t u u r i s e t e l i. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämän lainmuutoksen, jolla laajennetaan verovapaiden henkilökuntaetujen piiriä niin, että verovapaus koskee myös työnantajan tarjoamia kulttuuripalveluita. Niitä on siten mahdollisuus tarjota jatkossa verovapaasti samalla tavalla kuin liikuntapalveluita nykyisin (VaVM 22/28 vp HE 112/28 vp). Valiokunta korostaa, että työnantajan järjestämä virkistys- ja harrastustoiminta on työkykyä ylläpitävää toimintaa. Fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, ja se on myös ollut vahvasti esillä niin työterveyshuollossa kuin työkykyä ylläpitävässä toiminnassakin. V e i k k a u k s e n j a r a h a - a r p a j a i s t e n v o i t t o v a r a t. Veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä yhteensä noin 431 miljoonaa euroa. Tuottokertymän arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan 1,5 prosenttia eli 414 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi aikaisemmilta vuosilta kertyneitä jakamattomia voittovaroja puretaan edunsaajien käyttöön 17 miljoonaa euroa. Kirjastojen valtionosuudesta rahoitetaan 11 prosenttia veikkausvoittovaroista, ja vuosi on viimeinen vuosi, jolloin taiteen veikkausvoittovaroista rahoitetaan lakisääteisiä kirjastojen valtionosuuksia. Tieteen lisäys on 4,1 miljoonaa euroa, taiteen 14,2 miljoonaa euroa, liikunnan 12 miljoonaa euroa ja nuorisotyön 4,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden. Määrärahalisäyksillä voidaan merkittävästi vahvistaa toimialojen kehittämistä ja myös uusien avauksien tekemistä. Kirjastojen valtionosuuksien siirto jakosuhdelain mukaisesti veikkausvoittovaroista yleisten budjettivarojen puolelle ja veikkausvoittovarojen kokonaismäärän kasvu tuovat kaivattua lisävoimavaraa edunsaajille. On hyvä, että päästään ns. jakosuhdelain 1 :ssä säädettyihin edunsaajien osuuksiin veikkausvoittovaroista. V a l i o k u n n a n a i k a i s e m m a t k a n n a n o t o t. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että talousarvioehdotuksissa on eräitä määrärahoja, jotka toistuvasti otetaan hallituksen esityksiin riittämättöminä. Eduskunta joutuu budjettikäsittelyn yhteydessä niitä lisäämään, mutta jälleen seuraavan talousarvion yhteydessä määrärahat on esitetty liian pieninä. Tällaisia ovat olleet mm. opetushallituksen toimintamenot ja ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön määrärahat.valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että jo talousarvioesitysten laadintavaiheessa varataan riittävät määrärahat tiedossa olevan tarpeen mukaan. 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimintaprosessit ja niille asetetut tavoitteet edistävät koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Opetusministeriön tuotoksia ja laadunhallintaa, toiminnallista tehokkuutta sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet perustuvat opetusministeriön kehittämisohjelmaan 211 ja strategiaan 22. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta 1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. Jatketaan laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan kehittämistä. 2. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Jatketaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä kansallisen liikuntaohjelman toimeenpanoa. 3. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa, strategista toimintaa ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikkaanalyyseja toimialan yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävistä asioista. 4. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Kehitetään lainsäädäntötyön suunnitelmallisuutta, seurantaa ja yhteistyötä. 5. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta on selkeää ja tehokasta. Ministeriön johtamista kehitetään. Kehysvalmistelua kevennetään. 6. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Jatketaan yliopistouudistuksen ja siihen liittyvän ohjausjärjestelmän valmistelua. Toiminnallinen tehokkuus 7. Opetusministeriön toiminta on tehokasta. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriö siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.5.. Toteutetaan hankinta- ja toimitilastrategioita. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna 21 pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin, joita ovat lausuntoasiat, tulosohjaus ja valtionavustusasiat. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8. Toteutetaan uudistettua henkilöstöstrategiaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18