YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv johtohanke Keminmaa Petäjäskoski FINGRID 2006

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 400 kv johtohanke Keminmaa Petäjäskoski FINGRID 2006

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski ALKUSANAT 1 ALKUSANAT Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on ollut selvittää ympäristövaikutukset pitkällä aikavälillä toteutettavalla 400 kv voimajohdon reitille Keminmaa Petäjäskoski (Rovaniemi). Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu kahden eri pääreittivaihtoehdon merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämistoimenpiteet. Lisäksi arviointiselostus sisältää tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista. Hankkeesta vastanneesta Fingrid Oyj:stä työhön ovat osallistuneet vanhempi asiantuntija Jorma Sintonen ja ympäristöyksikön päällikkö Sami Kuitunen. Yhteysviranomaisena on toiminut Lapin ympäristökeskus, jossa tehtävästä on vastannut ylitarkastaja Leena Ruokanen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisesta on vastannut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Mannila ja projektisihteerinä mm. FM Janne Rautio. Arviointimenettelyä on käsitelty ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Lapin maakuntamuseon, Rovaniemen maalaiskunnan, Tervolan ja Keminmaan kuntien sekä Fingrid Oyj:n ja Ramboll Finland Oy:n edustajat. Kuva 1. Nykyinen voimajohto ylittää Kemijoen tulvauoman Petäjäskoskella.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TIIVISTELMÄ 3 TIIVISTELMÄ Hankkeen perustelut Sähkön kulutusennusteet osoittavat sähkön käytön edelleen kasvavan Meri-Lapin alueella. Alueen muuntotehoa on aiemmin lisätty muuntoasemalaajennuksin Keminmaalla. Voimansiirtoverkon ikääntyessä myös tarve sen huollon ja kunnossapidon vaatimille keskeytyksille lisääntyy. Fingrid Oyj:llä on sähkömarkkinalain mukainen kantaverkon kehittämisvelvoite. Verkon kehittäminen pohjautuu yhtiön laatimiin pitkän aikavälin verkon kehittämissuunnitelmiin. Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingrid Oyj:n tulee myös edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. Suunniteltu Keminmaa-Petäjäskoski -johtohanke vahvistaa alueen voimajärjestelmän käyttövarmuutta normaalikäytön ja 400 kv verkon keskeytys- ja huoltotilanteissa sekä mahdollistaa ennusteiden mukaisen sähkönkäytön lisääntymisen. Hanke lisää myös Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia noin 200 MW, mikä edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia vähentämällä siirtorajoituksia Suomen ja muiden pohjoismaisten verkkojen välillä. Hankkeesta vastaavat Hankkeesta vastaava on Fingrid Oyj, jossa vastuuhenkilöinä ovat vanhempi asiantuntija Jorma Sintonen ja ympäristöyksikön päällikkö Sami Kuitunen. Yhteysviranomaisena toimivassa Lapin ympäristökeskuksessa vastuuhenkilönä on ylitarkastaja Leena Ruokanen. arviointime- Ympäristövaikutusten nettely Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 468/1994, 267/1999 ja YVAasetus 792/1994, 268/1999) edellyttävät, että ennen 400 kv voimajohdon rakentamista, hankkeen ympäristövaikutukset tulee selvittää riittävästi. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen. Ensimmäisessä vaiheessa laadittava arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma siitä, mitä hankkeen vaikutuksia arvioidaan ja miten arvioinnit tehdään. YVA-ohjelma sisältää myös tiedot hankkeesta, sen vaihtoehdoista, aikataulusta ja tiedottamisesta. Arviointiohjelman luonnos esiteltiin yleisötilaisuuksissa. Saadun palautteen perusteella ohjelmaa täydennettiin ja se asetettiin sen jälkeen virallisesti nähtäville vaikutusalueen kuntiin. Nähtävilläoloaikana kansalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä ohjelmasta yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle. Lapin ympäristökeskus pyysi arviointiohjelmasta myös lausunnot eri sidosryhmiltä ja kunnilta ja antoi sen perusteella oman lausuntonsa, joka oli ohjeena ympäristövaikutusten selvitystyölle. Tässä arviointiselostuksessa esitellään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arviointimenettelyssä käytetty aineisto ja arviointimenetelmät sekä arviointiin mahdollisesti liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi selostuksessa kuvataan haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. Yleisö ja sidosryhmät ovat yleisötilaisuuksissa voineet tutustua selostukseen luonnosvaiheessa ja kommentoida sitä. Palautteen perusteella selvityksiä tarkennettiin tarvittavin osin. Lopullinen arviointiselostus asetetaan virallisesti nähtäville vaikutusalueen kuntiin. Nähtävilläoloaikana kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä selvityksistä jättämällä mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää jälleen eri tahoilta lausunnot ja antaa arviointiselostuksesta lausuntonsa, johon YVA-menettely päättyy. Tutkittavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan toteuttamisvaihtoehtojen lisäksi yleensä hankkeen toteuttamatta jättämistä eli ns. 0-vaihtoehtoa, ellei sitä YVA-asetuksen (11 ) mukaan katsota erityisestä syystä tarpeettomaksi. Tässä hankkeessa 0-vaihtoehtoa ei tarkasteltu, koska se ei ole Fingrid Oyj:n mukaan kantaverkon toiminnan kannalta mahdollista. Hankkeen tarpeen arvioi sähkömarkkinaviranomainen eli Energiamarkkinavirasto rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Reittivaihtoehto A (VE A) sijoittuu Kemijoen länsipuolelle nykyisten voimajohtojen rinnalle välillä Kuikero - Varevaara ja Kinnula - Petäjäskoski. Muualla johto sijoittuu uuteen maastokäytävään, joka muodostaa noin puolet koko 60 kilometrin pituisesta voimajohtoreitistä. Reittivaihtoehto B (VE B) sijoittuu Kemijoen itäpuolelle samaan maastokäytävään nykyisten johtojen kanssa ja Taivalkoskelta lähtien puretun 110 kv voimajohdon johtoalueelle sitä leventäen. Reittivaihtoehdon B pituus on noin 60 kilometriä. Johtoaluekuvat ja pylväsratkaisut ovat alustavia, ja niitä tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

4 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TIIVISTELMÄ Vaikutusten arvioiminen Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntijatyönä vaikutusalueen ympäristöstä saatujen tietojen perusteella. Saatavilla olevaa aineistoa on täydennetty kartta- ja ilmakuva-analyysein, maastoinventoinnein sekä sidosryhmähaastattelujen avulla. Arviointityötä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin Lapin ympäristökeskuksen, Lapin liiton, Metsähallituksen, Lapin maakuntamuseon ja alueen kuntien edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut arviointiohjelma ja arviointiselostus -vaiheissa kerran. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman luonnos valmistui toukokuussa 2005, jolloin hankkeesta pidettiin yleisötilaisuudet Rovaniemen Muurolan koululla sekä Tervolan ja Keminmaan kunnantaloilla. Hanketta koskevasta arviointiohjelmasta kuulutettiin 30.9.2005 ja se oli yleisön nähtävillä vaikutusalueen kunnissa 3.10. 3.11.2005 välisenä aikana, jolloin siitä on voinut antaa mielipiteitä ja lausuntoja. Lausuntoja ja mielipiteitä annettiin yhteensä 16 ja yhteysviranomainen antoi ohjelmasta oman lausuntonsa 30.11.2005. Lausunnon pohjalta arviointityötä, joka käynnistyi jo kesällä 2005, on täsmennetty syksyn aikana. Tammikuun lopulla 2006 valmistui arviointiselostuksen luonnos, josta järjestettiin yleisötilaisuudet samoissa paikoissa kuin ohjelmastakin. Saadun palautteen perusteella arviointiselostusta on täsmennetty ja se on jätetty yhteysviranomaiselle jatkotoimenpiteitä varten. Merkittävimmät vaikutukset Vaihtoehdon A merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat metsätalouteen, kun metsää joudutaan poistamaan tarvittavan lisämaan alta lähes 300 ha. Vaihtoehto A kiertää asutusta ja luonnon arvokohteet. Sen sijaan joitakin arkeologisia kohteita jää johdon tuntumaan. Vaihtoehto B ylittää Suuripään Natura-alueen ja aiheuttaa monin tavoin haittaa luonnon arvoille. Vaihtoehto sijoittuu Kemijoen läheisyydessä asutuksen keskelle ja vaikuttaa heikentävästi ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Lisäksi johto ylittää Kemijoen kahdessa paikassa ja sijoittuu näkyvästi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiseen arvokkaaseen maisemaan. Talousmetsää menetetään Suuripään Natura-alueen kautta sijoittuvassa vaihtoehdossa B vähiten, koska johtoreitti sijoittuu puretun 110 kv voimajohdon johtoalueelle. Vaihtoehdon B alavaihtoehtoina tutkittiin Suuripään Natura-aluetta ja asutusta kiertäviä reittejä. Niiden toteuttaminen vähentää vaihtoehdon B haittoja asutukselle ja luonnon arvoille, mutta ei vähennä maisemaan koituvia haittoja. Luvat ja päätökset Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttävät YVA-menettely vähintään 220 kv ja 15 km pitkissä voimajohtohankkeissa. Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa sekä valtioneuvostolta lunastuslupaa. Molempiin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä saatava yhteysviranomaisen lausunto. Rakentamislupaa haetaan vuoden 2006 aikana ja lunastuslupaa vuonna 2007. Fingridin Oyj tavoitteena on saada voimajohto käyttöön vuonna 2009. Johtopäätökset Vaihtoehdossa B on selvästi enemmän haitallisia tai kielteisiä vaikutuksia kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehto B on luonnon, maiseman, kulttuuriperinnön, maatalouden ja ihmisten elinolojen kannalta huonompi vaihtoehto kuin A. Vaihtoehto A on ainoastaan metsätalouden kannalta huonompi vaihtoehto kuin B. Eri vaihtoehtojen haitalliset vaikutukset eivät ole merkittävyydeltään kovin suuria. Jos kaikki mahdolliset lieventämistoimenpiteet otetaan huomioon, voidaan kumpikin vaihtoehto toteuttaa. Tämä edellyttää kuitenkin Suuripään Natura-alueen ja asutuksen kiertämistä, kuten vaihtoehdon B alavaihtoehdoissa on esitetty. Vaikka kaikki vaihtoehdon B ongelmallisten kohtien kiertovaihtoehdot toteutettaisiin, on vaihtoehto B lievennettynäkin vaikutuksiltaan haitallisempi kuin vaihtoehto A.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TIIVISTELMÄ 5 Kuva 2. Yleiskartta suunnittelualueesta ja voimajohdon reittivaihtoehdoista. Ympyrällä merkityissä kohdissa tutkittiin asutusta kiertäviä vaihtoehtoja.

6 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 1 TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT... 8 1.1 Hankkeen kuvaus 8 1.2 Hankkeesta vastaava 9 1.3 Hankkeen perustelut 9 1.4 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset 9 1.5 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin 9 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 10 2.1 Arviointimenettelyn sisältö 10 2.1.1 Arviointiohjelma 11 2.1.2 Arviointiselostus 11 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet 11 2.3 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen 11 2.4 YVA-menettely osana voimajohdon suunnittelua 12 2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 2.4.2 400 kv ja 220 kv voimajohdon johtoreitin suunnittelu, pylväiden paikat ja yhteispylväiden käyttö 12 2.4.3 Luontokohteet johtoreitin suunnittelussa 13 2.4.4 Voimajohdon käyttö ja kunnossapito 14 3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT... 15 3.1 Vaihtoehtojen muodostaminen 15 3.2 Alustavat ja mielipiteissä ehdotetut vaihtoehdot sekä niiden karsinta 15 3.3 YVA-menettelyssä tutkitut vaihtoehdot 15 3.3.1 Reittivaihtoehto A (VE A) 16 3.3.2 Reittivaihtoehto B (VE B) 18 4 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA... 21 4.1 Maisema ja kulttuurihistoria 21 4.2 Asutus 21 4.3 Maanomistus ja kaavoitus 22 4.4 Merkittävät luontokohteet 22 4.4.1 Natura 2000-alueet 22 4.4.2 Muut suojelualueet 24 4.4.3 Muut luontokohteet 24 4.5 Pohjavesialueet 26 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 27 5.1 Selvitettävät ympäristövaikutukset 27 5.2 Vaikutusalueiden rajaus 27 6 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN... 28 6.1 Vaikutusmekanismit 28 6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 28 6.3 Natura-arviointi 29 6.4 Vaikutukset Natura-alueisiin 30 6.5 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 33 6.6 Vaikutukset linnustoon 34 6.7 Vaikutukset muihin luontokohteisiin 34 6.8 Vaikutukset uhanalaisiin ja suojeltaviin lajeihin 34 6.9 Vaikutukset luonnontilaisiin alueisiin 35 6.10 Vaikutukset pohjavesiin 35 6.11 Vaikutusten lieventäminen 35 6.12 Vaihtoehtojen vertailu 35 6.13 Yhteenveto ja johtopäätökset 37 7 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 38 7.1 Vaikutusmekanismit 38 7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 38 7.3 Vaikutukset lähi- ja kaukomaisemaan 38 7.4 Vaikutusten lieventäminen 41 7.5 Vaihtoehtojen vertailu 42 7.6 Yhteenveto ja johtopäätökset 42 8 VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN... 43 8.1 Vaikutusmekanismit 43 8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 43 8.3 Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin kohteisiin 44 8.4 Vaikutusten lieventäminen 45 8.5 Vaihtoehtojen vertailu 45 8.6 Yhteenveto ja johtopäätökset 45

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski SISÄLLYSLUETTELO 7 9 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN... 46 9.1 Vaikutusmekanismit 46 9.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 46 9.3 Kaavatilanne 46 9.4 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen 46 9.5 Vaikutukset asutukseen 47 9.6 Vaikutukset virkistyskäyttöön 49 9.7 Vaikutusten lieventäminen 49 9.8 Vaihtoehtojen vertailu 49 9.9 Yhteenveto ja johtopäätökset 49 10 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN... 50 10.1 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 50 10.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 50 10.3 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 50 10.4 Voimajohtojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät 51 10.4.1 Saatu palaute ja tehdyt laskelmat 51 10.4.2 Sähkökenttä ja magneettikenttä 51 10.4.3 Suositusarvot väestön pitkäaikaisesta altistumisesta sähkömagneettisille kentille 51 10.5 Voimajohtojen aiheuttama melu 51 10.6 Voimajohdon vaikutukset kiinteistöjen arvoon 52 10.7 TV- ja radiohäiriöt johdon tuntumassa 52 10.8 Vaikutusten lieventäminen 52 10.9 Vaihtoehtojen vertailu 53 10.10 Yhteenveto ja johtopäätökset 53 11 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 54 12 KESKEISET VAIKUTUKSET... 55 12.1 Luontovaikutukset 55 12.2 Maisemavaikutukset 57 12.3 Vaikutukset kulttuuriperintöön 57 12.4 Vaikutukset maankäyttöön 57 12.5 Elinolot ja viihtyvyys 57 12.6 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu 57 12.7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 57 12.8 Vaikutusten lieventäminen 58 12.9 Ympäristövaikutusten seuranta ja niistä raportointi 58 13 JATKOSUUNNITTELU... 59 14 SEURANTAOHJELMA... 59 LÄHDELUETTELO... 60

8 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 1 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen kuvaus Suunniteltu voimajohto sijoittuu Keminmaan ja Tervolan kuntien sekä Rovaniemen kaupungin alueille. Uuden johdon molempien vaihtoehtojen pituus on noin 60 kilometriä. Johtoalueelta poistetaan voimajohdolle vaaraksi oleva puusto. Lisäksi johtoaukealle tehdään rakentamisen edellyttämiä huoltotieyhteyksiä läheiseltä tieverkolta. Kuva 3. Meri-Lapin alueen voimajohtoverkko. 400 kv johdot sinisellä, 220 kv johdot vihreällä ja 110 kv johdot punaisella. Suunnitellut reittivaihtoehdot mustalla katkoviivalla.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 9 1.2 Hankkeesta vastaava Fingrid Oyj on valtakunnallinen sähkön siirron kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen sähkön siirron toimivuudesta sähkömarkkinalain perusteella myönnetyn sähköverkkoluvan ehtojen mukaisesti. Yhtiön on hoidettava sähkömarkkinalain edellyttämät velvoitteet siten, että kantaverkko on käyttövarma ja siirtokyvyltään riittävä. Yhtiötä valvova viranomainen on Energiamarkkinavirasto. Fingrid on perustettu 1996 ja sen operatiivinen toiminta alkoi syyskuussa 1997. Yhtiö omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja on yhteensä noin 14 000 kilometriä ja sähköasemia 105 kappaletta. Yhtiön asiakkaina on sähköntuottajia, suurteollisuusyrityksiä sekä alue- ja jakeluverkonhaltijoita. Vuonna 2005 Fingrid-konsernin liikevaihto oli 317 miljoonaa euroa. 1.3 Hankkeen perustelut Sähkönkulutusennusteet osoittavat sähkön käytön edelleen kasvavan Meri-Lapin alueella. Alueen muuntotehoa on jo aiemmin lisätty muuntoasemalaajennuksin Keminmaalla. Voimansiirtoverkon ikääntyessä myös tarve sen huollon ja kunnossapidon vaatimille keskeytyksille lisääntyy. Fingrid Oyj:llä on sähkömarkkinalain mukainen kantaverkon kehittämisvelvollisuus. Verkon kehittäminen pohjautuu yhtiön laatimiin pitkän aikavälin verkon kehittämissuunnitelmiin. Sähkömarkkinoiden toimintaedellytysten varmistamiseksi Fingrid tekee kantaverkkosuunnittelua yhteistyössä asiakkaidensa ja muiden pohjoismaisten kantaverkkoyritysten kanssa. Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingrid Oyj:n tulee edistää myös sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. Nyt suunnitteilla oleva johtohanke Keminmaa Petäjäskoski vahvistaa alueen voimajärjestelmän käyttövarmuutta niin normaalikäytön kuin 400 kv verkon keskeytys- ja huoltotilanteissa sekä mahdollistaa ennusteiden mukaisen sähkön käytön lisääntymisen. Hanke lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia noin 200 MW. Siirtokapasiteetin lisäys edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia vähentämällä siirtorajoituksia, eli ns. verkon pullonkauloja, Suomen ja muiden pohjoismaisten verkkojen välillä. Suunniteltu 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski liittää pitkän eteläisen Suomen ja Ruotsin välisen 400 kv yhdysjohdon Pikkarala (Oulu) Keminmaa Svartbyn (Ruotsi) keskikohdastaan entistä kiinteämmin Suomen kantaverkkoon vahvistaen siten kantaverkon siirtokykyä. Siirtorajoitusten pienenemisestä hyötyvät sekä sähkön tuottajat että sähkönkäyttäjät. 1.4 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttävät YVA-menettely vähintään 220 kv ja 15 km pitkissä voimajohtohankkeissa. Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Lupahakemukseen liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettava yhteysviranomaisen lausunto. Fingrid Oyj hakee lunastuslain mukaista lunastuslupaa valtioneuvostolta. Lupa-hakemukseen liitetään lain edellyttämät selvitykset, kuten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä saatu yhteysviranomaisen eli Lapin ympäristökeskuksen lausunto. Lunastuslupa-asian valmistelee kauppaja teollisuusministeriö. 1.5 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Fingrid Oyj käynnisti vuoden 2000 alussa YVA-menettelyn 400 kv voimajohdosta Muhoksen Pyhänselältä Tornion seudulle ja sieltä edelleen Ruotsiin. Hankkeen tarkoituksena on määrittää pitkällä aikavälillä toteutettava 400 kv voimajohto Pyhänselkä (Muhos) Tornion seutu (Ruotsi) maakuntakaavoihin merkitsemistä varten. YVA-menettely päättyi, kun yhteysviranomaisena toiminut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi lausuntonsa 16.8.2001. Kyseinen johto edistää osaltaan sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia vähentämällä siirtorajoituksia Suomen ja muiden pohjoismaiden verkkojen välillä. Petäjäskosken sähköasemalta on suunniteltu myös 110 kv yhteyttä Tervolan itäosassa sijaitsevalle Konttijärvelle vireillä olevaa kaivoshanketta varten.

10 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 468/1994 ja 267/1999 sekä YVA-asetus 268/1999 ja 792/1994) edellyttää arviointimenettelyn soveltamista vähintään 220 kv ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) jakautuu kahteen päävaiheeseen: arviointiohjelmaan ja arviointiselostukseen. Tämä YVA-menettely on toteutettu vielä YVA-lain ja -asetuksen 1994/468 mukaisesti. Eduskunnalle on annettu vuoden 2005 lopulla hallituksen esitys YVA-lain ja -asetuksen muuttamiseksi, joka voimaan tullessaan muuttaa arviointiohjelman ja -selostuksen sisältövaatimuksia. Kuva 4. YVA-menettelyn eteneminen ja vuoropuhelu.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 11 2.1.1 Arviointiohjelma Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään lisäksi perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikataulusta. Arviointiohjelman luonnoksesta järjestettiin 3 eri yleisötilaisuutta Rovaniemen maalaiskunnassa (nykyinen Rovaniemen kaupunki), Tervolassa ja Keminmaalla 18. ja 19.5.2005. Tilaisuuksista tiedotettiin paikallislehdissä ja ilmoitukset tilaisuuksista julkaistiin Pohjolan Sanomissa ja Lapin Kansassa lauantaina 14.5.2005. Arviointiohjelmasta oli mahdollisuus antaa huomautuksia ja mielipiteitä yhteysviranomaiselle. Lausuntoja ja mielipiteitä annettiin yhteensä 16, joista 9 oli pyydettyjä lausuntoja ja 7 oli mielipiteitä. Niiden pohjalta yhteysviranomainen antoi oman lausuntonsa 30. marraskuuta 2005. Lausunnon perusteella arviointityötä on täsmennetty. 2.1.2 Arviointiselostus Tähän arviointiselostukseen on koottu tarvittavat selvitykset ja arviot hankkeen ympäristövaikutuksista. Selostuksessa on esitetty eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät ja yhteenveto arviointityöstä. Lisäksi selostuksessa on kuvattu arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämis- ja torjuntamahdollisuuksia. Arviointiselostuksen luonnoksesta on järjestetty yleisötilaisuudet vaikutusalueen kunnissa tammikuun 25. ja 26. päivänä 2006. Saatu palaute on otettu huomioon arviointiselostuksen viimeistelyssä. Valmistuneesta arviointiselostuksesta yhteysviranomainen tiedottaa samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa. 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet Hankkeesta vastaavana toimii Fingrid Oyj ja yhteysviranomaisena Lapin ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy. Hankkeen YVA-menettelyä varten on perustettu ohjausryhmä, johon on kutsuttu alueen kuntien, Lapin ympäristökeskuksen, Lapin liiton, Lapin maakuntamuseon, Metsähallituksen sekä Fingrid Oyj:n ja konsultin edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa hankkeen keskeisimmissä vaiheissa. Muita mielipiteiden antajia yksityishenkilöiden lisäksi olivat Senaatti-kiinteistöt, Xenus ry, Lapin lääninhallitus, Metsähallitus ja Tiehallinto. Fingridin Oyj vastineet saatuihin mielipiteisiin ovat arviointiselostuksen liitteenä. 2.3 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. YVA-menettelyn eteneminen on esitetty kuvassa 4. Asukkaat ovat voineet osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle sekä epävirallisesti myös Fingrid Oyj:lle tai konsultille. Arviointiohjelman luonnoksen valmistuttua järjestettiin yleisötilaisuudet vaikutusalueen kunnissa toukokuun 18. ja 19. päivänä 2005. Yleisötilaisuuksista ilmoitettiin hankkeen vaikutusalueen päälehdissä (Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat). Muille alueen lehdille toimitettiin lehdistötiedote yleisötilaisuuksien ajankohdista. Yleisötilaisuudet pidettiin Rovaniemen Muurolan koululla sekä Tervolan ja Keminmaan kunnantaloilla. Tilaisuuksissa asukkailla ja sidosryhmillä oli mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja alustaviin vaihtoehtoihin sekä esittää mielipiteensä hankkeesta joko Fingrid Oyj: lle tai konsultin edustajille. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen valmistumisesta hankkeen vaikutusalueen lehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla. Lisäksi yhteysviranomainen pyytää arviointiselostuksesta tarvittavat lausunnot. Yhteysviranomainen tiedottaa myöhemmin antamastaan lausunnoista. Arviointiselostuksen luonnosvaiheessa järjestettiin toiset yleisötilaisuudet alueen kunnissa samoissa paikoissa kuin arviointiohjelman luonnosvaiheessakin. Yleisötilaisuuksista ilmoitettiin hankkeen vaikutusalueen päälehdissä. Muille alueen lehdille toimitettiin yleisötilaisuuden ajankohdista lehdistötiedote. Tilaisuuksissa käytiin läpi arviointiohjelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä esitettiin niille Fingridin vastineet. Tilaisuuksissa yleisölle esitettiin arvioidut vaihtoehdot sekä arvioinnin alustavat tulokset. Hankkeen tiedottamista ja osallistumista varten on perustettu Internet-sivusto osoitteeseen: http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/ ymparisto_ja_voimajohdot/ymparistoasiat/yva-menettelyt/ keminmaa_-_petajaskoski/

12 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Arviointiselostus laitetaan nähtäville Fingrid Oyj:n ja Lapin ympäristökeskuksen Internet-sivuille. Palautetta varten hankkeelle avattiin oma sähköpostiosoite (KI-PT@fingrid.fi), jonne on voinut myös esittää kommentteja ja kysymyksiä. 2.4 YVA-menettely osana voimajohdon suunnittelua 2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: 1) aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; 2) merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai 3) valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 22, Vnp 30.11.2000) Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on todettu, että voimajohtolinjauksissa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Keminmaa-Petäjäskoski johtoreitin suunnittelussa on pääosin pyritty toteuttamaan uusi 400 kv johto nykyisten johtojen rinnalle ja johtoalueita hyväksi käyttäen. Lisäksi valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että alueiden käytössä, siis myös voimajohtohankkeissa, on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriperinnön arvot säilyvät. Kantaverkon voimajohdon rakentaminen on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ne on myös osoitettava maakuntakaavoituksessa ja otettava huomioon muussa maankäytössä. Tällöin viranomaisten on katsottava, että voimajohdon toteuttamismahdollisuudet säilyvät ja ettei muilla toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. 2.4.2 400 kv voimajohdon johtoreitin suunnittelu, pylväiden paikat ja yhteispylväiden käyttö Ennen YVA-menettelyn käynnistämistä, päävoimansiirtoverkon suunnitteluprosessissa selvitetään voimajohdon tarpeellisuus. Tehdyn järjestelmäsuunnittelun perusteella Fingrid Oyj on tehnyt päätöksen YVA-menettelyn käynnistämisestä. Johtoreittivaihtoehdot suunnitellaan alustavasti esisuunnitteluvaiheessa. Johtoreitti suunnitellaan vaihtoehtoineen peruskarttatasolla Suomen ympäristökeskuksen tuottama SYKE-aineisto huomioon ottaen. Johtoreitit tarkentuvat maastokäynnein ja tehdyin ympäristöselvityksin YVA-menettelyn yhteydessä. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon, minkä jälkeen Fingrid Oyj valitsee yleissuunnitteluun johtoreitin huomioiden arviointimenettelyssä esiin nousseet asiat ja saadut lausunnot. Yleissuunnitteluvaiheen maastotutkimuksissa linjataan maastoon valittu johtoreitti, mitataan maaston profiili sekä kartoitetaan risteävät johdot, tiet ja rakennukset. Saatujen mittaustulosten perusteella tehdään pylväiden sijoitussuunnittelu. Pylväspaikkojen suunnittelussa huomioidaan ratkaisujen ympäristö-, tekniset ja taloudelliset tekijät sekä nykyisen johtoalueen hyödyntäminen. Ympäristötekijöitä lakisääteisten asioiden lisäksi ovat mm. maaston topografia, perustusolosuhteet ja näkyvyys. Teknisiä tekijöitä ovat mm. sähköturvallisuus, johtimien heilahdukset ja rakenteiden lujuudet. Suunnitellun johtoreitin on täytettävä mm. yllämainitut asiat ja lisäksi sen on oltava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Voimajohdon pylväsvälit ovat maaston profiilista riippuen noin 350-450 metriä. Harustettu portaalipylväs on keskimäärin 26 metriä korkea. Pylväs harustetaan johdon suuntaisesti teräsharuksin ja maahan upotettavin haruslaatoin. Pylvään perustukset ovat betonisia elementtejä, jotka upotetaan noin 1,5-2 metrin syvyyteen. Voimajohtosuunnittelun tavoitteena on mm. lieventää teknisillä ratkaisuilla voimajohdon haitallisia maankäyttö-, luonto- ja maisemavaikutuksia. YVA-menettelyssä esiin tulleisiin asutuksen, elinkeinotoiminnan ja luonnonolojen erityiskohteisiin kiinnitetään huomiota voimajohdon jatkototeutuksen eri vaiheissa. Kantaverkon voimajohtoja suunniteltaessa pyritään myös siihen, ettei voimajohtoja rakenneta esimerkiksi asuntojen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen välittömään läheisyyteen. Tämä johtuu siitä, että julkisessa keskustelussa esiintyvät käsitykset avojohtojen aiheuttamista mahdollisista terveyshaitoista saattavat huolestuttaa ihmisiä. Yhteispylväsrakenteilla voidaan säästää johdon tarvitsemaa johtoaluetta. Keminmaa - Petäjäskoski -hankkeessa on esimerkiksi tarkasteluvälillä B2 lähtökohtana, että 400 kv ja 110 kv johdot toteutetaan lähtökohtaisesti koko matkalla yhteispylväillä. Ei kuitenkaan ole suositeltavaa sijoittaa eri voimajohtoja samoille pylväille pitkiä matkoja, koska sähkön siirron vikatilanteissa se vaarantaa kantaverkon käyttövarmuutta ja yhteispylväsosuuden vika, esim. salamanisku, voi johtaa yhtä useamman voimajohdon samanaikaiseen vikaantumiseen ja sitä kautta laajempaan häiriöön kantaverkossa. Mikäli toiseen yhteispylväsjohtoon tu-

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 13 lee vika, on molemmat voimajohdot tehtävä jännitteettömiksi vian korjaamisen ajaksi. 2.4.3 Luontokohteet johtoreitin suunnittelussa Johtoreitin suunnittelussa ja nykyisten johtojen kunnossapidossa huomioidaan merkittävät ympäristökohteet. Fingridillä on johtoreitin esisuunnitteluvaiheessa, eli YVA-menettelyn vaihtoehtojen muodostamisvaiheessa, käytössään paikkatietoohjelmisto, jossa on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) paikkatietoaineisto suojeluohjelmista ja alueista sekä muista luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävistä kohteista. Esisuunnitteluvaiheessa tehdään maastossa tarkastuskäyntejä liittyen johtoreitin suunnittelun teknisiin kysymyksiin. Jos hankkeen toteuttaminen edellyttää YVA-menettelyä, se käynnistetään alustavan reittisuunnitelman yhteydessä. Alustavassa reittisuunnitelmassa ei vielä määritetä johdon tarkkaa sijaintia eikä sen teknisiä yksityiskohtia. Alustavan reittisuunnittelun ja YVA-menettelyn yhteydessä tehdään olemassa olevan tiedon pohjalta riittävät luontoselvitykset, joiden perusteella voidaan valita johdolle toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan johtoreitin välittömällä lähialueella ja eri vaihtoehtojen luontovaikutuksia vertaillaan YVA-selostuksessa. YVA-selostuksessa tehtyä luonnonolosuhteiden vaikutusarviota voidaan tarkentaa maastokäynnein, kun yhtiö on valinnut toteutettavan johtoreitin. Tarkennuksessa halutaan vielä varmistaa, että hankkeen toteuttamisen kannalta ei löydy mitään sellaista, joka aiheuttaisi johtoreittiin muutostarpeita. Kuva 5. YVA-menettely osana voimajohdon suunnitteluprosessia.

14 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.4.4 Voimajohdon käyttö ja kunnossapito Lunastetulle johtoalueelle ei saa rakentaa rakennuksia eikä yli 2 metriä korkeita muitakaan rakennelmia ilman yhtiön lupaa. Esim. teiden, sähkö- ja puhelinlinjojen ym. sijoittamiseen ja rakentamiseen tarvitaan yhtiön lupa. Fingrid Oyj voi myös sopia maaomistajan kanssa johtoaluekohdista, joissa kiinnitetään erityistä huomiota kasvuston käsittelyyn. Lupamenettely varmistaa, ettei johtorakenteelle tai ympäristölle aiheudu vaaraa. Voimajohdon kunnossapitäminen sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti edellyttää johtorakenteen ja johtoalueen säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä, kuten johtoaukean puuston käsittelyä noin 5 vuoden välein. Johdon tekninen käyttöikä on 50-70 vuotta, jonka jälkeen voimajohto mitä todennäköisimmin perusparannetaan. Voimajohdon elinkaari voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen: valmistus ja asennus, käyttö sekä käytön jälkeinen käsittely. Yleisesti voidaan todeta, että voimajohdon käyttövaihe on ympäristövaikutusten kannalta merkittävin elinkaaren päävaihe. Tällöin merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat sähkön siirron häviöt sekä maaalan käytön rajoitukset ja maisemavaikutukset.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 15 3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehtojen muodostaminen Voimajohtojen suunnitteluprosessi on kokonaisuudessaan kuvattu edellä olevassa kappaleessa 2.4. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella valtioneuvosto on asettanut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan uusissa voimajohtohankkeissa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä (Maankäyttöja rakennuslaki 22 ). Edellä esitettyjä periaatteita noudattaen tässä YVA-menettelyssä on selvitetty alustavat johtoreitit kartta- ja maastotyönä. 3.2 Alustavat ja mielipiteissä ehdotetut vaihtoehdot sekä niiden karsinta Alustavia vaihtoehtoja on selvitetty myös viranomaiskeskustelujen perusteella. Niiden lisäksi on arvioitu alustavasti hankkeen toteuttamista jokikaapelina. Jokikaapeliratkaisu karsittiin pois, koska vikatilanteessa sen käyttövarmuus ei olisi riittävä. Joessa olevat voimalaitokset ja kosket sekä 400 kv kaapelin tuottama lämpöenergia ovat mm. esteenä 9-18 kaapelin sijoittamiselle jokiuomaan. Kustannuksiltaan kaapeli olisi lähes 20-kertainen ilmajohtoon verrattuna. Reittivaihtoehdot A ja B yhdistävä vaihtoehto ylitti joen Ossauskosken kohdalla. Vaihtoehto karsittiin pois, koska joen ylitys Kemijoki Oy:n voimalaitoksen kohdalla olisi ollut asutuksen vuoksi vaikea järjestää kohtuukustannuksin. 0-vaihtoehtoa ei tässä hankkeessa ole tarkasteltu. Fingrid Oyj vastaa sähkömarkkinalain perusteella sille myönnetyn verkkoluvan ehtojen mukaisesti Suomen sähköjärjestelmän toimivuu- desta. Yhtiön toiminnan keskeisinä lähtökohtina ovat Suomen sähköverkon järjestelmävastuu ja kehittämisvelvoite, samoin kuin sähkön laadun ylläpitäminen korkeana. Fingrid Oyj:n sähkömarkkinalaissa määrätyn järjestelmävastuun hoidon kannalta ns. 0 -vaihtoehtoa ei tässä tapauksessa ole katsottu mahdolliseksi. Lopullisen ratkaisun 0-vaihtoehdosta eli hankkeen tarpeellisuudesta tekee Energiamarkkinavirasto sähkömarkkinalain mukaisessa rakentamislupakäsittelyssä (sähkömarkkinalaki 18 ). Jos voimajohto ei ole tarpeellinen, virasto ei myönnä voimajohdolle rakentamislupaa. Arviointiohjelmasta saaduissa mielipiteissä esitettiin kaksi uutta näkemystä johtoreitiksi eli Ehdotus: Vaihtoehdon A alun noudatteleminen Keminmaan puolella, jonka jälkeen Kemijoen ylitys Kaisaaren kohdalta. Fingrid Oyj:n näkemyksen mukaan esitetty vaihtoehto ei olisi toteutuessaan asutuksen kannalta parempi kuin B-vaihtoehto. Kyseessä olisi haitan siirto toisille maanomistajille. Lisäksi johtoreitti pitenisi noin 10 kilometriä. Ehdotus: Metsähallitus ehdotti linjausta Tornion ja Tervolan kunnanrajaa myöten Kaisavaaraan, josta Petäjäskoskelle. Fingrid Oyj:n näkemyksen mukaan ehdotettu reittivaihtoehto olisi noin 12 kilometriä nykyisiä vaihtoehtoja pidempi. Lisäksi ennen Kaisavaaraa on soidensuojelun Natura-alue, jonka ehdotettu reitti läpäisisi. Korpijärven kylä asutuksineen sijoittuisi myös voimajohdon vaikutuspiiriin. Mielipiteen esittäjän mielestä vaihtoehto B on huonoin. 3.3 YVA-menettelyssä tutkitut vaihtoehdot Alustavan karsinnan perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA-menettelyyn) otettiin tarkasteltavaksi Keminmaan ja Petäjäskosken välillä kaksi eri reittivaihtoehtoa. Lisäksi vaihtoehdossa B on tutkittu asutusta ja Natura-aluetta kiertäviä alavaihtoehtoja. Vaihtoehtoisia teknisiä pylväsratkaisuja on tutkittu kohdissa, joissa esim. maankäyttö ja asutus sitä edellyttävät. Suunnittelun tavoitteena on ollut soveltuvien ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisten pylväsratkaisujen etsiminen kullekin voimajohto-osuudelle. 400 kv johtojen virtapiirit on tarkoitus sijoittaa niin, että olemassa olevat johtoalueet ja rakenteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti. YVA-menettelyssä tutkitut pylväsvaihtoehdot ovat alustavia. Alustavasti pylvästyyppinä on suunniteltu käytettäväksi harustettua teräsrakenteista portaalipylvästä, jonka korkeus on keskimäärin 26 metriä. Pylväsvaihtoehdot ja tekniset ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Lunastuslupahakemuksen yhteydessä Fingrid Oyj esittelee tarkemmin johdon eri tekniset ratkaisut.

16 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3.3.1 Reittivaihtoehto A (VE A) Reittivaihtoehto A (VE A) sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle välillä Kuikero - Varevaara ja välillä Kinnula - Petäjäskoski. Muilla osuuksilla vaihtoehto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Vaihtoehdossa noin puolet voimajohdon kokonaispituudesta sijoittuu uuteen maastokäytävään. Reittivaihtoehto on pääosin Kemijoen länsipuolella lukuun ottamatta ylitystä Petäjäskosken kohdalla. Kuva 6. Reittivaihtoehdon A alustavat pylväsratkaisujen ja poikkileikkauksien tarkasteluvälit.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 17 A1. Välillä Keminmaa-Liedakkala voimajohto 2x400 kv voimajohtojen rinnalla niiden itäpuolella. Uutta johtoaluetta tarvitaan 35 metriä (kuva 6). A2. Liedakkala-Kaisajoki voimajohto sijoittuu täysin uuteen maastokäytävään jossa johtoalue on 62 metriä (kuva 7). A3. Välillä Kaisajoki-Vaajoki voimajohto sijoittuu 220 kv voimajohdon rinnalle, uutta johtoaluetta tarvitaan 36,5 metriä (kuva 8). A4. Vaajoki-Louejoki voimajohto sijoittuu uuteen johtokäytävään, jossa johtoalue on 62 metriä leveä (kuva 7). A5. Välillä Louejoki-Petäjäskoski voimajohto kulkee nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalla. Uutta johtoaluetta tarvitaan 35 metriä (kuva 9). Kuva 7. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella A1. Kuva 8. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuuksilla A2 ja A4. Kuva 9. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella A3. Kuva 10. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella A5.

18 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 3.3.2 Reittivaihtoehto B (VE B) Reittivaihtoehto B (VE B) sijoittuu pääosin Keminmaa Tervola - Petäjäskoski voimajohtojen kanssa samaan maastokäytävään sekä pohjoispäässä maastokäytävään, josta 110 kv voimajohdot on purettu pois (kuva 10). Voimajohto kulkee Kemijoen itäpuolta lukuun ottamatta eteläpäässä Itäkosken ja Mykän välistä osuutta. Pylväsratkaisujen lisäksi on tutkittu myös sellaisia reitin B alavaihtoehtoja, joilla asutuksen kannalta kriittisiä kohtia voidaan kiertää. Reittivaihtoehdon B varressa näitä kiertoreittejä on tarkasteltu neljässä kohdassa. Lisäksi alavaihtoehtona on tutkittu ympäristökeskuksen edellyttämä Suuripään Natura-alueen kiertävä reitti. Kuva 11. Reittivaihtoehdon B alustavat pylväsratkaisujen ja poikkileikkauksien tarkasteluvälit.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 19 B1. Välillä Keminmaa - Törmä voimajohto sijoittuu nykyisen 110 kv voimajohdon rinnalle. Uutta johtoaluetta tarvitaan 38 metriä (kuva 13). B2. Välillä Törmä - Taivalkoski voimajohto rakennetaan yhteispylväin 110 kv johdon paikalle. Uutta johtoaluetta tarvitaan 13 metriä (kuva 14). B3. Välillä Taivalkoski - Jyrkänkoskenperä voimajohto sijoittuu 220 kv voimajohdon rinnalle, vanhalle puretulle 110 kv voimajohdon johtoalueelle. Uutta johtoaluetta tarvitaan 20 metriä (kuva 15). B4. Välillä Jyrkänkoskenperä - Laurinpaikka voimajohto sijoittuu vanhalle puretulle 110 kv voimajohdon johtoalueelle, sitä 12 metriä leventäen (kuva 16). Kuva 12. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella B1. B5. Välillä Laurinpaikka - Antinkorva voimajohto sijoittuu 400 ja 110 kv voimajohtojen rinnalle. Uutta johtoaluetta tarvitaan 35 metriä (kuva 17). B6. Välillä Antinkorva - Petäjäskoski voimajohto kulkee suunnitteilla olevan 110 kv johdon rinnalla. Uutta johtoaluetta tarvitaan 37 metriä (kuva 18). B7. Suuripään Natura-aluetta sekä useimpien asutusta kiertävien alavaihtoehtojen kohdalla voimajohto sijoittuu täysin uuteen maastokäytävään, jossa johtoalue on 62 metriä leveä. (kuva 16). Kuva 13. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella B2.

20 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Kuva 14. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella B3. Kuva 15. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella B4 ja B7. Kuva 16. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella B5. Kuva 17. Poikkileikkaus ja pylväsratkaisut tarkasteluosuudella B6.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 21 4 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Fingrid Oyj:n 400 kv voimajohtohanke Keminmaan sähköasemalta Kemijoen varressa sijaitsevalle Petäjäskosken voimalaitokselle sijoittuu Keminmaan ja Tervolan kuntien sekä Rovaniemen kaupungin alueille. 4.1 Maisema ja kulttuurihistoria Maisemamaakunnaltaan tarkastelualue kuuluu Peräpohjolan vaara- ja jokimaisemaan sekä Keminmaan maisemamaakuntaan. Aluetta luonnehtivat Kemijokilaakso ja sitä ympäröivät, pohjoiseen mentäessä yhä korkeammat paljaslakiset vaarat. Maaperä koostuu pääasiallisesti mannerjäätikön muovaamasta moreenista. Alue kuuluu nk. Lapin kolmion dolomiittiesiintymään, ja siksi maaperä on paikoittain emäksinen ja poikkeuksellisen ravinteikas. Kallioperä on toisaalta hyvin vaihteleva minkä vuoksi maaperän rehevyys ja kasvillisuuskin vaihtelevat paljon (Lapin liitto 2001). Lapin kolmion alueen kunnista Keminmaan ja Tervolan alueet toimivat kokeilualueina maa- ja metsätalousministeriön Metso - toimintaohjelmassa, joka pyrkii yhdistämään metsien suojelun ja talouskäytön. Kasvillisuudeltaan alue kuuluu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Suunnittelualueella yleinen metsätyyppi on yleensä keskiboreaalisella vyöhykkeellä harvinaisempi kuusivaltainen mustikkatyypin kangasmetsä, mikä johtuu suunnittelualueen ravinteisuudesta. Vaikutusalueella on paljon soita, varsinkin sen eteläosassa. Suot ovat pääasiassa aapasoita. Soita on otettu hyötykäyttöön maa- ja metsätaloudessa, minkä vuoksi 30-50% soiden kokonaispinta-alasta on ojitettu (Lapin liitto 2001). Lehdot ja letot ovat melko yleisiä, sillä suunnittelualue sijoittuu ns. Lapin kolmion lehtoalueelle. Kemijoessa on tarkasteluosuudella kolme patoa: Taivalkoski, Ossauskoski ja Petäjäskoski. Ne muodostavat jokeen paikoin laajoja patojärviä ja tekevät joesta leveän maiseman rungon. Kemijoen rantavyöhykkeellä ovat myös merkittävimmät tarkastelualueen peltoaukeat. Reittivaihtoehto B sijoittuu Kemijoen maisemaan Taivalkoskella, Petäjäskoskella sekä Tervolan pohjoisosassa. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tutkittavalla alueella ei ole, mutta Kemijoki ranta-alueineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Se leimaa koko alueen identiteettiä ja muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluvat nauhamaiset kylät ja asutus joen molemmin puolin. Paikallisesti arvokkaita maisema-alueita on esim. Tervolassa, missä kunta on tehnyt yleiskaavoituksen yhteydessä maisemaselvityksiä. Kuva 18. Suuripään suo Asutusta on alueella ollut jo 6000-7000 vuotta sitten. Tuolloin merenpinta on ollut huomattavasti nykyistä korkeammalla ja asutus, joka oli pääosin rannoilla, noudattaa nyt monin paikoin 60 metrin korkeuskäyrää. Tarkastelualueen kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden alustavassa selvityksessä ei voimajohdon vaikutusalueelta ole havaittu merkittäviä arvokohteita. 4.2 Asutus Asutus on keskittynyt Kemijoen varteen sen molemmin puolin nauhamaisiksi kyliksi. Merkittävin kylä on Tervolan kuntakeskus, jossa on lähes 1000 asukasta. Voimajohdon reittivaihtoehto B sijoittuu asutuksen lähelle Taivalkosken Länsikoskella (noin 25 asuintaloa ja 10 loma-asuntoa) ja Itäkoskella (noin 35 asuintaloa ja 10 loma-asuntoa), Tervolan pohjoisosassa Ryynäsenrannan ja Suukosken kylissä (yhteensä noin 30 asuintaloa ja 25 loma-

22 400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA asuntoa) sekä Petäjäskoskella (yhteensä noin 45 asuintaloa ja 5 loma-asuntoa). Vaihtoehdon A läheisyydessä ei ole kylämäistä asutusta kuin Petäjäskosken voimalaitoksen ympäristössä. 4.3 Maanomistus ja kaavoitus Maanomistus noudattelee alueelle tyypillistä tapaa, jossa tilukset ovat pitkiä ja kapeita ja ne ulottuvat usein Kemijoen rannasta sisämaan suuntaan. Näin useille maanomistajille kuuluu osuus joen rannasta, pelloista ja sisämaan metsistä. Metsähallitus on myös merkittävä maanomistaja tarkastelualueella. Tarkastelualue kuuluu pääosin Länsi-Lapin seutukaavaan, vain Rovaniemen kaupungissa sijaitseva Petäjäskosken alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaavaan. Tervolan kunnan alueella itäinen voimajohtoreitti tulee oikeusvaikutteiselle yleiskaava-alueelle Ossauskosken pohjoispuolella. Tervolan kunnan alueella on 8.4.2004 lainvoimaiseksi tullut Kemijokivarren osayleiskaava, joka kattaa jokivarren alueen. Osayleiskaava-alue rajautuu etelässä Keminmaan kuntaan ja pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin. Kaava-alueen leveys on alle kilometrin joen molemmin puolin. Rovaniemellä on käynnistynyt kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen vuoksi alueiden käytön strategian laatiminen. Muilta osin hankealuetta ei ole yleiskaavoitettu eikä tarkastelualueella ole voimassa olevia asemakaavoja. 4.4 Merkittävät luontokohteet 4.4.1 Natura 2000-alueet Tarkastelualueella sijaitsee neljä Natura aluetta: Pisavaara, Savioja, Auringonkorpi ja Suuripää. Vaihtoehto B sivuaa Saviojan sekä Auringonkorven alueita ja kulkee Suuripään alueen läpi. Tarkasteltavat Natura-alueet ovat luontodirektiivin mukaisia (SCI-alueet) tai lintudirektiivin mukaisia (SPA-alueet) erityisiä suojelualueita. Reittivaihtoehto A:n pohjoispuolella, Tervolan ja Rovaniemen alueella sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla perustettu Pisavaaran Natura-alue (4891 ha, FI 130 1801, SCI) joka samalla toimii luonnonpuistona (LPU 120018). Alue sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnitellulta voimajohdosta. Alueeseen kuuluu lisäksi soidensuojelun perusohjelmassa oleva Pisavaaran korpialue, joka on tarkoitus suojella luonnonsuojelulailla (Suomen ympäristökeskus). Saviojan Natura 2000 alue (35 ha, SCI-alue, FI130 1302) sijaitsee Rovaniemellä. Natura-alueen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain nojalla. Alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin luontotyyppi boreaalinen lehto (9050), jota on 95 % alueen pinta-alasta sekä luontodirektiivin liitteen II laji hajuheinä. Hajuheinä on rauhoitettu koko maassa ja kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin (NT). Hajuheinää ei maastotarkastuksessa tavattu voimajohtoreitin maastokäytävän läheisyydestä (tarkastelualue: 200 metriä voimajohdon molemmin puolin, yhteensä 400 metriä). Saviojan alue rajoittuu varsinaisen Saviojan puron rehevään rantavyöhykkeeseen ja alueen länsireuna sijaitsee 130 metrin matkalla vanhan puretun maastokäytävän kohdalla, johon vaihtoehto B on suunniteltu. Saviojan Natura-alueen länsiosa on rehevää lehtoa (Kuva 17) (Suomen ympäristökeskus, uhanalaisten lajien rekisteri). Kuva 19. Rehevän vadelma- ja saniaiskasvillisuuden seassa on runsaasti lahopuita Saviojan Natura-alueen rantavyöhykkeellä. Kuva on otettu noin 20 metriä nykyisen puretun voimajohdon maastokäytävän itäpuolella. Auringonkorven Natura 2000 alue (412 ha, SCI-alue, FI 130 1813) sijaitsee Tervolan kunnassa. Natura-alueen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain nojalla. Alue on merkittävä Lapin kolmion suokohde, lehtokohteen kasvillisuus on monipuolista ja tervaleppäkorvet ovat maamme pohjoisimpia edustavia lepikoita. Natura-alueen suojeluperusteena ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit; letot (5 %), aapasuot (90 %), boreaaliset lehdot (1 %) sekä puustoiset suot (4 %). Aapasuot ja puustoiset suot ovat priorisoituja luontotyyppejä. Alueen suojeluperusteena on myös luontodirektiivin liitteen II laji lapinleinikki sekä kaksi uhanalaista lajia. Uhanalaisia tai suojeltavia lajeja ei tavattu maastotarkastuksen yhteydessä Natura-alueelta vanhan voimajohdon tuntumassa.

400 kv voimajohto Keminmaa - Petäjäskoski SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 23 Auringonkorven eteläkärjen reuna rajautuu 90 metrin matkalla nykyisen 220 kv voimajohdon maastokäytävään, jonka vastakkaiselle puolelle reittivaihtoehdon B mukainen voimajohto on suunniteltu. Natura-alueen kaakkoisosa on rehevää tiheäpuustoista rämettä (luontodirektiivin luontotyyppi puustoiset suo) (kuva 18). Auringonkorven alue käsittää myös kaksi lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvaa kohdetta: Kirvesmaan lehdon ja Lapinjängän tervaleppäkorven. Kohteet ovat noin 3 kilometrin etäisyydellä voimajohdosta, joten ne eivät sisälly vaikutusten arviointiin. Natura-alueista suurin on Suuripään Natura 2000 -alue (4278 ha, SPA/SCI-alue, FI1301811), joka sijaitsee sekä Tervolan että Keminmaan kunnissa. Natura-alue suojellaan luonnonsuojelulailla. Natura-alueen suojeluperusteet ovat luontodirektiivin luontotyypit (SCI-perusteet): humuspitoiset lammet ja järvet (2 %), Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, (<1 %), letot (<1 %), *aapasuot (30 %), boreaaliset lehdot (1 %), *puustoiset suot (50 %) (* = priorisoitu luontotyyppi), sekä luontodirektiivin liitteen II lajit kiiltosirppisammal, isonuijasammal sekä 1 uhanalainen laji. Vaihtoehdon B tarkastelualueella luontotyypit ovat puustoiset suot ja aapasuot. Kuva 20. Auringonkorven rehevä rämevyöhyke, joka rajautuu nykyiseen 220 kv maastokäytävään. Alueen muut Natura-suojeluperusteet ovat Lintudirektiivin liitteen I linnut (SPA-perusteet): hiiripöllö, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, mustakurkku-uikku, palokärki, pikkulokki, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, uivelo, vesipääsky sekä 2 uhanalaista lajia. Seuraavien muuttolintujen on myös todettu käyttävän Suuripään aluetta levähdysalueenaan: harmaalokki, harmaasieppo, isokuovi, jouhisorsa, jänkäkurppa, järripeippo, keltavästäräkki, kulorastas, käenpiika, leppälintu, metsähanhi, mustaviklo, naurulokki, niittykirvinen, nuolihaukka, pajusirkku, pensastasku, peukaloinen, pikkukuovi, punajalkaviklo, punavarpunen, riekko, sinisorsa, sirittäjä, taivaanvuohi, tavi, tukkasotka, tuulihaukka ja valkoviklo. Lapin ympäristökeskuksen ja Lintuyhdistys Xenuksen sekä Metsähallituksen ylitarkastajan Tuomo Ollilan tiedonantojen mukaan Suuripään pohjoisosan (kuva 19) ja Porttiaavan avosuoalueet ovat monille lintulajeille tärkeä elinympäristö. Suuripään pohjoisosassa nykyinen linja sivuaa hienoa rimpialuetta, joka on suoalueen paras lintujen pesimäpaikka yhdessä Suuripäänlampien kanssa. Alueen läpi kulkee nykyinen 110 kv voimajohto. Kuva 21. Nykyisen 220 kv johdon takana (kaakkoon katsottuna) näkyy varsinainen Suuripään avosuoalue joka toimii lintujen levähdys- ja pesintäalueena. Kemin Lintuharrastajat Xenus ry:n mukaan nykyisen voimajohdon eteläpuolella aivan pohjoisen rimmikkoalueen kaakkoisosassa pesii harmaalokkiyhdyskunta. Porttiaavalla nykyinen johto ja reittivaihtoehto B sijoittuvat rinnakkain lintusuolle. Porttiaavan laidalla, nykyisen voimajohdon vieressä sen eteläpuolella sijaitsee sääksen pesä (Kemin Lintuharrastajat Xenus ry). Pesä on keinotekoisesti rakennettu. Sääksi on silmälläpidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen laji. Pohjoisosan rämesaarekkeen reunalla esiintyy myös mm. vesipääsky. Muita Suuripäässä esiintyviä lintulajeja ovat mm. sinisuohaukka, tavi ja sinisorsa. Sinisuohaukka on silmälläpidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen laji.