Seminaari RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa 16.11.2005 klo 12:00-16:00 Lahden Messukeskus Sali 1 Muovi Plastics QualiFinn 2005- messut
Muovien kierrätystä ja uusiokäyttöä ohjaava lainsäädäntö Suomessa ja EU:ssa Muovipoli Oy Sauli Eerola +358 50 587 6161 +358 3 8764143 sauli.eerola@muovipoli.fi
Tausta Esitys pohjautuu tutkimustyöhön, joka tehtiin liittyen hankkeen vaiheeseen 2: Taustatiedon koonti ja raportointi Aiemmin ei ole tiettävästi koottu kattavasti yhteen pelkästään muovien kierrätykseen liittyvää lainsäädäntöä Suomen Ympäristökeskus tarkisti esityksen asiasisällön Lainsäädäntö käydään läpi kolmella tasolla: EU Suomi Viro (Jaan Kers)
Tausta Laaja kenttä: muoveihin liittyvä lainsäädäntö hajautunut Selvityksessä haarukoitiin aluksi, mitkä jätelajit sisältävät eniten muoveja, ja tarkisteltiin niiden lainsäädäntöä Pakkausjäte Yhdyskuntajäte Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Romuajoneuvot Rakennusjäte Lisäksi käydään läpi lainsäädäntöä liittyen Jätteiden polttoon Muovien tunnistamiseen
Termejä ja määritelmiä Hyödyntäminen Ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia Kierrätys Jätteen jälkikäsittely tuotantoprosessissa tai käyttö raakaaineena alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen, mukaan luettuna orgaaninen kierrätys (kompostointi) mutta ei energiakäyttö Uudelleenkäyttö Pakkaus joko täytetään uudelleen tai käytetään uudestaan alkuperäisessä tehtävässään. Pakkauksen tulee myös kestää tietty vähimmäismäärä käyttökertoja. Uusiokäyttö - Jätemateriaalin käyttö raaka-aineena alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen
Termejä ja määritelmiä Tuottajavastuu Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden sekä niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja voi hoitaa velvoitteensa joko yksin tai yhdessä muiden tuottajien kanssa tuottajayhteisönä. Tuottajavastuu koskee: moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon ja laitteen renkaita; henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja; sanomalehtiä, aikakauslehtiä, toimistopaperia ja muita niihin rinnastettavia paperituotteita; pakkauksia sähkö- ja elektroniikkalaitteita (SE-laitteet)
EU Yleinen jätelainsäädäntö Tärkein jätteitä koskeva direktiivi on 75/442/ETY, jota on muutettu useilla eri säädöksillä Lisäksi vaarallisista jätteistä on annettu erikseen direktiivi 91/689/ETY Jätteiden tuontia ja vientiä rajoitetaan EU-tasolla Suomi Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet lukuun ottamatta eräitä erityisjätteitä Seuraa EU:n jätelainsäädännön kehitystä Jätteiden ympäristöhaittoja sääntelee ympäristönsuojelulaki Verotusta ja maksuja sääntelee verolainsäädäntö ja osin jätelainsäädäntö Myös muiden alojen säädöksissä on jätteitä koskevia säännöksiä Tärkeimmät yleiset säädökset: Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä niiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Pakkaukset Pakkauksia koskevan lainsäädännön pohjana on EY:n direktiivi pakkauksista ja pakkausjätteistä (94/62/EY), jota tarkennettiin mm. aikataulujen osalta v. 2004 Direktiivien asettamat pakkausjätteen hyödyntämis- ja kierrätysvaatimukset on siirretty Suomen lainsäädäntöön (viimeisin muutos 10/2005). Suomen lainsäädännön tavoitteet ovat osin kireämmät mitä EU-direktiivien tavoitteet Tavoitteet tällä hetkellä Suomessa: Kokonaishyödyntämistavoite pakkauksille 61 p-% ja kierrätystavoite 42 p-% Muovipakkausten osalta hyödyntämistavoite on 45 p-% ja kierrätystavoite 15 p-% Valtioneuvosto kiristi lokakuussa materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita. Tavoitteet tulee saavuttaa v. 2008 loppuun mennessä. Muovipakkausten osalta kierrätystavoite nousi 22,5 p-%:n Pakkauksia koskee osittainen tuottajavastuu: tuottajan tulee huolehtia, että kaikesta pakkausjätteestä hyödynnetään 61 p-%. Muilta osin pakkausjätteen jätehuollosta vastaa tällöin jätteen sekä kiinteistön haltija ja kunta. Tuottajavastuuta ei sovelleta kuitenkaan yrityksiin, joiden lv. <1 M
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Tärkein SER-jätettä koskeva EU-direktiivi on 2002/96/EU (ns. WEEE -direktiivi), joka on pantu Suomessa täytäntöön jätelain muutoksella (452/2004) ja valtioneuvoston asetuksella sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) Tuottajavastuu koskemaan myös sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajia Tuottajat vastaavat 13.8.2005 jälkeen markkinoille toimittamiensa tuotteiden aiheuttamista jätehuoltokustannuksista (kotitalous- ja yritysromu) Vastaavat myös ennen 13.8.2005 markkinoille tuotujen kotitalous- SER:n jätehuollosta ja muun SER:n jos laite korvataan samaan käyttötarkoitukseen tulevalla laitteella Vanhojen laitteiden kierrätys katetaan uuden laitteen oston yhteydessä perittävällä kierrätysmaksulla, uusien laitteiden kierrätysmaksu sisältyy hintaan Keräystavoite 4 kg SER-jätettä/vuosi/asukas Koneet ja laitteet on jaettu kolmeen luokkaan, joiden hyötykäytön vähimmäisraja on 70-80 p-% sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen vähimmäisrajat 50-75 p-%.
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Toinen tärkeä SER-jätettä koskeva direktiivi on vaarallisten aineiden rajoittaminen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 2002/95/EU (ns. RoSH-direktiivi) jonka velvoitteet on siirretty myös kansalliseen asetukseen Tärkein sisältö on että 1.7.2006 jälkeen markkinoille luovutettavat uudet SE-laitteet eivät saa sisältää lyijyä elohopeaa kadmiumia kuudenarvoista kromia PBB:tä eikä PBDE:tä
Rakennusjäte Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä (295/1997) Koskee ammattimaisesti toteutettavia suuria rakennuskohteita (maa- ja kiviainesjätemäärä >800 t, muu jäte >5 t) Rakennusjätteistä on lajiteltava ja eroteltava Betoni-, tiili, kivennäislaatta-, keramiikka-, ja kipsijätteet Metallijätteet Maa-aine-, kiviaines-, ja ruoppausjätteet
Romuajoneuvot Tärkein romuajoneuvoja koskeva direktiivi on 2000/53/EU ja sen muutosdirektiivit Pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä vuosina 2003-2004 (jätelain muutos, asetukset romuajoneuvoista ja ajoneuvojen romutusavustuksesta, asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa) Tärkein sisältö Tuottajavastuu koskemaan ajoneuvoja 1.9.2004 Kierrätystavoitteet: Käytettävä uudelleen tai hyödynnettävä Käytettävä uudelleen tai kierrätettävä 2006 alkuun mennessä 85 p-% 80 p-% 2015 alkuun mennessä 95 p-% 85 p-%
Jätteiden poltto Euroopan Unionin jätepolttodirektiivin 2000/76/EC tavoitteena on ehkäistä jätteiden poltosta ja rinnakkaispoltosta aiheutuvia ympäristöhaittoja Aiemmista jätteenpolttoa koskevista direktiiveistä poiketen sitä sovelletaan varsinaisten jätepolttolaitosten lisäksi myös rinnakkaispolttolaitoksiin Direktiivin tavoitteet siirrettiin kansalliseen lainsäädäntöön v. 2003, asetus 362/2003 Koskee jätteiden ja ongelmajätteiden polttoa jo tällä hetkellä uusissa laitoksissa, ja vanhoissa laitoksissa 28.12.2005 lähtien Direktiivi tiukentaa savukaasupäästöjen raja-arvoja ja edellyttää laitoksilta jatkuvia päästökomponenttien mittauksia laitoksen koosta tai polttomääristä riippumatta Direktiivi ei koske kuitenkaan laitoksia, joissa käytetään ainoastaan esim. puujätettä tai joidenkin teollisuusalojen kasviperäisiä jätteitä Uuden lainsäädännön myötä energiajätteen (mukaan lukien muovijäte) käyttö seospolttoaineena vaikeutuu
Muovien tunnistamiseen liittyvät säädökset Pakkausmateriaalien tunnistamisesta ja merkitsemisestä on olemassa EUkomission säädös 1997/129/EU. Siinä esitetyn tunnistusjärjestelmän toteuttaminen on vapaaehtoista. Lähde: Good practices guide on waste plastics recycling guide by and for local and regional authorities. Editor Jean-Pierre Hannequart, Association of Cities and Regions for Recycling (ACRR) 2004. 99 s.
Muovien tunnistamiseen liittyvät säädökset Direktiivin 2003/138/EY mukaan muoveja koskevia standardeja käytetään autoteollisuudessa muoviosien merkitsemiseen jos osan paino on yli 100g ja kumien jos osan paino on yli 200 g Komission päätöksen 2000/40/EY mukaan kylmälaitteiden yli 50 g:n muoviosissa on oltava standardien mukaiset merkinnät, joista käy ilmi materiaali (ei koske suulakepuristettuja muoviosia) Muoveja koskevat standardit ISO-1043-1 ISO1043-4, SFS-EN ISO 11469 Muoveja koskee myös vienti- ja tuonti-ilmoituksissa käytettävä CN-nimikkeistön VII jakso: Muovit ja muovitavarat
EU-strategiat EU:ssa on meneillään useita ympäristöasioihin liittyviä hankkeita ja prosesseja, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti myös muovien kierrätykseen: Tuotelähtöinen ympäristöpolitiikka (IPP) Energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelua koskeva direktiivi (EuP) Ympäristöteknologiaa koskeva toimintasuunnitelma (ETAP) PVC ja ympäristökysymykset EU:n jätestrategia Tärkeinä asioina kaikissa ovat kestävä kehitys, tuottajavastuu ja kierrätysnäkökohtien huomioiminen jo tuotteen kehitysvaiheessa