Lausunto 1 (1) Maankäyttö ja ympäristö 16.9.2016 Uudenmaan ELY-keskus PL 36 00521 HELSINKI kirjaamo.uusimaa@ely.keskus.fi Viite: UUDELY/5075/2015 Lausunto Helsingin kaupungin Rakennusviraston Ostersundomin maaaineshanke, YVA-selostus Fingrid Oyj kiittää mahdollisuudesta lausua arviointiselostuksesta ja lausuu seuraavaa: Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon alueella sijaitsevat kantaverkon voimajohdot. Voimajohtojen läheisyyteen sijoittuvien toimintojen osalta tulee olla yhteydessä Fingridiin jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta voimajohtojen ja maaaineishankkeen yhteensovittaminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Yhtiöllä ei ole huomautettavaa laaditusta YVA-selostuksesta. Ystävällisin terveisin FINGRID OYJ Maankäyttö ja ympäristö Mika Penttilä projektipäällikkö Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus 1072894-3, ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi 00620 Helsinki 00101 Helsinki 030 395 5000 030 395 5196 www.fingrid.fi
PORVOON KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Terveydensuojelujaosto 68 27.09.2016 HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON ÖSTERSUNDOMIN MAA- AINESHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS, LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE 233/35/2016 TERVSJST 27.09.2016 68 Valmistelu ja lisätiedot: vs. terveydensuojelusuunnittelija Juho Kutvonen puh 040 1685 599 tai juho.kutvonen(at)porvoo.fi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue pyytää Sipoon kunnan terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Helsingin kaupungin rakennusviraston Östersundomin maa-aines-hankkeen arviointiselostuksesta 16.9.2016 mennessä. Leena Eerola ELYkeskuksesta myönsi lisäaikaa lausunnon toimittamiseen 30.9.2016 saakka. Östersundomiin Helsingin, Sipoon ja Vantaan alueelle suunnitellaan uutta kaupunkimaista asuinaluetta, jonka rakentamiseen tarvitaan maa-aineksia, pääasiassa kiviainesjalosteita. Kiviaineksia tarvitaan n. kuusi miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi rakentamiseen kelpaamattomien massojen sijoittamiseen tarvitaan n. kolme miljoonaa kuutiometriä kiviainesta tukipenkereiksi. Rakentamisessa muodostuu kaivumaita, joille tarvitaan välivarasto- ja loppusijoituspaikka. Loppusijoituspaikalle viedään sellaisia kaivumaita, joille ei voida osoittaa hyötykäyttökohdetta. Rakentamisen tukitoimintoja varten tarvitaan aluetta, jossa voidaan murskata louhetta, valmistaa asfalttia ja betonia sekä välivarastoida maa-aineksia. Lisäksi aluetta tarvitaan purkumateriaalien kuten betonin ja tiilien käsittelyyn sekä kantojen käsittelyyn. Östersundom sijaitsee noin 20 kilometriä Helsingin keskustasta itään. Sen läpi kulkee Porvoonväylä ja maantie 170. Kehä III:n itäpää ulottuu alueen länsireunaan. Östersundomin maa-aineshankkeella on kolme vaihtoehtoa, jotka ovat seuraavat: vaihtoehto 1 (VE1) Långkärrsberget, vaihtoehto 2 (VE2) Hältingberget ja vaihtoehto 3 (VE3) Norrberget. Kukin vaihtoehto jakautuu A ja B alavaihtoehtoihin, joten tarkasteltavana on yhteensä kuusi hankevaihtoehtoa (1A, 1B, 2A, 2B, 3A ja 3B). Vaihtoehdot 2 ja 1 sijaitsevat lähimpänä Sipoota. Vaihtoehdoissa A alue louhitaan niin sanottuun perustasoon eli hankealueen lähiympäristön maanpinnan tasoon (matalaotto), jolloin louhinta on tehty pääasiassa jo hankkeen alkuvaiheessa. Vaihtoehdoissa B kaivumaiden sijoitusalueella louhinta ulotetaan noin 30 metriä perustason alapuolelle (syväotto). Hankealueilla vaihtoehdoissa B
PORVOON KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Terveydensuojelujaosto 68 27.09.2016 louheiden ja sijoitettavien kaivumaiden määrät ovat huomattavasti suurempia kuin vaihtoehdoissa A. Kolme päävaihtoehtoa jakaantuvat kolmeen vaiheeseen: aloitus- (n. 2020 2025), keski- (n. 2025-2045) ja loppuvaiheeseen (n. 2045-2065). Nollavaihtoehdossa maa-ainesten otto, käsittely ja loppusijoitus tapahtuvat muualla kuin Östersundomissa. Nollavaihtoehtona on oletettu, että kiviainekset tuodaan ja kaivumaiden loppusijoitus tapahtuu lentokentän pohjoispuolella sekä Porvoonväylän läheisyydessä Porvoon ja Sipoon rajalla. Kiviainesten louhintaa ja murskausta tehdään vain arkipäivisin seuraavasti: Murskaus: Maanantaista perjantaihin klo 7 22 välisenä aikana Poraus: Maanantaista perjantaihin klo 7 21 välisenä aikana Rikotus: Maanantaista perjantaihin klo 8 18 välisenä aikana Räjäytystyöt: Maanantaista perjantaihin klo 8 18 välisenä aikana Vakituisia loma- tai asuinrakennuksia on 500 metrin etäisyydellä 9 kpl vaihtoehdossa 1, vaihtoehdossa 2 36 kpl ja 10 kpl vaihtoehdossa 3. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 250 metrin päässä hankevaihtoehdosta 1 (Långkärrsberget) ja hankevaihtoehdosta 3 (Norrberget). Omakotiasutusta on etenkin Landbossa, joka sijaitsee n. 300 metrin päässä hankevaihtoehdosta 2 (Hältingberget) länteen. Vaihtoehdossa 2 sijaitsee päiväkoti alle 300 metrin etäisyydellä hankkeen länsikärjestä. Sipoon kunnan puolella oleva lähin asutus sijaitsee n. 300-500 metrin etäisyydellä hankealueesta (vaihtoehto 2). Hankevaihtoehtojen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä vedenottamoita. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys on arvioitu vaihtoehdoissa 1A ja 1B kohtalaisen kielteiseksi. Vaihtoehdossa 1A pohjaveden tason ei arvioida muuttuvan, mutta räjähdysainejäämiä voi kulkeutua pohjaveteen ja kiinteistöjen vedenhankinta voi vaikeutua Degermosantien varrella sekä sen läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1B veden pinnantaso voi laskea kaivoissa ja räjähdysainejäämiä voi kulkeutua pohjaveteen hankkeen alkuvaiheessa. Vedenhankinta voi vaikeutua ja veden typpipitoisuus voi nousta. Pilaantumattoman maa-aineksen sijoittaminen syväotettuun louhokseen saattaa heikentää pohjaveden laatua Degermosantien varrella ja sen läheisyydessä sijaitsevissa kaivoissa. Vaihtoehdossa 2 Sipoon Immersbacka sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä hankealueelta kaakkoon, jossa on talousvesikaivoja. Vaihtoehdossa 2A pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys on arvioitu kielteisen vähäisiksi (räjähdysainejäämiä voi kulkeutua pohjaveteen, mutta se ei vaikeuta vedenhankintaa. Pohjaveden pinnantasoon ei arvioida olevan vaikutusta). Vaihtoehdossa 2B pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys on arvioitu kielteisen kohtalaisiksi (pohjaveden
PORVOON KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Terveydensuojelujaosto 68 27.09.2016 pinnantaso voi alentua ja räjähdysainejäämiä voi kulkeutua pohjaveteen). Pohjaveden virtaussuunnan vuoksi mahdollinen pohjaveden laadun huononeminen ei kuitenkaan vaikeuta lähialueiden vedenhankintaa. Vaihtoehdoissa 3A ja 3B pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys on arvioitu kielteisen vähäisiksi (räjähdysainejäämiä voi kulkeutua pohjaveteen, mutta mahdollinen kulkeutuminen ei kuitenkaan vaikeuta lähialueiden vedenhankintaa). Mikäli pohjaveden pinnan lasku vaikeuttaa vedenhankintaa lähialueen kaivoissa, on kiinteistöjen vedenhankinta mahdollista syventämällä kaivoja tai liittämällä kiinteistöt vesijohtoverkkoon. Kaivojen syventämiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Mikäli kaivojen veden laatu heikentyy niin, että veden käyttö talousvetenä ei ole mahdollista, on kiinteistöjen liittäminen vesijohtoverkkoon ainoa keino varmistaa kiinteistöjen vedenhankinta. YVA-selostuksen mukaan räjähdeainejäämien kulkeutumista pohjaveteen voidaan estää ja vähentää muun muassa käyttämällä emulsioräjähdysaineita vesiliukoisten jauhemaisten räjähdysaineiden sijaan, käyttämällä syvissä louhintarei issä tuplanallitusta ja noudattamalla erityistä huolellisuutta panostus- ja räjäytystöiden aikana. Typpiyhdisteiden kulkeutumista varastokasoilta pohjaveteen voidaan vähentää varastokasojen sijoittelulla sekä louheen varastoja käsittelyalueen pinnoittamisella ja hulevesien hallinnalla. Valittavalle hankealueelle ja sen lähiympäristöön asennetaan tarpeellinen määrä pohjavesiputkia, joilla hankkeen toimintojen pohjavesivaikutuksia voidaan riittävän kattavasti tarkkailla. Jos hankkeen arvioidulla vaikutusalueella on yksityisiä talousvesi- tai lämpökaivoja, myös niiden pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnan tarkkailu voi olla esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ja laadun tarkkailu kerran vuodessa. Pohjaveden tarkkailusta laaditaan erillinen tarkempi tarkkailuohjelma, kun valittu vaihtoehto on tiedossa ja valmistellaan tarvittavia lupia. Meluvaikutukset on arvioitu vaihtoehdossa 1A merkittävän kielteisiksi ja vaihtoehdossa 1B erittäin kielteisiksi. Vaihtoehdoissa 2A ja 2B ne on arvioitu kohtalaisen kielteisiksi. Vaihtoehdossa 3A meluvaikutukset on arvioitu kohtalaisen kielteisiksi ja vaihtoehdossa 3B merkittävän kielteiseksi. Vaihtoehdosta riippumatta ilman meluntorjuntatoimenpiteitä asuinalueiden ulkomeluohjearvo 55 db ylittyy osalla asuinrakennuksista. Sipoon kunnan alueella on sellaisia kohteita (vaihtoehto 2). Joidenkin asuinrakennuksien (ei koske Sipoota) kohdalla melun A-painotettu ekvivalenttitaso ulkona ylittää jopa 60 db. Kun haittojen lieventämiskeinona käytetään maavallia murskainten suojana ja poravaunuja ei ole suojattu, asuinalueiden ulkomeluohjearvo 55 db ei ylity Sipoon kunnan alueella sijaitsevilla asuinrakennuksilla (vaihtoehto 2).
PORVOON KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Terveydensuojelujaosto 68 27.09.2016 Kun haittojen lieventämiskeinona käytetään maavallia murskainten suojana ja poravaunuja ei ole suojattu, asuinalueiden ulkomeluohjearvo 55 db ylittyy joidenkin asuinrakennusten kohdalla kaikissa vaihtoehdoissa (ei koske Sipoota). Kun haittojen lieventämiskeinona käytetään maavallia murskainten ja poravaunujen suojana, asuinalueiden ulkomeluohjearvo 55 db ylittyy enää yksittäisten kohteiden osalta vaihtoehdoissa 2B ja 3B (ei koske Sipoota). YVA-selostuksen mukaan melun leviämistä voidaan vähentää meluseinillä, maavalleilla ja työmaasuunnittelulla (rakennettujen massojen hyödyntäminen meluesteenä, louhintasuunta, toimintojen sijoittaminen matalalle tasolle suhteessa maanpintaan ja louhintarintaukseen). YVA-selostuksen mukaan meluntorjunta- ja haittojenlieventämistoimenpiteiden yksityiskohtaiset ratkaisut on tarkennettava jatkosuunnittelussa. Käytettävät meluntorjuntaratkaisut on määritettävä torjuntatarpeen sekä altistuvan kohteen ja melulähteen sijainnin ja ominaisuuksien perusteella. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös Östersundomin alueen rakentumisesta aiheutuvien yhteisvaikutusten estämiseen ja lieventämiseen. Toimintojen aiheuttamia melutasoja seurataan säännöllisillä melumittauksilla, joissa mitataan äänilähteiden melupäästöä (äänitehotasoja) sekä melutasoa häiriintyvien kohteiden luona. Nykytekniikka mahdollistaa myös jatkuvatoimiset melun seurantamittaukset samaan aikaan useassa pisteessä suoritettuna. Seurantamittausten avulla voidaan tarvittaessa puuttua suurimpiin melun häiriölähteisiin meluntorjunnan avulla tai toiminta-aikaa rajoittamalla. YVA-selotuksen mukaan mittauksissa on huomioitava yhteisvaikutukset erityisesti Porvoonväylän (vt 7:n) liikenteen aiheuttaman melun kanssa. Pölyvaikutukset on arvioitu kaikissa vaihtoehdoissa kohtalaisen kielteisiksi. Vaihtoehdossa 1 kolmen asuinrakennuksen, jotka sijaitsevat n. 300 metrin etäisyydellä hankealueesta, kohdalla on todennäköistä, että ilman hiukkaspitoisuuksien ohjearvot ajoittain ylittyvät useana kuukautena, ja hankkeesta aiheutuu kohtalaisia viihtyisyyshaittoja. Vaihtoehdossa 2 hankealueen länsipuolella sijaitsee viisi asuinrakennusta 200 300 metrin etäisyydellä. On todennäköistä, että niiden kohdalla ilman hiukkaspitoisuuksien ohjearvot ajoittain ylittyvät useana kuukautena, ja hankkeesta aiheutuu kohtalaisia viihtyisyyshaittoja. Vaihtoehdossa 3 hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee yksi asuinrakennus sekä 300 500 metrin etäisyydellä kahdeksan asuinrakennusta ja yksi loma-asunto. Yhden asuinrakennuksen kohdalla ilman hiukkaspitoisuuksien ohjearvot ylittyvät, ja pölyvaikutukset ovat lähes jatkuvia ja ne aiheuttavat merkittäviä viihtyisyyshaittoja. Sipoon kunnan alueella ei ole asuinrakennuksia,
PORVOON KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Terveydensuojelujaosto 68 27.09.2016 joiden kohdalla ilman hiukkaspitoisuuksien ohjearvojen ylittyminen olisi todennäköistä (vaihtoehto 2). YVA-selostuksen mukaan pölyämistä voidaan vähentää kaluston ja teiden pesemisellä ja kosteana harjaamisella sekä kuorman ja varastokasojen kastelulla. Varasto- ja valmistuotekasojen sijoittelulla sekä asutukseen päin suojana olevien kallioseinämien avulla estetään pölypäästön leviämistä ympäristöön. Työkoneiden ja - välineiden huoltamisella ja kunnossapidolla varmistetaan, että pölynkeräys ja muut järjestelmät toimivat asianmukaisesti. Pölyn leviämistä ja koostumusta seurataan lähimmissä altistuskohteissa mittauksin ja visuaalisesti. Räjäytys- ja murskaustöiden aikana ilmanlaatua mitataan jatkuvatoimisilla hiukkaspitoisuusmittauksilla (PM10). YVA-selostuksen mukaan mittauspisteen sijoittamisessa tulee huomioida tuulen suunta sekä yhteisvaikutukset muiden pölyn aiheuttajien erityisesti Porvoonväylän (vt 7:n) kanssa. Tärinävaikutukset on arvioitu kaikissa vaihtoehdoissa kielteisen merkittäviksi. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 erittäin suuri tai suuri tärinäriski kohdistuu alle 300 metrin etäisyydellä sijaitsevalle asutukselle, vaihtoehdossa 3 puolestaan 50 metrin etäisyydelle. YVAselostuksen mukaan räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää ei voida täysin poistaa, mutta tärinästä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää oikeilla työmenetelmillä ja räjäytysten suunnittelulla. Toimintojen aiheuttamia tärinävaikutuksia seurataan tärinämittauksilla sekä säännöllisillä kiinteistöjen ja rakenteiden katselmuksilla. YVA-selostuksen mukaan kaikki hankevaihtoehdot ovat ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisia, mutta kielteisten vaikutusten lieventämiseen tulee kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Erityisen oleellista on meluvaikutusten lieventäminen vaihtoehdossa 1B. TSJ: Terveydensuojelujaosto päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Hankevaihtoehdoista 1-3 hankevaihtoehdolla 2 on Sipoon kunnan alueelle terveydensuojelun kannalta eniten merkitystä. Toiminta tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lähimmälle asutukselle ei aiheudu terveys- tai viihtyvyyshaittaa esimerkiksi pölyämisen, melun tai tärinän johdosta. Toiminnassa tulee ottaa huomioon Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melun ohjearvot ja asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaiset keskiäänitasojen toimenpiderajat. Mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittaa asutukselle, ei meluhaittaa aiheuttavaa toimintaa tule harjoittaa perjantaisin klo 18 jälkeen. Suunnittelualueen maantieteellisestä sijainnista (nykyisen ja
PORVOON KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Terveydensuojelujaosto 68 27.09.2016 rakentuvan asuinalueen keskellä sekä Sipoonkorven kansallispuistoalueen läheisyydessä) johtuva meluhaitta tulee minimoida ja sitä tulee tarkkailla säännöllisesti lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueilla. Erityisesti matalataajuisen melun haittojen ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota. Meluntorjuntatoimenpiteiden tulee olla riittäviä, ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon Porvoonväylän aiheuttaman liikennemelun ja Östersundomin rakentumisesta aiheutuvien meluhaittojen yhteisvaikutukset. Mikäli hankkeen vaikutuksen alaisena olevia talousvesikaivollisia asuinrakennuksia (Sipoon Immersbacka) ei liitetä vesijohtoverkkoon, vaikutuspiirissä olevien kaivojen veden laatua on tutkittava ja veden korkeutta tarkkailtava säännöllisesti. Talousvesikaivojen veden laatu on tutkittava jo ennen hankkeen alkamista. Hanke ei saa huonontaa kaivojen veden laatua eikä aiheuttaa terveyshaittaa talousveden laadun muuttumisen vuoksi. Toiminnassa syntyvää pölyä ei saa kulkeutua haitallisessa määrin lähimpien asuinrakennusten luokse. Pölyn leviämistä on kontrolloitava ja seurattava arviointiselostuksessa esitetyin toimenpitein. Terveydensuojelujaostolla ei ole asiasta muuta huomautettavaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Pykälä tarkastettiin heti. Otteen oikeaksi todistaa Porvoossa 28.9.2016 Liisa Ranta sihteeri
Lausunto 19.10.2016 MV/177/05.02.01/2015 1 (1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pl 36 00521 HELSINKI Viite Asia UUDELY/5075/2015 HELSINKI, Östersundomin maa-aineshankkeen YVA-menettely Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Museovirastolta Östersundomin maa-aineshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista. Viitaten aiempaan lausuntoonsa (MV/177/05.02.01/2015) Museovirasto toteaa asiasta seuraavan. Museoviraston ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella asiasta lausuu Keski-Uudenmaan maakuntamuseo. Yli-intendentti Intendentti Helena Taskinen Satu Mikkonen-Hirvonen Tiedoksi Keski-Uudenmaan maakuntamuseo PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.nba.fi
Museovirasto PL 913 00101 Helsinki Asiakirjan nimi: HELSINKI, Östersundomin maa-aineshankkeen YVA-menettely Asiakirjan päivämäärä: 19.10.2016 Diaarinumero: MV/177/05.02.01/2015 Asiakirjan tunnus / Docid: 90030 Asiakirjan allekirjoittajat: Intendentti, Satu Mikkonen-Hirvonen, Esittelijä, 19.10.2016 13:51:50, C=FI Yli-intendentti, Helena Taskinen, Päättäjä, 19.10.2016 13:57:19, C=FI Tarkistesumma: J5KFnsx3YVsaisXpz8g54CtH0jQ= Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Museoviraston sähköisessä tietojärjestelmässä. Lisätietoja Museoviraston kirjaamosta (0295 33 6000, kirjaamo@museovirasto.fi) PL 913, 00101 Helsinki, kirjaamo@museovirasto.fi, puh 0295 33 6000, faksi 0295 33 6999, www.nba.fi