NAANTALIN KAUPUNKI KESKUSTA-ALUEEN HULE- VESISELVITYS YLEISELLÄ ALUEELLA

Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 NAANTALIN KAUPUNKI KESKUSTA-ALUEEN HULE- VESISELVITYS YLEISELLÄ ALUEELLA

NAANTALIN KAUPUNKI Tarkastus 21.10.2014 Päivämäärä 21.10.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Lassi Lahti, Antti Harju Kimmo Hell Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Viite 1510011230 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

Sisältö 1. Johdanto 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Terminologia 2 1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 2 2. Suunnittelualueen kuvaus 3 2.1 Suunnittelualueen hydrologia 3 2.2 Nykytilan maankäyttö 3 2.3 Nykytilan tulvariskialueet 3 3. Mitoitusperusteet 3 3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta 3 3.2 Mitoitussade 4 3.3 Virtaamalaskenta 4 3.4 Hulevesien muodostuminen osa-alueittain 4 4. Hulevesien hallinta 5 4.1 Yleistä 5 4.2 Vaihtoehdot hulevesien hallinnalle yleisellä alueella 5 4.2.1 VE 1 - Kokoojaviemäreiden kapasiteettien kasvattaminen 5 4.2.2 VE 2 - Hulevesien viivyttäminen ja tulvareittien kääntäminen 6 4.3 Tulvariskialueet ja tulvareitit 6 4.3.1 VE 1 - Kokoojaviemäreiden kapasiteettien kasvattaminen 6 4.3.2 VE 2 - Hulevesien viivyttäminen ja tulvareittien kääntäminen 6 4.4 Hulevesipumppaamo 7 5. Hankekustannusarvio 8 5.1 Hulevesien hallinnan osa-alueiden ja eri hallintavaihtoehtojen rakentamisen hankekustannusarviot eriteltynä 8 5.1.1 VE 1 - Kokoojaviemäreiden kapasiteettien kasvattaminen 8 5.1.2 VE 2 - Hulevesien viivyttäminen ja tulvareittien kääntäminen 8 6. Jatkotoimenpiteet 9 7. Yhteenveto 9 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys 1510011230-1 Nykytila, hydrologia Yleiskartta 1:3000 30.5.2014 1510011230-2 Hulevesien hallinta, VE1 Yleiskartta 1:1500 21.10.2014 1510011230-3 Hulevesien hallinta, VE2 Yleiskartta 1:1500 21.10.2014 1510011230-4 Tulvapainanne Tyyppipoikkileikkaus 1:100 30.5.2014

1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Koko Naantalin keskusta-alueella ovat ongelmana rankkasateiden aiheuttamat tulvat. Keskustakorttelit ovat tiiviisti rakennettuja läpäisemättömän pinnan osuuden ollessa suuri, mikä osaltaan ääreistää rankkasateiden aiheuttamia tulvatilanteita. Rankkasateiden aiheuttamaa pinnoille tulevaa tulvimista onkin havaittu erityisesti Puistokadulla ja Tullikadun-Kaivokadun risteysalueella. Naantalin keskusta-alueen katujen matalimmat kohdat ovat paikoin merkittävästi alemmalla korkeustasolla kuin vierasvenesataman rantamuuri, jonka suuntaan suuri osa keskusta-alueella muodostuvista hulevesistä nykytilanteessa johdetaan. Tällöin tulvareitit pintoja pitkin eivät ole mahdollisia keskusta-alueilla, joilla joudutaan sen sijaan turvautumaan teknisiin ratkaisuihin tulvaongelmien hallitsemiseksi. Vierasvenesataman suuntaan johdettavat hulevedet pumpataan paineviemäriä pitkin mereen Kaivotorilla olevalta hulevesipumppaamolta, jonka kapasiteetin riittävyys tulovirtaamaan nähden on keskeisessä asemassa tulvaongelmien hallitsemiseksi. Työn tarkoituksena oli laatia Naantalin keskusta-alueen hulevesiselvitys yleisellä alueella. Työssä tarkasteltiin ja analysoitiin keskusta-alueen valuma-alueita, näiden valumakertoimia, nykyisen hulevesiverkoston kapasiteettia, havaittuja ja arvioituja riskikohteita sekä mahdollisia vaihtoehtoja hulevesien hallinnalle ja tulvareiteille. Tarkastelun perusteella määriteltiin havaittavissa olevat riskialueet, esitettiin alustavat vaihtoehdot eri toimenpiteille hulevesien hallinnalle huomioiden tulvatilanteet ja laskettiin eri vaihtoehtojen toimenpiteille hankekustannukset. Hankkeen työryhmänä oli Naantalin kaupunki Mika Hirvi, Esa Saarre, Nina Vartiainen, Ramboll Kimmo Hell, Antti Harju, Lassi Lahti, Kuntatekniikan insinööri Vesihuoltopäällikkö Kuntatekniikan suunnittelija Projektipäällikkö Suunnittelija Suunnittelija

2 1.2 Terminologia BMP Biopidätys, biosuodatus Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Best Management Practise eli esimerkiksi ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen menettely. Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne. Viivytyspainanne Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Määrittelyt Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti. 1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty gk23 koordinaatistoa ja N2000 korkeusjärjestelmää.

3 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualueen hydrologia Suunnittelualueen vedenjakajat ja vesien johtumisreitit on esitetty tarkemmin nykytilanne, hydrologia -liitekartalla 1510011230-1. Naantalin keskusta-alue on jaettu päävedenjakajien ja hulevesiverkoston perusteella yhdeksään erilliseen valuma-alueeseen. Näistä neljä purkaa vetensä Naantalin vierasvenesatamaan, yksi Luolajanjärveen, yksi sataman suuntaan Koperantaan ja kaksi keskustan pohjoispuolelle Kalevanlahteen. Naantalin vierasvenesatamaan vetensä purkavista valuma-alueista kolmen suurimman valumaalueen vedet pumpataan mereen vierasvenesatamaan Kaivotorilla sijaitsevan hulevesipumppaamon kautta yhteistä paineviemäriä pitkin. Pumppaamolla ei nykyisin ole hallittua ylivuotoa. 2.2 Nykytilan maankäyttö Naantalin keskusta-alue on tiiviisti rakennuttua pääosin asuinrakennus- ja asuinkerrostalovaltaista korttelialuetta, jota leimaa vahvasti Naantalin vanhankaupungin puutalomiljöö. Laajempia ja yhtenäisempiä viheralueita ydinkeskustan alueella ei juuri ole lukuun ottamatta Puistotietä ja sen päässä sijaitsevaa vierasvenesatamaan rajautuvaa Kirkkopuistoa. Näin ollen vettäläpäisemättömän pinnan osuus Naantalin keskusta-alueella on hyvin huomattava. 2.3 Nykytilan tulvariskialueet Havaitut, karttatarkastelujen perusteella ja mallintamalla määritetyt nykytilannetta vastaavat tulvariskikohteet on esitetty nykytilanne, hydrologia -liitekartalla 1510011230-1. Karttatarkastelujen ja mallinnuksen perusteella Kaivotorin hulevesipumppaamolle vetensä purkavien Puistotien, Kaivokadun ja Alikadun suuntaisten kokoojaviemäreiden kapasiteetti ei riitä vastaamaan rankkasateiden aikaista virtaamaa, mikä aiheuttaa tulvimista erityisesti näillä reiteillä. Ongelmallisena tulvimisen kannalta on nähty myös Kaivokadun, Tullikadun, Puistotien ja Prikitankadun välinen hulevesiverkoston muodostama silmukka. Puistotien, Kaivokadun ja Alikadun hulevesiviemäreiden putkikapasiteetin loppuessa rankkasateiden aikana tulviminen leviää helposti verkostossa ylöspäin ja voi aiheuttaa pinnoille tulevaa tulvimista myös näiden kokoojaviemäreiden sivuhaaroissa sateen rankkuudesta ja kestosta riippuen. 3. MITOITUSPERUSTEET 3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallintamenetelmät määritettiin hyvän hallinnan periaatteen (BMP, Best Management Practise) ja hulevesien määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta aiheutuvien haittojen minimoinnin kannalta.

4 3.2 Mitoitussade Suunnittelualueella käytettiin taulukossa 3.1 esitettyä mitoitussadetta. Taulukko 3.1 Suunnittelualueella käytetty mitoitussade hulevesien hallintatoimenpiteille. Toistuvuus Kesto [min] Sademäärä [mm] Rankkuus [l/s/ha] 2-3 vuotta 10 9 150 Hulevesien hallintamenetelmien mitoituksessa käytettiin yleisesti kunnallistekniikassa hulevesiviemäreiden mitoituksessa käytettyä mitoitussadetta 150 l/s*ha, mikä vastaa kerran 2-3 vuodessa toistuvaa rankkasadetta, jonka kesto on 10 min. Mitoitussateen rankkuus ja kertymä vastaavat Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) -hankkeen tuloksia (Suomen ympäristö 31/2008) ja niissä on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys. Käytetty mitoitussateen kesto varmistettiin määrittämällä laskennallisesti huleveden virtausaika valuma-alueen etäisimmästä tarkastelupisteestä, jonka todettiin vastaavan riittävällä tarkkuudella valittua sateen kestoa. 3.3 Virtaamalaskenta Virtaamalaskentaa varten kullekin hulevesipumppaamon kautta Naantalin vierasvenesatamaan vetensä purkavalle valuma-alueelle määritettiin valumakerroin sen maankäytön mukaan (taulukko 3.2). Taulukko 3.2 Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan. Maankäyttö Selite Valumakerroin A Asuinrakennusten korttelialue 30 % AK Asuinkerrostalojen korttelialue 50 % Y Yleisten rakennusten korttelialue 60 % K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue 60 % V Virkistysalue 10 % L Liikennealue 90 % LP Liikenne- ja pysäköintialue 90 % LH Huoltoaseman korttelialue 90 % Valumakertoimen, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laskettiin kullakin alueella muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti: 3.4 Hulevesien muodostuminen osa-alueittain Q = * A * i Naantalin vierasvenesatamaan hulevesipumppaamon kautta vetensä purkavalta suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä mitoitussateella (ks. luku 3.2) muodostuvat huleveden virtaamat ja kertymät on esitetty valuma-alueittain taulukossa 3.3. Taulukko 3.3 Pienvaluma-alueiden pinta-ala, keskimääräinen valumakerroin, alueelta syntyvä hulevesivirtaama ja -kertymä. Alue Pinta-ala [ha] Keskimääräinen valumakerroin [%] Virtaama [m 3 /s] Kertymä [m 3 ] Valuma-alue 1 14 38 0,8 480 Valuma-alue 2 18 51 1,3 810 Valuma-alue 3 19 48 1,4 840

5 4. HULEVESIEN HALLINTA 4.1 Yleistä Hulevesien hallintatoimenpiteet suunnittelualueella on esitetty liitekartoilla 1510011230-2 ja -3, ja kuvattu tarkemmin tässä luvussa. Hulevesien hallintatoimenpiteiden kannalta on esitetty kaksi vaihtoehtoa: VE 1 ja VE 2. Molemmissa vaihtoehdoissa on pidetty oletuksena, että hulevesipumppaamon kapasiteetti on riittävä verkostosta tulevaan virtaamaan nähden. Vaihtoehdossa 1 on lähdetty liikkeelle hulevesiviemäreiden putkikoon kasvattamisesta niiden kapasiteetin lisäämiseksi edellä määritellyillä nykytilaa vastaavilla tulvariskialueilla (ks. luku 2.3). Vaihtoehdossa 2 keskusta-alueelta on varattu tilaa hulevesien viivytykselle siihen soveltuvilta alueilta ja lisätty verkoston toimintavarmuutta esittämällä sataman hulevesipumppaamolle ylivuotoreitti. Molemmissa vaihtoehdoissa uudet putkilinjaukset ja kaivojen paikat ovat sijaintinsa puolesta viitteellisiä. Myös vaihtoehdossa 2 esitetyt hulevesien viivytysrakenteet ovat muotonsa ja sijaintinsa puolesta viitteellisiä ja ne on tarkoitus muokata ympäristöönsä hyvin sopiviksi, kuitenkin niin, että ne vastaavat vähintään niille esitettyjä mitoitusvaatimuksia. 4.2 Vaihtoehdot hulevesien hallinnalle yleisellä alueella 4.2.1 VE 1 - Kokoojaviemäreiden kapasiteettien kasvattaminen Vaihtoehto 1 on esitetty liitekartalla 1510011230-2. Suunnitelmassa Puistotien, Kaivokadun ja Raatihuoneenkadun kokoojaviemäreiden putkikokoa on kasvatettu vastaamaan valitun mitoitussateen (ks. luku 3.2) mukaisia virtaamia tulvatilanteiden hallitsemiseksi. Lisäksi on esitetty uudet ylivuotoreitit Puistotielle sekä Raatihuoneenkadulle, jotka johtavat vesiä Kaivokadun hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäreiden ja -kaivojen korot on säilytetty nykytilannetta vastaavina. Uusia putkikokoja linjoittain on havainnollistettu taulukossa 4.1. Taulukko 4.1 Kokoojaviemäreiden uudet putkikoot hulevesien hallintavaihtoehdossa 1. Hulevesiviemärilinja Nykyinen putkikoko Uusi putkikoko Puistotie 1 DN 600/800 DN 600/800/1000 Puistotie 2 DN 400 DN 600 Kaivokatu DN 400 DN 800/2x800 Raatihuoneenkatu DN 400 DN 600 Taulukossa 4.1 esitettyjen hulevesiviemärilinjojen lisäksi Kaivokadun ja Puistotien välinen osuus Tullikatua on esitetty kasvatettavaksi putkikokoon DN 600, mikä edesauttaa tulvatilanteiden hallintaa kyseisellä tulvariskialueella (ks. luku 2.3). Puistotieltä tuleville hulevesiviemäreille on suunnitelmassa tehty oma linjauksensa hulevesipumppaamolle. Entinen yhteys sadevesikaivoon, johon myös Kaivokadulta ja Alikadulta tulevat linjat johtavat vetensä, tulpataan. Tällä toimenpiteellä pyritään ehkäisemään verkostossa tulvimista aiheuttavan pullonkaulan muodostumista kyseisen sadevesikaivon ja hulevesipumppaamon välille. Mannerheiminkadulta hulevesiviemäri 400 B kulkee nykyisin Alikadun kautta pumppaamoon. Vaihtoehdossa esitetään, että Raatihuoneenkatu välillä Mannerheiminkatu ja Alikatu, saneerataan esitettyyn putkikokoon. Lisäksi rakennettaisiin täysin uusi linja Raatihuoneenkadulle välille Alikatu Kaivokatu ja liitettäisiin se Kaivokadun hulevesiviemäriin. Tällä toimenpiteellä helpotetaan Mannerheiminkadun tilannetta ja säästytään Alikadun saneeraamiselta, kun Kaivokatu avataan joka tapauksessa.

6 Suunnitelmassa esitetyt uudet hulevesiviemärit voidaan myös korvata kahdella pienemmällä rinnakkaisella viemärillä siten, että linjan kokonaiskapasiteetti kuitenkin säilytetään. 4.2.2 VE 2 - Hulevesien viivyttäminen ja tulvareittien kääntäminen Vaihtoehto 2 on esitetty liitekartalla 1510011230-3. Toisin kuin vaihtoehdossa 1, on vaihtoehdossa 2 esitetty Puistotieltä tuleville hulevesiviemäreille uusi linjaus Maariankadulle ja edelleen Kaivokadun hulevesiviemäriin. Vanha linjaus Kirkkopuiston läpi säilytetään toistaiseksi. Suunnitelmassa on myös esitetty pumppaamolle ylivuoto, joka lähtee joko Kirkkopuiston nykyisestä tai Maariankadun uudesta hulevesiviemäristä. Ylivuodon korko määräytyy pumppaamon säiliön yläpinnan mukaan. Puistotieltä esitetään myös rakennettavan uusi linja Kristiinankatua Kaivokadun hulevesiviemäriin, joka toimisi alkuun ylivuotoreittinä. Mikäli Kirkkopuiston läpi kulkeva nykyinen linja joudutaan tulevaisuudessa poistamaan käytöstä, saadaan verkostoon lisäkapasiteettia rakennetusta ylivuodosta. Lisäksi Puistotielle on sijoitettu nurmipeitteinen 5 m leveä hulevesien tulvapainanne, jonne Puistotien hulevesiviemärit purkavat vetensä kaivojen kautta niiden kapasiteetin täyttyessä rankkasateiden aikana. Tulvapainanteen viivytystilavuuden tarpeeksi on määritetty n. 400 m 3. Viivytystilavuuden tarve on arvioitu mallintamalla Puistotien sadevesikaivoista tulviva vesimäärä mitoitustilanteessa. Tulvapainanteen tyyppipoikkileikkaus ja sijoittuminen puistokäytävään nähden on esitetty liitekartalla 1510011230-4. Myös tässä vaihtoehdossa on esitetty ylivuotolinja Alikadulta Raatihuoneenkatua Kaivokadulle sekä Raatihuoneenkadun nykyisen hulevesiviemärin putkikoon kasvattamista. Nykyisin tulvareittinä Kaivokadun ja Tullikadun risteyksen kautta kulkeville hulevesille toimii Kaivokatu. Tulvareitin kääntämiseksi nykyinen hulevesiviemäri saneerataan Kaivokadun ja Tullikadun risteyksestä Prikitankadun kautta vähintään DN 800 putkella. Vaihtoehtoisena reittinä isommille putkille on esitetty Tullikadun kautta Puistotielle, koska Prikitankatu on hyvin kapea saneerattavalta osuudelta ja auki kaivaminen ja putkikoon kasvattaminen voi olla hyvin hankalaa. Nykyinen hulevesiviemärin liitos Kaivokadulle säilytetään, jolloin osa hulevesistä voi kulkea sitä kautta. Suurilla virtaamilla pääosa hulevesistä kulkeutuu kohti Puistotietä. Prikitankadun ja Puistotien välisten sadevesikaivojen yhteys on toteutettu kahdella rinnakkaisella hulevesiviemärillä (DN 600). 4.3 Tulvariskialueet ja tulvareitit 4.3.1 VE 1 - Kokoojaviemäreiden kapasiteettien kasvattaminen Suunnitelmassa mallinnetut tulvivat sadevesikaivot on esitetty liitekartalla 1510011230-2. Tulvariskialueet sijoittuvat Mannerheiminkadulle sekä Kaivokadun, Prikitankadun ja Tullikadun risteysalueelle. Mallinnuksen perusteella tulvimista tapahtuu Mannerheiminkadulla mitoitussateella. Tulviminen on kuitenkin vähäisempää kuin nykytilanteessa. Kaivokadun, Prikitankadun ja Tullikadun risteysalueella ei tapahdu tulvimista vielä mitoitussateella. Sateen rankentuessa risteysalueen verkosto täyttyy kuitenkin melko nopeasti ja saattaa tällöin aiheuttaa tulvimista. Suunnitelmassa Puistotien ja Kaivokadun hulevesien kokoojaviemärit on mitoitettu siten, että ne toimivat osittain myös tulvareitteinä keskusta-alueella. Tämä tarkoittaa kuitenkin hulevesipumppaamolle tulevan tulovirtaaman kasvamista merkittävästi, mikä on huomioitava pumppaamon mitoituksessa (ks. luku 4.4). 4.3.2 VE 2 - Hulevesien viivyttäminen ja tulvareittien kääntäminen Suunnitelmassa mallinnetut tulvivat sadevesikaivot on esitetty liitekartalla 1510011230-3.

7 Tulvariskialueet sijoittuvat Mannerheiminkadulle sekä Kaivokadun ja Tullikadun risteykseen. Mallinnuksen perusteella tulvimista tapahtuu jo mitoitussateella VE 1:n tavoin Mannerheiminkadulla. Lisäksi Kaivokadun, Prikitankadun ja Tullikadun seutu jää tulvaherkäksi, mutta tilanne nykyisestä paranee huomattavasti. Suunnitelmassa tulvatilanteisiin on varauduttu tekemällä ylivuotolinjat Torikadulle ja Kristiinankadulle. Molemmilta kaduilta tulevat hulevedet ohjautuvat rankkasateella ylivuotona Kaivokadun hulevesiviemäreihin, jotka toimivat tulvareittinä. Puistotielle on sijoitettu tulvapainanne, johon tulvatilanteissa Puistotiellä tulviva vesi pääsee varastoitumaan. Tulvatilanteisiin varaudutaan lisäksi rakentamalla pumppaamolle ylivuotolinja Kirkkopuiston hulevesiviemäristä satamaan. Ylivuoto on mitoitettu siten, että siitä mahtuu kulkeutumaan VE2:n mukaisessa tilanteessa syntyvä suurin virtaama 1350 l/s pumppaamon nykyinen kapasiteetti 650 l/s. Nykyisen ylivuotoputken DN400 korko on n. +1,40. Suunnitelmassa ylivuototaso on esitetty tasolle +1,00, joka pystytään vielä rakentamaan riittävillä peitesyvyyksillä. 4.4 Hulevesipumppaamo Hulevesipumppaamon tulovirtaama nykytilanteessa sekä hulevesien hallintavaihtoehdoissa 1 ja 2 on mallinnettu käyttäen eri rankkuuden omaavia, kestoltaan 10 min mitoitussateita (90, 120, 150 ja 180 l/s*ha). Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu alla kuvassa 4.1. Hulevesipumppaamon tulovirtaama Pumppaamon maksimi-tulovirtaama (l/s) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 30 60 90 120 150 180 210 Mitoitussade (l/s*ha), (kesto 10 min) Nykytila VE1 VE2 Kuva 4.1 Hulevesipumppaamon tulovirtaama eri mitoitussateilla nykytilanteessa sekä hulevesien hallintavaihtoehdossa 1 ja 2. Mallinnuksessa mitoitussadetta 150 l/s*ha vastaava hulevesipumppaamon suurin yhtäjaksoinen tulovirtaama on nykytilanteessa noin 1200 l/s, VE 1:ssä 1500 l/s ja VE 2:ssa 1350 l/s. Hulevesipumppamon kapasiteetti on nykyisin noin 650 l/s, joka on mallinnuksen perusteella riittämätön jopa noin kerran vuodessa toistuvalle rankkasateelle (90 l/s/ha). Verkoston kunnosta on kuitenkin hyvin vähän tietoa ja hulevesiä saattaakin nykyisin kulkeutua vuotovesinä jätevesiviemäriin ja imeytyä maaperään. Mallinnusten perusteella, pumppaamon kapasiteetti pitäisi kasvattaa nykyisellä verkostolla n. 1200 l/s. Verkoston saneerausten yhteydessä tarvittava kapasiteetti olisi VE1:n kohdalla n. 1500 l/s ja VE2:n kohdalla n. 1350 l/s.

8 5. HANKEKUSTANNUSARVIO Hankekustannusarviossa on esitetty yleisille alueille sijoittuvien hulevesien hallintamenetelmien rakentamisesta aiheutuvat hankekustannukset. Hankekustannusarviossa ei ole huomioitu nykyisen hulevesiviemärin purkamisesta aiheutuvia kustannuksia, työmaatehtävä- eikä tilaajakustannuksia. Hankekustannusarvioissa ei ole myöskään huomioitu mahdollisia hulevesipumppaamon saneerauksesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi on huomioitava, että laskennassa on saneeraus oletettu tehtävän auki kaivamalla. Saneerattavien osuuksien kunto tulee tarkastaa ennen saneeraustöitä, jonka jälkeen voidaan päättää niiden saneeraustapa. 5.1 Hulevesien hallinnan osa-alueiden ja eri hallintavaihtoehtojen rakentamisen hankekustannusarviot eriteltynä Kokonaishankekustannuksia arvioitiin saneerattavien hulevesiviemärilinjojen hankekustannusarvioiden sekä hulevesien varastointiin käytettävien tulvapainanteen yksikkökustannusten perusteella. Tulvapainanteen yksikkökustannuksia arvioitaessa on huomioitu erikseen pintamaan poistosta, kaivumassoista, kasvualustasta ja A1-hoitoluokan nurmikosta aiheutuvat yksikkökustannukset. Hulevesiviemärilinjojen hankekustannusarviointi on toteutettu Fore-portaalin hankeosalaskentatyökalun avulla. Hulevesiviemärilinjojen hankekustannusarvioihin on sisällytetty hulevesijärjestelmän rakenteet, mm. kaivot, putket ja liitosrakenteet sekä järjestelmän edellyttämät maa- ja pohjarakenteet. Kaivannon tuenta on oletettu toteutettavaksi kaikilla linjoilla tuentaelementein. Katualueilla hankekustannusarviossa on lisäksi huomioitu asfaltin poistosta ja uuden asennuksesta putkilinjalle aiheutuvat kustannukset. 5.1.1 VE 1 - Kokoojaviemäreiden kapasiteettien kasvattaminen Kaivokadun, Puistotien, Torikadun ja Kristiinankadun viemäreiden saneerauksesta ja putkikoon kasvattamisesta aiheutuvia hankekustannuksia on arvioitu linjoittain taulukossa 5.1. Taulukko 5.1 Kokoojaviemäreiden saneerauksen hankekustannusarvio, VE1. Hulevesiviemärilinja Putkikoko DN Kaivannon syvyys [m] Linjan pituus [m] Yksikkökustannus [ /m] Kokonaiskustannusarvio [ ] Puistotie 1 1000 B 2,0 80 630 51 000 600&800 B 1,5 120 640 77 000 2x600 B 1,5 270 610 165 000 600 B 1,5 80 410 33 000 Kaivokatu 1000 B 1,5 30 610 19 000 800 B 1,5 420 510 214 000 2x800 B 1,5 90 690 62 000 Tullikatu 600 B 2,0 61 430 26 000 Raatihuoneenkatu 600 B 1,5 75 410 31 000 400 B 2,0 50 390 20 000 Kristiinankatu 600 B 1,5 100 410 41 000 Kaikki yhteensä: 739 000 Vaihtoehdon 1 hankekustannusarvioksi saadaan yhteensä 739 000. 5.1.2 VE 2 - Hulevesien viivyttäminen ja tulvareittien kääntäminen Vaihtoehdossa 2 esitetyistä hulevesiverkoston saneerauksista aiheutuvia hankekustannuksia on arvioitu linjoittain taulukossa 5.2.

9 Taulukko 5.2 Tulvareittien ja hulevesiviemäreiden saneerauksen hankekustannusarvio, VE2. Hulevesiviemärilinja Putkikoko DN Kaivannon syvyys [m] Linjan pituus [m] Yksikkökustannus [ /m] Kokonaiskustannusarvio [ ] Raatihuoneenkatu 600 B 1,5 75 410 31 000 400 B 2,0 50 390 20 000 Hulevesien varastointirakenteesta aiheutuvat hankekustannukset on arvioitu taulukossa 5.3. Taulukko 5.3 Hulevesien viivytys- ja varastointirakenteista aiheutuvat hankekustannukset, VE2. Viivytysrakenne Kristiinankatu 600 B 1,5 100 410 41 000 Maariankatu 800 B 2,0 105 530 56 000 Kaivokatu 600 B 1,5 65 410 27 000 800 B 1,5 115 510 59 000 1000 B 1,5 90 610 55 000 1200 B 2,0 30 740 22 000 Puistotie 800 B 2,0 335 530 178 000 Kaivo- 800 B 1,5 200 510 102 000 /Prikitankatu Prikitankatu/Puistotie 2x600 B 1,5 37 610 23 000 Sataman ylivuoto 800 B 2 115 530 61 000 Kaikki yhteensä: 675 000 Viivytystilavuus [m 3 ] Rakenteen pituus [m] Yksikkökustannus Kokonaiskustannusarvio [ ] Tulvapainanne 400 320 95 /m 2 30 000 Kaikki yhteensä: 280 000 Vaihtoehdon 2 hankekustannusarvioksi saadaan yhteensä 955 000. 6. JATKOTOIMENPITEET Koko keskusta-alue sisältää paljon vanhoja hulevesiviemäreitä, joiden kunnosta ei ole tietoa. Huonokuntoinen hulevesiviemäri saattaa olla ajan saatossa pahasti tukkeutunut esimerkiksi notkahduksen takia. Koko keskusta-alueen hulevesiviemäreille suositellaan toteutettavan kuntotutkimus, jonka perusteella pystytään tarkentamaan saneeraustarvetta. Suunnitelmassa on esitetty merkittäviä muutoksia etenkin Kaivokadun ja Puistotien hulevesiviemäreihin. Erityisesti näiden osuuksien saneeraamiseksi tulee toteuttaa tarkempia jatkosuunnitelmia, jotta uudet järjestelmät saadaan sopeutettua muuhun infrastruktuuriin. 7. YHTEENVETO Hankkeen tarkoituksena oli - analysoida keskusta-alueen valuma-alueita, valumakertoimia, nykyisen verkoston kapasiteettia ja tulvariskikohteita - esittää alustavia vaihtoehtoja eri toimenpiteille hulevesien hallinnalle huomioiden tulvatilanteet - laskea eri vaihtoehtojen toimenpiteille hankekustannukset - esittää tarvittavat jatkotoimenpiteet Naantalin keskusta-alueella ovat ongelmana rankkasateiden aiheuttamat tulvat. Keskustaalueella pintoja pitkin kulkeva tulvareitti ei ole mahdollinen, sillä alueen katujen matalimmat kohdat ovat paikoin merkittävästi alemmalla korkeustasolla kuin vierasvenesataman rantamuuri.

10 Havaintojen, karttatarkastelujen ja mallinnuksen perusteella suurimmat tulvariskialueet nykytilanteessa keskusta-alueella sijoittuvat Puistotien, Kaivokadun ja Alikadun varteen, joilla kulkevien hulevesien kokoojaviemäreiden kapasiteetti ei riitä vastaamaan rankkasateiden aikaisia virtaamatilanteita. Erityisen ongelmallisena tulvimisen kannalta on myös havaittu Kaivokadun, Tullikadun, Puistotien ja Prikitankadun välinen alue, jonne hulevesiä johdetaan useammasta suunnasta, ja jolla hulevesiviemäreiden kapasiteetti ei niin ikään riitä vastaamaan rankkasateiden aikaisia virtaamatilanteita. Alustavissa vaihtoehdoissa eri toimenpiteille hulevesien hallinnassa keskusta-alueella on lähdetty liikkeelle putkikapasiteettien kasvattamisesta, hulevesien viivyttämisestä sekä mahdollisuudesta kääntää tulvareittejä. VE 1 - Kokoojaviemäreiden kapasiteettien kasvattaminen Puistotien ja Kaivokadun kokoojaviemäreiden putkikokoa on kasvatettu vastaamaan valitun mitoitussateen (150 l/s*ha, 10 min) mukaisia virtaamia tulvatilanteiden hallitsemiseksi. Lisäksi Puistotieltä sekä Alikadulta on tehty ylivuotoreitti Kaivokadulle. Puistotieltä tulevalle viemärille on tehty oma linjauksensa hulevesipumppaamoon. VE 2 - Hulevesien viivyttäminen ja tulvareittien kääntäminen Torikadulle ja Kristiinankadulle on tehty ylivuotoina toteutettavat tulvareitit, joilla hulevesiä saadaan käännettyä Kaivokadulle. Samalla Kaivokadun hulevesiviemärin koko kasvatetaan vastaanottamaan lisääntyvät virtaamat. Toisin kuin vaihtoehdossa 1, Puistotieltä tuleville hulevesiviemäreille on esitetty uusi linjaus Maariankadulle ja niin uusi, kuin nykyinenkin linja purkavat nykyiseen malliin Kaivokadulta tulevaan hulevesiviemäriin. Puistotielle on sijoitettu tulvapainanne, johon pystytään varastoimaan rankkasateiden tulvavesiä. Kaivokadun ja Tullikadun risteyksestä kulkeutuvia hulevesiä ohjataankin Puistotielle, jolloin niitä pystytään viivyttämään Puistotien painanteissa. Molemmissa vaihtoehdoissa Kaivotorin hulevesipumppaamon tulovirtaama tulee kasvamaan, mikä on huomioitava pumppaamon kapasiteetin tarkemmassa määrityksessä. Vaihtoehdossa 2 hulevesipumppaamon tulovirtaaman kasvu ei ole aivan niin suuri, sillä hulevedet viipyvät Kaivokadun ja Tullikadun risteysalueen putkissa sekä Puistokadun tulvapainanteissa. Lisäksi hulevesillä on pidempi matka pumppaamolle, kun ne kierrätetään Kaivokadun sijaan Puistotien kautta. Hulevesien hallintavaihtoehtojen arvioidut hankekustannukset ovat - VE 1: 739 000 (+10 % kustannusvaraus: 813 000 ) - VE 2: 955 000 (+10 % kustannusvaraus: 1 051 000 ) VE 2 on kustannuksissa kalliimpi, kuin VE1. VE2:n etuja ovat: - pumppaamolle kohdistuva pienempi maksimivirtaama -> pienemmät pumput - pienempi herkkyys tulvimiselle - tulvatilanteessa verkoston "hallittu" tulviminen Puistotien painanteisiin Molemmissa vaihtoehdoissa esitettyjä hulevesiverkoston saneerauksia, verkoston yhteyteen toteutettavia tulvareittejä ja hulevesien viivytysrakenteita esitetään tehtäväksi yhtaikaa Naantalin keskusta-alueella tehtävien katusaneerausten yhteydessä. Hulevesien hallintatoimenpiteitä toteutettaessa hulevesipumppaamon nykyinen kapasiteetti on määritettävä ja mahdollinen kapasiteetin lisätarve arvioitava sen mukaisesti.