Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen yliopisto 3Metsäntutkimuslaitos 4Metsäteho Oy 5Suomen metsäkeskus 7/2014
Koneistutus vuonna 2003 1 : 16 istutuskonetta 14 istutuskoneyrittäjää 1 420 hehtaaria (1,6 % kokonaisistutuspinta-alasta). Tausta I Viime vuosina ei tehty kattavaa selvitystä koneistutuksen kalustosta eikä työmääristä. Koneellisen metsänistutuksen tavoitteet Suomessa: 30 % kokonaisistutuspintaalasta vuonna 2015 2 35 % kokonaisistutuspintaalasta vuonna 2020 3. Valokuva: Partek Forest Oy Ab. 2
Suurimpana syynä koneistutuksen hitaaseen yleistymiseen pidetään konetyön heikkoa kustannuskilpailukykyä verrattuna metsurityöhön 4. Tausta II Vuonna 2012 Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus julkaisivat Koneellisen metsänistutuksen oppaan 5. Laajempaa selvitystä esimerkiksi koneistutustyömaista ei ole tehty. 3
Selvitettiin koneellisen metsänistutuksen nykytila Suomessa: Millä kalustolla koneistutusta tehdään? Mitkä ovat vuotuiset koneistutustyömäärät? Minkälaisilla työmailla koneistutusta tehdään? Etsittiin keinoja tehostaa koneellista metsänistutusta Suomessa. Tavoitteet 4
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin kaikki vuonna 2013 koneistutuspalveluja tuottaneet yrittäjät Suomessa. Haastattelut tehtiin maalistoukokuussa 2014. Toteutus Kustannuslaskelmat istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutuksesta istutuskustannuksiin laadittiin. 5
Koneistutusta 31 koneella Koneistutusta tehtiin yhteensä 31 istutuskoneella vuonna 2013. 4 % Koneistutuspalveluja tuotti kaikkiaan 22 koneyritystä. Pääosa yrityksistä istutti yhdellä istutuskoneella, vajaa kolmasosa yrityksistä istutti kahdella istutuskoneella ja yksi yritys kolmella istutuskoneella. 32 % 6 % 64 % 1 istutuskone 2 istutuskonetta 3 istutuskonetta Käytössä oli kaikkiaan 18 Bracke, 11 M-Planter ja 2 Risutec-istutuslaitetta. 36 % 58 % Bracke M-Planter Risutec 6
Ei läpimurtoa vielä yksityismetsissä Koneistutusyrityksillä oli 1 3 asiakasta, keskimäärin 1,9 asiakasta. 18 % Valtaosin koneistutusyritykset istuttivat suurille metsätalousja -teollisuustoimijoille: UPM:lle, Tornatorille, Stora Ensolle, Metsähallitukselle ja Metsä Groupille. Istutusasiakkaina metsänhoitoyhdistysten osuus oli 6 % ja yksityismetsänomistajien osuus 2 % koneistutuspinta-alasta. 36 % 2 % 6 % 92 % 46 % 1 asiakas 2 asiakasta 3 asiakasta Isot metsätalous- ja -teollisuustoimijat Metsänhoitoyhdistykset Yksityismetsänomistajat 7
Itä-Suomessa koneistutuspalveluja Koneistutuspalveluja koneyritys oli alkanut tuottaa keskimäärin kuusi vuotta sitten. Alle viidennes yrityksistä oli tehnyt koneistutusta yli kymmenen vuotta. Koneistutuspalveluja tuottaneet koneyritykset sijoittuivat itäiseen Suomeen. Koneistutusyritysten toiminta-alueen säde oli keskimäärin 62 kilometriä vuonna 2013. Pohjakartta: Karttakeskus Oy, L11040/14. 8
Kolmannes koneista yhdessä vuorossa Istutuskausi 2013 kesti istutuskoneilla keskimäärin 19,6 viikkoa, eli 4,9 kuukautta. 10 % 25 % 3 kuukautta 4 kuukautta Seisokkeja koneilla oli istutuskaudella 2013 keskimäärin 1,2 viikkoa ja muita töitä kuin istutusta peruskoneilla tehtiin keskimäärin 0,8 viikkoa. Istutuskoneista vajaa puolet oli pääosin kahdessa työvuorossa ja kolmannes yhdessä työvuorossa. 45 % 43 % 5 % 20 % 33 % 19 % 5 kuukautta 6 kuukautta 1 työvuoro 1,5 työvuoroa 2 työvuoroa Muu työaikamuoto 9
Neljännes työmaista runsaskivisiä Koneistutustyömaan keskikoko oli 4,7 hehtaaria. Koneistutustyömailta 62 prosentilta hakkuutähteet oli korjattu ja 33 prosentilta kannot oli nostettu ja korjattu. Haastateltujen yrittäjien mukaan runsaskivisiä koneistutustyömaista oli 21 % ja vähäkivisiä 28 %. Osuus yrittäjistä, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 <2,0 2,0 2,9 3,0 3,9 4,0 4,9 5,0 5,9 >5,9 Keskimääräinen työmaan pinta-ala, ha 21 % 28 % Vähäinen kivisyys Normaali kivisyys Runsas kivisyys 51 % 10
Alle 90 ha/istutuskone/vuosi Yhdellä istutuskoneella istutettiin keskimäärin 86 hehtaaria ja 151 000 tainta istutuskaudella 2013. Istutetuista taimista 90 % oli kuusta ja 10 % mäntyä. Istutuskaudella 2014 yrityksillä oli tavoitteena koneistuttaa keskimäärin 96 hehtaaria/kone. Koneistutuspotentiaaliksi yrittäjät laskivat keskimäärin 120 hehtaaria/kone. Osuus istutuskoneista, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Osuus istutuskoneista, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Toteutunut 2013 (n=31) Tavoite 2014 (n=24) Potentiaali 2014 (n=28) <40 40 59 60 79 80 99 100 119 120 139 140 159 >159 <50 000 50 000-99 999 Työmäärä, ha/istutuskone 100 000-149 999 150 000-199 999 200 000-249 999 Työmäärä, tainta/istutuskone 250 000-299 999 >299 999 11
Koneistutuksen osuus 3,5 % Koneistutusyritykset istuttivat yhteensä 2 663 hehtaaria ja 4,7 miljoonaa tainta istutuskaudella 2013. Koneellisen metsänistutuksen osuus oli 3,5 % vuonna 2013. Koneistutuksen osuus on noussut vain vajaa kaksi prosenttiyksikköä kuluneen kymmenen vuoden aikana. 12
Keskiössä kustannuskilpailukyvyn nosto 13
Koneistutuksen vienti yksityismetsiin Jos koneistutusmäärät aiotaan nostaa yli 20 000 hehtaariin/ vuosi, kuten on tavoitteena, edellyttää se koneistutuksen kustannuskilpailukyvyn nostoa ja lisäksi koneistutuksen vientiä yksityismetsiin. Koneistutuksen vienti yksityismetsiin edellyttää puolestaan laajaa, monikanavaista markkinointiviestintää koneistutuksesta. 14
Riittävästi töitä istutuskoneille Koneistutuspalvelujen kasvava kysyntä ja moniasiakkuus takaavat sen, että koneistutusyritysten toiminta-alueet pysyvät nykyisellä tasolla, tai hieman supistuvat, kun istutustyömaat löytyvät maantieteellisesti pienemmältä alueelta. Kun istutusta tehdään tehokkaasti kahdessa työvuorossa, kustannustehokkaana työmääränä voidaan pitää 130 150 hehtaaria/ istutuskone/vuosi. 15
Istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutus istutuskustannuksiin Suhteellinen istutuskustannus ( /ha), % 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 Työmäärä, ha/istutuskone/v 16
Kivisyystiedon keruu aloitettava On myös huolehdittava, että koneistutusyritykset saavat koneisiin riittävästi ammattitaitoisia istutuskoneen kuljettajia. Istutustyömaiden kohdevalintaan on kehitettävä päätöstukijärjestelmä, josta kukin toimija voi tarkastaa metsänuudistusalan koneistutuskelpoisuuden. Käsittelykuvioiden olosuhdetiedon mukaan lukien kivisyystieto systemaattinen keruu on aloitettava. 17
Osaksi laajavastuista metsäkoneyrittämistä Koneistutuspalvelujen tarjonta lisääntyy, kun koneistutuspalveluilla on kysyntää ja koneistutusliiketoiminnan kannattavuus on hyvä. Usealla yrittäjällä koneistutus integroituu osaksi normaalia, laajavastuista metsäkoneyrittämistä. Istutuslaitteiden lisääntynyt kysyntä puolestaan kasvattaa kone- ja laitevalmistajien kiinnostusta panostaa istutuslaitekehitykseen. 18
Koneistutuksen hyötyjä Maanmuokkaus ja istutus samalla kertaa. Taimi istutetaan aina tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa taimen nopean alkukehityksen ja hyvän kasvuunlähdön. Työjälki on vähintään yhtä hyvä, tai jopa parempi kuin metsurityössä 6 8. Pienemmät työnjohtokustannukset. Mahdollisuus konekaluston ympärivuotiseen käyttöön. 19
www.metsateho.fi 1980-luvulla Suomessa siirryttiin paljasjuuristen puuntaimien kuokkaistutuksesta paakkutaimien pottiputkiistutukseen. Seuraava askel on metsänistutustöiden koneellistuminen. 20
www.metsateho.fi Viitekirjallisuus Vartiamäki, T. 2003. Koneellinen metsänistutus vuonna 2003: Kyselytutkimuksen tulokset. Metsätehon raportti 154. 1 Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H. 2009. Metsänhoidon koneellistaminen: Visio ja T&K-ohjelma. Metsätehon raportti 206. 2 Strandström, M. & Pajuoja, H. 2013. Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Metsätehon raportti 224. 4 Hallongren, H., Laine, T. & Juntunen, M.-L. 2012. Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? Metsätieteen aikakauskirja 2/2012: 95 99. 5 Laine, T. & Syri, M. 2012. Koneellisen metsänistutuksen opas. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus. 6 Saarinen, V.-M. 2006. The effects of slash and stump removal on productivity and quality of forest regeneration operations preliminary results. Biomass and Bioenergy 30(4): 349 356. 7 Saari, S. 2008. Mättäiden ominaisuudet koneellisen istutuksen yhteydessä taimen varhaiskehityksen kannalta. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsäekologian pro gradu -tutkielma. 8 Luoranen, J., Rikala, R. & Smolander, H. 2011. Machine Planting of Norway Spruce by Bracke and Ecoplanter: An Evaluation of Soil Preparation, Planting Method and Seedling Performance. Silva Fennica 45(3): 341 357. 3 21