HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (7) KLUUVI, TÖÖLÖNLAHDEN ETELÄOSAN ASEMAKAAVALUONNOS Hankenro 1608_5, Kslk dnro 2010-379 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan valmisteluaineistoa nähtävillä 12.4. 30.4.2010 Viranomaisyhteistyö Tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja vastineet Mielipidekirjeet Tiivistelmät mielipidekirjeistä ja vastineet Yhteenveto yleisötilaisuudesta
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 12.4. 30.4.2010 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muu valmisteluaineisto oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 12.4. 30.4.2010 ja Laiturilla. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, että kaavoitettavan alueen puhdistukselle on ympäristölupa ja ilmoituspäätös. Mikäli rakentaminen ulottuu aiemmin esitettyä syvemmälle, tulee pilaantuneisuus- ja kunnostusselvityksiä täydentää ja kunnostuspäätöksiä tarkistaa uutta maankäyttösuunnitelmaa vastaavaksi. Maanalaisen rakentamisen laajuuden takia pilaantuneisuus- ja kunnostusselvitykset täydennetään ja kunnostuspäätöksiä tarkistetaan uutta maankäyttösuunnitelmaa vastaavaksi. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on ilmoittanut, että kaavanmuutos pienentää puistoaluetta, eikä vastaa viheraluerakenteen toiminnallista tarvetta eikä suurten yleisötapahtumien tilantarvetta. Puistot perustuvat puistokilpailun tulokseen. Kaavanmuutos muuttaa puistoalueita siten, että myös pohjoisosan puistot tulee suunnitella uudelleen. Kävelykatukuilu on mikroilmastollisesti huono, koska kylmä ilma laskeutuu tilaan. Luiskasta tulee erityisen pitkä eikä sitä ei ole esitetty esteettömäksi. Puisto muuttuu viherkanneksi, mikä rajoittaa istutussyvyyttä ja kasvillisuusvaihtoehtoja. Kansirakenteen päällä tulee varautua kunnallistekniikan verkostojen sijoittamiseen. Luiskan hulevesien johtaminen ja tulvareitin johtaminen alueen läpi on vaikeaa. Voimakkaasti suuntautunut kuilu ja lasikatto rajaavat kulkua ja tekevät alueesta turhaa välitilaa. Luonnoksessa ei ole huomioitu melua koska puiston hiljaisimmalle osalle on esitetty kuilua ja lasikattoa, mikä rajoittaa esim. ulkokonserttitilaa. Kaavanmuutos perustuu Töölönlahden asemakaavan kaupunkirakenteelliseen ja kaupunkikuvalliseen ratkaisuun. Puistoalue säilyy likimäärin nykyisen kaavan mukaisena, mutta julkisen tilan luonne ja yksityis-
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 3 (7) kohtainen jäsentely muuttuu Töölönlahden eteläosassa. Töölönlahden asemakaavan ratkaisu ei alueen eteläosassa perustunut vuoden 1997 puistokilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Pohjoisosan puistoja ei nyt laaditun kaavaluonnoksen takia tarvitse suunnitella uudelleen. Kävelykatukuilun etelään avautuva portaikko on pienilmastollisesti edullinen ja hiljainen paikka. Luiskakatua kehitetään jatkosuunnittelussa esteettömäksi, jotta se olisi käyttökelpoinen ja houkutteleva alueen osa. Yleisten töiden lautakunnan v. 2009 hyväksymän puistosuunnitelman vesiaihe rajaa kulkua samaan tapaan kuin maanalaisen tilan lasikate. Kansalaistori säilyy liikkumisen solmukohtana eri suuntiin. Melu ei rajoita alueen käyttöä. Esimerkiksi Musiikkitalo on varautunut järjestämään ulkokonsertteja omalla puistoon rajautuvalla piha-alueellaan. Rakennusviraston kannanoton johdosta maantason ja kansirakenteen väliin on varattu pääosin 1 2 metrin tila, jotta istutukset voidaan ryhmitellä kaupunkikuvan ja maisemallisten tavoitteiden mukaisesti. Töölönlahden eteläosan alueella tullaan ottamaan huomioon riittävät tilat kunnallistekniikan verkostoja varten sekä tulvareitin johtamiselle alueen läpi. Esitetyt mielipiteet ja vastineet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse yhteensä kuusi mielipidettä koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Helka ry ihmettelee käyttötarkoituksen epämääräisyyttä sekä hankkeen epäselviä lähtökohtia, sillä keskustakirjastostakaan ei ole tehty päätöstä. Töölönlahden alue on koko kaupungin yhteinen tila, jota pitäisi suunnitella ja kehittää kokonaisvaltaisesti. Asemakaavan muutos osoittaa päinvastaista, hankelähtöistä postimerkkikaavoitusta. Epämääräinen julkisen palvelun tila on kummallinen, koska hankekaavoituksen idea on tehdä kaava tarkoin määriteltyä hanketta varten. Maanalainen tila on lisäksi teknisesti vaikea. Alavalla alueella luiskamainen avoin katu on tulville alttiina. Uuden hankkeen toiminnalliset tavoitteet tulee määritellä huomattavasti tarkemmin, muuten raskas kaavaprosessi on tuhlausta. Töölönlahden tulevia palveluja ja muita toimintoja on kehitettävä kokonaisuutena, jonka osana nyt käynnistyvää kaavanmuutosta tulee tarkastella. Tämä
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 4 (7) edellyttää asukkaiden, alueen muiden käyttäjien ja palvelujen tuottajien yhteistyössä tehtävää toiminnallisuuksien ideointia ja vaihtoehtojen selvitystyötä. Tavoitteena on elävöittää aluetta asemakaavan kaupunkirakenteellisen ja kaupunkikuvallisen päätavoitteen mukaisesti ja samalla luoda alueelle lisää toiminnallisuutta ja rakentamista. Kaavaluonnos osoittaa lisärakentamisen toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset mahdollisuudet ja reunaehdot normaalin asemakaavoituksen mukaisesti. Tämän perusteella eri toimijat voivat arvioida tilojen käyttökelpoisuutta ja mahdollisuuksia. Musiikkitalon rakentaminen osoitti maanalaisen rakentamisen toteuttamiskelpoisuuden alueella. Kaava-alueen jatkosuunnittelussa on mahdollista ottaa huomioon tulvakysymykset ja luiskakadun yksityiskohtainen ratkaisu. Normaalin asemakaavoituksen tapaan toiminnalliset tavoitteet täsmentyvät jatkossa, kun alueelle sopivat käyttäjät ovat tiedossa. Töölönlahden kaupunkirakennetta kehitetään kokonaisvaltaisesti ja sen takia on tärkeää, että myös eteläosaan muodostuu paikan arvon mukainen kokonaisuuteen sopiva ratkaisu. Kanta-Helsingin Yrittäjät pitää paikkaa huonona ja rakennusteknillisesti hankalana. Maanalainen rakentaminen ja rakennuksen ylläpito veden pinnan alapuolella on kallista ja turhaa. Rakentaminen maan päällä sen sijaan on perusteltua alueen topologiankin kannalta. Finlandiapuisto tarvitsee enemmänkin aurinkoisia ja suojaisia seinin rajattuja poukamia maanpinnan yläpuolella. Finlandiapuistoa tulee kehittää kauniina luonnonmukaisena puistona kahviloineen ja kohtaamispaikkoineen kansainväliseen tapaan. Helsinki vaikuttaa vappua lukuun ottamatta melko autiolta. Helsingissä tulisi olla muuallakin kuin Espalla mannermainen tunnelma. Kävelykatuja ja elävyyttä tulisi kehittää keskustassa laajemminkin. Tämä tukisi myös yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä ja Helsingin vetovoimaa. Asemakaavan muutoksen tavoitteet ovat pitkälti yhtenevät kirjeessä esitettyjen tavoitteiden kanssa eli alueen toiminnallisuutta ja elävyyttä lisätään. Samalla muodostetaan myös suojaisia aurinkoisia poukamia. Finlandiapuisto kehittyy elämykselliseksi puistoksi istutuksineen, vesiaiheineen ja kahviloineen, mikä palvelee myös matkailijoita ja kaupunkilaisia. Hanke tulee kansainvälisyyttä ja Helsingin vetovoimaa.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 5 (7) Sanoma Oy esittää, että kaavanmuutoksessa tulee ottaa huomioon Sanomatalon korttelin toiminnalliset tarpeet. Eero Erkon kadun ja Postikujan tulee säilyä Sanomatalon sekä siinä toimivan gallerian ja kahvilan huoltoliikenteen, kunnossapitoliikenteen ja tavaraliikenteen käytettävissä. Lisäksi alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että Sanomatalon läpijohtava säästä suojattu yleisen jalankulun väylä jatkuu sujuvasti Musiikkitalon ja Töölön suuntaan osana alueen jalankulkuverkkoa. Sanomatalon kortteli on huollettu maanalaisesti ja ajoyhteys on Töölönlahden ajoluiskan kautta. Lisäksi uudelleen rajattavalla Eero Erkon kadulla ja Postikujalla on ajoyhteys ja saattomahdollisuus. Tavaraliikennettä voidaan rajoitetusti toimittaa myös näiden kautta. Alue on kävelykeskustaa eikä Kansalaistorille sallita autoilua, huoltoajoa tai pysäköintiä. Luonnoksen tavoitteena on mm. taata Sanomatalon läpi johtavan jalankulkuväylän jatkuvuus ja sujuvuus Musiikkitalon ja Töölön suuntaan. Jarmo Kalanti esittää, että keskustakirjastolle ei tule rakentaa uutta rakennusta, koska se on esityksessä liian etäällä matkustajavirroista. Postitalo ja Kampin terminaalirakennus sopivat paremmin kirjaston paikaksi. Töölönlahden eteläosan korttelit voisivat olla asuinrakennuksia ja niitä palvelevat hyvin alueen pysäköintilaitokset. Töölönlahdenkadun pohjoispuoli tulee jättää ilman rakennuksia, jotta näköala Eduskuntatalon ja Kallion välillä säilyy avoimena. Korpisen kukkaniitty tulee kaavoittaa pysyväksi alueeksi kaupunkilaisten ja turistien iloksi. Töölönlahden korttelialueiden ja julkisten tilojen asemakaavan mukainen suunnittelu ja rakentaminen on jo käynnissä. Kaupunginjohtajan asettama keskustakirjastotyöryhmä on selvittänyt kirjaston toiminnallista sisältöä ja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Työryhmä on laatinut hankesuunnitelman Töölönlahden kortteliin 2014. Töölönlahden eteläosa on myös keskeinen osa keskustaa. Töölönlahden laajat puistoalueet kukkaistutuksineen ja vesiaiheineen palvelevat kaupunkilaisia ja turisteja. Pekka Kärki toteaa, että tiilimuurin pätkä on häpeäksi kunniakkaiden Töölön tavaramakasiinien muistolle. Rauniot tulee purkaa mahdollisimman pian.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 6 (7) Luonnos merkitsee, että Makasiinipuistoon rakennetaan uusia paviljonkeja, jotka tukevat alueen toiminallisuuta. Samalla tulipalossa vaurioitunut makasiiniraunio puretaan. Martti Salomaa toteaa, että makasiinin osalta kyse on makasiinien säilytettäväksi sovitusta osasta, ei "tanssimakasiinista" tai "makasiinin rauniosta". Huomattava osa helsinkiläisistä halusi säilyttää makasiinit. Kansalaiskeskustelu ja tapahtumat korostivat makasiinien merkitystä. Tämä johti lopulta kompromissiratkaisuun. Makasiinin puuosien palaminen ei oikeuta purkamiseen ja alueen uudelleen suunnitteluun. Kansalaistoiminnan suunnittelu maan alle ei ole perusteltua. Ulkona ollaan silloin kun on lämmintä. Töölönlahden eteläosan tulisi olla tilaa, joka mahdollistaa kansalaistapahtumien järjestämisen ulkotilassa. Alueella on jo paljon rakennuksia, joiden sisätiloja voidaan käyttää. Tilapäisesti kunnostettava puisto täydennettynä makasiinin korjaamisella olisi hyvä ratkaisu, jolla voitaisiin elää 20 30 vuotta. Esitetty ratkaisu on kallis, tarpeeton ja toteuttamiskelvoton. Maanalaisiin tiloihin johtava ruma ramppi ei sovi puistomaiselle alueelle. Hanke syventää kaupunkisuunnittelun kriisiä entisestään ja se tuleekin ajoissa haudata. Töölönlahdelle muodostuu poikkeuksellisen laajat puisto- ja aukiotilat kaupunkilaisten käyttöön. Myös eteläosaan suunnitellut ratkaisut tarjoavat tilaa ja toimintamahdollisuuksia ulkotilassa. Alueella toimivat tahot (kuten esim. Kiasma, Musiikkitalo, Finlandiatalo ja Kansallisooppera) ovat muodostaneet Finlandiapuisto-yhteistyöverkoston, jonka puitteissa organisoidaan ja koordinoidaan niiden julkisessa tilassa ja sisätiloissa järjestämiä avoimia yleisötapahtumia ja konsertteja. Museovirasto totesi Tanssimakasiinin poikkeuslupahakemuksesta 12.12.2007 antamassaan lausunnossa mm., että "Makasiinit olivat tuhoutumiseensa saakka kulttuurihistoriallisesti arvokkaita laajana ja aktiivisena käytössä olevana rakennus- ja tilakokonaisuutena." ja että Makasiinipuiston alueelle sijoitettavan uudisrakennuksen suunnittelussa on pyrittävä kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoiseen lopputulokseen sitomatta rakennuksen mittasuhteita ja muotokieltä tuhoutuneisiin makasiineihin. Mikäli jäljellä olevat tiiliseinät säilytetään, niitä on käsiteltävä itsenäisinä raunioaiheina.
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 7 (7) Uudenmaan ympäristökeskus hylkäsi v. 2009 kaupungin poikkeuslupahakemuksen Tanssimakasiinin rakentamiseksi. Ympäristökeskuksen edustajat totesivat, että makasiinien purkaminen tulee käsitellä samalla menettelyllä kuin millä suojelusta on päätetty eli asia edellyttää asemakaavan muuttamista. Kaavaluonnos perustuu Töölönlahden asemakaavan kaupunkirakenteelliseen perusjäsentelyyn ja kaupunkikuvalliseen hahmoon. Puistoalueelle ja Kansalaistorin jatkeelle muodostetaan luiskamainen kävelykatu, joka on melulta ja tuulelta suojassa olevaa julkista tilaa. Samalla Töölönlahden asemakaavan tavoite viuhkamaisesta avautumisesta Töölönlahdelle säilytetään. Tavoitteena on lisätä toimintaa ja elävyyttä keskustassa joukkoliikenteellä hyvin saavutettavalla ja keskeisellä alueella. Tavoitteena on samalla muodostaa Eduskuntatalon edustalle arkkitehtonisesti omaleimainen ja korkeatasoinen kokonaisuus: Samalla muodostuu julkisten tilojen sarja, joka luo erilaisia kohtaamispaikkoja ja toimintoja kaupunkilaisille. Yhteenveto yleisötilaisuudesta Yleisötilaisuudessa 19.4.2010 Laiturilla oli 15 henkeä. Tilaisuudessa esiteltiin arkkitehti Matti Sanaksenahon laatimat Töölönlahden eteläosan maanalaisen monitoimitilan suunnitelmaluonnokset sekä asemakaavan lähtökohtia ja tavoitteita. Keskustelussa yleisesti kannatettiin maanalaisen monitoimitilan rakentamista, mutta pelättiin puiston olosuhteiden heikkenemistä sekä luiskakadun jyrkkyyttä ja sen käyttökelpoisuutta. Makasiiniraunion osalta yksittäisissä mielipiteissä haluttiin säilyttää raunio, toisaalta se haluttiin täydentää moderniksi paviljongiksi, mutta monien mielestä se voidaan myös purkaa.