Essential Cell Biology

Samankaltaiset tiedostot
Essential Cell Biology

Essential Cell Biology

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

DNA:n informaation kulku, koostumus

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI

Solubiologian luennot Solusykli

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Solubiologian luennot Solusykli

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

SÄTEILY JA SOLU. Riitta Mustonen ja Aki Salo

SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

NUCLEAR MATRIX IN APOPTOTIC CELL DEATH AND CELL PROLIFERATION

Tuma. Tuma 1. Hemopoiesis

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

The InTegrIn TaIl: a Tale of Cell MoTIlITy and division

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

The Plant Cell / Sytoskeleton

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

Etunimi: Henkilötunnus:

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Syksy 2015

Sisällysluettelo Table of contents

Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät Kuopio

DNA > RNA > Proteiinit

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

Perinnöllisyyden perusteita

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Genomin ilmentyminen

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Onko kuolema biologisesti väistämätön? Eero Saksela

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Yleispatologia. Solu- ja kudosvauriot. Morfogenesis. Differentiaatio. Kasvu

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

Perinnöllisyyden perusteita

5.2.2 IGF-I / MGF Insuliini Kasvuhormoni Androgeenit - testosteroni Kortisoli

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Tietorakenteet ja algoritmit

Dataluettelo. Pyöränruuvien/-mutterien asennusohjeita

REGULATION OF MYC ACTIVITY BY POST-TRANSLATIONAL MODIFICATIONS. Xi Qiao

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento

Alternative DEA Models

Viral DNA as a model for coil to globule transition

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

The CCR Model and Production Correspondence

Lataa SETI Revisited - Risto Isomäki. Lataa

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

KASVIKUNTA kl 2016

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai

PYÖRÄILY OSANA HELSINGIN SEUDUN KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKENNETTÄ

Transkriptio:

Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE THE CELL-CYCLE CONTROL SYSTEM G 1 PHASE S PHASE M PHASE MITOSIS CYTOKINESIS CONTROL OF CELL NUMBERS AND CELL SIZE 1

Solunetti: Solujen elämä noudattaa yleensä tiettyä rytmiä eli solusykliä, jossa solunjakautuminen eli mitoosi ja välivaihe eli interfaasi vuorottelevat. Solusyklin päämääränä on useimmiten tuottaa solunjakautumisen avulla kaksi identtistä solua. Eliöiden kasvu (yksisoluisia lukuunottamatta) vaatii solujen jakautumista. Yksilönkehityksen alkuvaiheet ovatkin kiivainta jakautumisaikaa. Solujen jakautumista tarvitaan kuitenkin jatkuvasti myös aikuisessa yksilössä. Suuri osa eliön soluista on G0-vaiheessa, jossa solujen solusykli on pysähtynyt. Syynä solusyklin pysähtymiseen voi olla esimerkiksi sykliä edistävien kasvutekijöiden loppuminen. G0-vaiheisessa solussa ei ole lainkaan sykliinejä eikä niistä riippuvaisia kinaaseja (CDK). Solusykli voi käynnistyä uudelleen G0-vaiheen solussa kun tarvittavia kasvutekijöitä on jälleen saatavilla. Solun todennäköisyys siirtyä G0-vaiheeseen kasvaa jokaisen sen läpikäymän solunjakautumisen myötä. 2

Solusyklin pituus vaihtelee solusta toiseen. Varsinainen solunjakautuminen kestää useimmissa soluissa enimmillään tunnin, joka on vain pieni osa koko solusyklin kestosta. Solusyklissä on useita tarkistuspisteitä, joiden tehtävänä on varmistaa, ettei solu etene seuraavaan vaiheeseen ennenaikaisesti. Kun olot solun sisällä ja ulkopuolella ovat sopivat solun jakautumiselle, muutokset tiettyjen avainproteiinien stabiiliudessa sallivat spesifisten proteiinikinaasien irtoamisen niitä estävistä säätelijöistä. Tämä laukaisee tapahtumaketjun, joka johtaa DNA:n kahdentumiseen ja solun jakautumiseen. Solusyklin vaiheet seuraavat toisiaan kuvan osoittamassa järjestyksessä: G1-vaihe: kasvuvaihe (Interfaasi) S-vaihe: DNA:n replikaatio (Interfaasi) G2-vaihe: DNA:n eheyden varmistaminen (Interfaasi) M-vaihe: solun jakautuminen OVERVIEW OF THE CELL CYCLE The Eukaryotic Cell Cycle Usually Includes Four Phases A Cell-Cycle Control System Triggers the Major Processes of the Cell Cycle Cell-Cycle Control is Similar in All Eukaryotes 3

OVERVIEW OF THE CELL CYCLE The Eukaryotic Cell Cycle Usually Includes Four Phases A Cell-Cycle Control System Triggers the Major Processes of the Cell Cycle Cell-Cycle Control is Similar in All Eukaryotes 4

THE CELL-CYCLE CONTROL SYSTEM The Cell-Cycle Control System Depends on Cyclically Activated Protein Kinases called Cdks Different Cyclin Cdk Complexes Trigger Different Steps in the Cell Cycle Cyclin Concentrations are Regulated by Transcription and by Proteolysis The Activity of Cyclin Cdk Complexes Depends on Phosphorylation and Dephosphorylation Cdk Activity Can be Blocked by Cdk Inhibitor Proteins The Cell-Cycle Control System Can Pause the Cycle in Various Ways 5

6

THE CELL-CYCLE CONTROL SYSTEM The Cell-Cycle Control System Depends on Cyclically Activated Protein Kinases called Cdks Different Cyclin Cdk Complexes Trigger Different Steps in the Cell Cycle Cyclin Concentrations are Regulated by Transcription and by Proteolysis The Activity of Cyclin Cdk Complexes Depends on Phosphorylation and Dephosphorylation Cdk Activity Can be Blocked by Cdk Inhibitor Proteins The Cell-Cycle Control System Can Pause the Cycle in Various Ways 7

THE CELL-CYCLE CONTROL SYSTEM The Cell-Cycle Control System Depends on Cyclically Activated Protein Kinases called Cdks Different Cyclin Cdk Complexes Trigger Different Steps in the Cell Cycle Cyclin Concentrations are Regulated by Transcription and by Proteolysis The Activity of Cyclin Cdk Complexes Depends on Phosphorylation and Dephosphorylation Cdk Activity Can be Blocked by Cdk Inhibitor Proteins The Cell-Cycle Control System Can Pause the Cycle in Various Ways 8

Solunjakautuminen: tehtävä 9

https://www.youtube.com/watch?v=ofjyw7arp1c 10

11

12

13

14

15

MITOSIS Proteolysis Triggers Sister-Chromatid Separation at Anaphase Chromosomes Segregate During Anaphase An Unattached Chromosome Will Prevent Sister-Chromatid Separation The Nuclear Envelope Re-forms at Telophase 16

CYTOKINESIS The Mitotic Spindle Determines the Plane of Cytoplasmic Cleavage The Contractile Ring of Animal Cells Is Made of Actin and Myosin Filaments Cytokinesis in Plant Cells Involves the Formation of a New Cell Wall Membrane-Enclosed Organelles Must Be Distributed to Daughter Cells When a Cell Divides 17

CYTOKINESIS The Mitotic Spindle Determines the Plane of Cytoplasmic Cleavage The Contractile Ring of Animal Cells Is Made of Actin and Myosin Filaments Cytokinesis in Plant Cells Involves the Formation of a New Cell Wall Membrane-Enclosed Organelles Must Be Distributed to Daughter Cells When a Cell Divides 18

CONTROL OF CELL NUMBERS AND CELL SIZE Apoptosis Helps Regulate Animal Cell Numbers Apoptosis Is Mediated by an Intracellular Proteolytic Cascade The Intrinsic Apoptotic Death Program Is Regulated by the Bcl2 Family of Intracellular Proteins Extracellular Signals Can Also Induce Apoptosis Animal Cells Require Extracellular Signals to Survive, Grow, and Divide 19

Huom! Tässä oli läpikäytynä mitoosi. Meioosi on suvulliseen lisääntymiseen sopivaksi muuntunut solunjakautumistapahtuma, johon kuuluu kaksi tuman ja solun jakautumista, mutta vain yksi kromosomien kahdentuminen eli replikaatio. Ei tarvitse osata tämän kurssin puitteissa. Apoptoosi Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on solujen jakautumista säätelevien geenien määräämä solujen ohjelmoitu kuoleminen, joka on normaali osa yksilönkehitystä ja kudosten uusiutumista. 20

Apoptoottisessa solussa tuman kromatiini tiivistyy ja kasautuu tumakotelon reunoille ja DNA hajoaa. Tuma hajoaa osiksi joita tumakotelo yhä ympäröi. Solun tukiranka hajoaa ja solukalvo poimuuntuu. Solu hajoaa solukalvon ympäröimiksi rakkuloiksi. Fagosytoiva solu tuhoaa solun ottamalla sen sisäänsä. Kaikki makromolekyylit tuhoutuvat. Joskus kuitenkin nämä kutistuneet solut/rakkulat voivat säilyä pitkiäkin aikoja tehtävässään, sillä esimerkiksi silmän linssi koostuu lähinnä kuolleista soluista. Solun pinnalla on reseptoreita, joiden aktivoituminen käynnistää apoptoosiin. Reseptorit aktivoituvat välittäjäaineiden sekä tulehdussolun vastinreseptorien avulla. Jos solu on vaurioitunut se voi sisältä käsin käynnistää apoptoosin. Mitokondriolla on iso osa apoptoosin säätelyssä. Mitokondriot voivat tunnistaa solussa stressitekijöitä jolloin apoptoosi käynnistyy. Myös DNA:n vaurio voi johtaa apoptoosiin säätelyproteiinin välityksellä. Jos solulta puuttuu elonjäämistä edistäviä tekijöitä apoptoosi käynnistyy. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi solulle vieras ympäristö tai solun väärä kiinnittyminen. On useita tilanteita, joissa soluista on päästävä eroon: Vaurioituneet tai virusten infektoimat solut saadaan apoptoosin avulla tuhottua. Yksilönkehityksen aikana muun muassa sormien synty on apoptoosin ansiota. Sormet muotoutuvat tarpeettomien solujen kuollessa sormien välistä. Myös auringonvalon vaikutuksesta vaurioituneet ihosolut tuhoutuvat apoptoottisesti. Apoptoosi ei aiheuta tulehdusta (vrt. nekroosi). Apoptoosilla on myös keskeinen merkitys immuunipuolustuksessa, ja syöpään liittyy usein apoptoosin estyminen. 21

http://www.nature.com/cr/journal/v17/n9/fig_tab/cr200752f1.html = apoptoosi on monimutkainen sarja signaalinvälitysketjuja (reittejä ei tarvitse osata) 22

CONTROL OF CELL NUMBERS AND CELL SIZE Apoptosis Helps Regulate Animal Cell Numbers Apoptosis Is Mediated by an Intracellular Proteolytic Cascade The Intrinsic Apoptotic Death Program Is Regulated by the Bcl2 Family of Intracellular Proteins Extracellular Signals Can Also Induce Apoptosis Animal Cells Require Extracellular Signals to Survive, Grow, and Divide 23

CONTROL OF CELL NUMBERS AND CELL SIZE Survival Factors Suppress Apoptosis Mitogens Stimulate Cell Division by Promoting Entry into S Phase Growth Factors Stimulate Cells to Grow Some Extracellular Signal Proteins Inhibit Cell Survival, Division, or Growth 24

25

CONTROL OF CELL NUMBERS AND CELL SIZE Survival Factors Suppress Apoptosis Mitogens Stimulate Cell Division by Promoting Entry into S Phase Growth Factors Stimulate Cells to Grow Some Extracellular Signal Proteins Inhibit Cell Survival, Division, or Growth 26