Sukunimi Etunimi Henkilötunnus Koepaikkakunta Luovun HELSINGIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VALINTAKOE 13.6.2012 (suomenkieliset pyrkijät) Lue tarkasti seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Ohjeiden vastainen menettely koituu pyrkijän vahingoksi. Nämä tehtävät ovat yhteiset Helsinkiin ja Vaasaan tutkintoa suorittamaan pyrkiville. Tehtäviä on seitsemän, jotka arvostellaan pistein 0 10. Enimmäispistemäärä on tällöin 70. Jokainen vastaus kirjoitetaan eri vastauspaperille. Vastaukset jätetään valvojille. Jokaiseen vastauspaperiin on kirjoitettava selvästi vastaajan nimi, henkilötunnus sekä koepaikkakunta niille varatuille paikoille. Mikäli johonkin tehtävään jätetään vastaamatta, tulee valvojalle jättää tyhjä vastauspaperi, josta käyvät ilmi edellä mainitut tiedot. Tehtäville 1 5 on kullekin varattu erillinen vastauspaperi, jolle vastataan annetun vastaustilan mukaisesti. Kullekin vastaustilan riville saa kirjoittaa vain yhden tekstirivin. Ylimenevää osaa ei lueta. Käsialan tulee olla kohtuudella luettavissa. Tehtäviin 6 7 vastataan niitä varten varatuille erillisille vastauslomakkeille tehtävänannossa annettujen ohjeiden mukaisesti. Tehtävään 4 kuuluva liite löytyy tehtävän jälkeen sivuilta 5 7. Tehtävään 7 kuuluvat liitteet löytyvät tehtävän jälkeen sivuilta 17 21. Vastauksia arvosteltaessa otetaan huomioon vain vuoden 2012 valintakoekirjoissa esitetyt tiedot. Sama tehtävä saattaa edellyttää useammassa valintakoekirjassa esitetyn huomioon ottamista. Oikeustapaus- ja esseekysymysten arvostelussa noudatetaan kokonaisarvostelua, jossa merkitystä voidaan antaa vastauksen sisältämien tietojen ja vastauksen virheettömyyden lisäksi vastauksen johdonmukaisuudelle, selkeydelle ja olennaisiin asioihin keskittymiselle. Puutteet mainituissa seikoissa voivat vähentää tehtävästä saatavaa pistemäärää. Kokeesta kokonaan luopuvat jättävät tämän paperin sekä vastauspaperinsa (joita ei siis arvostella) valvojille. Tällöinkin kaikkiin papereihin on kirjoitettava nimi, henkilötunnus ja koepaikkakunta sekä tähän paperiin on merkittävä myös rasti kohtaan "luovun". Koesalista saa poistua aikaisintaan klo 13. Kokeen tulokset julkaistaan 17.7.2012. LUE OHJEET JA TEHTÄVÄT ERITTÄIN HUOLELLISESTI.
TEHTÄVÄ 1 Pankki P on 2.2.2012 vireille panemallaan kanteella velkonut Helsingin käräjäoikeudessa Yritys Y:ltä juoksevaan velkakirjaan perustuvaa 12.000,00 saatavaa. Käräjäoikeus on Pankin haastehakemuksen johdosta antanut 13.2.2012 haasteen Yritykselle, johon Yritys on jättänyt kokonaan vastaamatta käräjäoikeuden asettamassa määräajassa, koska se on pitänyt velkomusasiaa vanhentuneena. Yritys on arvellut kanteen tulevan joka tapauksessa hylätyksi. Koska käräjäoikeus ei ole saanut Yritykseltä vastausta, on käräjätuomari jo asian valmistelussa hyväksynyt Pankin kanteen 26.4.2012 antamallaan yksipuolisella tuomiolla ja velvoittanut Yrityksen suorittamaan Pankille juoksevaan velkakirjaan perustuvan 12.000,00 suuruisen saatavan Pankin vaatimuksen mukaisesti. Yritys on saanut yksipuolisesta tuomiosta todisteellisesti tiedon 24.5.2012, minkä seurauksena sen toimitusjohtaja on tänään 13.6.2012 kääntynyt puoleesi tiedustellen mahdollisuutta hakea muutosta asiassa. Kerro Huplin kirjan tietojen perusteella toimitusjohtajalle, onko Yrityksen ja jos on, niin millä edellytyksin mahdollista hakea muutosta asiassa varsinaisin muutoksenhakukeinoin. (10 p) 1
TEHTÄVÄ 2 a) Selvitä, kenellä on muutoksenhakulegitimaatio. (2 p) b) Selvitä, mitä eroa on kanteen peruuttamisella ja kanteesta luopumisella. (3 p) c) Antti A (kotipaikka Vantaa) ja Pentti P (kotipaikka Helsinki) ovat 2.3.2011 allekirjoittaneet kiinteistön kauppaa koskevan sopimuksen, jolla Antti A on myynyt Pentti P:lle Kustavin kunnassa sijaitsevan rantakiinteistön. Kiinteistön omistusoikeus on siirtynyt Pentti P:lle allekirjoituspäivänä. Kaupanteon jälkeen 4.8.2011 Pentti P:lle on ilmennyt, että kaavoituksesta johtuen kiinteistölle ei voidakaan rakentaa hänen suunnittelemaansa lomarakennusta. Pentti P haluaisi purkaa kiinteistöä koskevan kauppasopimuksen, mutta Antti A ei tähän suostu, koska hän katsoo riskin kiinteistön rakentamismahdollisuudesta kuuluvan sopimuksen mukaan kiinteistön ostaja Pentti P:lle. Pentti P on 12.3.2012 toimittanut Antti A:n kotipaikan Vantaan käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jossa hän kanteellaan vaatii Antti A:lta kaupan purkamista. Antti A on 4.4.2012 haastehakemukseen antamassaan ensivastauksessa tehnyt väitteen, jonka mukaan Vantaan käräjäoikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään Kustavin kunnassa ja siten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiirissä sijaitsevaa kiinteistöä koskevia riitakysymyksiä, koska kiinteistöä koskevat riidat tulee käsitellä kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa (forum rei sitae). Vantaan käräjäoikeus on 15.4.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt Antti A:n tekemän prosessiväitteen ja katsonut olevansa asiassa toimivaltainen. Arvioi oikeudellisesti Vantaan käräjäoikeuden päätöksen oikeellisuutta ja kerro, voiko ja jos voi niin miten Antti A hakea muutosta prosessiväitteen hylkäämistä koskevaan päätökseen. (5 p) 2
TEHTÄVÄ 3 Kirjailija Konsensus Markkasen ja hänen vaimonsa Pirkon suhde on ajautunut kriisiin, koska Konsensus on rakastunut nuoreen sihteeriinsä Siiriin. Konsensus on perinteinen mies, joka on lähtenyt siitä, että hän hankkii elannon ja vaimo huolehtii kodista. Pirkko ei ole siis Konsensuksen tavattuaan ja naimisiin mentyään ollut päivääkään ansiotöissä vaan on huolehtinut kodista ja Konsensuksesta. Konsensus on puolestaan lahjoihinsa nähden kohtuullisen menestynyt kirjailija, joka teki läpimurron 10 vuotta sitten. Hän myi oikeudet kirjasarjaansa Etsivä Putkisen seikkailuihin muutama vuosi sitten 100 000 eurolla ja jo ennen sitä hän onnistui kirjoittajapalkkioillaan ja tekijänoikeuksillaan hankkimaan 200 000 euron arvoisen talon, jossa hän on Pirkon kanssa asunut. Puolisoilla ei ole velkaa. Konsensus myös tekee tällä hetkellä mukavaa tiliä mm. mainos- ja muilla tuloilla, joita saa huippusuositusta blogistaan. Pirkko on paniikissa. Jääkö hän ilman minkäänlaista taloudellista turvaa, koska hänellä itsellään ei ole tuloja eikä omaisuutta. Kaikki omaisuus on nimittäin Konsensuksen nimissä ja Konsensuksen mukaan Pirkolla ei ole mitään oikeuksia Konsensuksen kovalla henkisellä työllä saatuihin varoihin. Konsensus myös totesi, että muutenhan hän olisi ehdottomasti vaatinut avioehtosopimusta mennessään Pirkon kanssa 15 vuotta sitten naimisiin. Konsensuksen kirjailijatoveri Martti Puttonen oli nimittäin tuolloin kertonut, ettei tekijänoikeuteen ole avio-oikeutta, joten Konsensuksella ei ole mitään syytä tehdä avioehtosopimusta. Kaikki omaisuus on nimittäin Konsensuksen kirjallisilla lahjoilla hankittua. Konsensus on elättänyt Pirkon avioliiton ajan ja se saa riittää. Pirkko pitäköön nyt näppinsä erossa hänen omaisuudestaan ja hänen tuloistaan. Esitä tehtävässä annettujen tietojen perusteella oikeudellinen arviosi Pirkon tilanteesta: a) Onko Pirkolla oikeus tasinkoon osituksessa? (Mahdollista osituksen sovittelua ei tarvitse huomioida) (5 p) b) Onko Pirkolla oikeus elatukseen avioeron jälkeen? (5 p) 3
TEHTÄVÄ 4 I synnytti A:n avioliiton ulkopuolella 5.7.1962. B oli ollut I:n kanssa sukupuoliyhdynnässä lapsen siittämisaikana. I kuoli vuonna 1964. A sai tietää isänsä henkilöllisyyden vasta kesällä 2006, eikä hänellä tätä ennen ollut mitään mahdollisuutta saada tietoa isästään. Saatuaan isänsä henkilöllisyyden tietoonsa, A oli isänsä kanssa useita kertoja puhelinyhteydessä. B ei kuitenkaan halunnut tavata A:ta, koska pelkäsi perhe-elämänsä sotkeutumista. B ei myöskään halunnut tunnustaa isyyttään A:han nähden, vaikka A pyysi sitä häneltä. A nosti käräjäoikeudessa kesällä 2006 kanteen isyyden vahvistamiseksi. Isyydestä tehdyn DNA-tutkimuksen mukaan B:n isyydestä ei ollut epäselvyyttä. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi ratkaisussaan 3.1.2007, että kanne on nostettu liian myöhään ja hylkäsi sen. Käräjäoikeus perusti ratkaisunsa tavalliseen lakiin eikä ottanut huomioon muita oikeuslähteitä. a) Esitä arviosi siitä, millä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen. (4 p) b) Tutustu liitteenä olevaan tiivistelmään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta Phinikaridou v. Kypros ja perustele, oliko käräjäoikeuden ratkaisu sen valossa oikea. (6 p) Tehtävään kuuluva liite on sivuilla 5 7. 4
TEHTÄVÄ 4 / LIITE Phinikaridou-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen Kanneaika Maat: Kypros Antopäivä: 20.12.2007 Art: 6:1, 8, 41 EIT: -- Vuosikirja: -- V: Yannoula Phinikaridou Kysymys isyyden vahvistamista vaatineen lapsen yksityiselämän suojan loukkauksesta kanneaikaa koskeneen tiukan sääntelyn vuoksi. KANSALLISTA OIKEUTTA: Vuonna 1991 voimaan tulleen lapsilain mukaan avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi sai taannehtivasti aviolapsen aseman, jos hänen vanhempansa menivät naimisiin ja isä oli tunnustanut hänet tai isyys oli vahvistettu. Isä sai yksipuolisesti tunnustaa lapsen, jos äiti oli kuollut. Muutoin tunnustaminen edellytti äidin suostumusta. Oikeus isyyden vahvistamiskanteen nostamiseen oli äidillä ja lapsella. Sama oikeus oli isällä, ellei äiti antanut suostumustaan isyyden tunnustamiseen. Äidin oli nostettava kanne 5 vuodessa lapsen syntymästä. Lapsen kanneoikeus vanheni 3 vuodessa siitä, kun hän oli tullut täysi-ikäiseksi. Isän oikeus vanheni 3 vuodessa siitä, kun äiti oli evännyt suostumuksensa isyyden tunnustamiseen. Siirtymäsäännöksen mukaan 3 vuoden vanhentumisaika luettiin lapsilain voimaantulosta siinä tapauksessa, että lapsi oli tullut täysi-ikäiseksi ennen tuota ajankohtaa. TOSISEIKAT: Valittaja syntyi avioliiton ulkopuolella vuonna 1945. Hänen äitinsä hylkäsi hänet ja jätti hänet erään talon eteen. Lapsi annettiin sen jälkeen Maria Phinikaridoulle, joka ryhtyi huolehtimaan hänestä. Hän piti satunnaisesti yhteyttä biologiseen äitinsä, joka juuri ennen kuolemaansa kertoi hänelle vuonna 1997 biologisen isänsä nimen. Hän nosti kesäkuussa 1999 isyyden vahvistamiskanteen. Vastaaja kiisti isyytensä ja väitti, että kanne oli lapsilain asianomaisten säännösten nojalla vanhentunut. Valittaja puolestaan väitti, että kanneaika, joka alkoi lain voimaantulosta eikä isän henkilön selville saamisesta, oli perusoikeuksien vastainen. Alioikeus siirsi toukokuussa 2001 sanotun ennakkokysymyksen korkeimman oikeuden päätettäväksi. Tuomiollaan marraskuussa 2001 korkein oikeus katsoi enemmistöäänin, että lapsilain säännökset olivat perustuslain mukaisia. Valittaja peruutti sanotun tuomion johdosta kanteensa. Hänen biologinen isänsä kuoli vuonna 2004. TUOMIO: 1) EIS 8 artiklan rikkominen Valittaja väitti rikkomusta, kun hän ei ollut lakimääräisen 3 vuoden kanneajan vuoksi ajanut isyyden vahvistamiskannetta. 5
EIT katsoi, mikä myös oli riidatonta, että EIS 8 artikla soveltui. Mitä tuli sen noudattamiseen, EIT totesi, että artikla tarkoitti pääasiassa suojella yksilöä viranomaisten mielivaltaisilta puuttumisilta. Yksityis- ja perhe-elämän tehokas turvaaminen saattoi käsittää myös positiivisia velvollisuuksia jopa yksityishenkilöiden välisissä suhteissa. Positiivisia ja negatiivisia velvollisuuksia ei voitu erottaa tarkoin toisistaan. Soveltuvat periaatteet olivat kuitenkin samanlaisia. Kilpailevien yhteiskunnan ja yksilön etujen välillä oli löydettävä oikeudenmukainen tasapaino. Valtiolla oli tiettyä harkintamarginaalia. EIT tarkasteli käsillä olevaa tapausta valtion positiivisten velvollisuuksien noudattamisen kannalta. EIT pani merkille, että oikeus isyyden vahvistamiskanteen nostamiseen oli myönnetty lapselle vuoden 1991 lapsilailla. Valittaja oli nostanut kanteen laissa säädetyn määräajan jälkeen ilmoittaen, että hän oli saanut tietää biologisesta isästään vasta joulukuussa 1997. EIT oli oikeuskäytännössään katsonut, että kanneajat isyysasioissa olivat perusteltuja oikeusvarmuuden ja perhesuhteiden pysyvyyden vuoksi. Lisäksi kanneaika isyyden vahvistamista koskevissa asioissa suojasi vastaajaa vääriltä vaatimuksilta niissä tapauksissa, joissa näyttö koski vuosia aiemmin sattuneita tapahtumia. Niin ollen kanneaikavaatimus ei ollut itsessään EIS:n kanssa yhteensopimaton. Tilanne saattoi olla toisin yksityistapauksessa sääntelyn piirteistä ja/tai soveltamistavasta riippuen. Harkittaessa sitä, oliko kilpailevien etujen välillä löydetty oikeudenmukainen tasapaino, oli otettava huomioon myös keskenään kilpailevat yksityiset edut. Valittajan kaltaisessa asemassa oleville henkilöille oli tärkeää tietää totuus identiteettiinsä liittyvästä olennaisesta seikasta. Myös kolmansien osapuolten kuten väitetyn isän perheen eduilla saattoi olla merkitystä. EIT oli oikeuskäytännössään ottanut huomioon muitakin seikkoja kuten sen, milloin valittaja oli saanut tiedon isästään ja oliko valittajalla tehokkaita kotimaisia oikeussuojakeinoja kanneajan palauttamiseksi tai oliko kanneajasta poikkeuksia siltä varalta, että henkilö sai tiedon isästään kanneajan umpeenkuluttua. Näitä seikkoja punnitessaan EIT oli harkinnut, annettiinko legaaliselle presumptiolle etusija biologiseen ja sosiaaliseen todellisuuteen nähden ja oliko se, valtion harkintamarginaalin huomioon ottaen, yksityis- ja perhe-elämän tehokkaan suojan kanssa yhteensopivaa näytettyihin tapahtumiin ja asianomaisten henkilöiden tahtoon nähden. Oikeusvertailu osoitti, että sopimusvaltioissa ei ollut yhdenmukaista säädäntöä kanteen nostamisesta isyyden vahvistamista koskevissa asioissa. Kuitenkin hyvin monet maat lähtivät siitä, että lapsen oikeus kanteen nostamiseen ei, toisin kuin isän, ollut sidottu määräaikaan. Niissä valtioissa, jotka sellaisen rajoituksen olivat asettaneet, määräajan pituus vaihteli merkittävästi, 1 vuodesta 30 vuoteen. Vaikka määräajan alkuajankohdassa oli myös eroja, useimmissa näistä valtioista määräaika luettiin joko lapsen täysi-ikäisyydestä, syntymästä tai lainvoimaisesta tuomiosta ilman poikkeuksia ja riippumatta siitä, oliko lapsi tiennyt isästään. Vain muutamassa valtiossa oli pyritty ratkaisemaan ongelmat, jotka johtuivat siitä, että lapsi sai tietää relevanteista seikoista vasta määräajan jälkeen. Siten lapsi sai tässäkin tapauksessa nostaa kanteen, jos hän ei ollut tosiasiallisen tai moraalisen esteen vuoksi kyennyt noudattamaan määräaikaa tai sen laiminlyönnille oli muita päteviä syitä. EIT pani merkille, ettei lapsilaissa ollut kanneajan osalta poikkeuksia siltä varalta, että lapsi sai tietää olennaisista seikoista vasta 3 vuoden määräajan kuluttua. EIT:n mielestä tapauksessa oli olennaisin kysymys juuri tuo sääntelyn absoluuttinen luonne eikä niinkään määräajan alkuajankohta. Kun väitetty isä oli kiistänyt isyyden, kanne oli ollut valittajalle ainut keino osoittaa isyyden olemassaolo. Tuo mahdollisuus oli 6
riistetty häneltä tiukalla sääntelyllä. Hänellä ei ollut ollut mitään realistisia mahdollisuuksia nostaa kannetta aikaisemmin. EIT:n mielestä oli aihetta erottaa tapaukset, joissa valittajalla ei ollut ollut mitään mahdollisuutta saada tietoonsa relevantteja seikkoja ja toisaalta joissa hän oli varmuudella tiennyt tai hänellä oli ollut perusteita tehdä otaksuma isänsä henkilöstä mutta hän ei ollut muista kuin lakiin liittyvistä syistä nostanut kannetta määräajassa. EIT katsoi, että valtion harkintamarginaalista huolimatta poikkeuksettomalla määräajalla ei ollut löydetty oikeudenmukaista tasapainoa kilpailevien etujen välillä. Niin ollen puuttuminen valittajan yksityiselämän suojaan ei ollut oikeassa suhteessa hyväksyttäviin tavoitteisiinsa ja EIS 8 artiklaa oli rikottu. 2) EIS 6 artiklan 1 kohdan rikkominen Valittaja vetosi myös EIS 6 artiklan 1 kohtaan. Ottaen huomioon toteamuksensa niistä seikoista, joilla EIS 8 artiklaa oli rikottu, EIT ei pitänyt tarpeellisena tutkia erikseen EIS 6 artiklan 1 kohdan rikkomusta. 3) EIS 41 artiklan soveltaminen Valittaja ilmoitti kärsineensä taloudellista ja aineetonta vahinkoa mutta ei tehnyt mitään määrällistä vaatimusta. EIT ei havainnut syy-yhteyttä todetun rikkomuksen ja ilmoitetun taloudellisen vahingon välillä. EIT myönsi aineettomasta vahingosta 6.000 euroa. Valittaja vaati myös korvausta kuluistaan kotimaisissa tuomioistuimissa. EIT totesi, että korvausta voitiin myöntää myös todellisista, välttämättömistä ja määriltään kohtuullisista kotimaisista kuluista, jotka olivat aiheutuneet todetun rikkomuksen estämistä tai korjaamista tarkoittaneista toimenpiteistä. Vaikka kuluvaatimusta ei ollut yksilöity, EIT piti vaatimusta määrältään kohtuullisena ja hyväksyi sen sellaisenaan. LOPPUTULOS: EIT katsoi yksimielisesti, että EIS 8 artiklaa oli rikottu eikä ollut tarpeen tutkia erikseen EIS 6 artiklan 1 kohdan rikkomusta ja valtion oli maksettava valittajalle korvausta aineettomasta vahingosta 6.000 euroa mahdollisine veroineen sekä kuluista 2.496,41 euroa 3 %:lla korotetun EKP:n maksuvalmiusluoton koron mukaisine viivästyskorkoineen. 7
TEHTÄVÄ 5 Erittele oikeuden pätevyyden käsite. Kiinnitä huomiota seuraaviin kysymyksiin: Mitä oikeudellinen pätevyys on, ja mitkä ovat sen osatekijät eli ulottuvuudet? Miten nämä ulottuvuudet liittyvät oikeusajattelun pääkoulukuntiin, ja missä erityiskysymyksissä näiden ulottuvuuksien keskinäiset suhteet jäsentyvät? (10 p) 8
TEHTÄVÄ 6 Jokaiseen monivalintakysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Merkitse vastauksesi A, B, C tai D selkeästi erillisessä vastauslomakkeessa olevaan taulukkoon rastittamalla oikea ruutu. Jos et halua vastata kysymykseen, merkitse rasti kohtaan ei vastausta. Jätä kohta tarkastajan merkinnät tyhjäksi. Jokaisesta oikeasta vastauksesta annetaan yksi piste ja jokaisesta väärästä vastauksesta vastaavasti vähennetään yksi piste. Mikäli valitset vaihtoehdon ei vastausta, kysymyksestä ei anneta eikä vähennetä pistettä. Tehtävän enimmäispistemäärä on 10 pistettä ja vähimmäispistemäärä 0 pistettä. Jos yksittäiseen kysymykseen merkitsee vaakariville useamman vaihtoehdon, vastaus merkitään epäselvästi, merkintä jätetään kokonaan tekemättä tai merkintä tehdään tarkastussarakkeeseen, vastaus tulkitaan vääräksi, jolloin siitä vähennetään 1 piste. 1. Kuka seuraavista henkilöistä ei voi olla vainajan lakimääräinen perillinen? A. Vainajan ottolapsi, joka on otettu lapseksi 27.3.1983 B. Vainajan isoisä C. Vainajan serkku D. Vainajan aviopuoliso 2. Missä tilanteessa avioliiton solmiminen tai parisuhteen rekisteröiminen ei ole mahdollista edes erityisluvalla? A. Täysi-ikäinen mies haluaa solmia avioliiton veljensä täysi-ikäisen tyttären kanssa. B. Alaikäinen nainen haluaa solmia avioliiton täysi-ikäisen miehen kanssa. C. Alaikäinen mies haluaa rekisteröidä parisuhteen täysi-ikäisen miehen kanssa. D. Täysi-ikäinen nainen haluaa rekisteröidä parisuhteen täysi-ikäisen tätinsä kanssa. 3. Mitä seuraavista maista ei ole valintakoekirjallisuudessa mainittu maana, jossa samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton? A. Portugali B. Tanska C. Belgia D. Hollanti 9
4. Suomalaiset vanhemmat Teuvo ja Pirjo haluavat antaa tyttölapselleen hieman tavallisesta poikkeavan etunimen. Mikä seuraavista etunimivaihtoehdoista on sallittu? A. Heluna B. Omena C. Kullanmuru D. Brisitta 5. Mikä seuraavista avioehtosopimusta koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa? A. Avioehtosopimus voi olla pätevä, vaikka sitä ei olisi päivätty. B. Avioehtosopimuksen todistajien ei tarvitse olla paikalla, kun puolisot allekirjoittavat asiakirjan. C. Avioehtosopimus tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity. D. Alaikäisen kihlakumppanin solmiman avioehtosopimuksen pätevyys edellyttää edunvalvojan kirjallista hyväksyntää. 6. Mikä seuraavista osituksen esisopimusta koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa? A. Osituksen esisopimus voi olla suullinen. B. Osituksen esisopimus voidaan tehdä milloin tahansa avioliiton aikana. C. Osituksen esisopimusta voidaan tarvittaessa sovitella yleisen varallisuusoikeudellisen sovittelusäännöksen nojalla. D. Jos osituksen esisopimus on kirjallinen, se korvaa sellaisenaan osituksen. 7. Mikä seuraavista yhteiselämän lopettamista koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa? A. Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös voi olla voimassa enintään kaksi vuotta. B. Yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa annettu häätöpäätös on mahdollista panna täytäntöön jo ennen kuin se on lainvoimainen. C. Puolisoiden on tehtävä yhteiselämän lopettamista koskeva hakemus aina yhdessä. D. Yhteiselämän lopettamista koskeva vaatimus voidaan esittää vielä sen jälkeen, kun avioero on tullut lainvoimaiseksi. 10
8. Oikeuslähteet jaotellaan niiden velvoittavuuden perusteella kolmeen luokkaan. Mikä seuraavista oikeuslähteistä kuuluu heikosti velvoittaviin oikeuslähteisiin? A. Lain esityöt B. Maan tapa C. Yleiset oikeusperiaatteet D. Reaaliset argumentit 9. Mikä seuraavista Euroopan unionin oikeutta koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa? A. Euroopan unionin oikeus menee mahdollisessa ristiriitatilanteessa kansallisten perusoikeuksien edelle silloin, kun se takaa jäsenvaltioiden perustuslakeja laajemman suojan. B. Muodollisesti Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut, joilla on yleisempää merkitystä, sitovat kansallisia tuomioistuimia. C. Direktiivit velvoittavat välittömästi niiden voimaantulon jälkeen. D. Euroopan unionin oikeuden taustalla olevat arvot ja tavoitteet voivat itsenäisinä oikeuslähteinä syrjäyttää lain sanamuodon. 10. Tuori on katsonut, että oikeus koostuu erilaisista tasoista. Tuorin ajattelua silmällä pitäen, mikä seuraavista ei ole oikeuden taso? A. Oikeuskulttuurin taso B. Oikeusperiaatteiden taso C. Oikeuden syvärakenne D. Oikeuden pintataso 11
TEHTÄVÄ 7 Tässä tehtävässä on aineistona jäljempänä oleva oikeudellinen lausunto perintöasiassa A:n kuolinpesä. Tehtävään liittyy aineistona myös viisi (5) erillistä numeroitua liitettä. Nämä ovat: Liite 1: edunvalvontavaltakirja Liite 2: lahjakirja Liite 3: lahjakirja Liite 4: testamentin tiedoksianto Liite 5: testamentti Tehtävään kuuluvat liitteet ovat sivuilla 17 21. Tässä tehtävässä perintöasian osapuolet ovat pyytäneet asiantuntijalta lausunnon asiassa. Lausunto on laadittu valintakoepäivänä (13.6.2012). Lausunnon aluksi on yleinen selostus asiasta ja sen jälkeen lausunnon laatija esittää kannanotot esitettyihin tiedusteluihin, joiden tausta-aineisto on numeroidussa selostuksessa ennen numeroitua kannanottoa. Tehtävänäsi on arvioida, onko tiedusteluun annettu kannanotto (joka on kursivoitu) oikein vai väärin. Vastaus tulee antaa tämän tehtävän aineistoon (lausunto kokonaisuudessaan eli yleinen selostus asiasta ja numeroidut selostukset ja kannanotot esitettyihin tiedusteluihin sekä erilliset liitteet) ja vuoden 2012 valintakokeen valintakoekirjassa Perhe- ja perintöoikeuden alkeet esitettyyn tietoon tukeutuen. Arvioidessasi kannanottojen oikeellisuutta sinun tulee lähteä siitä, että liitteenä olevat viisi asiakirjaa ovat sinänsä oikeudellisesti päteviä. Sinun tehtävänäsi on arvioida niiden sisällön vaikutusta vastauksesi suhteen, sikäli kun katsot liitteillä olevan tässä suhteessa merkitystä. Jokainen numeroitu selostus ja siihen liittyvä numeroitu kannanotto esitettyyn tiedusteluun (numeroitu 1 10) on täysin itsenäinen. Yksittäistä (1 10) kannanottoa arvioitaessa ei tule antaa merkitystä muiden yksittäisten numeroitujen selostusten ja kannanottojen sisällölle. Vastaukset merkitään erilliselle vastauslomakkeelle merkitsemällä rasti sen vastauksen kohdalle, joka mainittuun aineistoon tukeutuen selvästi eniten pitää paikkansa. Valitse vastausvaihtoehto OIKEIN jos kannanotto on mainittuun aineistoon tukeutuen oikea. Valitse vastausvaihtoehto VÄÄRIN jos kannanotto on mainittuun aineistoon tukeutuen väärä. Voit myös jättää vastaamatta, jolloin valitse vaihtoehto EI VASTAUSTA. Jokaisesta sisällöllisesti oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen (+1) ja jokaisesta sisällöllisesti väärästä vastauksesta vähennetään kaksi pistettä (-2). Vastausvaihtoehto ei vastausta ei lisää eikä vähennä pisteitä (0). Tehtävän lopullinen kokonaispistemäärä ei voi olla negatiivinen, joten tämän tehtävän lopullinen kokonaispistemäärä on vähintään 0. 12
Vastauslomakkeella on myös ns. tarkastussarake, jota käytetään tarkastusmerkintöjä varten. Älä tee tarkastussarakkeeseen mitään merkintöjä. Jos yksittäiseen kysymykseen merkitsee vaakariville useamman vaihtoehdon, vastaus merkitään epäselvästi, merkintä jätetään kokonaan tekemättä tai merkintä tehdään tarkastussarakkeeseen, vastaus tulkitaan vääräksi, jolloin siitä vähennetään kaksi pistettä (-2). OIKEUDELLINEN LAUSUNTO PERINTÖASIASSA A:n KUOLINPESÄ Yleinen selostus asiasta A on kuollut 2.1.2012. Perunkirjoitus A:n jälkeen on toimitettu täysin lain mukaisesti. A ei ollut koskaan naimisissa, mutta oli elänyt ennen kuolemaansa yhteistaloudessa parisuhteessa B:n kanssa 15 vuotta. A:lla oli neljä lasta V, X, Y ja Z. B ei ollut lasten biologinen tai oikeudellinen vanhempi. B:llä on yksi lapsi T. A ei ollut T:n biologinen tai oikeudellinen vanhempi. A:lla ja B:llä oli omaisuutta A:n kuolinhetkellä seuraavasti: A:lla oli omaisuutta 160.000,00 euroa. Tästä määrästä CC Oy:n osakkeiden arvo on 120.000,00 euroa. A:lla ei ollut velkaa. B:llä oli omaisuutta 50.000,00 euroa. B:llä oli velkaa 30.000,00 euroa. Omaisuuden arvot ja velan määrä ovat pysyneet samana lausunnon päiväykseen (13.6.2012) saakka. Kuolinpesällä itsellään ei ole velkaa. Numeroidut selostukset ja kannanotot esitettyihin tiedusteluihin 1. B on sitä mieltä, että hänen ja A:n väliseen parisuhteeseen sovellettiin A:n kuollessa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettua lakia eli avoliittolakia. Tämän seurauksena B katsoo itsellään olevan oikeus vaatia avustusta A:n kuolinpesältä ja hän voisi lain mukaan myös vaatia pesänjakajan määräämistä A:n kuolinpesään. A:n lapset ovat tiedustelleet, onko B:llä todella mahdollisuus vaatia avustusta kuolinpesältä ja saada pesänjakaja määrätyksi A:n kuolinpesään, mikäli A:n ja B:n parisuhteeseen sovellettaisiin avoliittolakia. Mikäli A:n ja B:n väliseen parisuhteeseen sovellettaisiin avoliittolakia, B:llä olisi oikeus vaatia avustusta (joka on harkinnanvaraista) A:n kuolinpesästä ja hän voisi vaatia pesänjakajan määräämistä A:n kuolinpesään (KANNANOTTO 1). 13
2. V:n tekemä ja antama liitteenä oleva edunvalvontavaltakirja (liite 1) on vahvistettu holhousviranomaisen eli maistraatin toimesta vuonna 2011, jolloin se on tullut voimaan. Voimaantuloa edellyttävä viranomaisvahvistus on siten tapahtunut. Edunvalvontavaltuutettu L on ilmoittanut A:n kuoleman jälkeen, että hän tulee tekemään perinnöstä luopumisen valtuuttaja V:n puolesta. Perintöä ei ole otettu vastaan. L tiedustelee sitä, onko perinnöstä luopuminen nyt tässä tilanteessa sellainen oikeustoimi, johon L tarvitsee maistraatin luvan. L voi tehdä perinnöstä luopumisen ilman maistraatin lupaa (KANNANOTTO 2). 3. B on saanut A:lta 40.000,00 euron lahjan vuonna 2009 (liite 2). A:n lapset ovat erimielisiä sen suhteen, voidaanko tämä B:n saama lahja ottaa huomioon suosiolahjana lasten niin vaatiessa lasten lakiosien suuruutta määrättäessä eli lakiosajäämistöä laskettaessa, mikäli suosimisen todetaan tapahtuneen. B:n saama lahja on tässä tapauksessa mahdollista ottaa lasten niin vaatiessa huomioon lakiosien suuruutta laskettaessa B:n saamana suosiolahjana, kuitenkin sillä edellytyksellä, että suosimisen todella todetaan tapahtuneen (KANNANOTTO 3). 4. A on lahjoittanut lahjakirjan mukaisesti X:lle Asunto-osakeyhtiö Kotikolon osakkeet nro. 1-100 vuonna 2009 (liite 3). X on esittänyt nyt asiakirjan, joka on päivätty 4.10.2010. Tässä uudessa asiakirjassa A on todennut, että X:n aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta vuonna 2009 lahjoitettuihin Asunto-osakeyhtiö Kotikolon osakkeisiin nro. 1-100. Asiakirja on asianmukaisesti päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön todistama. Koska X on piakkoin eroamassa puolisostaan, asia on X:n ja hänen puolisonsa F:n välillä tärkeä. F ei ole ikinä aikaisemmin nähnyt tätä uutta asiakirjaa eikä hänelle ole siitä kerrottu. F:n mukaan avio-oikeudesta lahjana saatuun omaisuuteen ei voi määrätä näin eikä hän tule sitä hyväksymään mahdollisessa osituksessa hänen (siis F:n) ja X:n välillä. A on voinut määrätä lahjansaaja X:n lahjana saadun omaisuuden avio-oikeudesta tässä tapauksessa menetellyin tavoin oikeudellisesti tehokkaasti. F:llä ei ole aviooikeutta lahjoitettuihin asunto-osakkeisiin A:n tämän määräyksen perusteella (KAN- NANOTTO 4). 14
5. X on antanut testamentin (liite 5) tiedoksi Z:lle oheisen Testamentin tiedoksianto -asiakirjan mukaisesti haastemiehen välityksellä (liite 4). X on todennut, että kun Z on vastaanottanut tiedoksiannon, eikä hän ole edes tähän päivään (13.6.2012) mennessä vaatinut lakiosaansa keneltäkään, on Z menettänyt varmuudella lakiosansa. Z:n käsityksen mukaan hän ei ole menettänyt lakiosaansa. Osapuolet pyytävät kannanottoa asiaan. Z ei ole menettänyt lakiosaansa X:n toteamilla perusteilla (KANNANOTTO 5). 6. Perillinen Y on todennut, että A on suullisesti peruuttanut tekemänsä testamentin (liite 5) noin kolme kuukautta ennen kuolemaansa. Y:n mukaan A ei halunnutkaan, että X saisi CC Oy:n osakkeet. X on asiasta jyrkästi eri mieltä. Y on todennut keräävänsä todisteita asian suhteen. Y pitää varmana, että peruuttamisasia on saatettava tuomioistuimen tutkittavaksi. Y on tiedustellut, onko tällainen testamentin peruuttamiskanne nostettava kuuden (6) kuukauden määräajassa siitä kun hän on saanut testamentista todisteellisesti tiedon. Y:n on nostettava testamenttia koskeva peruuttamiskanne kuuden (6) kuukauden määräajassa siitä hetkestä lukien, kun Y on saanut testamentista todisteellisesti tiedon (KANNANOTTO 6). 7. Z on tiedustellut, voidaanko hänen lakiosaansa laskettaessa (lakiosalaskelmassa) X:n lahjana saamat (liite 3) asunto-osakkeet ottaa huomioon X:n saamana ennakkoperintönä. X:n saama asunto-osakelahja voidaan Z:n lakiosan lakiosalaskelmassa ottaa huomioon ennakkoperintönä, mikäli Z tätä lakiosaa laskettaessa vaatii (KANNANOTTO 7). 8. Vaikka perunkirjoituksessa on selvitetty A:n mahdollisia velkoja huolellisesti, kuolinpesän osakkaat ovat huolestuneita siitä, että A:n velkojia voi ilmaantua myöhemmin sen jälkeen kun perintö on jo jaettu. Y:n ja X:n mukaan osakkailla on ankara palautusvastuu tällaisessa tilanteessa jos jakoon on ryhdytty ja varat olisikin tullut käyttää velkojen maksuun. Tämä tarkoittaa heidän mukaan sitä, että jos perinnönjaon jälkeen ilmenee, että jaetut A:n varat olisi tullut käyttää A:n velkojen maksamiseen, tuomioistuin voi määrätä velkojan kanteesta perinnönjaon perääntymään ja samalla velvoittaa osakkaat palauttamaan jaossa saadun omaisuuden tai palauttamaan sen arvon. Tuomioistuin ei voi velkojan kanteesta määrätä perinnönjakoa perääntymään väitetyin tavoin selostetun mukaisessa tilanteessa (KANNANOTTO 8). 15
9. V, Y ja Z ovat sitä mieltä, että X:n hyväksi tehty testamentti (liite 5) on legaattitestamentti, minkä vuoksi tämä testamentti on heidän mukaansa tehoton siltä osin kun se loukkaa heidän oikeuttaan lakiosaan. V:n, Y:n ja Z:n mukaan heillä jokaisella on tämän vuoksi ehdoton oikeus halutessaan saada lain mukaan täysimääräisenä vaatimaansa lakiosaansa CC Oy:n osakkeita niin paljon, että lakiosan arvomäärä tulee täytetyksi. V, Y ja Z ovat oikeassa ja heillä on tässä tilanteessa ehdoton oikeus saada CC Oy:n osakkeita lakiosansa katteeksi, minkä he voivat turvata lakiosan täydennyskanteella, joka on nostettava määräajassa eli yhden vuoden kuluessa lakiosaloukkauksesta tiedon saatuaan, käytännössä perunkirjoituksesta lukien (KANNANOTTO 9). 10. CC Oy:n osakkeiden lisäksi A:n kuolinpesässä on pienehkö tontti eli kiinteistö (arvo 10 000 euroa), henkilöauto (arvo 20 000 euroa) ja sarjakuvalehtikokoelma (arvo 10 000 euroa). Pesän osakkaat kiistelevät tämän omaisuuden jakamisesta eivätkä he pääse sopuun sen jakamisesta. Osapuolet tiedustelevat, että jos pesään määrätään tuomioistuimen toimesta pesänjakaja, niin voiko pesänjakaja myydä ja muuttaa tämän mainitun jäämistöomaisuuden (muu omaisuus kuin CC Oy:n osakkeet) oma-aloitteisesti rahaksi ilman osakkaiden suostumusta ja ilman tuomioistuimen lupaa ja jakaa sitten niistä saadut rahat. Mikäli jakoa ei saada muutoin toimitetuksi, pesänjakaja voi oma-aloitteisesti myydä pesän omaisuutta ilman suostumuksia ja lupia rahana tapahtuvan jaon aikaansaamiseksi, mutta tämä oikeus ei koske kiinteää omaisuutta, eli tonttia, jonka osalta pesänjakajan olisi saatava tuomioistuimen myyntilupa, elleivät osakkaat anna lupaa myyntiin (KANNANOTTO 10). 16
TEHTÄVÄ 7 / LIITE 1 EDUNVALVONTAVALTAKIRJA VALTUUTTAJA V (s 10.10.1970) Kotipolku 5 00100 Helsinki VALTUUTETTU L (s. 10.10.1980) Kotipolku 7 00100 Helsinki VALTUUTUS Valtuutan L:n edustamaan minua: 1) kaikissa omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani sekä 2) sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani. Helsingissä 10.10.2010 V:n allekirjoitus V s. 10.10.1970 muusikko, Helsinki TODISTUSLAUSUMA Samanaikaisesti läsnä olleina esteettöminä todistajina vakuutamme, että V, jonka henkilöllisyyden olemme tarkistaneet, on omakätisesti allekirjoittanut tämän edunvalvontavaltakirjan. Toteamme, että V on tehnyt valtakirjan vapaasta tahdostaan ja että hän on kyennyt ymmärtämään sen merkityksen. Helsingissä 10.10.2010 Todistajan 1 allekirjoitus Todistajan 2 allekirjoitus T1, s. 1.1.1968 T2, s. 1.1.1969 Kotitie 1, 00100 Helsinki Kotitie 1, 00100 Helsinki 17
TEHTÄVÄ 7 / LIITE 2 LAHJAKIRJA Lahjoitan B:lle 40 000 euroa. Omistus- ja hallintaoikeus lahjoitettuun omaisuuteen siirtyy heti allekirjoitushetkellä. Tämän jälkeen en enää omistajana hallitse näitä varoja. Helsingissä 18.10.2009 A:n allekirjoitus A, Helsinki Kiitollisena lahjasta otan vastaan lahjan. Helsingissä 18.10.2009 B:n allekirjoitus B, Helsinki 18
TEHTÄVÄ 7 / LIITE 3 LAHJAKIRJA Lahjoitan X:lle Asunto Osakeyhtiö Kotikolon osakkeet nro. 1-100, jotka oikeuttavat hallitsemaan mainitussa yhtiössä 100 m² suuruista huoneistoa A 9. Lahja, jonka arvo lahjoitushetkellä on 200 000 euroa, ei ole ennakkoperintöä. Omistus- ja hallintaoikeus lahjoitettuun omaisuuteen siirtyy heti allekirjoitushetkellä. Tämän jälkeen en enää omistajana hallitse tätä omaisuutta. Samalla osakekirjoihin tehdään siirtomerkintä ja osakekirjojen hallinta siirretään lahjansaajalle. Helsingissä 10.10.2009 A:n allekirjoitus A, Helsinki Kiitollisena lahjasta otan vastaan lahjan. Helsingissä 10.10.2009 X:n allekirjoitus X, Helsinki 19
TEHTÄVÄ 7 / LIITE 4 TESTAMENTIN TIEDOKSIANTO Z:lle on tänään annettu lain edellyttämällä tavalla tieto A:n 11.11.2010 laatimasta testamentista. Z:lle on samalla annettu oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Olen saanut mainitun A:n testamentin lain mukaisesti tiedoksi. Helsingissä 11.3.2012 Z:n allekirjoitus Z, Helsinki Tiedoksianto on toimitettu edellä selostetun mukaisesti haastemiehen välityksin. Helsingissä 11.3.2012 haastemiehen allekirjoitus haastemies Helsingin käräjäoikeus 20
TEHTÄVÄ 7 / LIITE 5 TESTAMENTTI Testamenttaan X:lle omistamani yrityksen CC Oy:n koko osakekannan. Helsingissä 11.11.2010 A:n allekirjoitus A Toimitusjohtaja, Helsinki TODISTUSLAUSUMA Samanaikaisesti läsnä olleina esteettöminä todistajina vakuutamme, että A, jonka henkilöllisyyden olemme tarkistaneet, on omakätisesti allekirjoittanut tämän testamentin. Toteamme, että A on tehnyt testamentin vapaasta tahdostaan ja että hän on sen tehdessään ymmärtänyt sen merkityksen. Helsingissä 11.11.2010 Todistajan 1 allekirjoitus Todistajan 2 allekirjoitus T1, s. 1.1.1968 T2, s. 1.1.1969 Kotitie 1, 00100 Helsinki Kotitie 1, 00100 Helsinki 21