IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010.

SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010... 5 3. 75 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010... 7 3.1 Palvelut verrattuna ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteisiin vuodelle 2012... 9 4. 85 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010... 11 5. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KUSTANNUKSET 2010... 13 5.1 Kotihoito ja vanhusten päivätoiminta...13 5.2 Omaishoidon tuki ja perusterveydenhuollon lääkärikäynnit...15 5.3 Ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito...16 6. ENNUSTE YLI 64- VUOTIAAN VÄESTÖN KEHITYKSESTÄ... 19 6.1 Väestön ikääntyminen eri kunnissa...21 6.2 Vaikutukset ikäihmisten palvelujen tarpeeseen...23 LÄHTEET... 25

KUVIOT KUVIO 1. Avopalveluita saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 (kotipalvelu, omaishoidon tuki ja kevyt ja keskiraskas palveluasuminen).... 5 KUVIO 2. Ympärivuorokautista hoivaa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010... 6 KUVIO 3. Avopalveluita saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 (kotihoito, keskiraskas palveluasuminen ja omaishoidon tuki).... 7 KUVIO 4. Ympärivuorokautista hoivaa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010... 8 KUVIO 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon säännöllisiä tai pitkäaikaisia ikäihmisten palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa/koko vuonna 2010 ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti tarkasteltuna.... 9 KUVIO 6. Avopalveluita saaneiden 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 (kotipalvelu, kevyt ja keskiraskas palveluasuminen sekä omaishoidon tuki).... 11 KUVIO 7. Ympärivuorokautista hoivaa saaneiden 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010... 12 KUVIO 8. Kotihoidon kokonaiskustannukset 2010 sekä kustannukset /käynti... 13 KUVIO 9. Kotihoidon henkilöstö sekä asiakas/työntekijä joulukuussa 2010.... 14 KUVIO 10. Vanhusten päivätoiminnan kustannukset /hoitopäivä... 14 KUVIO 11. Omaishoidon tukea saaneet 2010 sekä /tuensaaja 2010... 15 KUVIO 12. Yli 64-vuotiaiden peusterveydenhullon lääkärikäynnit vastaavanikäistä väestöä kohden 2010... 16 KUVIO 13. Tehostetun asumispalvelu kustannukset /vrk oma toiminta (brutto) ja ostopalvelu (netto)... 16 KUVIO 14. Vanhainkodit /vrk... 17 KUVIO 15. Terveyskeskussairaalat /vrk... 17 KUVIO 16. Terveyskeskussairaaloiden hoitovuorokaudet yli 64-vuotiasta kohden... 18 KUVIO 17. Yli 64- vuotias väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2000-2010 sekä tilastokeskuksen ennuste vuosille 2011-2025, lukumääränä ja prosentteina koko väestöstä... 19 KUVIO 18. Väestöpyramidi. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikä- ja sukupuolirakenne vuosina 2010 ja ennuste vuodelle 2025.... 20 KUVIO 19. Vanhushuoltosuhde Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010 ja Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2025... 22 KUVIO 20. Arvio ikäihmisten palveluja tarvitsevien 75 vuotta täyttäneiden lukumäärästä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina 2015-2025, jos ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia noudatetaan ja palvelurakenne pysyy nykyisenlaisena... 24 TAULUKOT Taulukko 1. Ikäryhmien 65-74, 75-84 sekä yli 84-vuotiaiden määrä sekä 65, 75 ja 85- vuotiaiden osuus väestöstä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010... 4 Taulukko 2. Yli 64- ja yli 74-vuotiaiden lukumäärä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2025 ja ennusteen mukainen muutos prosentteina... 21

ALKUSANAT Nyt käsillä oleva raportti on lajissaan ensimmäinen Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikäihmisten palveluja koskeva katsaus. Selvitys käsittelee Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien Ikäihmisten palvelujen tilaa 2010 kuntien antamien tietojen pohjalta. Tämän katsauksen pohjalta on tarkoitus kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja ikäihmisten palvelujen asiantuntijoiden sekä talouden ja hallinnon asiantuntijoiden kanssa työstää yhteisiä analyysejä, tulkintoja ja johtopäätöksiä ikäihmisten palveluista alueella. Nyt valmistuneen selvityksen keskeisimpänä tarkoituksena on siis ollut koota olemassa oleva tieto yhdeksi käsiteltäväksi kokonaisuudeksi kuntien päättäjien, johtajien ja kehittäjien käyttöön. Nyt annetut tiedot sisältävät monia tulkinnanvaraisuuksia ja vinoutumia, jotka johtuvat kuntien tietolähteisiin ja -järjestelmiin sekä palvelujen rakenteisiin ja prosesseihin liittyvistä eroavaisuuksista ja ongelmista. Yksittäisiä palveluita ja yksittäisiä kuntia koskevia johtopäätöksiä ei tämän raportin pohjalta ole syytä tehdä. Kuntien välisiä vertailuja voi tehdä vain suuntaa-antavasti. Tämä ensimmäinen raportti toimii koosteena ikäihmisten palvelujen tilasta, jonka pohjalta jatkossa 1. etsitään parhaat mahdolliset tavat vastata ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden haasteisiin (ikärakenteen muutokset, palvelurakenteen laitosvaltaisuus, henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen, rajalliset taloudelliset voimavarat) 2. analysoidaan, tulkitaan ja tehdään johtopäätöksiä mm. ikäihmisten palvelujen rakenteista, palveluprosessien osien vaikutuksista, palvelujen kohdentamisesta 3. luodaan pohjaa palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin työkalujen ja menetelmien kehittämiselle. Ikäihmisten palvelujen tilaa 2010 -selvitykseen liittyvästä työläydestä, vastausten antamisen kuormittavuudesta ja monista puutteista huolimatta käsillä oleva raportti on arvokas kokonaisuus ja hyvä alku ikäihmisten palvelujen laajemmalle tarkastelulle ja kehittämistyölle. Lämmin kiitos teille, jotka olette käyttäneet aikaa ja vaivaa tietojen antamiseen. Merja Salmi 1

1. JOHDANTO Tässä selvityksessä käsitellään ikäihmisten palvelujen tilaa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010. Selvityksen tarkoituksena on luoda pohja seuranta- ja vertailutiedon keräämiselle, ja tulevaisuudessa tuottaa kumuloituvaa tietoa ikäihmisten palveluista ja niiden kustannuksista. Väestö ikääntyy Suomessa lähivuosikymmenet erittäin nopeasti, mikä aiheuttaa hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen sekä ikäsidonnaisten menojen voimakkaan kasvun. Palveluiden tilasta tulisi olla olemassa ajankohtaista tietoa seudullisella tasolla, jotta väestörakenteen muutoksen seurauksiin voitaisiin varautua. Tämä selvitys on ensimmäinen lajissaan. Tietoa pyrittiin keräämään kaikilta Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnilta, mutta kunnat luovuttivat tietoja selvitykseen hyvin vaihtelevasti. Kymmenen kuntaa tai kuntayhtymää (Tuusula, Kerava, Sipoo, Karviainen, Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mustijoki, LOST ja Kirkkonummi) luovuttivat tietoja selvitykseen. Siksi raportti valitettavasti kattaa vain osan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista. Sellaisenaankin se on kuitenkin alku vuosittaiselle tiedonkeruulle ikäihmisten palveluista. Kaikkiin esitettyihin ikäihmisten palvelujen tilaa ja kustannuksia käsitteleviin kohtiin kunnat eivät pystyneet tänä vuonna tuottamaan tietoja. Myös tilastoinnissa on kuntien välillä eroja. Selvityksessä on näistä syistä puuttuvia tietoja. Palveluista ei siis tilastoinnin vaikeuksista johtuen voi tehdä yksittäisiä kuntia tai palveluita koskevia johtopäätöksiä, ja kuntien väliset vertailutkin ovat suuntaa-antavia. Selvityksen pohjana on käytetty Kuusikkokuntien vertailua vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista ja kustannuksista vuodelta 2009. Kuusikkokunnat eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku sekä Oulu ovat vertailleet 65 ja 75 vuotta täyttäneen väestön käyttämiä kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niiden kustannuksia vuosittain vuodesta 1995 alkaen (Oulu vuodesta 2005 alkaen). Selvityksessä käytetään ikävakiointia sekä 65 että 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen tarkastelussa. Ikävakioinnin tarkoituksena on saada erilaisen ikärakenteen kuntien tiedot vertailukelpoisiksi siten, että kunkin kunnan luvut lasketaan olettaen eri ikäryhmissä olevien asukkaiden suhteellinen määrä yhtä suureksi kuin kunnissa keskimäärin. Vakioväestönä on käytetty Länsi- ja Keski-Uudenmaan väestöä yhteensä. Ikävakiointi laskee vanhimman väes- 2

törakenteen omaavien kuntien palvelujen piirissä olevien osuutta ja nostaa nuoren ikärakenteen kuntien palvelujen piirissä olevien osuutta. Raportin lopussa tarkastellaan yli 64-vuotiaan väestön määrän kehitystä Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnissa. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamaa väestöennustetta vuodelta 2009 sekä väestörakennetilastoja vuosilta 2000 2010. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tulevaisuuden haasteista palveluiden järjestämisessä. Alueellisiin väestöennusteisiin liittyy epävarmuutta. Väestöennuste antaakin tietoa siitä, mikä olisi kunnan tuleva väestörakenne, jos viime vuosien väestökehitys jatkuisi samanlaisena. 3

1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien väestöstä 14,3 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta vuonna 2010. Eniten ikääntyneitä oli Hangossa, Karjalohjalla ja Raaseporissa, joissa yli 20 prosenttia väestöstä oli täyttänyt 65 vuotta. Näissä kunnissa myös 75 ja 85 vuotta täyttäneiden osuus oli suuri. Vähiten ikääntyneitä oli Pornaisissa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä. Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosikymmeninä, ja vanhushuoltosuhde heikentyy nykyisestä (Luku 5). Taulukko 1. Ikäryhmien 65-74, 75-84 sekä yli 84-vuotiaiden määrä sekä 65, 75 ja 85- vuotiaiden osuus väestöstä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010 65-74 - vuotiaat Lkm. 75-84 - vuotiaat Lkm. 85 v. täyttäneet Lkm. 65 vuotta täyttäneet % 75 vuotta täyttäneet % 85 vuotta täyttäneet % Lkm. Lkm. Lkm. Hanko 1 286 544 231 21,8 8,2 2,4 Hyvinkää 3 989 2 562 835 16,2 7,5 1,8 Inkoo 574 303 106 17,7 7,4 1,9 Järvenpää 2 865 1 422 431 12,2 4,8 1,1 Karjalohja 167 115 38 21,4 10,2 2,5 Karviainen 3 664 2 067 718 14,8 6,4 1,6 Kerava 2 882 1 306 393 13,4 5,0 1,1 Kirkkonummi 2 558 1 099 317 10,8 3,8 0,9 Lohja 3 744 1 967 646 16,0 6,6 1,6 Mäntsälä 1 562 874 322 13,8 6,0 1,6 Nurmijärvi 2 996 1 275 378 11,6 4,1 0,9 Pornainen 308 169 65 10,6 4,6 1,3 Raasepori 3 238 2 031 826 21,0 9,8 2,8 Sipoo 1 506 851 285 14,5 6,2 1,6 Siuntio 483 200 71 12,4 4,4 1,2 Tuusula 2 836 1 267 335 11,9 4,3 0,9 Koko väestö 34 658 18 052 5 997 14,3 5,9 1,5 4

2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010 Ikäihmisten palvelut voidaan jakaa avopalveluihin ja laitospalveluihin. Avopalveluista on tarkasteltu säännöllistä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea sekä kevyttä ja keskiraskasta palveluasumista. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavista laitospalveluista on tarkasteltu terveyskeskuksen pitkäaikaista vuodeosastohoitoa, vanhainkotihoitoa sekä tehostettua palveluasumista. Avopalveluita sekä ympärivuorokautisen hoivan laitospalveluita on tarkasteltu erikseen yli 65-, yli 75- sekä yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä. Yksittäisten palvelujen luvut on ikävakioitu. % 20,0 18,0 16,0 2,3 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2,2 1,6 2,5 3,0 15,7 2,2 8,7 0,5 1,9 5,2 2,3 2,7 1,6 6,9 1,3 4,3 0,7 3,3 7,1 Keskiraskas palveluasuminen Omaishoidon tuki Säännöllinen kotihoito Tuusula Kerava Sipoo KarviainenHyvinkääNurmijärviMustijoki LOSTKirkkonummi KUVIO 1. Avopalveluita saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 (kotihoito, omaishoidon tuki ja kevyt ja keskiraskas palveluasuminen). 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä avopalveluja saaneiden osuus vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Avopalveluiden peittävyys vaihtelee Keravan vajaasta viidestä prosentista Sipoon 18 prosenttiin (ikävakioidut). Erityisesti säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon peittävyydessä on variaatiota. Tuusulassa peittävyys on 2,5 prosenttia ja Sipoossa peräti 15,7. Tässä vertailussa Sipoo korostuu avopalveluiden peittävyydessä. 5

% 6,0 3,4 3,8 4,2. 4,2 4,0 3,6 4,4 3,3 3,6 4,7 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,4 1,7 1,6 0,9 0,6 2,7 1,6 0,8 1,7 0,5 3,5 2,0 1,7 0,7 3,1 1,5 2,5 0,7 2,6 0,5 0,8 1,7 2,6 2,1 Terveyskeskus pa-hoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen 1,0 0,0 Tuusula Kerava Sipoo KarviainenHyvinkääJärvenpääNurmijärviMustijoki LOSTKirkkonummi KUVIO 2. Ympärivuorokautista hoivaa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 65 vuotta täyttäneistä vajaa viitisen prosenttia on selvityksen kunnissa ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Tehostetun palveluasumisen peittävyys vaihtelee Nurmijärven 1,0 prosentista Karviaisen 3,5 prosenttiin vastaavanikäisistä. Vanhainkotihoidon ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon peittävyys on pienempi. Vanhainkotihoidossa on Karviaisissa 0,5 prosenttia ja Nurmijärvellä 2,5 prosenttia vastaavanikäisistä. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa olevien osuus vaihtelee Sipoon 1,6 prosentista Tuusulan 0,4 prosenttiin. 6

3. 75 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010 % 35,0 30,0 2,6 Keskiraskas palveluasuminen 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1,3 5,8 2,7 28,7 1,1 3,0 2,2 2,9 17,3 4,0 3,6 14,6 14,4 10,1 9,0 6,5 6,5 4,9 Tuusula Kerava Sipoo KarviainenHyvinkääNurmijärviMustijoki LOSTKirkkonummi Kevyt palveluasuminen Omaishoidon tuki Säännöllinen kotihoito KUVIO 3. Avopalveluita saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 (kotihoito, keskiraskas palveluasuminen ja omaishoidon tuki). Avopalveluiden peittävyys selvitykseen osallistuneissa kunnissa vaihtelee huomattavasti. Sipoossa yli 75-vuotiasta huomattava osa on säännöllisen kotihoidon piirissä. Myös Karviaisissa kotipalvelun piirissä on merkittävä osuus vastaavanikäisistä. Omaishoidon tuen peittävyys näyttää olevan kunnissa melko tasainen tässä ikäryhmässä. Sen vaihteluväli on 2,6-5,8 prosenttia vastaavanikäisistä. Myös avopalveluiden piiriin tullaan melko iäkkäinä, sillä vain harva alle 75-vuotias on omaishoidon tuen tai säännöllisen kotipalvelun asiakas. 7

% 14,0 12,0 3,9 8,5 8,2 7,9 7,7 7,8 12,0 6,5 6,1 10,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 0,3 3,2 2,0 1,1 1,4 5,4 3,1 1,2 4,2 1,2 1,0 5,7 1,6 1,4 0,9 6,7 6,6 5,6 5,1 3,4 3,5 3,5 3,7 4,4 2,1 Tuusula Kerava Sipoo KarviainenHyvinkääJärvenpääNurmijärviMustijoki LOSTKirkkonummi Terveyskeskus pahoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen KUVIO 4. Ympärivuorokautista hoivaa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 Niissä kunnista, joista kaikkien palveluryhmien tiedot on saatavilla, 75 vuotta täyttäneistä noin 8-11 prosenttia on ympärivuorokautisen hoivan palveluiden piirissä (ikävakioitu). Nurmijärvellä näyttää ympärivuorokautisen hoivan palveluiden peittävyys olevan korkeampi kuin muissa kunnissa. Nurmijärvellä painottuvat sekä terveyskeskusten pitkäaikaishoito että vanhainkotihoito. Puuttuvien tietojen vuoksi yli 75-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden vertailut ovat suuntaa-antavia. 8

3.1 Palvelut verrattuna ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteisiin vuodelle 2012 % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3,1 3,9 5,4 3,6 2,9 4,7 6,4 4,7 3,5 2,6 28,8 6,8 17,4 3,5 3,0 10,1 10,0 2,0 5,3 2,8 15,1 8,0 2,2 9,0 9,8 3,0 5,5 5,8 5,5 14,4 13,5 Pitkäaikainen laitoshoito 31.12 Tehostettu palveluasuminen 31.12 Omaishoidon tuki vuoden aikana Säännöllinen kotihoito 31.12 KUVIO 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon säännöllisiä tai pitkäaikaisia ikäihmisten palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa/koko vuonna 2010 ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti tarkasteltuna. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008) määrittää valtakunnalliset tavoitteet ikääntyneiden palveluille. Näitä tavoitteita kunnat voivat käyttää pohjana omissa ikääntymispoliittisissa ohjelmissaan paikalliset tarpeet huomioiden. Suositus ei sido kuntia, eikä ota huomioon alueellisia eroja. Lisäksi selvityksen kunnissa tietyn palvelun piirissä olevien ikäihmisten määrä saattaa jäädä pieneksi, jolloin prosenttiluvut ovat erittäin herkkiä pienillekin määrällisille muutoksille. Laatusuositus asettaa tavoitteeksi vuoteen 2012 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 13-14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Selvityksen kunnissa säännöllisen kotipalvelun peittävyys vaihtelee Tuusulan 4,7 prosentista Sipoon 28,8 prosenttiin. Sipoo ja Karviainen siis ylittävät laatusuosituksen tavoitteen, mutta Tuusulassa, Keravalla ja Hyvinkäällä tavoitteesta jäädään. Laatusuosituksen mukaan omaishoidon tukea tulisi saada 5-6 prosenttia yli 75-vuotiaista. Selvityksen kunnissa omaishoidon tuen peittävyys vaihtelee vähemmän kuin säännöllisen kotipalvelun. Tuusulassa, Keravalla ja Hyvinkäällä omaishoidon tuen tavoitteesta jäädään. Laatusuositus on asettanut tavoitteeksi, että 5-6 prosenttia olisi tehostetun palveluasumisen piirissä. Tehostetun palveluasumisen tavoitteesta jäädään Hyvinkäällä ja Sipoossa. 9

Vertailun mukaan palvelurakennetta tulisi kehittää erityisesti laitoshoidossa. Laatusuosituksen tavoite vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa annettavasta pitkäaikaishoidosta on 3 prosenttia 75 vuotta täyttäneiden määrästä. Sipoo ja Tuusula ylittävät tämän tavoitteen. Vaikka Karviaisen ja Hyvinkään tiedot pitkäaikaisesta laitoshoidosta ovat puutteelliset, on selvää, että ainakin Hyvinkäällä laatusuositus ylittyy. Väestön ikääntymisestä johtuen saattaa olla, että vaikka pitkäaikaishoidon prosentuaalinen osuus pienenisi, saattaa hoidon piirissä olevien määrä silti kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2011 ehdotuksen, jonka mukaan nykyisestä kolmiportaisesti tuotetusta ympärivuorokautisesta hoidosta siirryttäisiin kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoivan järjestelmää. Selvityksen tuottamien tietojen määritelmät poikkeavat ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen määritelmistä. Siksi nämäkään tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Eroja on myös kotihoidon määritelmissä, sillä tässä selvityksessä kotihoidon asiakkaiksi on luettu säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat. Laatusuosituksessa kotihoidon määritelmä on laajempi, sillä sen määritelmän mukaan kotihoidon asiakas on kotipalvelun ja/tai kotisairaanhoidon asiakas, joilla on voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma tai jotka muuten saavat vähintään kerran viikossa palvelua. Tuusulassa, Keravalla, Sipoossa ja Hyvinkäällä on myös jonkin verran kevyen ja keskiraskaan palveluasumisen paikkoja, joita ei tähän kuvioon ole sisällytetty. Kuusikon selvityksessä keskiraskaan palveluasumisen paikat on sisällytetty säännölliseen kotipalveluun. Tällainen laskutapa nostaisi kuntien kotipalvelun peittävyyttä jonkin verran. 10

4. 85 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010 60,0 % 50,0 1,4 1,8 Keskiraskas palveluasuminen 40,0 30,0 20,0 10,0 4,2 9,6 4,1 14,0 47,4 30,8 3,2 3,2 20,8 5,3 26,2 5,9 31,0 3,5 19,4 2,8 9,5 26,5 Kevyt palveluasuminen Omaishoidon tuki Säännöllinen kotihoito 0,0 Tuusula Kerava Sipoo KarviainenHyvinkääNurmijärviMustijoki LOSTKirkkonummi KUVIO 6. Avopalveluita saaneiden 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 (kotipalvelu, kevyt ja keskiraskas palveluasuminen sekä omaishoidon tuki). 85 vuotta täyttäneillä avopalveluiden peittävyys on huomattavasti suurempi kuin 75 vuotta täyttäneillä. Sipoossa jopa puolet 85 vuotta täyttäneistä kuuluu sen piiriin. Valtaosa yli 85 vuotta täyttäneiden palveluista on säännöllistä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Sipoossa lähes puolet ja Karviaisissakin lähes kolmasosa 85 vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotipalvelua. Tässä ikäryhmässä myös omaishoidon tuen peittävyys on selvästi korkeampi 75 vuotta täyttäneisiin verrattuna. 11

% 35,0 30,0 9,9 20,9 18,9 17,8 17,1 16,9 28,8 13,2 10,9 20,8 25,0 8,5 Terveyskeskus pa-hoito 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 0,0 5,3 3,1 2,0 7,7 3,5 11,0 9,9 15,3 2,1 2,8 2,4 1,8 0,5 13,5 14,8 13,5 11,1 9,8 8,1 8,4 7,2 8,0 5,0 Tuusula Kerava Sipoo KarviainenHyvinkääJärvenpääNurmijärviMustijoki LOSTKirkkonummi Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen KUVIO 7. Ympärivuorokautista hoivaa saaneiden 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2010 Pitkäaikaishoivan palveluiden peittävyydessä yli 85-vuotiailla näkyy palvelutarpeen merkittävä lisääntyminen nuorempaan ikäluokkaan verrattuna. Pitkäaikaishoivan palvelut ovat selvästi painottuneet vanhimpaan ikäluokkaan. Vuonna 2010 ympärivuorokautisen hoivan piirissä oli Keravalla 20,9, Sipoossa 18,9 prosenttia ja Nurmijärvellä 28,8 prosenttia yli 85-vuotiaista. Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautisen hoivan muodoista peittävin sen piirissä on Karviaisissa jopa 14,8 prosenttia yli 85-vuotiaista. Hyvinkäällä, Tuusulassa ja Nurmijärvellä korostuu vanhainkotihoito, ja Sipoossa terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osuus on suuri. Ikäihmisten palveluiden trendinä on ollut, että terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon sekä vanhainkotien laitospaikat hiljalleen korvataan muilla palveluilla. 12

5. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KUSTANNUKSET 2010 Luvussa 5 käsitellään ikäihmisten palvelujen kustannuksia Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010. Kuntien välillä oli suurta variaatioita tietojen antamisessa. Tämän vuoksi kuntien kokoonpano vaihtelee tarkastelukokonaisuuksien välillä ja myös osittain niiden sisällä. Kustannukset ovat pääsääntöisesti bruttokustannuksia, suoritekustannukset on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset (brutto) suoritteilla. Esitettyihin lukuihin ja kuntien välisiin eroihin pitää suhtautua varaukselle. Tietojen vertailtavuuteen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joita ei tässä selvityksessä ole pystytty kontrolloimaan. Luvut ovat kuitenkin suuntaa antavia ja ne toimivat hyvänä pohjana kuntien ikäihmisten palvelurakenteen kehittämiselle tulevaisuudessa. 5.1 Kotihoito ja vanhusten päivätoiminta Tarkasteltavilla alueilla kotihoidon kokonaiskustannukset olivat yhteensä n. 34 milj. euroa, joka on 881 euroa jokaista alueen 65- vuotta täyttänyttä kohden. Yhden käynnin keskiarvokustannus vaihteli alueilla 26-75 euron välillä (828 106 käyntiä) (Kuvio 8). 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000-8 679 457 75 80 70 7 949 100 60 49 48 50 38 36 39 40 4 005 867 30 4 650 509 26 3 112 216 20 2 572 247 2 997 686 10 - KUVIO 8. Kotihoidon kokonaiskustannukset 2010 sekä kustannukset /käynti Vuonna 2010 kunnallisessa kotihoidossa työskenteli tarkasteltavilla alueilla yhteensä 623 työntekijää, joista terveydenhuollon henkilöstö kattoi 68 prosenttia (426,5 henkilöä). Asiak- 13

kaiden määrä jokaista kotihoidon työntekijää kohden joulukuussa 2010 vaihtele alueilla 2-9 välillä (Kuvio 9). 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 145,5 Hyvinkää Karviaine n Kerava Kikkonu mmi KUVIO 9. Kotihoidon henkilöstö sekä asiakas/työntekijä joulukuussa 2010. 98 LOST Mustijoki Sipoo Kotihoidon henkilöstö 145,5 98 51,5 72 156 47 53 asiakas/henkilöstö (joulukuu) 4 7 4 4 2 6 9 51,5 72 156 4 7 4 4 2 6 9 47 53 Vuonna 2010 vanhusten päivätoiminnan kustannukset olivat tarkasteltavilla alueilla yhteensä 1,7 milj. euroa (62 /yli 64-vuotias). Hoitopäiväkohtaiset kustannukset vaihtelivat 26-121 euron välillä (Kuvio 10). 140 120 100 95 121 108 80 60 59 40 20-26 Hyvinkää Kerava Kirkkonummi LOST Mustijoki KUVIO 10. Vanhusten päivätoiminnan kustannukset /hoitopäivä 14

5.2 Omaishoidon tuki ja perusterveydenhuollon lääkärikäynnit Omaishoidon tuen tarkastelussa on mukana kaikki kuntien omaishoidon tukea vuonna 2010 saaneet asiakkaat, myös alle 65-vuotiaat. Tarkastelussa mukana olevat kunnat maksoivat omaishoidon tukea keskimäärin 5 825 tuensaajaa kohden (yhteensä 6 484 042 ). (Kuvio 11) 7000 6000 5000 4000 5 721 4 245 5 733 4 893 4 194 4 687 4 951 6 353 3000 2000 1000 0 Hyvinkää Karviainen Kerava Kirkkonum mi KUVIO 11. Omaishoidon tukea saaneet 2010 sekä /tuensaaja 2010 LOST Mustijoki Nurmijärvi Tuusula tuen saajat 238 253 106 132 114 105 144 175 /tuensaaja 5 721 4 245 5 733 4 893 4 194 4 687 4 951 6 353 Tarkasteltavilla alueilla yli 64-vuotiailla oli vuonna 2010 75 394 perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä. Keskimäärin yli 64-vuotiiat kävivät perusterveydenhuollon lääkärin vastanotolla 2,3 kertaa vuoden 2010 aikana (Kuvio 12) 15

3,0 2,8 2,8 2,5 2,0 2,1 1,9 2,5 2,1 2,1 1,5 1,0 0,5 0,0 Hyvinkää Karviainen Kerava Kirkkonummi Mustijoki Sipoo Tuusula KUVIO 12. Yli 64-vuotiaiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit vastaavanikäistä väestöä kohden 2010 5.3 Ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito Vuonna 2010 tarkasteltavilla alueilla oli yhteensä 387 130 tehostetun palveluasumisen hoitovuorokautta. Hoitovuorokausista kunnat tuottivat 36 % omana toimintana ja 64 % ostopalveluna. Oman toiminnan brutto vuorokausikustannus oli keskimäärin 131 /vrk ja ostopalveluiden netto vuorokausikustannus 96 /vrk. (Kuvio 13) 160 140 120 100 80 60 40 20 - Hyvin kää Järve npää Karvi ainen Kerav a Kirkk onum mi KUVIO 13. Tehostetun asumispalvelun kustannukset /vrk oma toiminta (brutto) ja ostopalvelu (netto) LOST Musti joki Tuusu la Oma toiminta (Brutto) /vrk 145 123 125 120 113 141 130 150 131 Ostopalvelu (netto) /vrk 90 81 74 94 116 137 75 102 96 Ka. 16

Tarkasteltavien alueiden vanhainkodeissa oli vuonna 2010 yhteensä 185 010 hoitovuorokautta, joka on 4,8 vuorokautta jokaista alueiden yli 64-vuotiasta kohden. Vanhainkotien hoitovuorokausien keskikustannus oli vuonna 2010 146 /vrk.(kuvio 14). 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20-150 96 131 175 152 153 162 146 KUVIO 14. Vanhainkodit /vrk Tarkasteltavien alueiden terveyskeskussairaaloiden keskimääräinen brutto vuorokausikustannus oli vuonna 2010 195 /vrk. (Kuvio 15). 250 200 214 204 190 224 161 165 204 195 150 100 50 - KUVIO 15. Terveyskeskussairaalat /vrk Tarkasteltavien alueiden terveyskeskusten sairaaloissa hoidettiin yli 64- vuotiaita yhteensä 203 866 vuorokautta, joka vastaa 5,5 vuorokautta jokaista yli 64-vuotiasta asukasta kohden. 17

Suhteessa eniten hoitovuorokausia yli 64-vuotiasta kohden oli Mustijoella (8,9) ja vähiten Kirkkonummella (4,4) (Kuvio 16) 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 6,2 6,9 5,5 4,4 5,2 8,9 5,3 5,5 KUVIO 16. Terveyskeskussairaaloiden hoitovuorokaudet yli 64-vuotiasta kohden 18

Lkm 6. ENNUSTE YLI 64- VUOTIAAN VÄESTÖN KEHITYKSESTÄ Suomen väestö ikääntyy tällä hetkellä nopeasti. Myös Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa eläkeikäisten määrä kasvaa (Kuvio 17). Kun vuonna 2010 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa yli 64-vuotiaita asui 56 100, niin Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2025 heidän määränsä nousee 99 200:an. Viidentoista vuoden ajalta kasvua kertyy 76,9 prosenttia. Lähivuosille ajoittuu nuoren eläkeikäisen 65-74-vuotiaan väestön kasvu, ja ensi vuosikymmenellä alkaa 75-84-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti. Yli 85-vuotiaiden määrä noin kaksinkertaistuu vuodesta 2010 vuoteen 2025 mennessä. 60 000 50 000 65-74-vuotiaita 40 000 30 000 75-84-vuotiaita 20 000 yli 85-vuotiaita 10 000 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 14 % 12 10 8 6 4 2 65-74-vuotiaita 75-84-vuotiaita yli 85-vuotiaita 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 KUVIO 17. Yli 64- vuotias väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2000-2010 sekä tilastokeskuksen ennuste vuosille 2011-2025, lukumääränä ja prosentteina koko väestöstä 19

Ikäryhmät Kuviossa 18 esitetään vuoden 2010 ja vuoden 2025 väestöpyramidit. Vuonna 2010 suurimmat ikäluokat ovat 40-44 ja 45-49-vuotiaat. Vuoden 2010 väestöpyramidi on melko tasapaksu opiskeluikäisiä nuoria aikuisia lukuun ottamatta aina 60-64-vuotiaisiin saakka, ja eläkeikäisten ikäluokat ovat pienempiä. Miesten suuremmasta kuolleisuudesta johtuen eläkeikäisten enemmistö on naisia. Mitä vanhemmasta eläkeikäisten ikäluokasta on kyse, sitä suuremmaksi nousee naisten osuus. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä väestöpyramidin muoto on muuttunut. Lasten ja nuorten määrä sekä työikäisten määrä on pienentynyt. Sen sijaan eläkeikäisen väestö suhteellinen osuus on lisääntynyt. Vuoden 2025 väestöpyramidi muistuttaa suorakaidetta. 5-vuotisikäryhmien suhteellinen osuus pysyy melko tasaisena aina 75-79-vuotiaiden ikäryhmään asti. Vasta tätä vanhemmat ikäluokat ovat selvästi pienempiä. 95+ 90 94 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 Miehet Naiset 10 5 0 5 10 % ennuste: 2025 2010 KUVIO 18. Väestöpyramidi. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikä- ja sukupuolirakenne vuosina 2010 ja ennuste vuodelle 2025. 20

6.1 Väestön ikääntyminen eri kunnissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa vuoteen 2025 mennessä eniten Kirkkonummella, Siuntiossa ja Keravalla (taulukko 2). Näissä kolmessa kunnassa yli 64-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan 15 vuoden aikana. Myös Keravalla, Järvenpäässä ja Pornaisissa ikäihmisten määrä lisääntyy jyrkästi. Sipoossa, Raaseporissa ja Hangossa ikärakenteen muutos on maltillisempi. Kaikissa kunnissa 65-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 75,8 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Suhteellisesti suurin kasvu tapahtuu väestöennusteen mukaan yli 74-vuotiaiden ikäluokassa, jossa myös palvelutarve on suurin. Useassa kunnassa yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa jopa yli 150 prosenttia. Eniten yli 74-vuotiaiden ikäluokka kasvaa samoissa kunnissa kuin yli 64- vuotiaidenkin. Taulukko 2. Yli 64- ja yli 74-vuotiaiden lukumäärä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2025 ja ennusteen mukainen muutos prosentteina Yli 64- vuotiaat vuonna 2010 Ennuste vuodelle 2025 Yli 74- vuotiaat vuonna 2010 Ennuste vuodelle 2025 Muutos-% 65 vuotta täyttäneet Muutos-% 75 vuotta täyttäneet Lkm. Lkm. Lkm. Lkm. Hanko 2 061 2 996 775 1 686 45,4 117,5 Hyvinkää 7 386 12 009 3 397 6 175 62,6 81,8 Inkoo 983 1 762 409 907 79,2 121,8 Järvenpää 4 718 9 167 1 853 4 411 94,3 138,0 Karjalohja 320 531 153 245 65,9 60,1 Karviainen 6 449 11 313 2 785 5 655 75,4 103,1 Kerava 4 581 9 029 1 699 4 554 97,1 168,0 Kirkkonummi 3 974 8 201 1 416 3 932 106,4 177,7 Lohja 6 357 11 038 2 613 5 699 73,6 118,1 Mäntsälä 2 758 5 025 1 196 2 430 82,2 103,2 Nurmijärvi 4 649 8 499 1 653 4 238 82,8 156,4 Pornainen 542 1 047 234 474 93,2 102,6 Raasepori 6 095 8 868 2 857 4 715 45,5 65,0 Sipoo 2 642 4 032 1 136 1 953 52,6 71,9 Siuntio 754 1 528 271 737 102,7 172,0 Tuusula 4 438 8 175 1 602 3 981 84,2 148,5 Yhteensä 58 707 103 220 24 049 51 792 75,8 115,4 21

Kuviossa 19 tarkastellaan vanhushuoltosuhteen kehittymistä kunnittain. Vuonna 2010 vanhushuoltosuhde on heikoin Karjalohjalla, Hangossa ja Raaseporissa, joissa on kaikissa noin 30 vanhusta sataa työikäistä kohden. Edullisin vanhushuoltosuhde on Kirkkonummella, Pornaisissa ja Järvenpäässä, joissa se jää 16-17 vanhukseen sataa työikäistä kohden. Suurimmalla osalla Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista vanhushuoltosuhde on koko maata edullisempi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vanhushuoltosuhde heikkenee vuoteen 2025 mennessä nopeasti. Järvenpäässä vanhusten määrä työikäisen väestön määrään nähden lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Myös Vihdissä, Keravalla ja Hangossa vanhushuoltosuhde muuttuu huomattavasti epäsuotuisammaksi. Vähiten vanhusten määrä työikäisen väestön määrään nähden kasvaa Nummi-Pusulassa ja Raaseporissa. Karjalohja Hanko Raasepori Nummi-Pusula Karkkila Inkoo KOKO MAA Lohja Hyvinkää Mäntsälä Kerava Siuntio Vihti Tuusula Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Kirkkonummi 0 20 40 60 80 ennuste: 2025 2010 KUVIO 19. Vanhushuoltosuhde Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 2010 ja Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2025 22

6.2 Vaikutukset ikäihmisten palvelujen tarpeeseen Kuviossa 20 esitetään ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukainen laskelma siitä, kuinka paljon uusia ikääntyneitä 75 vuotta täyttäneitä ihmisiä tulee palvelujen piiriin lähivuosikymmeninä. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia (STM 2008) on sovellettu Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteeseen. Kuvion oletus on, että palvelujen tarve kasvaisi mekaanisesti vanhusten määrän mukana. Vuodesta 2009 vuoteen 2020 yli 74-vuotiaiden määrä eri hoitomuodoissa noin kaksinkertaistuu vajaasta 5 000 henkilöstä 10 000 henkilöön. Laskelman mukaan omaishoidon piirissä olevien ikäihmisten määrän kasvaa 1 300 henkilöllä eli kolminkertaistuu. Kotihoidon palveluja saavien määrä kasvaa vajaalla kolmella tuhannella henkilöllä. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on itsenäisen asumisen turvaaminen. Tästä johtuen laitosmaisen hoidon tarve ei laskelmissa kasva yhtä voimakkaasti kuin muiden palvelumuotojen. Laskelman mukaan hoitoa tarvitsevien ikäihmisten lukumäärä jatkaisi kasvuaan voimakkaana myös vuosina 2020-2025. Kuvion esittämä ennuste palvelutarpeen kehityksestä pohjautuu vain ikärakenteen muutokseen. Ikäihmisten palvelujen tarve ei kuitenkaan riipu vain kalenteri-iästä,eikä heidän määränsä lisääntyminen merkitse automaattisesti palvelujen tarpeen kasvua. Myös terveet ja toimintakykykyiset vuodet ovat lisääntyneet eliniän pidentyessä. Palvelutarpeeseen vaikuttaakin ikärakenteen lisäksi olennaisesti vanhusten toimintakyvyn kehittyminen. 23

16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoidon palvelut 4 000 Omaishoito 2 000 0 2005 2009 2015 2020 2025 KUVIO 20. Arvio ikäihmisten palveluja tarvitsevien 75 vuotta täyttäneiden lukumäärästä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina 2015-2025, jos ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia noudatetaan ja palvelurakenne pysyy nykyisenlaisena 24

LÄHTEET Hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden. Ikähoiva työryhmän muistio. (2010): Sosiaali- ja terveysministeriö. STM:n julkaisuja 2010:28. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008). Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto. STM:n julkaisuja 2008:3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.3.2011]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/tau.html. Valtiovarainministeriö (2010): Hyvinvointia kestävästi. Mäkitalo, Raili & Hautala, Urpo & Narika, Jouko & Tuukkanen, Jorma. 25