OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylijohtaja 2.12.2013 Tapio Kosunen AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMILUPIEN MYÖNTÄMINEN 1 Taustaa 2 Säädöspohja 2.1 Toimiluvat Hallitusohjelman mukainen ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva uudistus toteutetaan vaiheittain. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on ammattikorkeakoululain (351/2003) muuttamisesta annetulla lailla (485/2013) uudistettu muun muassa ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myönnettävän toimiluvan myöntämisen edellytyksiä. Uusien toimilupien myöntämiskriteereissä korostuvat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Nykyisten toimilupien voimassaolo päättyy edellä mainitun ammattikorkeakoululain muuttamista koskevan lain voimaantulosäännöksen mukaan 1.1.2014. Muutettujen toimilupakriteerien mukaiset uudet toimiluvat myönnetään samasta ajankohdasta lukien. Ammattikorkeakoululain 6 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle yhteisölle ammattikorkeakoulun toimiluvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset lain 4 :n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään toimiluvan hakemisesta ja toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. Toimiluvan saajalla on oikeus ylläpitää ammattikorkeakoulua, jossa annetaan ammattikorkeakouluopetusta toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös sen tehtäviin kohdistuvia kehittämis- ja muita velvollisuuksia. Toimiluvan myöntämisedellytyksiä koskevan säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 9/2013 vp) on todettu mm. seuraavaa: Valtioneuvoston aiempien linjausten mukaisesti jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu. Ammattikorkeakoulun toiminnan tulisi vastata alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen, jonka arvioinnissa otettaisiin huomioon kansallisten koulutustarveennakointien alakohtaiset linjaukset ja korkeakoulutuksen saavutettavuus suuralueella. Koulutustarvetta arvioitaessa ja 7 :n mukaisesta koulutustehtävästä päätettäessä otetaan huomioon alueiden väliset erot ja siihen liittyen esimerkiksi elinkeinorakenteen muutokset. Alueelliseen saatavuuteen liittyy myös ruotsinkielisen väestön koulutustarpeiden turvaaminen. Toimilupauudistuksessa turvataan ruotsinkielinen koulutustarjonta.
2 Toimiluvan saajalla tulisi olla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisten tehtävien eli korkeakouluopetuksen, soveltavan tutkimus- ja kehitystyön sekä taiteellisen toiminnan asianmukaiseen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen järjestämiseen ja harjoittamiseen laadukkaasti ja tuloksellisesti. Ammattikorkeakoulun tulisi myös olla riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutus tulisi järjestää opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimus- ja kehitystoimintaan. Määrällisten toimilupakriteerien asettamista ei ole pidetty perusteltuna. Toimilupien myöntäminen perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Ammattikorkeakoululain 7 :n mukaan ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus). Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikorkeakoulu voi päättää lisäksi muun kielen kuin toimiluvassa määrätyn opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (352/2003) 25 :ssä säädetään toimiluvan hakemisesta. Säännöksen mukaan ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä: 1) ylläpitäjän nimi ja kotipaikka; 2) ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot; 3) ammattikorkeakoulun nimi; 4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten; 5) ammattikorkeakoulun kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla; 6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus; 7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet; 8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää; 9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat; 10) opiskelijapalveluiden järjestäminen; 11) hallinnon järjestäminen.
3 Lisäksi toimilupahakemukseen on liitettävä: 1) ylläpitäjämuodosta riippuen kuntayhtymän perussopimus taikka selvitys yhteisön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset tai säätiön säännöt; 2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat; 3) suunnitelma rekisteröitynä yhteisönä toimivan ylläpitäjän talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. 2.2 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille maksettava perusrahoitus on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Perusrahoitus myönnetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetyillä perusteilla. Mainitun lain ensi vuoden alussa voimaan tulevan 26 :n 4 momentin muutoksen mukaan ammattikorkeakoulun yksikköhinta muodostuu koulutuksen sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvistä rahoitusosuuksista. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, suoritettuihin opintopisteisiin, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään. Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen. Yksikköhinnat on määrättävä siten, että kaikkien ammattikorkeakoulujen rahoituksesta koulutuksen perusteella määräytyvä osuus on 85 prosenttia ja soveltavan tutkimus- ja kehitystyön osuus on 15 prosenttia. Rahoituksen yksityiskohdista säädetään valtioneuvoston asetuksessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (822/2013), joka tulee voimaan 1.1.2014.
4 3 Toimilupahakemukset 3.1 Hakijat Ammattikorkeakoulujen toimilupien hakuaika päättyi 30.9.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriölle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 24 toimilupahakemusta. Toimilupaa haettiin nykyisille ammattikorkeakouluille lukuun ottamatta Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluja, jotka yhdistyvät hakemuksen mukaan Lapin ammattikorkeakouluksi. Nykyisistä kunnallisista ylläpitäjistä uusina osakeyhtiöinä toimilupaa hakivat Turun ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy sekä Oulun ammattikorkeakoulu Oy. Kunnallisena ylläpitäjänä toimilupaa hakivat Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Päijät-Hämeen koulutuskonserni sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Lisäksi Arcadaammattikorkeakoulun toimilupaa haki nykyisin ylläpitäjänä toimivan säätiön sijaan osakeyhtiö. Yhteenveto hakijoista on esitetty muistion liitteessä 1. 3.2 Ammattikorkeakoulujen nimet Kaksi ylläpitäjää (Centria ammattikorkeakoulu Oy- Centria yrkeshögskola Ab ja Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab) ovat esittäneet toimilupahakemuksessa ammattikorkeakoululle kaksikielistä nimeä (Centriaammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Centria ja Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola). Viisi ylläpitäjää (Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy, Oulun ammattikorkeakoulu Oy ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy) ovat esittäneet toimilupahakemuksessa ammattikorkeakoulun nimeen myös siitä käytettävää lyhennettä (Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk), Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy (Seamk)). Kaksi ylläpitäjää (Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy ja Turun ammattikorkeakoulu Oy) ovat esittäneet ammattikorkeakoulun nimeen näkyviin myös englanninkielisen nimen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu Central Finland University of Applied Sciences, Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences). Högskolan Arcada Ab on esittänyt ammattikorkeakoulun nimeksi Högskolan Arcada. 3.3 Haetut koulutusvastuut Tiedot haetuista koulutusvastuista on esitetty ammattikorkeakouluittain muistion liitteessä 2.
5 3.4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillisen opettajankoulutuksen järjestämisvastuuta haettiin kaikille niille ammattikorkeakouluille, jotka nykyisinkin järjestävät ammatillista opettajankoulutusta (Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu). 3.5 Opetus- ja tutkintokieli Högskolan Arcada Ab ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi ovat hakemuksessaan esittäneet, että ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi määrättäisiin toimiluvassa ruotsi. Muut hakijat ovat esittäneet, että heidän ylläpitämiensä ammattikorkeakoulujen opetus- ja tutkintokieleksi määrättäisiin suomi. 4 Hakemusten arviointia 4.1 Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi Ammattikorkeakoulut ovat ennakoineet taloudellisia toimintaedellytyksiään ottaen huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön toimittaman ammattikorkeakoulukohtaisen arvion valtion rahoituskehityksestä vuosille 2014 2018. Laskelmissa on otettu huomioon hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin perustuva noin 170 miljoonan euron menosäästö vuodesta 2012 vuoteen 2015. Tämä sisältää valtion rahoituksen ja tätä vastaavan kuntarahoitusosuuden vähennykset sekä vuosille 2013 ja 2014 tulleet valtionosuusindeksin jäädyttämiset. Em. säästöjen ja rahoitusmallin vaikutukset vaikuttavat yksittäisen ammattikorkeakoulun suhteelliseen rahoitusasemaan erisuuruisena. Vuodesta 2014 vuoteen 2018 yksittäisen ammattikorkeakoulun saaman yksikköhintarahoituksen muutos vaihtelee merkittävästi. Ammattikorkeakoulut ovat toimilupahakemuksissaan suunnitelleet toimintaansa edellä todetut taloudelliset reunaehdot huomioon ottaen ja päättäneet tarvittaessa sopeuttamistoimenpiteistä. Toimenpiteiden ajoittumisessa on eroja ammattikorkeakoulujen välillä. Hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta mahdollisesti seuraavia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia ei ole voitu toimilupahakemuksia laadittaessa ennakoida. Ammattikorkeakoulut toimittivat osana toimilupahakemusta tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman sekä niistä johdetut tunnusluvut vuosilta 2012 2018. Laskelmien lisäksi ylläpitäjät ovat arvioineet hakemuksissaan taloudellisia toimintaedellytyksiä ja niihin liittyviä riskejä sekä ylläpitäjän että haettavan ammattikorkeakoulun näkökulmasta sekä kuvanneet riskienhallintajärjestelmänsä ja taloudelliset riippuvuudet ylläpitäjäosakeyhtiön osakkeenomistajatahoista tai kuntayhtymän jäsenkunnista tai kuntayhtymien osakaskuntien omistamista yhtiöistä erityisesti tiloja koskevien sopimusten sekä vuokrien määräytymisperusteiden osalta. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointiin liittyvissä laskelmissa vuosien 2014 2018 merkittävin tulorahoituserä eli yksikköhintarahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitäjille toimittamiin ennusteisiin. Yksikköhintarahoitukseen
6 liittyy yksittäisen ammattikorkeakoulun näkökulmasta rahoitusmallista johtuvia epävarmuustekijöitä. Yksittäisen ammattikorkeakoulun oman tuloksen lisäksi rahoitukseen vaikuttaa muiden ammattikorkeakoulujen tulosten kehitys. Yksikköhintarahoitusta lukuun ottamatta vuosien 2013 2018 osalta taloustiedot ovat ylläpitäjien laatimia ennusteita. Taloudellisten edellytysten arvioinnissa on tarkasteltu ylläpitäjien ja ammattikorkeakoulujen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja kannattavuutta. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota erityisesti taloudellisiin riskeihin ja niiden hallintakeinoihin. Riskiksi on tunnistettu mm. avustustuottojen ja muiden tuottojen merkittävät kasvuodotukset ja niiden perusteet sekä toteutumisen todennäköisyys. Arvioinnissa on tarkasteltu sekä tunnuslukujen arvoja, kehitystä että niiden välisiä suhteita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Erityistä huomiota kiinnitettiin vakavaraisuuteen, maksuvalmiuteen ja kannattavuuteen. Ammattikorkeakoulutoiminnan luonne huomioon ottaen oman ja vieraan pääoman tuottoprosentit olivat tarkastelussa lähinnä täydentäviä tietoja. Riskien arvioinnissa on tarkasteltu ammattikorkeakoulujen raportoimia talouden sopeuttamistoimia kokonaisuudessaan ja lisäksi erityisesti henkilöstö- ja kiinteistökulujen kehitystä tarkastelukaudella. Hakemuksista saadun tietoaineiston perusteella on muodostettu kokonaiskuva ammattikorkeakoulujen taloudellisista toimintaedellytyksistä. Taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnissa keskeisimmiksi tunnusluvuiksi valittiin omavaraisuusaste (joka kertoo oman ja vieraan pääoman suhteen), nettotulos, kassan riittävyys (joka kertoo dynaamisen maksuvalmiuden ja sen, kuinka monen päivän menoihin kassa riittää) ja Quick Ratio (joka kertoo maksuvalmiuden tilinpäätöshetkellä). Aineiston yhtenäisen tarkastelun varmistamiseksi taloudellisten edellytysten arvioinnissa tunnusluvuille asetettiin viitteelliset ohjearvot, jotka olivat seuraavia: Omavaraisuusasteen tuli olla yli 20 %. Nettotulosta pidettiin tyydyttävänä, mikäli se oli 2 % liikevaihdosta. Dynaamista maksuvalmiutta kuvaavan kassanriittävyyden tyydyttävänä ohjearvona pidettiin 45 päivää ja kriittisenä 30 päivää. Staattista maksuvalmiutta tilinpäätöshetkellä kuvaavan Quick Ratio tunnusluvun ohjearvona pidettiin vähintään yhtä (1) ja kriittisenä rajana 0,5. Taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin keskeiset koko aineistoa koskevat johtopäätökset ovat tunnusluvuittain seuraavat: Vakavaraisuus omavaraisuusasteella mitattuna on kaikilla ammattikorkeakouluilla hyvä (yli 20 %). Ammattikorkeakoulujen omavaraisuusasteen mediaani tarkastelujaksolla eli vuosina 2014 2018 oli 74,3 %. Ammattikorkeakoulujen nettotulosprosentti -tunnusluvun mediaani tarkastelujaksolla oli 1,0 prosenttia. Tunnusluvun arvioissa oli hajontaa (korkein arvo 9,7 %, alin arvo - 2,4 %). Ammattikorkeakoulujen nettotulos lähtee hyvältä tasolta vuonna 2012 (mediaani 3,9 %), käy lähellä nollaa vuosina 2015 2016 ja palautuu lähtötasoa alemmalle tasolle ollen 1,4 % vuoteen 2018 mennessä. Ammattikorkeakoulujen sopeuttamistoimet vaikuttavat laajamittaisesti vasta vuosina 2017 2018.
7 Ammattikorkeakoulujen kassan riittävyys -tunnusluvun mediaani tarkastelujaksolla oli 70 päivää. Tunnusluvun arvoissa oli suurta hajontaa. Alin tarkastelujaksolle 2014 2018 sijoittunut arvo oli 8 päivää, korkein 208 päivää. Ammattikorkeakoulujen Quick Ratio -tunnusluvun mediaani tarkastelujaksolla oli 2,5. Tunnusluvun arvoissa oli hajontaa, mutta kaikkien ammattikorkeakoulujen arvo ylitti ohjearvona pidetyn 1. Tarkastelujakson alin arvo oli 1,5 ja ylin 10,6. Muina koko aineistoa koskevina johtopäätöksinä voidaan todeta seuraavaa: Pääsääntöisesti ammattikorkeakouluilla on taloudellisia puskureita ja muita rahoitusta turvaavia mekanismeja, jotka tulorahoituksen pienentyessä riittävät tarkastelukauden (2013 2018) yli. Mikäli nettotulokset jäävät tappiollisiksi tai nollatasolle, on riski, että taloudellinen liikkumavara vähenee merkittävästi useissa ammattikorkeakouluissa viimeistään tarkastelukauden jälkeen. Valtion rahoituksen leikkauksiin on reagoitu sopeutumistoimin ja ammattikorkeakoululaitoksen likvidien varojen taso pysyy tarkastelukaudella 2014 2018 vuoden 2013 tasolla. Investoinnit ja poistot ovat tarkastelukaudella kutakuinkin samalla tasolla, mikä tarkoittaa että ammattikorkeakoulujen infrastruktuuri näyttäisi säilyvän ajantasaisena. Ammattikorkeakoulujen laatimien talousennusteiden investoinnit voidaan pääosin rahoittaa tulorahoituksella. Näyttää siltä, että lainarahoitusta ei laajassa mitassa tarvittaisi. Keskeisimmät talouden tunnusluvut ammattikorkeakouluittain on esitetty muistion liitteessä 3. 4.2 Toiminnallisten edellytysten arviointi Ammattikorkeakoulut ovat lähteneet koulutustarjonnan suunnittelussa toimintaalueensa tarpeista. Haetuista koulutusvastuista on muodostettu aluetta palvelevia kokonaisuuksia. Samalla on pyritty edistämään yhteistyötä ja työnjakoa resurssien käytön tehostamiseksi ja profiloitumisen edistämiseksi. Tämän seurauksena koulutusvastuissa tapahtuu useita muutoksia nykyisiin koulutusohjelmapäätöksiin verrattuna. Työvoimatarpeiden kannalta hakemusten pohjalta syntyvä ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan kokonaisuus vastaa edelleen valtakunnallisia ja alueellisia tarpeita. Hakemuksissa esitetyn perusteella ruotsinkielinen koulutustarjonta turvataan riittävässä laajuudessa. Kulttuurin koulutuksessa koulutustehtävää esitetään karsittavaksi mm. muusikko (AMK), kuvataiteilija (AMK) sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) koulutusvastuiden osalta. Muutosten myötä tarjontaa on edelleen riittävästi työvoimatarpeisiin nähden. Ammattikorkeakoulut suuntaavat koulutustarjontaa uudelleen myös mm. tekniikan alalla. Ammattikorkeakoulun luopuessa uuden toimiluvan yhteydessä tietyn tutkintonimikkeen antamisesta taikka suunnatessa liiketalouden tai tekniikan ammattikorkeakoulu-
8 tutkintoon johtavia opintoja aiemmasta poikkeavilla koulutusalatäsmennyksillä tulee ammattikorkeakoulun kuitenkin huolehtia opiskelijoiden oikeusturvasta. Näitä tilanteita varten toimilupiin ehdotetaan sisällytettäväksi ammattikorkeakouluille velvoite, jolla turvataan opiskelijoiden oikeus suorittaa aloittamansa opinnot ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Vaikka ammattikorkeakoulun koulutusvastuu ei sisältäisi sitä tutkintonimikettä tai alatäsmennystä, johon liittyviä opintoja opiskelija on otettu opiskelemaan, opiskelijalla on kuitenkin oikeus jatkaa opintojaan ja saada kyseinen tutkinto ja tutkintonimike ko. ammattikorkeakoulusta ammattikorkeakoululainsäädännön mahdollistamien määräaikojen puitteissa.. Tämä ei estä sitä, että ammattikorkeakoulut voivat keskenään sopia erilaisista järjestelyistä asiaan liittyen. Opiskelijan siirtyminen toiseen ammattikorkeakouluun vaatii näissä tilanteissa kuitenkin opiskelijan myös omaa suostumusta. Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liitettävää rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimikkeeseen liittyvää koulutusvastuuta haettiin kuudelle ammattikorkeakoululle, joita ovat Metropolia ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Savoniaammattikorkeakoulu ja Yrkehögskolan Novia. Rakennusarkkitehtikoulutuksen määrälliseksi tarpeeksi on arvioitu 80 120 aloittajaa vuosittain. Koulutusvastuuta hakeneet ammattikorkeakoulut ovat suunnitelleet aloittavansa koulutuksen pääsääntöisesti 30 aloittajan suuruisissa ryhmissä. Lähtökohtana on, että koulutusvastuu myönnettäisiin siten, että koulutusta on saatavissa kattavasti eri puolilla maata ja sitä olisi myös tarjolla alueella, jossa ei ole yliopistollista arkkitehtuurikoulutusta. Koulutuksen laadukkaan toteuttamisen kannalta koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävä osaamiskeskittymä. Koulutusvastuu myönnettäisiin edellä mainituin perustein Metropolia Ammattikorkeakoululle, Savonia-ammattikorkeakoululle, Tampereen ammattikorkeakoululle ja Oulun ammattikorkeakoululle. Sosiaali- ja terveysalan haettujen koulutusvastuiden perusteella tarjontaa on tarpeisiin nähden edelleen liikaa ja hajautuneena liian moniin ammattikorkeakouluihin terveydenhoitaja (AMK)- ja fysioterapeutti (AMK) koulutusvastuissa. Myös kuntoutusalan pienten koulutusvastuiden osalta (fysioterapia, toimintaterapia, naprapatia, osteopatia, jalkaterapia, kuntoutuksen ohjaus) on työnjakoa tarpeen selvittää jatkotyönä. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on kuluvalla hallituskaudella vähennetty yhteensä 2 030 aloituspaikan verran. Vähennykset on suunnattu työvoimatarpeiden edellyttämällä tavalla aloille, joilla on tarpeeseen nähden ylitarjontaa. Vähennykset on suunnattu erityisesti kulttuurialalle, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Aloituspaikkaleikkaukset on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoituksen pohjana olevissa laskennallisissa opiskelijamäärissä vuodesta 2013 alkaen. Ammattikorkeakoululain 4 :n mukaiset tehtävät eli korkeakouluopetus, soveltava tutkimus- ja kehitystyö sekä taiteellinen toiminta pystytään hakemusten perusteella toteuttamaan ammattikorkeakouluissa asianmukaisesti ja tuloksellisesti. Tämä edellyttää koulutusvastuiden karsimista ja toimipisteverkon kokoamista. Hakemuksissa on esitetty näihin liittyviä toimenpiteitä. Edellytykset kansainvälisesti korkeatasoi-
9 seen toimintaan ovat pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen valitsemilla painoaloilla, joihin ammattikorkeakoulut myös keskittävät tutkimus- ja kehitystyötään. Alueelliseen koulutustarpeeseen suhteutettuna haettujen ammattikorkeakoulujen koko on riittävä. Koulutusta on tarkoitus järjestää ryhmissä, jotka toimivat opetuksen kannalta sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti. Näin turvataan riittävät resurssit opetukseen ja tk-toimintaan. Ammattikorkeakoulujen sopeuttamistoimilla rationalisoidaan toimintaa ja karsitaan päällekkäisyyksiä sekä ammattikorkeakoulujen sisällä että niiden välillä. Sopeuttamistoimet ja rakenteiden uudistaminen takaavat sen, että koulutukseen ja tktoimintaan käytettävät resurssit ovat entistä tehokkaammassa käytössä. Toimilupiin ehdotettavat kehittämis- ja muut velvollisuudet on esitetty ammattikorkeakouluittain muistion liitteessä 4. Valtioneuvosto haluaa kiinnittää myös erityistä huomiota opiskelijaliikunnan järjestämiseen ammattikorkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö etsii yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa ratkaisuja toimenpiteiksi vuoden 2014 aikana. 4.3 Korkeakoulukohtainen tarkastelu 4.3.1 Arcada Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Ammattikorkeakoulu vastaa ruotsinkielisen työvoiman kouluttamisesta erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös valtakunnallisesti. Arcadasta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen parantaa edellytyksiä laadukkaaseen koulutukseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoulun painoalat ovat 1. kulttuuri, 2. toiminnalliset materiaalit ja älykkäät ratkaisut terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja energia-alalla, 3. liiketoiminnan kehittäminen ja informaatioanalyysi painopisteenä big data, 4. potilasturvallisuuteen liittyvä simulointipedagogiikka, IT-perustainen lääkealan pätevyys ja riskien ennaltaehkäisy hoitotyössä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskitetty ammattikorkeakoulun painoaloille ja sitä toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Koulutus ja tk-toiminta on integroitu. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Arcada ammattikorkeakoulu Oy:lla on taloudelliset toimintaedellytykset toimiluvan myöntämiselle. Am-
10 mattikorkeakoulun nettotulos on voitollinen vuonna 2018 (1,1% liikevaihdosta). Vuosina 2014-2018 nettotulos on keskimäärin niukasti tappiollinen ( -0,64% liikevaihdosta). Ammattikorkeakoulun hyvä maksuvalmius antaa kuitenkin liikkumavaraa tilanteessa, jossa suunnitellut tuotot eivät toteutuisi, eikä nettotulos pysyisi suunnitellulla tasolla. Taloudellisia edellytyksiä vahvistaa erityisesti ylläpitäjäsäätiön hyvä taloudellinen tilanne, joka käy ilmi säätiötä koskevista tunnusluvuista. Säätiön ainoana tehtävänä on omistaa Arcada ammattikorkeakoulu ja harjoittaa sellaista toimintaa, joka tukee edellä mainittua ammattikorkeakoulua. Laskelmat on laadittu siitä lähtökohdasta, että tuottoihin ei sisälly harkinnanvaraisia avustuksia vuosina 2014-2018. Suunniteltujen kululeikkausten toteutuminen on taloudellisten edellytysten kannalta välttämätöntä. Ammattikorkeakoulun toimitilat sekä opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Ammattikorkeakoululla on edellytykset laadukkaisiin palveluihin sekä opiskelu- ja tk-ympäristöihin. Ammattikorkeakoulun nimi Koulutusvastuu Kehittämisvelvoite Ylläpitäjä on esittänyt ammattikorkeakoulun nimeksi Högskolan Arcada. Nykyisen toimiluvan mukaan Stiftelsen Arcada säätiön ylläpitämän ammattikorkeakoulun nimi on Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola. Stiftelsen Arcada on 21.12.2009 hakenut ammattikorkeakoulun toimiluvan muuttamista siten, että ammattikorkeakoulun nimeksi muutettaisiin Högskolan Arcada. Arcada on perustellut hakemustaan erityisesti sillä, että yrkeshögskola-nimikkeen käyttö korkeakoulun nimessä vaikeuttaa pohjoismaista yhteistyötä. Opetusministeriö on tehnyt asiassa kielteisen päätöksen 27.4.2010. Päätöksen perusteluissa on todettu mm., että ammattikorkeakoulun nimen muuttamista koskeva ratkaisu ei voi perustua Ruotsin tai EU:n lainsäädännössä käytettyyn koulutusterminologiaan. Lisäksi päätöksessä on viitattu eduskunnan sivistysvaliokunnan linjaukseen (SiVM 6/2009 vp): "Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista, joissa yliopistoilla (ruots. universitet, engl. university) ja ammattikorkeakouluilla (ruots. yrkeshögskola, engl. polytechnic) on eri tehtävät ja profiilit." Stiftelsen Arcada on valittanut kielteisestä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on 20.6.2011 hylännyt valituksen. Edellä todetun perusteella ammattikorkeakoulun nimeksi tulisi toimiluvassa määrätä Yrkeshögskolan Arcada. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Toimilupaan ehdotetaan sisällytettäväksi seuraava opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvä kehittämisvelvoite: Kun tässä toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että en-
11 nen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa edellä tarkoitetut opintonsa Yrkeshögskolan Arcadassa ja saada tutkinto ja tutkintonimike ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. 4.3.2 Centria-ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Centria-ammattikorkeakoulu on alueensa tärkein korkeakoulutetun työvoiman kouluttaja ja sen haetut koulutusvastuut pääosin tukevat osaltaan alueen elinkeinoelämän esitettyjä painopisteitä ja työvoiman tarvetta. Ammattikorkeakoulun painoalavalinnat ovat teollisuusprosessien ja tuotantoteknologioiden kehittäminen, tietoverkot ja niihin liittyvä sisällöntuotanto sekä moniammatillinen palvelu- ja liiketoimintaosaaminen. Laadukkaan ja tehokkaan toiminnan edellytyksiä parantaa tutkintoon johtavan koulutuksen keskittäminen kahdelle kampukselle aiemman kolmen sijaan sekä päällekkäisyyksien karsiminen toimipisteiden väliltä. Pitkällä tähtäimellä toiminta olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle kampukselle Kokkolaan ammattikorkeakoulun toimintakyvyn ja kehittymisedellytysten turvaamiseksi. Ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa yhteistyössä alueen kanssa ja toiminnan painopisteet tukevat alueen kehittämistä. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Centria Oy:llä on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle, joskin edellytyksiin liittyy merkittäviä riskejä. Vuosina 2014 2016 kassan riittävyys on ennusteen mukaan kriittisellä tasolla. Kassan riittävyyteen liittyy erityinen ongelma vuonna 2015, joka on ammattikorkeakoulussa tiedostettu ja riskin hallitsemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin: omavelkainen takaus 600 000 euron luottolimiitille Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymältä sekä toimenpiteet osakeannin toteuttamiseksi. Osakeannin seurauksena yhtiön osakepääoma kaksinkertaistuisi 1 milj. eurosta 2 milj. euroon. Tämänhetkisen talouden toteumatiedon (8/2013) mukaan toimintaa on kyetty sopeuttamaan ennakoitua paremmin, jonka seurauksena vuoden 2013 ennakoitu tulos on noin 600 000 euroa suunniteltua suurempi, mikä parantaa likviditeettiä. Tarvittaessa vuoden 2014 suunniteltu investointi voidaan rahoittaa pankkilainalla, joka parantaa kassatilannetta. Vuosien 2014 2018 nettotulos on ennusteen mukaan niukasti positiivinen (keskimäärin 1,4 % liikevaihdosta). Positiivinen tulos rakentuu avustustuottojen kasvulle (yhteensä 1,3 milj. euroa, eli kasvua 37 % vuodesta 2014 vuoteen 2017). Ammattikorkeakoulun kanssa käydyn neuvottelun perusteella voidaan todeta, että muihin tuottoihin ei liity merkittävää riskiä. Vuosina 2017 2018 ennusteen tunnusluvut aset-
12 tuvat selvästi edeltäviä vuosia paremmalle tasolle. Ammattikorkeakoululla on yksityiskohtainen ja mittava sopeuttamisohjelma, jonka läpivienti suunnitellussa laajuudessa on taloudellisten edellytysten kannalta välttämätöntä. Pietarsaaren Campus Allegron määräaikainen vuokrasopimus on voimassa 31.12.2027 saakka. Pietarsaaren kaupunki on antanut vuokratakuun viimeiselle viidelle vuodelle. Vuokravastuu ajalla 1.1.2013 31.12.2027 on yhteensä noin 9,8 miljoonaa euroa. Edellä mainittu vuokrasopimus on merkittävä rasite ammattikorkeakoulun talouden kannalta. Sen taloudelliset vaikutukset on otettu huomioon esitetyissä laskelmissa. Ammattikorkeakoulun nimi Koulutusvastuu Kehittämisvelvoite Ylläpitäjä on esittänyt toimilupahakemuksessa ammattikorkeakoululle kaksikielistä nimeä Centria-ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Centria. Kyseisen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi ehdotetaan määrättäväksi suomi. Näin ollen ammattikorkeakoululle on perusteltua määrätä toimiluvassa vain suomenkielinen nimi. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Toimilupaan ehdotetaan sisällytettäväksi seuraavat kehittämisvelvoitteet, jotka Centria ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja on kirjallisesti 10.12.2013 ilmoittanut hyväksyvänsä: 1 Centria ammattikorkeakoulu Oy:n tulee selvittää mahdollisuudet järjestää ammattikorkeakoulun toiminta vuoteen 2017 mennessä siten, että sen koulutustarjonta muodostaa samalle kampukselle Kokkolaan syntyviä toiminnallisia osaamiskokonaisuuksia sosiaali- ja terveysalalla, tekniikassa, humanistisella alalla sekä liiketaloudessa. Järjestelyissä tulee hyödyntää erityisesti yliopistokeskuksen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia. 2 Centria-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia kehittävät yhdessä Pietarsaaren alueen aikuiskoulutustarjontaa sekä tk-palveluja tavoitteena tukea alueen työja elinkeinoelämän kehittämistä. 3 Kun tässä toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa edellä tarkoitetut opintonsa Centria-ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.
13 Kehittämisvelvoitteista kaksi ensiksi mainittua esitetään sisällytettäväksi toimilupaan siksi, että niitä pidetään korkeakoulupoliittisesti koulutustarjonnan ja opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisina linjauksina. Kolmannella kehittämisvelvoitteella huolehditaan opiskelijoiden oikeusturvasta. 4.3.3 Diakonia ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Koulutusvastuu Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Ammattikorkeakoulun koulutusaloilla on ennakoitu kasvavaa työvoimatarvetta. Ammattikorkeakoulu antaa ainoana ammattikorkeakouluna ev.lut. kirkon virkoihin kelpoisuuden tuottavaa koulutusta sosiaali- ja terveysalalla sekä harvinaisten kielten tulkkikoulutusta. Ammattikorkeakoulun painoaloja ovat kirkon toiminta yhteiskunnassa, kansalaisten täydet osallistumismahdollisuudet, palvelu-järjestelmät ja asiantuntijuuteen kasvu. Tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu ammattikorkeakoulun painoaloille ja tukee ammattikorkeakoulun profiilia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään sopimuspohjaisessa yhteistyössä useiden painoalojen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa sekä kansainvälisissä verkostoissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvolyymi on tällä hetkellä vähäinen. Ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden järjestäminen vaatii erityistä huomiota ammattikorkeakoulun verkostomaisen rakenteen vuoksi. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Diak Oy:lla on taloudelliset toimintaedellytykset toimiluvan saamiseksi, joskin edellytyksiin liittyy riski nettotuloksen suhteen: nettotulos on ennusteen mukaan tappiollinen vuosina 2014 2015, mutta nousee vuosina 2016 2018 positiiviseksi (2,7 % liikevaihdosta vuonna 2018). Muiden tuottojen arvioitu kasvu vuosina 2012 2018 on merkittävä (1,1 milj. euroa, kasvua 35 %), mutta ammattikorkeakoulun ilmoituksen mukaan tuottojen toteutumatta jäämisestä seuraisi vastaava kulujen vähennys. Diak Oy:n maksuvalmius on koko kauden ajan hyvä ja antaa liikkumavaraa, mikäli nettotulos ei toteutuisi arvioidulla tavalla. Ammattikorkeakoulun opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Hajanaisen rakenteen vuoksi ammattikorkeakoulu on panostanut sähköiseen ohjaukseen ja moniammatillisten opiskeluhyvinvointiryhmien toimintaan. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti.
14 4.3.4 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Koulutusvastuu Kehittämisvelvoite Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Pääkaupunkiseudun työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän suhteellisen korkeana myös lähitulevaisuudessa. Haaga-Helia täyttää merkittävän osan koulutusvastuunsa mukaisilla alueilla ammattikorkeakoulutasoisen työvoiman tarpeesta pääkaupunkiseudulla. Valmistuneiden työllisyys on hyvä. Haaga-Helia on suurin suomenkielinen ammattikorkeakoulutason kouluttaja koulutusvastuidensa aloilla ja pääkaupunkiseudun ainoa ammatillisen opettajankoulutuksen kouluttaja. Ammattikorkeakoulun painoaloja ovat palvelu ja myynti. Haaga-Helia toteuttaa tk-toimintaa laajasti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Työntekijöiden osallistuminen tk-toimintaan on ollut laajaa. Opetus ja tk-toiminta on integroitu. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Haaga-Helia Oy:llä on taloudelliset edellytykset toimiluvan saamiseksi. Pitkän aikavälin riskin voi muodostaa ennustettu heikko nettotulos (vuosina 2014 2018 keskimäärin 0,5 % liikevaihdosta). Tämän ohella oleellista on, että tuotot kasvavat vähintään arvioidun mukaisesti. Vahva maksuvalmius antaa taloudellista liikkumavaraa yli tarkastelukauden. Ammattikorkeakoulu toimitilat sekä opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Toimilupaan ehdotetaan sisällytettäväksi seuraava kehittämisvelvoite: Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun ja ylläpitäjien tulee vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä toimittaa valtioneuvostolle selvitys ammattikorkeakoulujen päällekkäisen koulutustarjonnan purkamisesta ja rakenteiden kehittämisestä siten, että ammattikorkeakoulujen toimintaa voidaan koota nykyistä vahvempiin osaamiskeskittymiin.
15 4.3.5 Humanistinen ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Koulutusvastuu Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Humanistisen alan koulutus vastaa valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Viittomakielen tulkkien ja nuoriso- ja järjestötyön koulutuksen tarpeen ennakoidaan pysyvän vähintään nykytasolla. Humakin painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu toteuttaa tk-toimintaa yhteistyössä alan keskeisten järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Opetuksen ja tk-toiminnan integrointia ollaan vahvistamassa. Ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden järjestäminen vaatii erityistä huomiota ammattikorkeakoulun verkostomaisen rakenteen vuoksi. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Humak Oy:llä on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle. Nettotulos on voitollinen koko tarkastelukauden 2014-2018 (2,2% liikevaihdosta). Maksuvamius quick ratiolla mitattuna on hyvä koko tarkastelukauden. Kassan riittävyys (pv) käy tasolla 33,1 ja 36,9 vuosina 2014-2014, mutta nousee vuodesta 2016 lukien päätyen tasolle 68,5 vuoteen 2018 mennessä. Taloudelliset laskelmat perustuvat siihen, että vakinaista henkilöstöä siirretään rahoitettavksi tk-toiminnan tuotoilla. Mikäli tuottojen kasvu (1,2 milj. euroa, eli 70 % vuodesta 2012 vuoteen 2018) ei toteudu, palkkakustannukset rasittavat kuitenkin ammattikorkeakoulun taloutta ja ammattikorkeakoulu joutuu ryhtymään henkilöstövähennyksiin tähtääviin toimenpiteisiin. Tyydyttävä nettotulos ja tarkastelukauden aikana parantuva maksuvalmius antavat tarkastelukaudella liikkumavaraa toimintaympäristön muutoksiin. Ammattikorkeakoulun opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Opiskelijapalvelut tuotetaan keskitetysti kaikkiin yksiköihin ja niiden järjestämisessä eri alueilla tehdään yhteistyötä paikallisten kumppaneiden ja opiskelijakunnan kanssa. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti.
16 4.3.6 Hämeen ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Hämeen ammattikorkeakoulu on ainoa maakunnassa toimiva korkeakoulu ja se vastaa alueen tarpeisiin korkeakoulutetun työvoiman kouluttajana sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan. Ammattikorkeakoulu vastaa toiminta-aluettaan laajempaan koulutustarpeeseen luonnonvara-alan koulutuksella ja ammatillisella opettajankoulutuksella. FUAS liittouman painoaloista ympäristö ja energiatehokkuudessa HAMK on päävastuullinen. HAMK:n painoaloihin kuuluvat lisäksi ammatillinen opettajankoulutus ja luonnonvara-alan koulutus. Tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu ammattikorkeakoulun painoaloille ja se on kiinnittynyt alueen ja sen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Yhteistyön syventäminen, työnjako sekä voimavarojen yhteiskäyttö Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa parantavat ammattikorkeakoulun edellytyksiä laadukkaaseen toimintaan jatkossa. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa ammattikorkeakoululla on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle, ja sen taloudellinen tilanne on hyvä. Toiminta on voitollista koko tarkastelukauden (keskimäärin 2,2% liikevaihdosta ja 3,5% liikevaihdosta vuonna 2018). Vahva maksuvalmius antaa taloudellista liikkumavaraa yli tarkastelukauden. Ammattikorkeakoulun opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Laatujärjestelmän kautta taataan opiskelijoille yhdenmukainen palvelutaso. Ammattikorkeakoulun nimi Koulutusvastuu Kehittämisvelvoite Ylläpitäjä on esittänyt toimilupahakemuksessa ammattikorkeakoulun nimeen liitettäväksi myös siitä käytettävän lyhenteen, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Toimiluvassa määrättävään ammattikorkeakoulun nimeen ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista sisällyttää lyhennettä. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Toimilupaan ehdotetaan sisällytettäväksi seuraavat kehittämisvelvoitteet:
17 Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän tulee vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä toimittaa valtioneuvostolle selvitys ammattikorkeakoulun kampusrakenteen kehittämisestä siten, että ammattikorkeakoulu toimii nykyistä vahvemmissa osaamiskeskittymissä. Kun tässä toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa edellä tarkoitetut opintonsa Hämeen ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. 4.3.7 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa alueen tarpeisiin korkeakoulutetun työvoiman kouluttajana sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan. Tutkinnon suorittaneista 70 % sijoittuu Keski-Suomen alueelle. Ammattikorkeakoulu vastaa toimintaaluettaan laajempaan koulutustarpeeseen mm. kuntoutusalalla ja ammatillisella opettajankoulutuksella. Ammattikorkeakoulun kansainvälistä vaikuttavuutta vahvistaa sen suuntautuminen koulutusvientiin. Ammattikorkeakoulun painoaloja ovat innovatiivinen oppiminen, perheiden hyvinvointi ja terveyden edistäminen, uudistuva kilpailukyky, kyberturvallisuus ja biotalous. Tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu ammattikorkeakoulun painoaloille ja se on kiinnittynyt alueen ja sen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tärkeä toimija alueen innovaatiokeskittymän muodostamisessa. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:llä on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle, joskin edellytyksiin liittyy merkittäviä riskejä erityisesti avustustuottojen ja muiden tuottojen merkittävien kasvuodotusten vuoksi (kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2018 on 19 %). Nettotulos on kaudella 2014 2018 vain niukasti voitollinen ja kääntyy tappiolliseksi koko kaudella, mikäli avustustuotot ja muut tuotot jäävät alle suunnitellun tason. Vaikutus nettotulokseen riippuu siitä, kuinka nopeasti kulut voidaan sopeuttaa tuottoodotusten alentumiseen. Vahva maksuvalmius antaa taloudellista liikkumavaraa yli tarkastelukauden. Ammattikorkeakoulun toimitilat sekä opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla.
18 Ammattikorkeakoulun nimi Koulutusvastuu Kehittämisvelvoite Ylläpitäjä on esittänyt toimilupahakemuksessa ammattikorkeakoulun nimeen liitettäväksi myös englanninkielisen nimen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu Central Finland University of Applied Sciences). Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään (SiVM 6/2009 vp) ottanut kantaa korkeakoulujen vieraskielisiin nimityksiin seuraavasti: "Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista, joissa yliopistoilla (ruots. universitet, engl. university) ja ammattikorkeakouluilla (ruots. yrkeshögskola, engl. polytechnic) on eri tehtävät ja profiilit." Toimiluvassa määrättävään ammattikorkeakoulun nimeen ei ole perusteltua sisällyttää ehdotettua englanninkielistä käännöstä. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi mukaisesti. Toimilupaan ehdotetaan sisällytettäväksi seuraava opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvä kehittämisvelvoite: Kun tässä toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa edellä tarkoitetut opintonsa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. 4.3.8 Kajaanin ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Ammattikorkeakoulu turvaa alueensa osaavan työvoiman saatavuutta. Kainuun elinkeinoelämä on kokenut rakennemuutoksen viime vuosina mm. metsäteollisuuden alasajon seurauksena. Tämä on huomioitu ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintarakenteessa. Alueen ikääntyvä väestö tarvitsee lisää erilaisia palveluja. Myös matkailu- ja liikunta-alalla, kaupan alalla sekä kaivannaisalalla tarvitaan osaajia. Ammattikorkeakoulun panoaloja ovat aktiviteettimatkailu, pelit ja ajoneuvojen tietojärjestelmät. Ammattikorkeakoulussa tk-toiminta on suunnattu vahvistamaan painoalojen kehittymistä ja kansainvälistymistä ja sitä toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen toimi-
19 joiden, mm. yliopistokeskuksen kanssa. Koulutus ja tk-toiminta on integroitu. Kajaanin ammattikorkeakoululla on kaivannaisalan yhteistyöhön liittyvä strateginen kumppanuussopimus Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Yhtiöittämisen yhteydessä tehdyt ja nyttemmin päivitetyt perusteelliset selvitykset ovat luoneet perustan tulevien vuosien ennusteiden laadinnalle. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:llä on taloudelliset edellytykset toimiluvan saamiseksi. Nettotulos on vuosina 2014 2015 ennusteen mukaan selvästi negatiivinen, mutta nousee merkittävästi positiiviseksi vuodesta 2017 lukien ennakoidun yksikköhintarahoituksen kasvun seurauksena. Vahva maksuvalmius antaa taloudellista liikkumavaraa yli tarkastelukauden. Taloutta on lisäksi varmistettu Kajaanin kaupungin kanssa tehdyillä maksuvalmiutta turvaavilla menettelyillä/sopimuksilla. Ammattikorkeakoulun toimitilat sekä opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Ammattikorkeakoulun nimi Koulutusvastuu Ylläpitäjä on esittänyt toimilupahakemuksessa ammattikorkeakoulun nimeen liitettäväksi myös siitä käytettävän lyhenteen, Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK). Toimiluvassa määrättävään ammattikorkeakoulun nimeen ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista sisällyttää lyhennettä. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. 4.3.9 Karelia ammattikorkeakoulu Toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja hakijalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Ammattikorkeakoulun toiminta vastaa alueen tarpeita ja ammattikorkeakoulun toiminnalla on suuri merkitys alueen kehittämistyössä. Ammattikorkeakoulun koulutustarjonta vastaa alueen ennakoituja työvoimatarpeita. Ammattikorkeakoulu toteuttaa maakuntakorkeakoulutoimintaa laajasti maakunnassa seutukuntakohtaisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Ammattikorkeakoulun painoalat ovat ikäosaaminen, uusiutuva energia, Venäjäosaaminen, monimediaiset palvelut, puurakentaminen ja tarkkuustekniikka, joista uusiutuvassa energiassa, ikäosaamisessa ja Venäjä-osaamisessa on ISAT-yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja vahva liittymä Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteisiin painoaloihin.
20 Koulutusvastuu YAMK Kehittämisvelvoite Venäjä-osaamisen painoalalla nykyistä selkeämpi yhteistyö ja työnjako muiden Venäjä-osaamiseen profiloituneiden ammattikorkeakoulun kanssa edistäisi korkeakoulujen profiloitumista ja ohjaisi voimavarojen tehokkaampaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa laajentaa ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Ammattikorkeakoulun koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta on kiinnittynyt alueen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Kareliaammattikorkeakoulu Oy:lla on taloudelliset edellytykset toimiluvan myöntämiselle. Vuosien 2015 ja 2016 nettotulos on alhainen, mutta nousee vuosina 2017 2018 hyvälle tasolle (4 % liikevaihdosta). Vuosina 2015 ja 2016 maksuvalmius on kuitenkin hyvällä tasolla. Avustustuottojen ja muiden tuottojen kasvu (37 % vuodesta 2013 vuoteen 2018) on nettotuloksen kannalta tärkeää erityisesti vuosina 2015 ja 2016. Ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan avustustuottojen ja muiden tuottojen mahdollinen toteutumatta jääminen vähentää muita kuluja. Ammattikorkeakoulun toimitilat sekä opiskelija- ja tukipalvelut on järjestetty korkeakoulussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Toiminnan keskittäminen Joensuussa kolmelle toisiaan lähellä sijaitseville kampuksille parantaa ammattikorkeakoulun edellytyksiä laadukkaisiin palveluihin sekä opiskelu- ja tk-ympäristöihin. Koulutusvastuu ehdotetaan myönnettäväksi hakemuksen mukaisesti. Ammattikorkeakoulu ei voi toteuttaa hakemuksen täydennyksessä esitettyä sosiaalija terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja geronomi (ylempi AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta, koska ammattikorkeakoululla on oikeus myöntää vain koulutusvastuun piiriin kuuluvia ammattikorkeakoulututkintoja vastaavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja eikä koulutusvastuuta ole haettu geronomi (AMK) tutkintonimikkeen osalta. Toimilupaan ehdotetaan sisällytettäväksi seuraava opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvä kehittämisvelvoite: Kun tässä toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt, ammattikorkeakoululla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa edellä tarkoitetut opintonsa Karelia-ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.