Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja työelämäpalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja työelämäpalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla..996-3.2.2000 valmistuneiden tohtorien sijoittumisesta työelämään ~ Koko yliopisto & tiedekunnat~ 3. helmikuuta 2002 Janne Tauriainen

Sisältö JOHDANTO...3 2 KOKO YLIOPISTO...4 2. TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ...4 2.2 TYÖHISTORIA JA TYÖNHAKU...7 3 TIEDEKUNNAT...9 3. HUMANISTINEN TIEDEKUNTA...9 3.. Työtilanne kyselyhetkellä...9 3..2 Työhistoria ja työnhaku...2 3.2 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA...4 3.2. Työtilanne kyselyhetkellä...4 3.2.2 Työhistoria ja työnhaku...7 3.3 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...9 3.3. Työtilanne kyselyhetkellä...9 3.3.2 Työhistoria ja työnhaku...22 3.4 LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...24 3.4. Työtilanne kyselyhetkellä...24 3.4.2 Työhistoria ja työnhaku...27 3.5 INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA...29 3.5. Työtilanne kyselyhetkellä...29 3.5.2 Työhistoria ja työnhaku...32 3.6 YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA...33 3.6. Työtilanne kyselyhetkellä...33 3.6.2 Työhistoria ja työnhaku...36 3.7 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...38 3.7. Työtilanne kyselyhetkellä...38 3.7.2 Työhistoria ja työnhaku...4 4 LOPUKSI...43 LIITTEET...44 2

Johdanto Työelämässä tarvitaan yhä enemmän korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Taitovaatimukset kasvavat, työmarkkinoista tulee yhä joustavampia, kilpailu kiristyy, organisaatioiden toimintoja ulkoistetaan ja kaiken tämän keskellä korkeasti koulutetut etsivät omaa paikkaansa. Tohtorin tutkinnon suorittaneet ovat yhteiskuntamme koulutusputken eliittiä. Mitä käytännön vaatimuksia työelämä asettaa tohtorin tutkinnon suorittaneille? Miten tohtorit ovat menestyneet kilpailussa työpaikoista? Ja mihin tohtori ovat yleensäkin sijoittuneet? Tässä tutkimusraportissa pyritään antamaan vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on kuvailla Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien työhönsijoittumista valmistumisensa jälkeen. Tarkastelun kohteena on tohtorien nykyinen työtilanne, työelämän taitovaatimukset ja valmistumisen jälkeinen työura. Tutkimusraportin tiedoista on hyötyä esimerkiksi tohtorikoulutuksen sisällön kehittämisessä paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Tohtorien sijoittumisenseurannan käytännön toteuttamisesta on vastannut Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja työelämäpalvelu, joka on tehnyt aikaisemmin vastaavanlaista valmistuneiden sijoittumisenseurantaa myös maistereiden kohdalla. Tutkimusaineiston hankinta toteutettiin postikyselynä syksyllä 200. Kaikille..996-3.2.2000 välisenä aikana Jyväskylän yliopistosta valmistuneille tohtoreille lähetettiin saatekirje, kyselylomake (liite ) ja palautuskuori. Kaiken kaikkiaan kyselylomake lähetettiin 323 valmistuneelle tohtorille, joista kyselylomakkeen palautti 66 henkilöä. Vastausprosentti oli siis 5,4 %. Osa tohtoreista oli muuttanut ulkomaille, joten heidän tietonsa puuttuvat tästä tutkimuksesta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tohtorien sijoittumisenseurantatutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja tilastollinen. Tutkimuksen perusteella ei tehdä kovinkaan syvällisiä johtopäätöksiä, vaan tutkimuksen tarkoituksena on lähinnä antaa yleiskatsaus tohtorien työhönsijoittumisesta valmistumisen jälkeen. Tohtorien työuraa koskeva osuus jouduttiin kuitenkin toteuttamaan osittain kvalitatiivisesti aineiston laadusta johtuen. Tutkimusraportissa tarkastellaan Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien sijoittumista työelämään sekä yliopisto- että tiedekuntatasolla eriteltyinä. Lisäksi tuloksia on täydennetty tohtorien antamin kommentein (liite 2). Tutkimusraportti etenee yleisestä erityiseen. Aluksi tarkastellaan valmistuneiden sijoittumista työelämään koko aineiston tasolla. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tohtorien sijoittuminen maakuntiin, kyselyhetken työtilanne, nykyinen työnantaja ja tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen. Lisäksi listataan eri tiedekunnista valmistuneiden tohtorien keskimääräiset bruttopalkat. Seuraavaksi tarkastellaan edellä mainitut asia tiedekuntakohtaisesti eriteltyinä. Aivan raportin lopusta löytyy vielä luku, jossa tehdään yhteenveto tulosten pohjalta. Kaiken kaikkiaan raportti antaa arvokasta tietoa tohtorien sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä 3.2.2002 3

2 Koko yliopisto Tutkimuksen perusjoukkona oli siis ajalla..996-3.2.2000 Jyväskylän yliopistosta valmistuneet tohtorin tutkinnon suorittaneet henkilöt. Ajanjakson laajuudesta johtuen kyselyyn vastanneiden tohtorien työuran pituus vaihteli suuresti, joka on otettava huomioon muun muassa palkkausta ja työuraa tarkasteltaessa. Seuraavassa esitetään tulokset koko aineiston tasolla. 2. Työtilanne kyselyhetkellä Sijoittuminen maakuntiin Keski-Suomi 86 Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Savo Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso 5 5 4 4 4 3 3 2 9 3 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 henkilöä KUVIO 2.. Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Jyväskylän yliopistosta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Seuraavaksi suosituin työskentelypaikkakunta oli Uusimaa. Myös Pohjois- Savossa työskenteli jonkun verran valmistuneista, ja loput valmistuneista tohtoreista olivat sijoittuneet tasaisesti eri maakuntiin. TAULUKKO 2. Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa työssä Määräaikaisessa työssä Kaksi tai useampi työsuhdetta Yrittäjänä / freelancerina Työttömänä työnhakijana Apurahalla Äitiys- tai isyyslomalla, hoitovapaalla Muu 9 54,8 57 34,3 6 3,6 4 2,4 3,8 2,2 2,2,6 66 00,0 Suurin osa Jyväskylän yliopistosta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työssä oli noin kolmannes kyselyyn vastaajista, ja työttömänä työnhakijana oli kyselyhetkellä,8 % vastaajista. 4

TAULUKKO 2.2 Tutkijana tai opettajana toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Tutkijatohtorina virkasuhteessa kotimaisessa tutkimushankkeessa Muu Ammattikorkeakoulussa opetustehtävissä Kaksi tai useampi työsuhdetta Muussa oppilaitoksessa opetustehtävissä Tutkijatohtorina apurahalla kotimaisessa tutkimushankkeessa Tutkijan / opettajan työtilanne 6 48,4 24 9,0 22 7,5 7 5,6 5 4,0 4 3,2 3 2,4 26 00,0 Vajaa puolet tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista oli kyselyhetkellä yliopistossa opetusja tutkimustehtävissä. Seuraavaksi eniten Jyväskylän yliopistosta valmistuneet tohtorit olivat tutkijatohtoreina virkasuhteessa jossakin kotimaisessa tutkimushankkeessa. Lisäksi 8 % vastaajista toimi kyselyhetkellä jossakin muussa tutkimus- ja opetustehtävässä. Nykyinen työnantaja Jyväskylän yliopisto Muu yliopisto Kunta/kuntayhtymä Suuri yritys >250 t Pieni yritys <250 t Valtion virasto/mini Useampi työnantaja Ammattikorkeakoulu Valtion tutkimuslait Ei ilmoitettu Järjestö, säätiö tms Oma yritys/toiminimi Muu Valtionyhtiö/liikela 0 5 0 5 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 henkilöä KUVIO 2..2 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien työnantajat kyselyhetkellä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien yleisin työnantaja oli Jyväskylän yliopisto. Seuraavaksi eniten tohtoreita työllistivät muut yliopistot. Vähiten valmistuneet olivat yrittäjinä ja valtionyhtiöiden tai liikelaitosten työntekijöinä. Tohtorit olivat siis kyselyhetkellä pääasiassa julkisen sektorin palveluksessa. 5

Nykyisen työn ja tutkimusalan vastaavuus Ei lainkaan 6 / 0% Ei ilmoitettu 4 / 2% Kokonaan Osittain 75 / 45% 7 / 43% KUVIO 2..3 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien nykyisen työn ja väitöskirjan tutkimusalan vastaavuus Tohtoreista 88 % ilmoitti nykyisen työn vastaavaan ainakin osittain heidän väitöskirjan tutkimusalaa. Vain 0 % vastaajista oli kyselyhetkellä työssä, joka ei vastannut lainkaan heidän tutkimusalaansa. TAULUKKO? Jyväskylän yliopistosta vamistuneiden tohtorien keskipalkat tiedekunnittain Tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Koko aineisto Keskiarvo 24672 20539 939 9243 8464 875 702 8669 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien kyselyhetken bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 669 markkaa. Parhaimmin palkattuja olivat taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneet tohtorit, joiden bruttopalkkojen keskiarvo oli 24 672 markkaa. Huonoimmin palkatut tohtorit tulivat matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. 6

Tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen Ei ilmoitettu Ei vaikutusta 5 / 3% 38 / 23% Nostanut palkkaa 23 / 74% KUVIO 2..4 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon vaikutuksesta palkkaukseen Valmistuneista tohtoreista kolme neljäsosaa ilmoitti tohtorintutkinnon nostaneen heidän palkkaansa. Vajaa neljäsosa valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnolla olleen vain neutraali vaikutusta palkkaukseen eli palkka ei ollut noussut tai laskenut. 2.2 Työhistoria ja työnhaku Tohtorintutkinnosta haittaa työnhaussa Ei ilmoitettu 2 / % Kyllä 24 / 4% Ei 40 / 84% KUVIO 2.2. Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon haitoista työnhaussa Jyväskylän yliopistosta valmistuneista tohtoreista 84 % oli sitä mieltä, että tohtorintutkinnosta ei ole ollut haittaa heidän työnhaussa. Vain 4 % valmistuneista ilmoitti tohtorintutkinnon olleen haitaksi työnhaussa. 7

Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Vuorovaikutustaidot 289 Organistointikyky 248 P rojektinhallinta 83 Kielitaito Johtaminen 7 IT-taidot 36 Liiketaloudellinen osaaminen 32 0 50 00 50 200 250 300 350 pistettä KUVIO 2.2.2 Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Jyväskylä yliopistosta valmistuneilta tohtoreilta kysyttiin mitä taitoja heiltä on vaadittu oman erikoisalansa lisäksi työelämässä. Selvästi yleisimmät tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot olivat vuorovaikutustaidot ja organisointikyky. Vähiten tohtoreilta vaaditaan työelämässä IT-taitoja ja liiketaloudellista osaamista. TAULUKKO 2.4 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden tohtorien työurat Työura Ville Vakiintunut Timo Tutkija Leena Lehtori Seppo Sekatyömies Paavo Proffa Ulla Uraohjus 59 35,5 42 25,3 20 2,0 9,4 3 7,8 3 7,8 66 00,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneista tohtoreista 36 % oli kyselyhetkellä urakehityksen vaiheessa, jossa he olivat saaneet pysyvän viran ja määräaikaisia töitä sisältänyt kehittymisvaihe oli jo takana. Seuraavaksi eniten oli tutkijanuralle lähteneitä, jotka eivät olleet vielä pysyvässä virassa, mutta muuten oma ura näytti olevan selvä ja vakaa. Työurien kuvaukset löytyvät liitteestä 3. Kuvio toteutettiin painottamalla työelämän taitoja seuraavasti: ensimmäiselle sijalle asetettua taitoa painotettiin kolmella, toiselle sijalle asetettua taitoa kahdella ja kolmannelle sijalle asetettua työelämän taitoa yhdellä. Pisteet laskettiin yhteen eri työelämän taitojen kohdalla ja tuloksista laadittiin yllä oleva pylväskuvio. 8

3 Tiedekunnat Tässä tutkimusraportin osassa käydään läpi lomakkeista saadut vastaukset tiedekunnittain. Pääasiallinen tulosten tarkastelu rajattiin tiedekuntatasolle, koska pääainetasolla ei olisi tullut riittävästi havaintoja mielekkäiden tilastollisten tunnuslukujen ja kuvioiden tuottamiseen. Tiedekuntatasolla tarkastellaan muun muassa tohtorien sijoittumista maakuntiin, palkkausta, ammattia sekä työuraa. 3. Humanistinen tiedekunta 3.. Työtilanne kyselyhetkellä Sijoittuminen maakuntiin Keski-Suomi 7 Uusimaa 8 Lappi 3 Pohjois-Savo 3 Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kanta-Häme 0 2 4 6 8 0 2 4 6 8 henkilöä KUVIO 3.. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Seuraavaksi suosituin työskentelypaikkakunta oli Uusimaa. Myös Lapissa ja Pohjois-Savossa työskenteli jonkun verran valmistuneista. TAULUKKO 3.. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa työssä Määräaikaisessa työssä Apurahalla Yrittäjänä / freelancerina Työttömänä työnhakijana Kaksi tai useampi työsuhdetta 22 6, 9 25,0 2 5,6 2,8 2,8 2,8 36 00,0 Suurin osa humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työssä oli neljännes kyselyyn vastaajista, ja työttömänä työnhakijana oli kyselyhetkellä yksi vastaajista. 9

TAULUKKO 3..2 Tutkijana tai opettajan toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Tutkijatohtorina virkasuhteessa kotimaisessa tutkimushankkeessa Muu Ammattikorkeakoulussa opetustehtävissä Kaksi tai useampi työsuhdetta Tutkijatohtorina apurahalla kotimaisessa tutkimushankkeessa Muussa oppilaitoiskessa opetustehtävissä Tutkijan / opettajan työtilanne 5 48,4 5 6, 5 6, 2 6,5 2 6,5 3,2 3,2 3 00,0 Vajaa puolet tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista oli kyselyhetkellä yliopistossa opetusja tutkimustehtävissä. Seuraavaksi eniten humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat tutkijatohtoreina virkasuhteessa jossakin kotimaisessa tutkimushankkeessa. Nykyinen työnantaja Jyväskylän yliopisto Kunta/kuntayhtymä Muu yliopisto Ei ilmoitettu Valtion virasto/mini Kaksi tai useampi ty Suuri yritys >250 t Pieni yritys <250 t Järjestö, säätiö tms Oma yritys/toiminimi 0 2 4 6 8 0 2 4 6 henkilöä KUVIO 3..2 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työnantajat kyselyhetkellä Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien yleisin työnantaja oli Jyväskylän yliopisto. Seuraavaksi eniten tohtoreita työllistivät kunnat ja kuntayhtymät sekä muut yliopistot. Tohtorit olivat siis kyselyhetkellä pääasiassa julkisen sektorin palveluksessa. 0

TAULUKKO 3..3 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien ammatit kyselyhetkellä a Ammatti Lehtorit ja yliassistentit Professorit Historioitsijat ym. Opetusalan johtajat ja rehtorit Museoalan erityisasiantuntijat Muut asiantuntijajohtajat Kielentutkijat, kääntäjät ja tulkit Ammattikorkeakoulujen yliopettajat ja lehtorit Koulutuspäälliköt, -suunnittelijat ja kouluttajat Kulttuurijohtajat Kuntien ja kaupunkien johtajat Lehden- ja kustannustoimittajat sekä kriitikot Myynti- ja markkinointijohtajat Talous- ja hallintojohtajat Valtion keskushallinnon johtajat Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat Ei ilmoitettu 9 25,0 4, 4, 3 8,3 2 5,6 2 5,6 2 5,6 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 36 00,0 a. Ammattien luokittelu pohjautuu Tilastokeskuksen viralliseen ammattiluokitukseen (Ammattiluokitus 200, Tilastokeskus). Valmistuneista tohtoreista neljäsosa toimi kyselyhetkellä lehtoreina tai yliassistentteina yliopistoissa. Professoreina toimi kyselyhetkellä % ja johtavassa asemassa 28 % kyselyyn vastanneista tohtoreista. Nykyisen työn ja tutkimusalan vastaavuus Ei lainkaan 5 / 4% Ei ilmoitettu / 3% Kokonaan 5 / 42% Osittain 5 / 42% KUVIO 3..3 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien nykyisen työn ja väitöskirjan tutkimusalan vastaavuus Tohtoreista 82 % ilmoitti nykyisen työn vastaavaan ainakin osittain heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. Vain 4 % vastaajista oli kyselyhetkellä työssä, joka ei vastannut lainkaan heidän tutkimusalaansa.

TAULUKKO 3..4 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka Lukumäärä Alin Ylin Keskiarvo Keskihajonta 36 9000 27000 875 4506 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien kyselyhetken bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 75 markkaa, joka oli toiseksi alhaisin tiedekuntakohtainen arvo. Koko yliopiston bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 669 markkaa. Tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen Ei ilmoitettu Ei vaikutusta 3 / 8% 9 / 25% Nostanut palkkaa 24 / 67% KUVIO 3..4 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon vaikutuksesta palkkaukseen Tohtoreista kaksi kolmasosaa ilmoitti tohtorintutkinnon nostaneen heidän palkkaansa. Neljäsosa valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnolla olleen vain neutraali vaikutusta palkkaukseen eli palkka ei noussut tai laskenut. 3..2 Työhistoria ja työnhaku Tohtorintutkinnosta haittaa työnhaussa Ei ilmoitettu 2 / 6% Kyllä 5 / 4% Ei 29 / 8% KUVIO 3..5 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon haitoista työnhaussa 2

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 8 % oli sitä mieltä, että tohtorintutkinnosta ei ole ollut haittaa työnhaussa. Vain 4 % valmistuneista ilmoitti tohtorintutkinnon olleen haitaksi työnhaussa. Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Vuorovaikutustaidot 62 Organistointikyky 57 Projektinhallinta 38 Kielitaito 2 Johtaminen 5 IT-taidot 2 Liiketaloudellinen osaaminen 4 0 0 20 30 40 50 60 70 pistettä KUVIO 3..6 Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneilta tohtoreilta kysyttiin mitä taitoja heiltä on vaadittu oman erikoisalansa lisäksi työelämässä. Selvästi yleisimmät tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot olivat vuorovaikutustaidot ja organisointikyky. Vähiten tohtoreilta oli vaadittu työelämässä liiketaloudellista osaamista ja IT-taitoja. TAULUKKO 3..5 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työurat Työura Ville Vakiintunut Timo Tutkija Seppo Sekatyömies Leena Lehtori Ulla Uraohjus Paavo Proffa 7 47,2 9 25,0 4, 3 8,3 2 5,6 2,8 36 00,0 Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista lähes puolet oli päässyt kyselyhetkellä tavoitteeseensa: pysyvä virka oli taskussa ja määräaikaisia työsuhteita sisältävä jakso oli vihdoin takana. Heidän tulevaisuus näytti vakaalta ja turvatulta. Seuraavaksi eniten humanistisesta tiedekunnasta valmistuneissa tohtoreissa oli niitä, joiden ura tutkijana on jo lähtenyt mukavasti käyntiin, mutta jotka eivät ole vielä saaneet pysyvää virkaa. Heidänkin tulevaisuus näyttää varsin selvältä. Työurien tarkemmat kuvaukset löytyy liitteestä 3. 3

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 3.2. Työtilanne kyselyhetkellä S ijoittum in en m aaku ntiin Keski-Suomi 2 Uusimaa 0 Varsinais-Suomi 4 Etelä-Savo 2 Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kym enlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa 0 2 4 6 8 0 2 4 6 8 20 22 24 henkilöä KUVIO 3.2. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Seuraavaksi suosituin työskentelypaikkakunta oli Uusimaa. Myös Varsinais-Suomessa työskenteli jonkun verran valmistuneista. TAULUKKO 3.2. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa työssä Määräaikaisessa työssä Työttömänä työnhakijana Kaksi tai useampi työsuhdetta 27 60,0 6 35,6 2,2 2,2 45 00,0 Suurin osa matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työssä oli 36 % kyselyyn vastaajista, ja työttömänä työnhakijana oli yksi kyselyyn vastanneista tohtoreista. TAULUKKO 3.2.2 Tutkijana tai opettajana toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Tutkijan / opettajan työtilanne Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Tutkijatohtorina virkasuhteessa kotimaisessa tutkimushankkeessa Muu Tutkijatohtorina apurahalla kotimaisessa tutkimushankkeessa 4 50,0 9 32, 4 4,3 3,6 28 00,0 4

Tasan puolet tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista oli kyselyhetkellä yliopistossa opetusja tutkimustehtävissä. Seuraavaksi eniten matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat tutkijatohtoreina virkasuhteessa jossakin kotimaisessa tutkimushankkeessa. Nykyinen työnantaja Jyväskylän yliopisto Suuri yritys >250 t Pieni yritys <250 t Muu yliopisto Valtion virasto/mini Valtion tutkimuslait 0 2 4 6 8 0 2 4 6 henkilöä KUVIO 3.2.2 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työnantajat kyselyhetkellä Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien yleisin työnantaja oli Jyväskylän yliopisto. Seuraavaksi eniten tohtoreita työllistivät suuret yritykset. Tohtorit olivat kaiken kaikkiaan sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluksessa. Jako suuriin ja pieniin yrityksiin tehtiin työntekijämäärän perusteella. TAULUKKO 3.2.3 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneide tohtorien ammatit kyselyhetkellä a Ammatti Lehtorit ja yliassistentit Biologit, kasvitieteilijät, eläintieteilijät ym. Valtionhallinnon erityisasiantuntijat Fyysikot ja astronomit Tutkimus- ja kehitysjohtajat Assistentit ja tuntiopettajat Kemistit Tietotekniikan suunnittelijat ja ohjelmoijat Maa- ja metsätalouden johtajat Muut asiantuntijajohtajat Muut pienyritysten johtajat Osto- ja varastopäälliköt Teollisuuden tuotantojohtajat Ei ilmoitettu 8 7,8 8 7,8 6 3,3 6 3,3 4 8,9 3 6,7 2 4,4 2 4,4 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 45 00,0 a. Ammattien luokittelu pohjautuu Tilastokeskuksen viralliseen ammattiluokitukseen (Ammattiluokitus 200, Tilastokeskus). 5

Valmistuneista tohtoreista 8 % toimi kyselyhetkellä lehtoreina tai yliassistentteina yliopistoissa. Biologeina, kasvitieteilijöinä, eläintieteilijöinä ym. toimi kyselyhetkellä 8 % ja johtavassa asemassa 22 % kyselyyn vastanneista tohtoreista. Nykyisen työn ja tutkimusalan vastaavuus Ei lainkaan 8 / 8% Ei ilmoitettu / 2% Kokonaan 2 / 27% Osittain 24 / 53% KUVIO 3.2.3 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien nykyisen työn ja väitöskirjan tutkimusalan vastaavuus Valmistuneista tohtoreista hiukan yli puolet ilmoitti nykyisen työn vastaavaan osittain heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. Vain 27 % vastaajista oli kyselyhetkellä työssä, joka vastasi täysin heidän tutkimusalaansa. TAULUKKO 3.2.4 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka Lukumäärä Alin Ylin Keskiarvo Keskihajonta 45 234 25000 702 3056 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien kyselyhetken bruttopalkkojen keskiarvo oli 7 02 markkaa, joka oli alhaisin tiedekuntakohtainen arvo. Koko yliopiston bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 669 markkaa. Tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen Ei vaikutusta 2 / 27% Nostanut palkkaa 33 / 73% KUVIO 3.2.4 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon vaikutuksesta palkkaukseen 6

Valmistuneista tohtoreista vajaa kaksi kolmasosaa ilmoitti tohtorintutkinnon nostaneen heidän palkkaansa. Runsas neljäsosa valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnolla olleen vain neutraali vaikutus heidän palkkaukseensa. 3.2.2 Työhistoria ja työnhaku Tohtorintutkinnosta haittaa työnhaussa Kyllä 7 / 6% Ei 38 / 84% KUVIO 3.2.5 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon haitoista työnhaussa Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 84 % oli sitä mieltä, että tohtorintutkinnosta ei ole ollut haittaa työnhaussa. Vain 6 % valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnosta olleen jotenkin haittaa heidän työnhaussa. Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Vuorovaikutustaidot 78 Organistointikyky 72 Projektinhallinta 63 Kielitaito 26 Johtaminen 5 IT-taidot 2 Liiketaloudellinen osaaminen 4 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 pistettä KUVIO 3.2.6 Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilta tohtoreilta kysyttiin mitä taitoja heiltä on vaadittu oman erikoisalansa lisäksi työelämässä. Selvästi yleisimmät tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot olivat vuorovaikutustaidot, organisointikyky ja projektinhallinta. Vähiten tohtoreilta vaaditaan työelämässä IT-taitoja ja liiketaloudellista osaamista. 7

TAULUKKO 3.2.5 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työurat Työura Timo Tutkija Ville Vakiintunut Ulla Uraohjus Leena Lehtori Seppo Sekatyömies 6 35,6 3 28,9 0 22,2 4 8,9 2 4,4 45 00,0 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 36 % oli vakaalla tutkijanuralla, mutta vakinaista virkaa ei ollut vielä saavutettu. Heidän tulevaisuus oli kuitenkin melko selvä ja turvattu. Matemaattis-luonnostieteellisestä tiedekunnasta löytyi yllättävän paljon tohtoreita, jotka olivat tehneet nousujohteista uraa yksityisellä puolella, lähinnä suurten yritysten palveluksessa. Työurien tarkemmat kuvaukset löytyy liitteestä 3. 8

3.3 Kasvatustieteiden tiedekunta 3.3. Työtilanne kyselyhetkellä Sijoittuminen maakuntiin Keski-Suomi 9 Uusimaa 5 Pohjois- Pohjanmaa 3 Päijät-Häme 0 2 3 4 5 6 7 8 9 0 henkilöä KUVIO 3.3. Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Seuraavaksi suosituimmat työskentelypaikkakunta olivat Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa. TAULUKKO 3.3. Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa työssä Määräaikaisessa työssä Kaksi tai useampi työsuhdetta Työttömänä työnhakijana Muu 57,9 3 5,8 3 5,8 5,3 5,3 9 00,0 Suurin osa kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työssä oli 5 % kyselyyn vastaajista, ja työttömänä työnhakijana oli yksi kyselyyn vastanneista tohtoreista. 9

TAULUKKO 3.3.2 Tutkijana ja opettajana toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Ammattikorkeakoulussa opetustehtävissä Muu Tutkijatohtorina virkasuhteessa kotimaisessa tutkimushankkeessa Muussa oppilaitoksessa opetustehtävissä Kaksi tai useampi työsuhdetta Tutkijan / opettajan työtilanne 9 52,9 3 7,6 2,8 5,9 5,9 5,9 7 00,0 Hiukan yli puolet tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista oli kyselyhetkellä yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä. Seuraavaksi eniten kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat ammattikorkeakouluissa opetustehtävissä. Nykyinen työnantaja Jyväskylän yliopisto Ammattikorkeakoulu Muu yliopisto Muu Kunta/kuntayhtymä Valtion virasto/mini Ei ilmoitettu 0 2 3 4 5 6 7 8 9 0 henkilöä KUVIO 3.3.2 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työnantajat kyselyhetkellä Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien yleisin työnantaja oli Jyväskylän yliopisto. Seuraavaksi eniten tohtoreita työllistivät ammattikorkeakoulut ja muut yliopistot. Tohtorit olivat siis kyselyhetkellä pääasiassa julkisen sektorin palveluksessa. 20

TAULUKKO 3.3.3 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien ammatit kyselyhetkellä a Ammatti Lehtorit ja yliassistentit Ammattikorkeakoulujen yliopettajat ja lehtorit Muut asiantuntijajohtajat Muut opetusalan erityisasiantuntijat Ei ilmoitettu Erityisopettajat Professorit Valtion keskushallinnon johtajat Valtionhallinnon erityisasiantuntijat 6 3,6 3 5,8 2 0,5 2 0,5 2 0,5 5,3 5,3 5,3 5,3 9 00,0 a. Ammattien luokittelu pohjautuu Tilastokeskuksen viralliseen ammattiluokitukseen (Ammattiluokitus 200, Tilastokeskus). Valmistuneista tohtoreista noin kolmasosa toimi kyselyhetkellä lehtoreina tai yliassistentteina yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen yliopettajina ja lehtoreina toimi kyselyhetkellä 6 % vastaajista, ja johtavassa asemassa oli 6 % kyselyyn vastanneista tohtoreista. Nykyisen työn ja tutkimusalan vastaavuus Ei lainkaan / 5% Ei ilmoitettu / 5% Osittain 5 / 26% Kokonaan 2 / 63% KUVIO 3.3.3 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien nykyisen työn ja väitöskirjan tutkimusalan vastaavuus Valmistuneista tohtoreista 63 % ilmoitti nykyisen työn vastaavaan kokonaan heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. Vain 5 % vastaajista oli kyselyhetkellä työssä, joka ei vastannut lainkaan heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. TAULUKKO 3.3.4 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka Lukumäärä Alin Ylin Keskiarvo Keskihajonta 9 5000 36000 939 5979 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien kyselyhetken bruttopalkkojen keskiarvo oli 9 39 markkaa, joka oli kolmanneksi korkein tiedekuntakohtainen arvo. Koko yliopiston bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 669 markkaa. 2

Tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen Ei vaikutusta 5 / 26% Nostanut palkkaa 4 / 74% KUVIO 3.3.4 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon vaikutuksesta palkkaukseen Tohtoreista kaksi kolmasosaa ilmoitti tohtorintutkinnon nostaneen heidän palkkaansa. Neljäsosa valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnolla olleen vain neutraali vaikutusta palkkaukseen eli palkka ei noussut tai laskenut. 3.3.2 Työhistoria ja työnhaku Tohtorintutkinnosta haittaa työnhaussa Kyllä 3 / 6% Ei 6 / 84% KUVIO 3.3.5 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon haitoista työnhaussa Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 84 % oli sitä mieltä, että tohtorintutkinnosta ei ole ollut haittaa heidän työnhaussa. Vain 6 % tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnosta olleen jotenkin haittaa heidän työnhaussa. 22

Tohtoreilta vaadittavat työeläm än taidot Vuorovaikutustaidot 35 Projektinhallinta 2 O rganistointikyky 20 K ielitaito 5 Johtaminen 9 IT-taidot 8 Liiketaloudellinen osaaminen 0 0 5 0 5 20 25 30 35 40 pistettä KUVIO 3.3.6 Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneilta tohtoreilta kysyttiin mitä taitoja heiltä on vaadittu oman erikoisalansa lisäksi työelämässä. Selvästi yleisin tohtoreilta vaadittava työelämän taito on vuorovaikutustaidot. Vähiten tohtoreilta vaaditaan työelämässä IT-taitoja ja liiketaloudellista osaamista. TAULUKKO 3.3.5 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työurat Työura Ville Vakiintunut Leena Lehtori Seppo Sekatyömies Paavo Proffa Timo Tutkija 9 47,4 5 26,3 3 5,8 5,3 5,3 9 00,0 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista vajaa puolet oli kyselyhetkellä edennyt urallaan vakiintumisvaiheeseen, jossa takakana oli määräaikaiset työsuhteet ja "taskussa" oli vakituinen virka. He olivat päässeet tavoitteeseensa. Seuraavaksi eniten kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat opetusuran vakiintumisvaiheessa. Työpaikka oli yleensä vakituinen ja takana oli vaihteleva määrä opetusalan määräaikaisia töitä. Työurien tarkemmat kuvaukset löytyy liitteestä 3. 23

3.4 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 3.4. Työtilanne kyselyhetkellä Sijoittuminen maakuntiin Keski-Suomi Pohjois-Savo 2 Lappi Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 henkilöä KUVIO 3.4. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Seuraavaksi suosituin työskentelypaikkakunta oli Pohjois- Savo. TAULUKKO 3.4. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa työssä Määräaikaisessa työssä Äitiys- tai isyyslomalla, hoitovapaalla 4 66,7 6 28,6 4,8 2 00,0 Suurin osa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työssä oli 29 % kyselyyn vastaajista, ja äitiys- tai isyyslomalla oli kyselyhetkellä yksi vastaajista. Yksikään kyselyyn valmistuneista tohtoreista ei ollut kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana. 24

TAULUKKO 3.4.2 Tutkijana tai opettajana toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Muu Tutkijatohtorina virkasuhteessa kotimaisessa tutkimushankkeessa Ammattikorkeakoulussa opetustehtävissä Muussa oppilaitoksessa opetustehtävissä Kaksi tai useampi työsuhdetta Tutkijan / opettajan työtilanne 7 4,2 4 23,5 3 7,6 5,9 5,9 5,9 7 00,0 Tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista 4 % oli kyselyhetkellä yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä. Seuraavaksi eniten liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat jossakin muussa tutkimus- tai opetustehtävässä. Nykyinen työnantaja Jyväskylän yliopisto Muu yliopisto Kaksi tai useampi ty Kunta/kuntayhtymä Suuri yritys >250 t Pieni yritys <250 t Valtion tutkimuslait Järjestö, säätiö tms Valtion virasto/mini Ammattikorkeakoulu Muu Ei ilmoitettu 0 2 3 4 5 6 7 8 henkilöä KUVIO 3.4.2 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työnantajat kyselyhetkellä Liikunta terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien yleisin työnantaja oli Jyväskylän yliopisto. Seuraavaksi eniten tohtoreita työllistivät muut yliopisto, kunnat ja kuntayhtymät sekä muut yliopistot. Tohtorit olivat siis kyselyhetkellä pääasiassa julkisen sektorin palveluksessa. 25

TAULUKKO 3.4.3 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien ammatit kyselyhetkellä a Ammatti Lehtorit ja yliassistentit Professorit Farmakologit, patologit ym. Julkisen alan erityisasiantuntijat Muut asiantuntijajohtajat Valtionhallinnon erityisasiantuntijat Ammattikorkeakoulujen yliopettajat ja lehtorit Muut terveydenhuollon asiantuntijat Opetusalan johtajat ja rehtorit Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat Pääjohtajat ja toimitusjohtajat Ei ilmoitettu 5 23,8 3 4,3 2 9,5 2 9,5 2 9,5 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 2 00,0 a. Ammattien luokittelu pohjautuu Tilastokeskuksen viralliseen ammattiluokitukseen (Ammattiluokitus 200, Tilastokeskus). Valmistuneista tohtoreista neljäsosa toimi kyselyhetkellä lehtoreina tai yliassistentteina yliopistoissa. Professoreina toimi kyselyhetkellä 4 % vastaajista, ja johtavassa asemassa oli 9 % kyselyyn vastanneista tohtoreista. Nykyisen työn ja tutkimusalan vastaavuus Ei ilmoitettu / 5% Osittain 8 / 38% Kokonaan 2 / 57% KUVIO 3.4.3 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien nykyisen työn ja väitöskirjan tutkimusalan vastaavuus Valmistuneista tohtoreista 95 % ilmoitti nykyisen työn vastaavaan ainakin osittain heidän väitöskirjan tutkimusalaa. Yhden henkilön tiedot puuttuvat. TAULUKKO 3.4.4 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka Lukumäärä Alin Ylin Keskiarvo Keskihajonta 2 4000 28250 9243 367 26

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien kyselyhetken bruttopalkkojen keskiarvo oli 9 243 markkaa. Koko yliopiston bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 669 markkaa. Tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen Ei vaikutusta 3 / 4% Ei ilmoitettu / 5% Nostanut palkkaa 7 / 8% KUVIO 3.4.4 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon vaikutuksesta palkkaukseen Tohtoreista 8 % ilmoitti tohtorintutkinnon nostaneen heidän palkkaansa. Noin 4 % tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnolla olleen vain neutraali vaikutus heidän palkkaukseensa eli palkka ei noussut tai laskenut. 3.4.2 Työhistoria ja työnhaku Tohtorintutkinnosta haittaa työnhaussa Kyllä 4 / 9% Ei 7 / 8% KUVIO 3.4.5 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon haitoista työnhaussa Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 8 % oli sitä mieltä, että tohtorintutkinnosta ei ole ollut haittaa heidän työnhaussa. Vain 9 % tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnosta olleen jotenkin haittaa heidän työnhaussa. 27

Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Vuorovaikutustaidot 33 Projektinhallinta 27 Organistointikyky 23 Liiketaloudellinen osaaminen 3 Kielitaito 2 Johtaminen 9 IT-taidot 4 0 5 0 5 20 25 30 35 pistettä KUVIO 3.4.6 Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneilta tohtoreilta kysyttiin mitä taitoja heiltä vaaditaan oman erikoisalansa lisäksi työelämässä. Selvästi yleisimmät tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot olivat vuorovaikutustaidot ja projektinhallinta. Vähiten tohtoreilta vaaditaan työelämässä IT-taitoja ja johtamista. TAULUKKO 3.4.5 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työurat Työura Ville Vakiintunut Leena Lehtori Timo Tutkija Paavo Proffa Seppo Sekatyömies Ulla Uraohjus 8 38, 5 23,8 4 9,0 2 9,5 4,8 4,8 2 00,0 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista vajaa puolet oli kyselyhetkellä edennyt urallaan vakiintumisvaiheeseen, jossa takakana oli määräaikaiset työsuhteet ja taskussa oli vakituinen virka. He olivat päässeet tavoitteeseensa. Seuraavaksi eniten liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat vakituisen opetusuran vakiintumisvaiheessa. Työpaikka oli yleensä vakituinen, ja takana oli vaihteleva määrä opetusalan määräaikaisia töitä. Täydelliset työurien kuvaukset löytyy liitteestä 3. 28

3.5 Informaatioteknologian tiedekunta 3.5. Työtilanne kyselyhetkellä Sijoittum inen maakuntiin Keski-Suomi 8 Uusimaa 3 Varsinais-Suomi 0 2 3 4 5 6 7 8 9 henkilöä KUVIO 3.5. Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Seuraavaksi suosituin työskentelypaikkakunta oli Uusimaa. TAULUKKO 3.5. Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa työssä Määräaikaisessa työssä 6 50,0 6 50,0 2 00,0 Tasan puolet informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työssä oli myös puolet kyselyyn vastaajista. Yksikään informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista ei ollut kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana. TAULUKKO 3.5.2 Tutkijan tai opettajana toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Tutkijan / opettajan työtilanne Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Tutkijatohtorina virkasuhteessa kotimaisessa tutkimushankkeessa Muussa oppilaitoksessa opetustehtävissä Muu 4 57, 4,3 4,3 4,3 7 00,0 Tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista 57 % oli kyselyhetkellä yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä. Seuraavaksi eniten informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet tohtorit 29

olivat tutkijatohtoreina virkasuhteessa jossakin kotimaisessa tutkimushankkeessa sekä opetustehtävissä muussa oppilaitoksessa. Nykyinen työnantaja Jyväskylän yliopisto Pieni yritys <250 t Muu yliopisto Kunta/kuntayhtymä Suuri yritys >250 t 0 2 3 4 5 henkilöä KUVIO 3.5.2 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työnantajat kyselyhetkellä Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien yleisimpiä työnantajia olivat Jyväskylän yliopisto ja pienet yritykset. Seuraavaksi eniten tohtoreita työllistivät muut yliopistot. Tohtorit olivat siis kyselyhetkellä sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluksessa. TAULUKKO 3.5.3 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien ammatit kyselyhetkellä a Ammatti Professorit Lehtorit ja yliassistentit Tutkimus- ja kehitysjohtajat Muut tietotekniikan erityisasiantuntijat Opetusalan johtajat ja rehtorit Pääjohtajat ja toimistujohtajat Tietotekniikan suunnittelijat ja ohjelmoijat 3 25,0 2 6,7 2 6,7 2 6,7 8,3 8,3 8,3 2 00,0 a. Ammattien luokittelu pohjautuu Tilastokeskuksen viralliseen ammattiluokitukseen (Ammattiluokitus 200, Tilastokeskus). Valmistuneista tohtoreista 25 % toimi kyselyhetkellä professoreina yliopistoissa. Lehtoreina ja yliassistentteina toimi kyselyhetkellä 7 % valmistuneista, ja johtavassa asemassa oli 33 % kyselyyn vastanneista tohtoreista. 30

Nykyisen työn ja tutkimusalan vastaavuus Osittain 4 / 33% Kokonaan 8 / 67% KUVIO 3.5.3 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien nykyisen työn ja väitöskirjan tutkimusalan vastaavuus Valmistuneista tohtoreista kaksi kolmasosaa ilmoitti nykyisen työn vastaavaan kokonaan heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. Kolmasosa valmistuneista oli kyselyhetkellä työssä, joka ei vastannut lainkaan heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. TAULUKKO 3.5.4 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka Lukumäärä Alin Ylin Keskiarvo Keskihajonta 2 5000 30000 20539 4300 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien kyselyhetken bruttopalkkojen keskiarvo oli 20 539 markkaa, joka oli toiseksi korkein tiedekuntakohtainen arvo. Koko yliopiston bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 669 markkaa. Tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen Ei vaikutusta 2 / 7% Nostanut palkkaa 0 / 83% KUVIO 3.5.4 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon vaikutuksesta palkkaukseen Valmistuneista tohtoreista 83 % ilmoitti tohtorintutkinnon nostaneen heidän palkkaansa. Noin 7 % valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnolla olleen vain neutraali vaikutus heidän palkkaukseensa eli palkka ei noussut tai laskenut. 3

3.5.2 Työhistoria ja työnhaku Yksikään informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista ei ilmoittanut tohtorintutkinnosta olleen haittaa heidän työnhaussa. Tohtoreilta vaadittavat taidot työelämässä Vuorovaikutustaidot 23 Organistointikyky 20 Kielitaito 0 Johtaminen 8 Projektinhallinta 7 Liiketaloudellinen osaaminen 3 IT-taidot 0 0 5 0 5 20 25 pistettä KUVIO 3.5.5 Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneilta tohtoreilta kysyttiin mitä taitoja heiltä vaaditaan oman erikoisalansa lisäksi työelämässä. Selvästi yleisimmät tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot olivat vuorovaikutustaidot ja organisointikyky. Vähiten tohtoreilta vaaditaan työelämässä IT-taitoja ja liiketaloudellista osaamista. TAULUKKO 3.5.5 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työurat Työura Ville Vakiintunut Paavo Proffa Timo Tutkija Leena Lehtori 5 4,7 3 25,0 3 25,0 8,3 2 00,0 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 42 % oli kyselyhetkellä edennyt urallaan vakiintumisvaiheeseen, jossa takakana oli määräaikaiset työsuhteet ja taskussa oli vakituinen virka. He olivat päässeet tavoitteeseensa. Seuraavaksi eniten informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat päässeet professorin virkoihin, tosin määräaikaisiin. Ura yliopistossa näytti olevan heille selvä. Täydelliset työurien kuvaukset löytyy liitteestä 3. 32

3.6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 3.6. Työtilanne kyselyhetkellä Sijoittuminen maakuntiin Keski-Suomi 6 Pohjois-Savo 3 Uusimaa 3 Etelä-Savo 2 Kanta-Häme 0 2 4 6 8 0 2 4 6 8 henkilöä KUVIO 3.6. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Seuraavaksi suosituin työskentelypaikkakunta oli Pohjois-Savo ja Uusimaa. TAULUKKO 3.6. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa työssä Vakituisessa työssä Yrittäjänä / freelancerina Äitiys- tai isyyslomalla, hoitovapaalla Kaksi tai useampi työsuhdetta 44,0 9 36,0 3 2,0 4,0 4,0 25 00,0 Eniten yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työssä. Vakituisessa työssä oli seuraavaksi eniten kyselyyn vastaajista. Yksikään yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista ei ollut kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana. 33

TAULUKKO 3.6.2 Tutkijana tai opettajana toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Muu Tutkijatohtorina virkasuhteessa kotimaisessa tutkimushankkeessa Tutkijatohtorina apurahalla kotimaisessa tutkimushankkeessa Kaksi tai useampi työsuhdetta Tutkijan / opettajan työtilanne 6 3,6 6 3,6 5 26,3 5,3 5,3 9 00,0 Vajaa kolmasosa tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista oli kyselyhetkellä yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä. Samoin kolmasosa tohtoreista toimi jossakin muussa tutkimus- tai opetustehtävässä. Jonkun verran tohtoreita oli tutkijatohtoreina virkasuhteessa jossakin kotimaisessa tutkimushankkeessa. Nykyinen työnantaja Jyväskylän yliopisto Muu yliopisto Kunta/kuntayhtymä Järjestö, säätiö tms Oma yritys/toiminimi Kaksi tai useampi ty Valtion tutkimuslait Ammattikorkeakoulu Valtion virasto/mini 0 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 henkilöä KUVIO 3.6.2 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työnantajat kyselyhetkellä Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien yleisin työnantaja oli Jyväskylän yliopisto. Seuraavaksi eniten tohtoreita työllistivät kunnat ja kuntayhtymät sekä muut yliopistot. Tohtorit olivat siis pääasiassa julkisen sektorin palveluksessa. 34

TAULUKKO 3.6.3 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien ammatit kyselyhetkellä a Ammatit Lehtorit ja yliassistentit Psykologit Ei ilmoitettu Historioitsijat ym. Koulutuspäälliköt, -suunnittelijat ja kouluttajat Opetusalan johtajat ja rehtorit Professorit Psykologit, psykoterapeutit ja puheterapeutit Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat Mainos ja tiedotusjohtajat Opetustoimen johtaja Sosiaalialan erityisasiantuntijat Tilastotieteen erityisasiantuntijat 3 2,0 3 2,0 3 2,0 2 8,0 2 8,0 2 8,0 2 8,0 2 8,0 2 8,0 4,0 4,0 4,0 4,0 25 00,0 a. Ammattien luokittelu pohjautuu Tilastokeskuksen viralliseen ammattiluokitukseen (Ammattiluokitus 200, Tilastokeskus). Valmistuneista tohtoreista 2 % toimi kyselyhetkellä lehtoreina tai yliassistentteina yliopistoissa. Psykologeina toimi kyselyhetkellä 2 % valmistuneista, ja johtavassa asemassa 6 % kyselyyn vastanneista tohtoreista. Nykyisen työn ja tutkimusalan vastaavuus Ei lainkaan / 4% Kokonaan / 44% Osittain 3 / 52% KUVIO 3.6.3 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien nykyisen työn ja väitöskirjan tutkimusalan vastaavuus Valmistuneista tohtoreista 96 % % ilmoitti nykyisen työn vastaavaan ainakin osittain heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. Vain 4 % vastaajista oli kyselyhetkellä työssä, joka ei vastannut lainkaan heidän väitöskirjansa tutkimusalaa. 35

TAULUKKO 3.6.4 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka Lukumäärä Alin Ylin Keskiarvo Keskihajonta 25 2600 25000 8464 4006 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien kyselyhetken bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 464 markkaa, joka oli tiedekuntien keskitasoa. Koko yliopiston bruttopalkkojen keskiarvo oli 8 669 markkaa. Tohtorintutkinnon vaikutus palkkaukseen Ei ilmoitettu Ei vaikutusta / 4% 6 / 24% Nostanut palkkaa 8 / 72% KUVIO 3.6.4 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon vaikutuksesta palkkaukseen Valmistuneista tohtoreista 72 % ilmoitti tohtorintutkinnon nostaneen heidän palkkaansa. Neljäsosa valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnolla olleen vain neutraali vaikutus heidän palkkaukseensa eli palkka ei noussut tai laskenut. Yhden henkilön tiedot puuttuvat. 3.6.2 Työhistoria ja työnhaku Tohtorintutkinnosta haittaa työnhaussa Kyllä 3 / 2% Ei 22 / 88% KUVIO 3.6.5 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien käsitys tohtorintutkinnon haitoista työnhaussa Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 88 % oli sitä mieltä, että tohtorintutkinnosta ei ole ollut haittaa heidän työnhaussa. Vain 2 % valmistuneista tohtoreista ilmoitti tohtorintutkinnosta olleen jotenkin haittaa heidän työnhaussa. 36

Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Vuorovaikutustaidot 44 Organistointikyky 4 P rojektinhallinta 25 K ielitaito 23 Johtaminen 6 Liiketaloudellinen osaaminen 4 IT-taidot0 0 5 0 5 20 25 30 35 40 45 50 pistettä KUVIO 3.6.6 Tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilta tohtoreilta kysyttiin mitä taitoja heiltä vaaditaan oman erikoisalansa lisäksi työelämässä. Selvästi yleisimmät tohtoreilta vaadittavat työelämän taidot olivat vuorovaikutustaidot ja organisointikyky. Vähiten tohtoreilta vaaditaan työelämässä IT-taitoja ja liiketaloudellista osaamista. TAULUKKO 3.6.5 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työurat Työura Timo Tutkija Seppo Sekatyömies Ville Vakiintunut Leena Lehtori Paavo Proffa 9 36,0 8 32,0 6 24,0 4,0 4,0 25 00,0 Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista 36 % oli kyselyhetkellä päässyt hyvälle alulle tutkijanuralla, mutta vakinaista virkaa ei vielä ollut ja näin tulevaisuudessa häämöttää vakituisten virkojen metsästäminen. Seuraavaksi eniten yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneissa oli taustaltaan mitä erilaisia henkilöitä: yrittäjiä, työttömyysuran tehneitä ja niin edespäin. Täydelliset työurien kuvaukset löytyy liitteestä 3. 37

3.7 Taloustieteiden tiedekunta 3.7. Työtilanne kyselyhetkellä Sijoittuminen maakuntiin Keski-Suomi 4 Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Uusimaa 0 0,5,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 henkilöä KUVIO 3.7. Taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien sijoittuminen maakuntiin Taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneita tohtoreista selvästi suurin osa työskenteli kyselyhetkellä Keski-Suomessa. Loput valmistuneista olivat sijoittuneen tasaisesti eri maakuntiin. TAULUKKO 3.7. Taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa työssä Vakituisessa työssä 6 75,0 2 25,0 8 00,0 Suurin osa taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työssä. Vakituisessa työssä oli neljännes kyselyyn vastaajista. Yksikään taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneista tohtoreista ei ollut kyselyhetkellä työttömänä työnhakijana. TAULUKKO 3.7.2 Tutkijana tai opettajana toimivien tohtorien työtilanne kyselyhetkellä Tutkijan / opettajan työtilanne Työtilanne Yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä Ammattikorkeakoulussa opetustehtävissä 6 85,7 4,3 7 00,0 Noin 86 % tutkijana tai opettajan toimivista tohtoreista oli kyselyhetkellä yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä. Seuraavaksi eniten taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneet tohtorit olivat ammattikorkeakouluissa opetustehtävissä. 38